Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014) kyselyn Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämishankkeen (PIRSKEhanke) suunnittelun avuksi ja taustoittamiseksi. Kysely koostui neljästä kysymyksestä (liite 1), minkä jälkeen vastaajalla oli mahdollisuus jättää yhteystietonsa. Kysely toteutettiin sähköisesti ja linkki toimitettiin Pirkanmaan säännöstelyjen seurantaryhmän jäsenille sekä säännöstelystä kiinnostuneille yksityishenkilöille. Kaiken kaikkiaan tieto kyselystä lähetettiin 52 henkilölle, mutta kysely oli avoin kaikille vastaajille. Kyselystä kerrottiin myös Aamulehdessä keskiviikkona 8.10.2014 julkaistussa ilmoituksessa, hankkeen twitter-tilillä ja Pirkanmaan ELY-keskuksen keskiviikkona 8.10.2014 julkaistussa tiedotteessa. Vastaajien määrä ja kiinnostuksen kohteet Kyselyyn saatiin yhteensä 30 vastausta, joista yksi toimitettiin ELY-keskukselle suoraan sähköpostitse ja luovutettiin 83 henkilön allekirjoittamana adressina keskiviikkona 5.11.2014 järjestetyssä säännöstelyseminaarissa. Adressina tullut palaute koski Iso-Kuloveden alapuolista vesistöaluetta Tyrvään ja Äetsän voimalaitosten välillä. Muiden 29 vastaajan joukossa kiinnostus jakautui melko tasaisesti kyselyn kohteena oleviin säännösteltäviin järviin (kuva 1). Itseäni erityisesti kiinnostavat järvet säännöstelyn kehittämistyössä Mahnalanselkä-Kirkkojärvi Kyrösjärvi Iso-Kulovesi (Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi) Vanajavesi Pyhäjärvi Näsijärvi 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Kuva 1. Vastaajia kiinnostavat säännösteltävät järvet. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Kiinnostaviksi aiheiksi nousivat erityisesti vesien tila ja vedenlaatu (kuva 2), mutta vastaajat ehdottivat useita muita aiheita kyselyssä mainittujen lisäksi. Osa ehdotetuista aiheista oli tarkennuksia luettelossa olevien otsikoiden alle ja osa aiheista toisi säännöstelyä laajemman näkemyksen vesistöihin vaikuttavista tekijöistä. Vastaajat esittivät seuraavia aiheita: - maatalouden vaikutus vesistöön ja vedenlaatuun - viranomaistoiminta - jätevedenpuhdistamot - avohakkuiden ja soiden tuhoamisen vaikutukset alapuoliseen vesistöön - ilmastonmuutoksen vaikutukset: sadekausien lisääntyminen, tulvat, vastaavasti pitkät kuivat hellekaudet - 1 -
- kaivoksien päästöt - patoturvallisuus - muikun ja siian kudun onnistuminen - pinnankorkeus kesäaikaan - rantojen kunnostustarpeet - kalaportaat - maannousu ja koordinaattiuudistus - tulvatorjunnan kehittäminen ilmastonmuutoksessa Itseäni erityisesti kiinnostavat aiheet säännöstelyn kehittämistyössä Vedenotto 4 % Maa- ja metsätalous 6 % Muu, mikä: 7 % Vesien tila ja vedenlaatu 16 % Tulvavahingot 6 % Veneily- ja melontamahdollis uudet sekä laivaliikenne 11 % Vesivoima 11 % Luonnon monimuotoisuus: rantakasvillisuus, linnusto ja uhanalaiset lajit 10 % Rantojen rakentaminen ja kaavoitus 8 % Rantojen virkistyskäyttö ja uinti 10 % Kalastus, ravustus ja kalan kulku 11 % Kuva 2. Vastaajia kiinnostavat aiheet säännöstelyn kehittämistyössä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajista suurin osa on asukkaita, vesien käyttäjiä, yhdistyksiä tai muita järjestöjä, joista suurin osa antoi tekstivastauksen avoimiin kysymyksiin (taulukko 1). Taulukko 1. Kaikkien vastausten ja tekstivastausten määrän jakautuminen vastaajaryhmittäin. Vastausten lkm Tekstivastausten lkm Asukas/vesien käyttäjä 11 9 Yhdistys/järjestö 4 3 Osakaskunta/kalastusalue 2 2 Kunta 1 1 Voimayhtiö 3 1 ELY-keskus* 5 3 - Muu viranomainen 1 1 Ei tietoa 3 3 Kaikki yhteensä 30 23 * ) vastaukset saatiin Hämeen ELY-keskuksen E- ja Y-vastuualueista ja Pirkanmaan ELY-keskuksen E-vastuualueesta - 2 -
Yhteenveto kommenteista hankkeen toteuttamistapoihin, aikatauluun ja sidosryhmätyöskentelyyn sekä vastaajien näkemykset tärkeimmistä käsiteltävistä aiheista kehittämistyössä. Ilahduttavaa on, että vastaajia kiinnostaa vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden käsittely laajassa mittakaavassa. Yksittäisen järven lisäksi vastaajia kiinnostaa kokonaisuuksien hallinta. Säännöstely nähdään osana muuta vesiin vaikuttavaa toimintaa, ja vesien tila sekä vesienhoidon toimenpiteet nousevat vastauksissa esille. Eräs vastaajista näki jo kysymyksen asettelun vääränä, kun kysyttiin kiinnostusta tiettyihin järviin. Vastaaja näki järvien tilan heijastuvan alapuolisten järvien tilaan ja kumuloituvan Kokemäenjokeen ja lopulta itämereen. Toisaalta useista vastauksista huomataan, että yksittäisiä vesien käyttäjiä kiinnostaa usein oma lähivesi ja siihen vaikuttavat seikat. Toteuttamistavat, aikataulu ja sidosryhmätyöskentely Vastauksissa esille nousivat erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen. Yhteistyö viranomaisten, elinkeinoharjoittajien sekä kansalaisten välillä on tarpeen saada toimimaan saumattomasti, ja säännöstelyn kehittämistyössä on kuultava kaikkia ranta-asukkaita ja vesistön käyttäjiä. Todettiin, että esitetty hankkeen toteutumistapa vaikuttaa hyvältä ja eri intressitahojen vaikutusmahdollisuudet on otettu huomioon. Lisäksi riittävä tiedottaminen ja informaation saaminen käyttäjille nähtiin tärkeänä. Eräs vastaaja toivoi myös tietoa säännösteltävien järvien vedenkorkeuksista ja juoksutuksista jopa kolmen tunnin aikajanassa. Ehdotettiin myös yhteistä pohdintaa järvien ja vesistöjen merkityksestä vesien varrella ja niiden läheisyydessä asuville tavallisille ihmisille. Hankkeen aikataulun ei uskottu pitävän, mutta todettiin, että sen tulisi olla mahdollisimman nopea. Tärkeimmät käsiteltävät aiheet Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu monissa vastauksissa ja ne nostetaankin yhdeksi keskeisimmistä käsiteltävistä aiheista. Muita käsiteltäviä aiheita ovat - Näsijärven, Pyhäjärven ja Iso-Kuloveden talviaikaisen vedenkorkeuden aleneman (ns. kevätkuopan) loiventaminen ja lieventäminen etenkin vähälumisina vuosina, - säännöstelyrajojen uusiminen, - säännöstelyn vaikutukset kalojen ja lintujen lisääntymiseen sekä vedenlaatuun, rantojen umpeenkasvuun ja leväesiintymiin, - vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset vesien virkistyskäyttöön sekä - koskimelontamahdollisuuksien parantaminen. Näkökulmia nykysäännöstelyyn ja sen kehittämistarpeisiin yleisesti tai jollakin säännöstellyistä järvistä. Missä asioissa on onnistuttu säännöstelyssä? Mihin säännöstelyssä tulisi jatkossa panostaa? Säännöstelyn hyvinä puolina nähtiin kesäaikaiset vedenkorkeudet, jotka ovat tasaisempia ja varmemmin riittävän korkealla tasolla ja jotka siten parantavat virkistyskäyttömahdollisuuksia. Eräässä kommentissa todetaan, että vesiasioista on helposti saatavissa tietoa. Onnistumisena pidettiin myös hyvinvoinnin perustana toimivaa sähköntuotantoa ja tulvasuojelun onnistumista. Lisäksi todetaan, että edellisen kehittämisselvityksen jälkeen on kevään alimpia vedenkorkeuksia pystytty nostamaan eli kevätkuoppaa on voitu madaltaa. Säännöstelylupien haltijoiden välistä yhteistyötä pidettiin hyvänä etenkin tulvien ja hyyteen torjunnassa. - 3 -
Säännöstelyn kehittäminen nähtiin tärkeänä ja esille nostettiin useita erilaisia näkökulmia. Ylivoimaisesti eniten kannatusta on saanut kevätkuopan eli talviaikaisen vedenkorkeuden aleneman lieventäminen sää- ja lumiolosuhteita huomioon ottamalla. Tämä ehdotus on noussut esille etenkin Näsijärvellä, Pyhäjärvellä, Kyrösjärvellä sekä Iso-Kulovedellä. Nykyisen kevätaikaisen säännöstelyn ei nähdä ottavan riittävästi huomioon nykyistä muuttunutta ilmastoa. Lupaehdoissa tulisi ottaa huomioon myös vähälumisia ja jopa lumettomia talvia. Muita säännöstelyyn kehittämiseen liittyviä seikkoja ovat viestinnän parantaminen, vedenkorkeuden ja virtaamien vaihtelun vähentäminen sekä säännöstelyrakenteiden muokkaaminen. Alla on esitetty kooste kyselyssä esiin tulleista erilaisista toimenpiteistä. - Viestintää tulisi parantaa ja saatavilla oleva tieto nostaa paremmin esille. Säännöstelyn tavoitekorkeuksista olisi hyvä tiedottaa. Reaaliaikaisten vedenkorkeuksien ja virtaamien sekä ennusteiden tulisi olla näkyvissä. Kunkin järven säännöstelyä voitaisiin kuvata havainnollisella viestintämateriaalilla. Säännöstelyn merkityksen oppiminen voisi parantua esim. säännöstelypelin avulla. - Kyrösjärven Viljakkalanselän vedenkorkeus on alhainen ja vedenkorkeus tulisi nostaa n. 20 cm. - Kyrösjärven vedenkorkeuden talvi- ja kesäaikaista alenemaa tulisi vähentää. - Näsijärven syksylle asetetun alennetun ylärajan poistoa tulisi selvittää. - Vedenkorkeuden viikoittaista vaihtelua Tyrvään voimalaitoksen alapuoleisella osalla tulisi vähentää. Nykyisin jokiosuudella vedenkorkeus vaihtelee hyvin paljon viikonlopun ja arkipäivien välillä. - Tulisi arvioida, kuinka suuren rahallisen menetyksen Iso-Kuloveden viikkovaihtelusta luopuminen aiheuttaa. Iso-Kuloveden kesäaikaista vedenkorkeutta toivotaan nostettavan 20 cm:llä umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Myös toivotaan säännöstelyrajojen muuttamista niin, että vedenkorkeus voidaan pitää kesäisin korkeammalla tasolla. - Vanajaveden ja Pyhäjärven säännöstelyn kalatalousvelvoite tulisi ajanmukaistaa. - Tulisi tutkia säännöstelyn kalatalousvaikutukset ja arvioida kompensaatiotarve tutkimusten pohjalta. - Säännöstelyssä tulisi panostaa virkistyskäyttöön, harrastusmahdollisuuksiin ja maisemallisiin arvoihin muokkaamalla patorakenteet ja palauttamalla koskia - Koskimelontamahdollisuuksia on tarjottava esim. Lempäälän Herralanvirrassa ja Kuokkalankoskessa, Tammerkoskessa, Vilppulankoskessa Muroleessa sekä Kylmäkoskella. Vastausten huomioon ottaminen PIRSKE-hankkeessa Useat ajatukset ja ehdotukset tukevat PIRSKE-hankkeelle alun perin esitettyjä tavoitteita ja tarpeita. Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja säännöstelyrajojen sekä -suositusten tarkastelu tästä näkökulmasta on oleellinen osa PIRSKEttä. Viestintäkeinojen monipuolinen hyödyntäminen on tärkeässä roolissa ja ne tulisi ottaa huomioon myös hankkeen joka vaiheessa sekä suositusten laadinnassa. Tyrvään voimalaitoksen alapuolinen jokiuoma otetaan mukaan tarkasteluun, vaikka alun perin hanke on ajateltu keskittyvän keskeisille säännösteltäville järvialueille. Säännöstelyn haitallisten vaikutusten vähentäminen kunnostuksilla tarkastellaan yhteistyössä eri tahojen kanssa käytävän keskustelun avulla. Säännöstelyn kehittämistä otetaan esille laajempia kokonaisuuksia käsittelevissä hankkeissa ja tilaisuuksista, jotta tunnistetaan paremmin säännöstelyn merkitys osana muuta vesien tilaan vaikuttavaa toimintaa. - 4 -
Liite 1. Kyselyn muoto Kysely Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisestä (PIRSKE-hanke) Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisessä tarkastellaan nykyisten säännöstelysuositusten toteutumista ja päivitetään ne Näsijärven, Vanajaveden, Pyhäjärven ja Iso- Kuloveden osalta. Lisäksi arvioidaan säännöstelysuositusten tarvetta Ikaalisten reitillä, erityisesti Kyrösjärvellä, Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä. ELY-keskus toivoo osallistujilta ajatuksia nykysäännöstelystä ja sen kehittämistarpeista yleisesti tai jollakin tarkasteltavista järvistä. Lisäksi toivotaan kommentteja hankkeen toteuttamistavoista, aikataulusta ja sidosryhmätyöskentelystä. Lisätietoja PIRSKE-hankkeesta löytyy sivulta http://www.ymparisto.fi/saannostely/kokemaenjoki/kehittaminen. 1. Itseäni erityisesti kiinnostavat järvet säännöstelyn kehittämistyössä Näsijärvi Pyhäjärvi Vanajavesi Iso-Kulovesi (Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi) Kyrösjärvi Mahnalanselkä-Kirkkojärvi 2. Itseäni erityisesti kiinnostavat aiheet säännöstelyn kehittämistyössä Vesien tila ja vedenlaatu Veneily- ja melontamahdollisuudet sekä laivaliikenne Kalastus, ravustus ja kalan kulku Rantojen virkistyskäyttö ja uinti Rantojen rakentaminen ja kaavoitus Luonnon monimuotoisuus: rantakasvillisuus, linnusto ja uhanalaiset lajit Vesivoima Tulvavahingot Maa- ja metsätalous Vedenotto Muu, mikä: - 5 -
3. Kommentteja hankkeen toteuttamistavoista, aikataulusta ja sidosryhmätyöskentelystä. Mitkä olisivat tärkeimmät käsiteltävät aiheet kehittämistyössä? Lisätietoa PIRSKE-hankkeesta löydät osoitteesta www.ymparisto.fi/saannostely/kokemaenjoki/kehittaminen. 4. Näkökulmia nykysäännöstelystä ja sen kehittämistarpeista yleisesti tai jollakin säännöstellyistä järvistä. Missä asioissa on onnistuttu säännöstelyssä? Mihin säännöstelyssä tulisi jatkossa panostaa? 5. Henkilötiedot Nimi Taho Sähköpostiosoite Voit käydä ilmoittautumassa säännöstelyn kehittämisseminaariin (ke 5.11. klo 9-12.30 Tampereella) sekä mukaan säännöstelyn kehittämistyöhön osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/s/205ac823549c32e8.par. Lähetäthän ensin vastauksesi kyselyyn painamalla Lähetä-painiketta. Kiitos! Kiitokset vastauksista! - 6 -