Talvivaara Sotkamo Oy, ympäristölupahakemus Liite 12. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Tähän liitteeseen on koottu hakijan esitys muutoksista Talvivaaran ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen Nro 33/07/1 lupamääräyksiin. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi (lupamääräykset 1-4) Lupamääräykset 1-3: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 1-3. Lupamääräys 4: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 oleva lupamääräys 4 kuuluu seuraavasti: 4.Luvan saajan on toimitettava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunniteltuja ympäristönsuojelurakenteita (mm. kaatopaikkojen rakenteet, liuos- ja suotovesialtaat, putkikanavat) koskevat rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat viimeistään kolme (3) kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista. Laadunvalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä myös rakennettavien alueiden pohjamaan kantavuuden seuranta. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Rakennettujen kohteiden ottaminen tuotannolliseen toimintaan voidaan aloittaa, kun Kainuun ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut tehtyjen ympäristönsuojelurakenteiden täyttävän niille tässä lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. Myöhemmät muutokset liittyen lupamääräykseen 4: Vaasan hallinto-oikeuson 15.2.2008 antamalla päätöksellä nro 08/0039/1 muuttanut osittain Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 olevaa lupamääräystä 4 (muutokset kursivoitu): Luvan saajan on toimitettava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunniteltuja ympäristönsuojelurakenteita (mm. kaatopaikkojen rakenteet, liuos- ja suotovesialtaat, putkikanavat) koskevat rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat viimeistään kolme (3) kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista. Laadunvalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä myös rakennettavien alueiden pohjamaan kantavuuden seuranta. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Kaatopaikkoja, liuotusalueita sekä liuos- ja suotovesialtaita koskevissa suunnitelmissa on esitettävä selvitys pohjamaan kantavuudesta, paineellisen pohjaveden ja hyvin vettä johtavien maakerrosten mahdollisesta esiintymisestä ja pohjavesien virtauksista ottaen huomioon avolouhosten vaikutus. Hakijan on esitettävä selvitys toisen vaiheen liuotusalueella syntyvistä happamista olosuhteista ja suojarakenteeksi valitun muovikalvon pitkäaikaiskestävyydestä. Rakennettujen kohteiden ottaminen tuotannolliseen toimintaan voidaan aloittaa, kun Kainuun ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut tehtyjen ympäristönsuojelurakenteiden täyttävän niille tässä lupapäätöksessä asetetut vaatimukset.
Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 4. Päästöt vesiin (lupamääräykset 5-12) Lupamääräykset 5-6: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 5-6. Lupamääräykset 7, 8 ja 9: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 oleva lupamääräykset 7, 8 ja 9 kuuluvat seuraavasti: 7. Metallitehtaan prosessivedet on palautettava liuoskiertoon tai johdettava loppusaostuksen mukana kipsisakka-altaalle. Altaasta poistettava vesi on johdettava Kortelammen ja Kärsälammen jätevesien jälkikäsittely-yksiköihin siten, että yhdelle käsittely-yksikölle johdettavan veden määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisjätevesimäärästä. Jälkikäsittely-yksiköt on tehtävä hakemuksen liitteen 5 kuvien 14 ja 15 osoittamalla tavalla. Pintavalutuskentillä ja kosteikoilla olevat ojat on tukittava ennen vesiensuojelurakenteiden käyttöönottoa Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovitulla tavalla. Tarkkailussa havaitut mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla toimenpiteillä ja penkereiden vuodot on tukittava. 8. Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on käsiteltävä siten, että käsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan jäteveden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen hehkutusjäännöksen on oltava johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna alle 10 mg/l ja ph 6 9,5. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. 9. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakka-altaalta vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm 3. Vaasan hallinto-oikeuus on 15.2.2008 antamalla päätöksellä nro 08/0039/1 muuttanut osittain lupamääräystä 8 (muutokset kursivoitu): 8. Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6-9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittelyyksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Myöhemmät muutokset liittyen lupamääräyksiin 7, 8 ja 9: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 31.3.2011 antamallaan päätöksellä nro 19/11/1 muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 asetettuja ja Vaasan hallinto-oikeuden 15.2.2008 antamalla päätöksellä nro 08/0039/1 osittain muutettuja lupamääräyksiä 7, 8 ja 9 seuraavasti (muutokset kursivoitu):
7. Metallitehtaan prosessivedet on palautettava liuoskiertoon tai johdettava joko loppu-saostuksen mukana kipsisakka-altaalle tai loppuneutraloinnista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin. Altaasta tai loppuneutraloinnista poistettava vesi on johdettava Kortelammen ja Kärsälammen jätevesien jälkikäsittely-yksiköihin siten, että yhdelle käsittelyyksikölle johdettavan veden määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisjätevesi-määrästä. Jälkikäsittely-yksiköt on tehtävä hakemuksen liitteen 5 kuvien 14 ja 15 osoit-tamalla tavalla. Pintavalutuskentillä ja kosteikoilla olevat ojat on tukittava ennen vesiensuojelurakenteiden käyttöönottoa Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa sovitulla tavalla. Tarkkailussa havaitut mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla toimenpiteillä ja penkereiden vuodot on tukittava. 8. Kipsisakka-altaan ylivuotovedet ja loppuneutraloinnista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6-9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. 9. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakka-altaalta ja loppuneutraloinnista vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm3. Virtaaman luotettavan seuraamisen mahdollistamiseksi luvan saajan on määritettävä Kalliojoen purkautumiskäyrä ja rakennettava jokeen, Korentojoen yhtymäkohdasta ala-virtaan, virtaaman määrittämiseksi tarpeellinen vedenkorkeuden mittauspiste tarpeellisi-ne laiteasennuksineen. Aluehallintoviraston päätöksestä 19/11/1 valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen.. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 30.3.2012 antamallaan päätöksellä (12/0097/1) aluehallintoviraston päätöksen. Lupamääräys 7 Hakija esittää lupamääräykseen 7 seuraavia muutoksia (muutokset kursivoitu ja alleviivattu): Metallitehtaan prosessivedet on palautettava liuoskiertoon tai johdettava puhdistettuna jälkikäsittelyyksiköihin. Puhdistettu prosessivesi on johdettava Kortelammen ja Kärsälammen jätevesien jälkikäsittely-yksiköihin siten, että yhdelle käsittelyyksikölle johdettavan veden määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisjätevesi-määrästä. Jälkikäsittely-yksiköt on tehtävä hakemuksen liitteen 5 kuvien 14 ja 15 osoit-tamalla tavalla. Lupamääräys 8 Talvivaaran kaivoksen vesipäästöjen osalta hakija ei esitä muutosta vesipäästön nikkeli-, kupari- ja sinkkipitoisuuksille asetettuihin lupaehtoihin. Tähänastinen tarkkailu on osoittanut, että jälkikäsittely-yksiköille johdettavan ja sieltä vesistöön johdetun veden natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet ennakoitua korkeammat ja ovat aiheuttaneet vaikutuksia vesistöihin. Jätevesien laadun parantamiseksi on tehty välittömiä toimenpiteitä, joilla on saatu pienennettyä edellä mainittujen aineiden pitoisuuksia. Välittömien toimenpiteiden lisäksi on suunnittella myös muita pidemmän aikavälin toimenpiteitä, joilla pitoisuustasoa lasketaan edellen. Toimenpiteillä pyritään myös päästöveden ja edelleen vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuuksien pienentämiseen, joiden osalta ei ole täytetty lupapäätöksen
lupaehtoa. Hakija esittää, että sulfaattia, natriumia ja mangaania sekä kiintoainetta koskevat lupaehdot asetettaisiin porrastetusti suoritettavien toimenpiteiden toteutusaikataulun mukaisesti ajanjaksoille 2012-2014 ja vuodesta 2015 eteenpäin. Vuonna 2011 tehtyjen prosessimuutosten myötä vesipäästön sisältämän sulfaatin osalta on päästy tasolle 4000-5000 mg/l ja natriumin osalta tasolle 2000-3000 mg/l. Hakijan esitys jälkikäsittelyyksiköille johdettavan veden raja-arvoiksi aikavälille 2012-2014 on SO 4 5000 mg/l ja Na 3000 mg/l. Samaiselle ajanjaksolle mangaanipitoisuuden raja-arvoksi hakija esittää 4 mg/l. Mangaaninpoisto päästövedestä vaatii riittävän korkean ph:n, jolloin se käytännössä tarkoittaa päästöveden ph:n nostoa ympäristöluvassa määrätyn vaihteluvälin (6-9,5) ylärajalle. Hakija esittää, että määrätyn ph:n vaihteluvälin ylärajaa nostetaan siten, että vaihteluväliksi asetetaan jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle vedelle ph 6-10,5 ja sieltä lähtevälle vedelle ph 6-9,5. Aikavälin v. 2012-2014 kiintoaineen raja-arvoksi (hehkutusjäännös, jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevä) hakija esittää 30 mg/l. Talvivaara on tilannut käänteisosmoosiin perustuvan kalvosuodatuslaitoksen täydentämään prosessivesien puhdistusjärjestelmää. Laitos rakennetaan siten, että sen käyttöönotto on loppuvuodesta 2012. Hakijan arvion mukaan laitos on täyden mittakaavan toiminnassa vuoden 2013 kuluessa, jolloin puhdistetun prosessiveden natriumsulfaattipitoisuus tulee laskemaan oleellisesti. Hakijan arvion mukaan täyden mittakaavan kalvolaitoksen mitoituksen ja toiminnan varmistamiseen kuluu noin vuosi. Vuodesta 2015 alkaen hakija esittää sulfaatin, natriumin, mangaanin ja kiintoaineen luparajoiksi seuraavaa: SO 4 1000 mg/l, Na 500 mg/l, Mn 2 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l (hehkutusjäännös, jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevä). Lisäksi kuten edellä ph:n vaihteluväliksi hakija esittää jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle vedelle ph 6-10,5 ja sieltä lähtevälle vedelle ph 6-9,5. Hakijan esitys lupamääräyksistä ajanjaksolla 2012 2014 ja vuodesta 2015 eteenpäin on esitetty seuraavassa taulukossa. 2012 2014 2015- Ni mg/l ka 0,5, max 1,0 ka 0,5, max 1,0 Cu mg/l ka 0,5, max 1,0 ka 0,5, max 1,0 Zn mg/l ka 1,5, max 2,0 ka 1,5, max 2,0 SO 4 mg/l ka 5000 ka 1000 Na mg/l ka 3000 ka 500 Mn mg/l ka 4 ka 2 kiintoaine mg/l ka 30 ka 10 ph 6-10,5 (jälkikäs. tuleva), 6-10, 5 (jälkikäs. tuleva) 6-9,5 (jälkikäsit. lähtevä) 6-10,5 (jälkikäs. lähtevä) Edellä esitetyn mukaisesti hakija esittää lupamääräykseen 8 seuraavia muutoksia (muutokset kursivoitu ja alleviivattu): Luparajat vesistöpäästöille vuosille 2012-2014 Puhdistusprosessista jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittelyyksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6-10,5 ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden ph arvo on 6 9,5. Vedet on käsiteltävä siten että jälkikäsittely-yksiköille johdettavan veden nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l, natriumpitoisuus alle 3000 mg/l, sulfaattipitoisuus alle 5000 mg/l, mangaanipitoisuus alle 4 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 30 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 30 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna.
Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Luparajat vesistöpäästöille vuodesta 2015 alkaen Puhdistusprosessista jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittelyyksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6-10,5 ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden ph arvo on 6 9,5. Vedet on käsiteltävä siten että jälkikäsittely-yksiköille johdettavan veden nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l, natriumpitoisuus alle 500 mg/l, sulfaattipitoisuus alle 1000 mg/l, mangaanipitoisuus alle 2 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Lupamääräykset 9-12: Hakija ei esitä muutoksia lupamäräyksiin 9-12. Päästöt ilmaan (lupamääräykset 13-20) Lupamääräykset 13-16: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 13-16. Lupamääräys 17: Hakija esittää lupamääräyksen 17 ensimmäiseen kappaleen seuraavaa muutosta (muutos kursivoitu ja alleviivatu): Metallitehtaan sulfidisaostuksen prosessilaitteet on sijoitettava omaan suljettuun tilaan ja reaktoreista poistettavat höngät on puhdistettava NaOH- ja vesipesureilla tai vähintään yhtä tehokkaalla vastaavalla menetelmällä. Neutralointireaktoreiden ja nauhasuotimien höngät on johdettava vesipesureiden kautta ulkoilmaan. Lupamääräykset 18-20: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 18-20. Melu (lupamääräykset 21-24) Lupamääräykset 21-24: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 21-24.
1. vaiheen liotusalue ja liotus- ja suotovesialtaat (lupamääräykset 25-28) Lupamääräykset 25-28: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 25-26. Lupamääräys 27: Hakija esittää lupamääräykseen 27 seuraavaa muutosta (muutos kursivoitu ja alleviivatu): 27. Kaivosalueelle tehtävät 1. ja 2. vaiheen liuotuksen liuosveden keräysaltaat on rakennettava tiivispohjaisina. Altaan muotoillun pohjan päälle on asennettava kaksoiseristys, joka muodostuu alhaalta lukien 1,0 mm:n HDPE-muovista tehdystä yhtenäisestä keinotekoisesta eristeestä, 300 mm:n paksuisesta kuivatuskerroksesta ja 2,0 mm:n HDPE-muovista tehdystä yhtenäisestä keinotekoisesta eristeestä. Muovikerrosten väliin on asennettava tarkkailuputket, joista voidaan seurata rakenteen tiiveyttä ja tarvittaessa pumpata vettä prosessivedeksi. Vaihtoehtoisesti kalvojen välissä oleva kuivatuskerros voidaan korvata bentoniittimatolla tai salaojamatolla. Lupaääräys 28: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 28. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (lupamääräykset 29-30) Lupamääräykset 29-30: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 29-30. Kaikia jätteiden loppusijoitusalueita koskevat yleiset määräykset (lupamääräykset 31-40) Lupamääräykset 31-32 Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 31-32. Lupamääräys 33: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 antaman päätöksen nro 33/07/1 lupamääräys 33 kuuluu seuraavasti: 33. Rakenteissa käytettävä keinotekoinen eriste on suojattava ylä- ja alapuolelta eristeeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi tasarakeisella suojahiekkakerroksella tai - geotekstiilillä. Pohjarakenteissa hienorakeisesta mineraaliaineksesta tehtävän suojakerroksen paksuus on oltava vähintään 100 mm tai vaihtoehtoisesti käytettävän suojageotekstiilin paino vähintään 1 200 g/m 2. Muovikalvon päällä saa kuitenkin liikkua koneilla vasta kun kalvon päällä on vähintään 300 mm suojakerros.
Myöhemmät päätökset liittyen lupamääräykseen 33: Talvivaara Sotkamo Oy on 31.12.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan jätealu-eiden pohjarakenteita koskevan lupamääräyksen 33 muuttamiseksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 11.5.2010 antamallaan päätöksellään nro 32/10/1 muuttanut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 antaman päätöksen nro 33/07/1 lupamääräystä 33 ja täydentänyt päätöstä uudella määräyksellä 33a. Määräys 33 muutettuna ja uusi määräys 33a kuuluvat seuraavasti: 33. Rakenteissa käytettävä keinotekoinen eriste on suojattava ylä- ja alapuolelta eristeeseen kohdistuvien haitallisten pistemäisten kuormien estämiseksi tasarakeisella suojahiekkakerroksella tai - geotekstiilillä. Pohjarakenteissa hienorakeisesta mineraaliaineksesta tehtävän suojakerroksen paksuus on oltava vähintään 100 mm tai vaihtoehtoisesti käytettävän suojageotekstiilin paino vähintään 1 200 g/m2. Muovikalvon päällä saa kuitenkin liikkua koneilla vasta kun kalvon päällä on vähintään 300 mm suojakerros. Suojakerroksen rakenteina voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää sivukivialueen pohjakalvon alapuolella vähintään 100 mm:n kerrosta 0 12 mm:n kalliomursketta ja 500 g/m2 painavaa geotekstiiliä tai vähintään 100 mm:n kerrosta 0 4 mm:n kalliomursketta. Sivukivikasan pohjarakenteen muovikalvon yläpuolisessa ja toisen vaiheen liuotuskasan pohjarakenteen muovikalvon ylä- ja alapuolisissa suojarakenteissa voidaan käyttää edellä mainittujen rakenteiden lisäksi suojarakenteena vähintään 400 g/m2 painavaa geotekstiiliä ja vähintään 100 mm:n kerrosta 0 12 mm:iin seulottua primäärikasasta poistettavaa liuotettua malmimursketta. Tämä yhdistelmäsuojarakenne voidaan korvata vähintään 100 mm:n kerroksella raekokoon 0 4 mm seulottua primäärikasasta poistettavaa malmimursketta. 33a. Toisen vaiheen liuotuskasan pohjarakenteen salaojakerroksena käytettävä louhe on oltava kiviainesta, jossa ei voi tapahtua haponmuodostumisreaktioista johtuvaa materiaalin merkittävää rapautumista tai muista kiviaineksen ominaisuuksista johtuvaa salaojakerroksen toiminnan vaarantumista kasan oletetun käyttöiän aikana. Luvan saajan on toimitettava sel-vitys käytettävästä materiaalista ja sen toiminnasta salaojakerroksessa ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen kerroksen rakentamisen aloittamista. Hakija esittää lupamääräyksen 33 kolmanteen kappaleeseen seuraavaa muutosta (muutos kursivoitu ja alleviivatu): Suojakerroksen rakenteina voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää sivukivialueen pohjakalvon alapuolella vähintään 100 mm:n kerrosta 0 12 mm:n kalliomursketta ja 500 g/m2 painavaa geotekstiiliä tai vähintään 100 mm:n kerrosta 0 4 mm:n kalliomursketta. Lisäksi voidaan käyttää vaihtoehtoisena rakenteena 0-16 suojakerrosta ja bentoniittimattoa (3500 g/m 2 ). Sivukivikasan pohjarakenteen muovikalvon yläpuolisessa ja toisen vaiheen liuotuskasan pohjarakenteen muovikalvon ylä- ja alapuolisissa suojarakenteissa voidaan käyttää edellä mainittujen rakenteiden lisäksi suojarakenteena vähintään 400 g/m2 painavaa geotekstiiliä ja vähintään 100 mm:n kerrosta 0 12 mm:iin seulottua primäärikasasta poistettavaa liuotettua malmimursketta. Tämä yhdistelmäsuojarakenne voidaan korvata vähintään 100 mm:n kerroksella raekokoon 0 4 mm seulottua primäärikasasta poistettavaa malmimursketta. Lupamääräykset 34-40: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 34-40.
Metallitehtaan sakkojen kaatopaikka-alue (lupamääräykset 41-44) Lupamääräykset 41-44: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 41-44. Kipsisakka-allas (lupamääräykset 45-47) Lupamääräys 45: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 antaman päätöksen nro 33/07/1 lupamääräys 45 kuuluu seuraavasti: 45. Kipsisakka-allas on luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Alueelle saa sijoittaa määräyksessä 29 tarkoitetun, metallitehtaan tuotannosta muodostuvan, vesilietteenä alueelle pumpattavan loppusakan. Jätteiden ylin täyttötaso saa olla enintään N 60 + 235 m. Läjitysalueen patojen reunaluiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Hakija esittää lupamääräyksen 45 seuraavaa muutosta (muutos kursivoitu ja alleviivatu): 45. Kipsisakka-allas on luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Alueelle saa sijoittaa määräyksessä 29 tarkoitetun, metallitehtaan tuotannosta muodostuvan, vesilietteenä alueelle pumpattavan loppusakan sekä jälkikäsittely-yksiköiden pohjalle kertyvää kiintoainetta. Jätteiden ylin täyttötaso saa olla enintään N 60 + 235 m. Läjitysalueen patojen reunaluiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Lupamääräys 46: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 46. Lupamääräys 47: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 antaman päätöksen nro 33/07/1 lupamääräys 45 kuuluu seuraavasti: 47. Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on kerättävä dekantointikaivolla tai muulla vastaavalla järjestelyllä ja palautettava prosessivedeksi. Ylijäämävesi, jota ei voida käyttää prosessivetenä, on johdettava jätevesien jälkikäsittely-yksiköihin. Hakija esittää lupamääräyksen 47 seuraavaa muutosta (muutokset kursivoituna ja alelviivattuna): 47. Kipsisakka-altaan ylijäämävedet on kerättävä soveltuvalla järjestelyllä ja palautettava prosessivedeksi.
Sivukiven läjitysalueet (lupamääräykset 48-50) Lupamääräys 48: Hakija esittää lupamääräyksen 48 toiseen kappaleeseen seuraavaa muutosta (muutokset kursivoituna ja alelviivattuna): Alueille saa sijoittaa määräyksessä 29 tarkoitettua mineraalin louhinnassa muodostuvaa sivukiveä. 2. vaiheen liuotusalueiden alle tehtävään sivukivitäyttöön saa sijoittaa lisäksi metallitehtaalla muodostuvaa välineutralointisakkaa sekä Kolmisopen Hovinlahden sulkupadon rakentamisen ja lahden kuivattamisen yhteydessä muodostuvaa ruoppausmassaa sekä jälkikäsittely-yksiköiden pohjalle kertyvää kiintoainetta. Lisäksi sivukiven läjitysalueille saa sijoittaa murskattuna bioliuotuksessa syntyvää letkujätettä.. Lupamääräykset 49-50: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 49-50. 2. vaiheen liuotusalueet (lupamääräykset 51-52) Lupamääräys 51: Hakija esittää lupamääräyksen 51 ensimmäiseen kappaleeseen seuraavaa muutosta (muutokset kursivoituna ja alelviivattuna): Kuusilammen ja Kolmisopen 2. vaiheen liuotusalueet ovat luokitukseltaan ongelmajätteen kaatopaikkoja. Alueille saa sijoittaa määräyksessä 29 tarkoitettua 1. vaiheen liuotuksesta siirrettävää osin liuotettua malmia, malminkäsittelyn huolto- ja häiriötilanteissa suoraan luohokselta siirrettyä malmia sekä myytäväksi kelpaamatonta metallituotetta uudelleen liuotettavaksi. Lisäksi 2. vaiheen liuotusalueelle saa sijoittaa tuotannossa ja varastoinissa syntyvää rikkijätettä. Lupamääräys 52: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 52. Varastointi (lupamääräykset 53-59) Lupamääräykset 53-59: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 53-59. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (lupamääräykset 60-61) Lupamääräys 60:
Vaasan hallinto-oikeuson 15.2.2008 antamalla päätöksellä nro 08/0039/1 muuttanut osittain Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 olevaa lupamääräystä 60 (muutokset kursivoitu): 60. Luvan saajan on laadittava teknis-taloudellinen selvitys mahdollisuuksista tehostaa jätevesien käsittelyä etenkin kiintoaineen, metallien, sulfaatin ja typpiyhdisteiden osalta laitosmaisella käsittelyyksiköllä siten, että suurin osa jätevedestä voitaisiin palauttaa takaisin prosessivedeksi tai että jätevedestä aiheutuva kuormitus alapuoliseen vesistöön olisi mahdollisimman pieni. Lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen luvan saajan on tehtävä esitys jätevesien kokonaiskuormituksen päästörajoiksi (kiloina aikayksikössä). Lisäksi luvan saajan on laadittava vesitaselaskelma alueen vesistä. Vesitaselaskelmassa tulee selvittää niin tarkasti kuin mahdollista alueelle tulevat vedet (sadanta, vedenotto ja kemikaalien sisältämä vesimäärä ym.) ja alueelta lähtevät vedet (haihdunta, poistuva luonnonvesi ja muut alueelta lähtevät valumavedet, poistettava jätevesi sekä tuotteissa poistuva vesi ym.) Luvan saajan on vesitaselaskelman, vesistöön johdettavan kuormituksen, purkuvesien vastaanottokyvyn sekä tarkkailuohjelmasta saatavan tiedon pohjalta tehtävä tarkistettu esitys lupamääräykseen 7 liittyen jätevesien johtamisen jakautumisesta jatkossa eri vesistöjen suuntaan. Selvitykset esityksineen on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen. Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykeen 60. Lupamääräys 61: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 61. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (lupamääräykset 62-70) Lupamääräykset 62-70: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 62-70. Rakenteita koskevat määräykset (lupamääräykset 71-75) Lupamääräykset 71-73: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 71-73. Lupamääräys 74: Vaasan hallinto-oikeus on 15.2.2008 päätöksellään nro 08/0039/1 muun ohella lisännyt päätökseen uuden lupamääräyksen 74a, joka kuuluu seuraavasti: "Luvan saaja voi esittää myös muun vaihtoehtoisen tavan ehkäistä tai vähentää veden johtamisesta ja säännöstelystä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Jormasjärvessä ja sen alapuolisessa Jormasjoessa. Vaihtoehtona pohjapatoratkaisulle tai muulle vaihtoehtoiselle rakennelmalle luvan saaja voi esittää suunnitelman vahinkojen ja haitto-jen korvaamiseksi. Mahdollinen muu vaihtoehtoinen suunnitelma tai suunnitelma vahinkojen ja haittojen korvaamisesta on tehtävä ympäristölupavirastolle 30.6.2008 mennessä."
Päätöksen perusteluissa hallinto-oikeus on todennut, että valituksissa Jormasjärven pohjapatoratkaisua on vastustettu. Valituksista antamassaan vastineessa luvan saaja on katsonut, että lupamääräyksessä 74 ei ole edellytetty pohjapadon rakentamista Jormasjärven luusuaan, vaan ainoastaan suunnitelman laatimista. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2008 antanut päätöksensä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa koskevista valituksista. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ole muutettu. Talvivaara Projekti Oy (nykyisin Talvivaara Sotkamo Oy) on 13.11.2009 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupavirastoa hyväksymään Jormasjärven pohjapatoa koskevan selvityksen. Selvityksessä hakija on esittänyt, ettei pohjapadon rakentamiseen ole tarvetta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on lupapäätöksessään nro 33/10/02 hyväksynyt hakemuksen, jonka mukaan Jormasjärven pohjapatoa ei rakenneta tässä vaiheessa. Aluehallintovirasto on päätöksessään yhdistänyt Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 33/07/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 08/0039/1 lupamäärä-ykset 74 ja 74a kuulumaan seuraavasti:
"74. Luvan saajan on esitettävä hakemuksella yksityiskohtainen suunnitelma, jossa pohjapatoratkaisulla tai muulla rakennelmalla ehkäistään tai vähennetään veden johtamisesta kaivokselle ja Kolmisopen säännöstelystä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Jormasjärven ja Jormasjoen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Mahdolliseen pohjapatoon tulee sisältyä vene- ja kalaväylä. Suunnitelmassa esitetyn toimenpiteen avulla tulee turvata mahdollisimman hyvin Jormasjärven luonnontilainen keskivedenkorkeus ja vedenkorkeuden vaihteluväli sekä Jormasjoen alivirtaamat. Suunnitelmaan tulee sisältyä selvitys pohjapadon tai pohjapatojen tai muun rakenteen tai rakennelman rakentamisen vaikutuksista luonnontilaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, tarkkailutiedot Kolmisoppijärven säännöstelystä ja veden johtamisesta sekä Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen virtaamista ja vedenkorkeuksista sekä esitys rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ja haittojen hyvittämiseksi tai korvaamiseksi. Vaihtoehtona pohjapatoratkaisulle tai muulle vaihtoehtoiselle rakennelmalle luvan saaja voi esittää suunnitelman vahinkojen ja haittojen korvaamiseksi. Suunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle samanaikaisesti ympäristö- ja vesitalousluvan lupalupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen kanssa. Luvan saajan on lupamääräyksessä 97 määrätyn kalatalousmaksun lisäksi maksettava vuosittain 500 euron kalatalousmaksu käytettäväksi Jormasjärvellä ja Jormasjoella." Hakijan muutosesitys lupamäärykseen 74: Hakijan näkemyksen mukaan Kolmiospen säännöstelyllä ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia Jormasjärven vedenkorkeuksin tai Jormasjoen virtaamiin, eikä pohjapadon rakentamiselle ole hakijan näkemyksen mukaan tarvetta. Hakija esittää seuraavaa muutosta lupamääräykseen 74 (muutos kursivoitu ja alleviivattu): Suunnitelmaan tulee sisältyä selvitys pohjapadon tai pohjapatojen tai muun rakenteen tai rakennelman rakentamisen vaikutuksista luonnontilaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, tarkkailutiedot Kolmisoppijärven säännöstelystä ja veden johtamisesta sekä Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen virtaamista ja vedenkorkeuksista sekä esitys rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ja haittojen hyvittämiseksi tai korvaamiseksi. Vaihtoehtona pohjapatoratkaisulle tai muulle vaihtoehtoiselle rakennelmalle luvan saaja voi esittää suunnitelman vahinkojen ja haittojen korvaamiseksi. Koska Kolmisopen säännöstelystä ei ole todettu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia Jormasjoen vedenkorkeuksiin tai Jormasjoen virtaamiin, on Jormasjoen pohjapatohankkeesta toistaiseksi luovuttu. Asiaa voidaan tarkastella uudelleen, jos Kolmisopen ja Tuhkajoen vesitaseessa tapahtuu oleellisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Lupamääräys 75: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 75. Yleiset määräykset (lupamääräykset 76-81) Lupamääräykset 76-79: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 76-79.
Lupamääräys 80: Hakija hakee lisäaikaa Kolmisopen Hovinlahden sulkupadon rakentamiselle. Perusteluina lisäajan hakemiselle hakija esittää sen, että louhinta on keskittynyt toiminnan ensimmäisinä vuosina Kuusilammen louhoksen alueelle ja Kolmisopen alueella on jatkettu edelleen malmiesiintymän tarkempia kartoituksia. Hakija esittää lupamääräykseen 80 seuraavaa muutosta, (muutos kursivoitu ja alleviivattu): 80. Vesitalousluvassa tarkoitettuihin rakennustöihin on ryhdyttävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä ja rakennustyöt on tehtävä päätökseen kymmenen vuoden kuluessa rakentamisen aloittamisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kohteittain kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Kainuun ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lupamääräys 81: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 81. Säännöstely (lupamääräykset 82-85) Lupamääräykset 82-85: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 82-85. Vesialueiden muuttaminen (lupamääräykset 86-87) Lupamääräykset 86-87: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 86-87. Vesien johtaminen ja pohjaveden pumppaaminen (lupamääräykset 88-95) Lupamääräykset 88-89: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 88-89. Lupamääräys 90: Talvivaaran kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1 lupamääräyksessä 90 on määrätty seuraavaa: Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma tämän luvan mukaisen toiminnan lopettamisesta, tehtävistä jälkihoitotöistä ja sulkemi-seen liittyvistä ympäristöriskeistä ja niiden huomioimisesta ennen kaivos-toiminnan aloittamista ja toimitettava se ympäristölupavirastoon hyväksyt-täväksi. Sulkemissuunnitelman on katettava sekä ympäristönsuojelulain et-tä vesilain nojalla toteutetut toimet. Suunnitelman on katettava kaikki sen laatimisajankohdasta kolmen vuoden kuluessa tehtävät sulkemistoimet ja sitä on päivitettävä kahden vuoden vä-lein vastaamaan mm. toiminnasta, läjitysalueiden olosuhteista ja sulkemis-ratkaisuista saatua uutta tutkimus- ja materiaalitietoa. Suunnitelman tulee sisältää myös asiantuntijan (maisema-arkkitehti tms.) laatima maisemointisuunnitelma.
Myöhemmät päätökset liittyen lupamääräykseen 90: Hakija on 31.3.2008 toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. Ympäristölupavirasto on 16.12.2009 antamassaan päätöksessä 74/09/1 hyväksynyt pääosin Talvivaara Sotkamo Oy:n laatiman kaivoksen sulkemissuunnitelman vuosille 2008 2010 ja täydentänyt Talvi-vaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 33/07/1 seuraavasti: 1. Luvan saajan on aloitettava osana kaivostoimintaa koerakenteen te-keminen lupamääräysten mukaisten pintarakenteen ominaisuuksien ja toimivuuden selvittämiseksi viimeistään vuoden 2011 aikana. Koe-rakenne saa olla osa lopullista pintarakennetta. Koerakenteeseen on asennettava rakenteen toimivuuden seuraamiseksi tarvittava näyt-teenotto- ja seurantalaitteisto. Koerakenteella on selvitettävä ja seu-rattava vähintään pintarakenteen rakentamistekniikoita, rakenteiden jäätymisen vaikutusta niiden toimintaan ja kestävyyteen, pintaraken-teen kasvittumista, maamassojen eroosioherkkyyttä ja sen vähentä-mistä. Koerakenteita koskevat suunnitelmat on toimitettava tiedoksi ennen rakentamisen aloittamista Kainuun ympäristökeskukselle ja tiedot koerakenteista ja niistä saaduista tuloksista on liitettävä kulloinkin hy-väksyttäväksi jätettävään sulkemissuunnitelmaan. Mikäli luvan saaja suunnittelee lupamääräyksistä poikkeavia pintara-kenteita, niistä on vastaavalla tavalla tehtävä koerakenteet hyvissä ajoin ennen vaihtoehtoisen rakenteen hyväksyttäväksi esittämistä. 2. Lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävässä hakemuksessa on muun ohella esitettävä päivitetty maisemointi- ja sulkemissuunnitelma, jossa on erityisesti tarkasteltava mahdollisuuksia ja edellytyksiä ainakin osittain palauttaa suljettuja jätealueita metsätalouskäyttöön, sekä kaivoksen jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelman on sisällettävä riippumaton ja pätevä arvio vakuuden suuruudesta. Vakuuden suu-ruuden arvioinnissa on otettava huomioon myös alueiden sulkemisen jälkeen puuston kasvamisen estämiseksi tehtävän jälkihoitotyön mää-rä ja kustannukset. Lisäksi hakemuksen yhteydessä on esitettävä määrätiedot alueella poistetuista tai poistettavista pintamaista ja arvio niiden riittävyydestä sulkemistoimiin ympäristö- ja vesitalousluvassa määrätyillä pintarakenteilla ja teknistaloudellinen selvitys mahdolli-suuksista johtaa sivukiven läjitysalueen KL2 vedet painovoimaisesti Kuusilammen avolouhokseen. Aluehallintovirasto on myöntänyt 18.11.2011 tekemässään päätöksessä 113/11/1 peiterakennekokeen käynnistämiselle lisäaikaa siten, että koe käynnistetään viimeistään kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 90. Lupamääräykset 91-95: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräyksiin 91-95. Tarkkailu- ja rakentamismääräykset (lupamääräys 96) Lupamääräys 96: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 96.
Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet ja kalatalousmaksu (lupamääräykset 97-98) Lupamääräys 97: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 97. Lupamääräys 98: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1 lupamääräyksessä 99 todetaan seuraavaa: Luvan saajan on ennen Tuhkajoen virtaamiin tai vedenlaatuun vaikuttavien töiden aloittamista selvitettävä Tuhkajoen taimenkannan alkuperä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos kanta ei ole istutuksista peräisin, on sen säilyminen turvattava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla emokala- ja poikaskasvatuksella. Emokalaparvi on tarvittaessa uusittava. Myöhemmät päätökset liittyen lupamääräykseen 98: Yhtiö on teettänyt selvityksen Tuhkajoen taimenkannan alkuperästä ja saanut Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköltä hyväksynnän (kirje 17.8.2009), Dnro 816/5722-2009) siitä, että yhtiön ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin Tuhkajoien taimenkannan ottamiseksi viljelyyn, vaan kannan tilaa on seurattava vuosittain sähkökalastuksilla. Hakija esittää seuraavaa muutosta lupamääräykseen 98 (muutos kursivoitu ja alleviivattu): Luvan saajan on ennen Tuhkajoen virtaamiin tai vedenlaatuun vaikuttavien töiden aloittamista selvitettävä Tuhkajoen taimenkannan alkuperä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos kanta ei ole istutuksista peräisin, on sen säilyminen turvattava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla emokala- ja poikaskasvatuksella. Emokalaparvi on tarvittaessa uusittava. Kalatalousviranomaisen päätöksellä laitoskasvatus voidaan korvata luonnonkannan vuosittaisella seurannalla. Korvattavat vahingot, lunastuskorvaukset ja käyttöouikeuskorvaukset (lupamääräykset 99-100) Lupamääräys 99: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.2007 myöntämässä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1 lupamääräyksessä 99 todetaan seuraavaa: "99. Luvan saajan on tehtävä selvitys veden johtamisesta nesteenä käytet-täväksi aiheutuvan vesivoiman käytön menetysten korvaamisesta Oulujoen vesistöalueella. Selvitys ja korvausesitys on toimitettava ympäristölupavi-rastoon 1.3.2010 mennessä, ellei asiasta ole osapuolten kesken tätä ennen sovittu." Vaasan hallinto-oikeus on 15.2.2008 antanut asiassa päätöksensä. Hallinto-oikeus on lisännyt ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräykseen 60 toisen ja kolmannen kappaleen seuraavasti:
"Lisäksi luvan saajan on laadittava vesitaselaskelma alueen vesistä. Vesi-taselaskelmassa tulee selvittää niin tarkasti kuin mahdollista alueelle tule-vat vedet (sadanta, vedenotto ja kemikaalien sisältämä vesimäärä ym.) ja alueelta lähtevät vedet (haihdunta, poistuva luonnonvesi ja muut alueelta lähtevät valumavedet, poistettava jätevesi sekä tuotteissa poistuva vesi ym.) Luvan saajan on vesitaselaskelman, vesistöön johdettavan kuormituksen, purkuvesien vastaanottokyvyn sekä tarkkailuohjelmasta saatavan tiedon pohjalta tehtävä tarkistettu esitys lupamääräykseen 7 liittyen jätevesien johtamisen jakautumisesta jatkossa eri vesistöjen suuntaan. Selvitykset esityksineen on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hake-mukseen." Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2008 antamallaan päätöksellä vahvistanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Myöhemmät päätökset liittyen lupamääräykseen 99: Talvivaara Sotkamo Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 3.3.2010 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto ensisijaisesti toteaa, että hakijan toiminnasta ei aiheudu velvollisuutta korvata vesivoimaa, koska korvausvelvollisuudelle ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa vastuuperustetta, vahinkoa ja syy-yhteyttä. Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, että vastuuperuste on olemassa, hakija on esittänyt, että virasto toissijaisesti määrää: a) Kainuun Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n (yhteisesti jäljempänä voimayhtiöt ) toimittamaan aluehallintovirastolle korvausvelvollisuu-den selvittämisen kannalta tarvittavat lisätiedot jäljempänä tarkennetun mukaisesti; b) hakijan korvaamaan voimayhtiöille mahdollisesti aiheutuvan menetyksen niin, että asiassa vaikeasti ja epätarkasti arvioitavissa ja näytettävissä oleva syy-yhteys ja vahinko korvattaisiin seuraavasti: i) korvaus perustuu hakijan toteutuneeseen vuosittaiseen vedenottoon (toteutunut vedenotto liitteen 5 taulukossa ja tuleva vedenotto arvioitu liitteenä 1 olevassa Pöyryn raportissa) ii) hakijan vedenkäytön puutteellinen ja epäadekvaatti syy-yhteys voimayh-tiöiden vesivoimatuotannon menetyksiin huomioidaan adekvanssikertoimella 0,2, joka kerrotaan korvauslaskelman kanssa. Tällä huomioidaan muun muassa bioliuotuskasasta haihtuvan veden sataminen takaisin vesistöön, se ettei voimayhtiöiden säännöstelylupia ole muutettu sekä seitsemän muun jokivesistön varrella toteutettavat muut hankkeet, jotka vähentävät tai lisäävät vesivoimana käytettävissä olevaa vesimassaa, vaikeuttaen syyyhteysarviointia. Lisäksi hakijan vesitalouslu-vassa määrätty säännöstelyvelvollisuus hyödyttää voimayhtiöitä kuivina kausina ja vähentää ohijuoksutustarvetta märkinä kausina, Pöyryn selvityksessä tarkemmin dokumentoidulla tavalla. iii) menetetyn sähköenergian hinnan arvioinnissa tulee vähintäänkin käyttää vuoden keskiarvohintaa, lisäksi sähkön hinnasta tulee vähentää voimayhtiöiden muuttuvat kulut. iv) kaivosalueen valuntavesiä ei huomioida poistuvana vesimääränä, koska tälle ei ole oikeudellista perustaa ja koska muidenkaan valuntavesiä tai sadantaa keräävien hankkeiden osalta ei hakijan käsityksen mukaan näin ole menetelty. Siltä varalta että nämä kuitenkin huomioitaisiin, tulee Pöyryn raportissa tehtyä arviota vähintään korjata Pöyryn raportissa tarkemmin arviodulla tavalla. Hakija on pyytänyt saada täydentää tätä selvitystä ja korvausesitystä saatuaan voimayhtiöiltä pyydettävät lisäselvitykset. Koska hakijan vedenotto tulee jatkossa lisääntymään ja on ollut alkuvaiheessa vähäistä, hakija on katsonut, ettei kertakorvaukselle ole edellytyksiä.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 23.6.2011 antamassaan päätöksessä 39/11/2 Talvivaara Sotkamo Oy velvoitetaan korvaamaan Kainuun Voima Oy:lle vesivoiman tuoton vähentyminen vuosilta 2008 ja 2009 päätöksessä lmenevästi.fortum Power and Heat Oy:n vaatimukset vuosien 2008 ja 2009 osalta on päätöksessä hylätty. Talvivaara Sotkamo Oy:n velvollisuus korvata vesivoiman tuoton menetys vuodesta 2010 alkaen ratkaistaan aluehallintovirastossa eri hakemuksista. Päätöksestä on valitetu Vaasan hallinto-oikeuteen joten asian käsittely on kesken. Lupamäääräys 100: Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 100. Vakuus jätehuollon varmistamiseksi (lupamääräys 101) Lupamäääräys 101: Talvivaara Projekti Oy on 15.7.2008 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle toimittamassaan hakemuksessa esittänyt lupamääräykseen 101 muutosta siten, että määräykseen sisällytetään pankkitalletuksen ja pankkitakauksen ohella muu hyväksyttävä vakuus, esimerkiksi takausvakuus tai pääomaturvattu sijoitus. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksessään 20.5.2009 nro 33/09/1 hylännyt yhtiön hakemuksen lupamääräyksen 101 muuttamisesta. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (22.12.2009 nro 09/0428/1) hyväksynyt Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristölupaviraston päätöksestä tekemän valituksen ja muuttanut lupamäääryksen 101 kolmannen kappaleen kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): Määrätyt vakuudet on asetettava Kainuun ympäristökeskukselle joko pankkitalletuksena tai omavelkaisena pankkitakauksena tahi suomalaisen taikka ulkomaisen vakuutuslaitoksen antamana takauksena tai takuuna, esimerkiksi takausvakuutuksena, jonka edunsaajana on ympäristökeskus. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Kainuun ympäristökeskuksen hyväksi. Takuuden tai takausvakuutuksen on oltava sellainen niin sanottu first demand takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta. Takuu tai takausvakuutus on pidettävä koko ajan voimassa toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus aikaisemman vakuuden voimassaoloaikana. Takuuden tai takausvakuutuksen irtisanomisajan on oltava vähintään 12 kuukautta. Irtisanomisesta on ilmoitettva todistellisesti ympäristökeskukselle. Takuun tai takausvakuutuksen ehtoihin ja voimassaoloon sekä vakuuslajiin littyvistä muutoksista on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen 28.12.2010 (nro 285/1/10), jossa se pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen muuttumattomana. Hakija ei esitä muutoksia lupamääräykseen 101.