Omaishoidon palveluseteli Toimintaohje 2015
2 Sisällys 1. OMAISHOIDON TUKI... 3 2. OMAISHOIDON VAPAIDEN JÄRJESTÄMINEN... 3 3. OMAISHOIDON VAPAIDEN PALVELUSETELI... 4 3.1. Palvelusetelin myöntäminen... 4 3.2. Omaishoidon vapaan palvelukuvaus... 5 3.2.1 Lyhytaikainen asumispalvelu... 5 3.2.2 Kotiin annettava palvelu... 6 3.3. Omaishoidon palvelusetelin arvo... 6 4. ASIAKKAAN ASEMA... 7 5. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOITTEET JA OIKEUDET... 8 6. KUNNAN VELVOITTEET JA OIKEUDET... 9 7. PALVELUN PERUUNTUMINEN... 10 8. SALASSAPITO... 10 9. PALVELUN VIRHE... 11 10. PALVELUPALAUTE KUNNALLE... 11 11. ASIAKKAAN OSTAMAT LISÄPALVELUT... 12 12. LASKUTUS... 12 13. PALVELUJEN TUOTTAMISEEN SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 13
3 1. OMAISHOIDON TUKI Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla (Laki omaishoidon tuesta 937/2005). Tukea voidaan myöntää silloin, kun henkilö tarvitsee vaativaa hoitoa, huolenpitoa ja jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa. Hoidon tulee olla ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti sitovaa. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jota myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuesta solmitaan omaishoitajan ja kunnan välinen sopimus, jonka liitteenä on kirjallinen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja edellytykset määritellään laissa. Omaishoidon tuen toteuttamisesta ja sen myöntämisperusteista yhteistoiminta-alueella vastaa Pirkkalan perusturvalautakunta, joka on vahvistanut 28.1.2015 omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.2.2015 alkaen. Omaishoidon tuen palvelukokonaisuudesta vastaa omaishoidon koordinaattori. Hakemukset osoitetaan omaishoidon koordinaattorille, joka valmistelee päätökset. Päätökset allekirjoittaa kotihoitopäällikkö. 2. OMAISHOIDON VAPAIDEN JÄRJESTÄMINEN Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään 3 vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta ja opetusta. Kuukaudessa tulee olla vähintään 14 vuorokautta hoitopäiviä, jotta oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin kertyy. Omaishoidon vapaapäivät ja niiden järjestely kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi säännöllisesti kuukausittain. Vapaapäivät tulee pitää kalenterivuoden aikana eikä niitä voi siirtää seuraavalle vuodelle. Lakisääteisen vapaapäivän kesto on yksi (1) vuorokausi. Omaishoitajan kanssa voidaan kuitenkin neuvotella lyhyemmistä ns. virkistysvapaista. Kunta päättää ensisijaisesti, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Hoidon järjestämiseksi omaishoitajalle voidaan tarjota erilaisia vapaiden järjestämistapoja. Omaishoidon tuen vapaat voidaan järjestää kunnan omana toimintana, toimeksiantosopimuksella perhehoitona tai sijaishoitajan avulla, ryhmälomituksena tai vaihtoehtoisesti palvelusetelillä ympärivuorokautisena lyhytaikaisena asumispalveluna tai kotiin annettavana palveluna.
4 3. OMAISHOIDON VAPAIDEN PALVELUSETELI 3.1. Palvelusetelin myöntäminen Palveluseteli on palvelujen järjestämistapa, joka täydentää olemassa olevien palvelujen valikoimaa. Palvelusetelillä myönnetään asiakkaalle sitoumus maksaa tietty osa jostain määrätystä yksityisen palveluntuottajan palvelusta. Kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin ja palveluntuottaja laskuttaa kuntaa palvelusetelin arvosta. Palvelusetelin saanut asiakas maksaa palveluntuottajalle enintään 11,30 euroa vapaavuorokaudelta. Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (2009/569) sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/734). Palveluseteleitä myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Mikäli omaishoitaja ei koe tarvitsevansa tai ei halua hoidettavalle kunnan järjestämiä omaishoidon vapaan palveluja, hän voi halutessaan valita palvelusetelillä tuotettavan yksityisen hoidon. Palveluseteliä voi käyttää ympärivuorokautisessa lyhytaikaisessa asumispalvelussa tai kotiin annettavana palveluna. Palveluseteli kotiin annettaviin palveluihin on vaihtoehto niille asiakkaille, jotka eivät pidä omaishoidon vapaita täysinä vuorokausina. He voivat ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta lyhytaikaista muutaman tunnin hoitoapua esim. hoitajan asiointikäyntien tai virkistäytymisen ajaksi. Omaishoidon palveluseteliin ovat oikeutettuja hoidettavat, joille on palveluntarpeen arvioinnin perusteella myönnetty omaishoidon tuki ja oikeus omaishoidon vapaapäiviin. Palveluseteli myönnetään jo ansaituille vapaapäiville. Pirkkalan perusturvalautakunta on määritellyt tässä toimintaohjeessa ja palveluntuottajan halulomakkeella kriteerit, jotka palveluntuottajan on koko ajan täytettävä, jotta se voi toimia palvelusetelillä myönnettävien palvelujen tuottajana. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että sitä koskevat tiedot kunnan palvelusetelituottajalistalla ovat oikein ja ilmoittaa tarvittaessa muutoksista. Palvelusetelituottajaksi hakeudutaan erillisellä hakemuslomakkeella. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Asumispalveluihin ja kotiin annettaviin palveluihin on erilliset hakemuslomakkeet. Palvelusetelin myöntää omaishoidon koordinaattori. Kun omaishoitaja valitsee vapaan järjestämisen palvelusetelillä, hänellä on oikeus saada ohjausta palveluntuottajien valinnassa sekä muissa palveluseteliin liittyvissä asioissa. Palveluseteliä käyttävä asiakas valitsee palvelun tuottajan kunnan hyväksymästä palvelutuottajalistasta, jonka saa omaishoidon koordinaattorilta tai kunnan kotisivuilta www.pirkkala.fi.
5 3.2. Omaishoidon vapaan palvelukuvaus Omaishoitoperhe sopii yhdessä palveluntuottajan kanssa palvelun sisällöstä, jotta se vastaa mahdollisimman hyvin perheen tarpeita. Omaishoidon palvelusetelillä voi ostaa palvelua ainoastaan omaishoidettavalle. Omaishoitaja antaa tarvittavat hoitoa koskevat tiedot palveluntuottajalle, joka sitoutuu tuottamaan palvelua saatujen tietojen mukaisesti. Palvelusetelillä tuotettava palvelu korvaa omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa kotona. Kaikessa toiminnassa on huomioitava asiakkaan omatoimisuus ja pyrittävä kuntouttavaan hoitotyöhön, yhdessä tekemiseen ja asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja hyödyntävään toimintatapaan. 3.2.1 Lyhytaikainen asumispalvelu Palvelusetelillä voidaan hankkia omaishoidettavalle lyhytaikaista asumispalvelua yksityiseltä palveluntuottajalta. Lyhytaikainen asumispalvelu omaishoidon vapaan aikaisessa hoidossa sisältää: ympärivuorokautinen perusturva: henkilökohtaisten tarpeiden mukainen hoito, apu, ohjaus ja tuki asumispalveluiden henkilöstöltä ammattitaitoisen henkilöstön tuki ja ohjaus jokapäiväisessä elämässä, osallistumisen mahdollisuus toimintakyvyn mukaiseen arjen elämään, askareisiin, harrastuksiin ja ulkoiluun. Ulkoilu, kuntouttava toiminta ja viriketoiminta liitetään osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja se dokumentoidaan systemaattisesti. Ulkoilun tulee olla turvallista ja vastata asiakkaan toimintakykyä. Toimintakyvyltään heikentyneiden tulee saada tarvitsemansa tavanomaiset apuvälineet ulkona liikkumisen tueksi palveluntuottaja huolehtii asiakkaan lääkityksestä. Lääkkeet säilytetään turvallisesti, ne jaetaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Asiakas maksaa omat lääkkeensä, mutta niiden jakelu kuuluu hoivapalvelumaksuun. omahoitajan palvelut ja tuki sekä yhteistyö läheisten ja omaisten kanssa tarvittavat sairaanhoitopalvelut yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan tarvittava peseytymisapu saunassa tai suihkussa. Asiakas hankkii itse perushygienian hoidossa tarvitsemansa tuotteet (shampoo, saippua ja perusvoiteet) henkilökohtaisesta päivittäishygieniasta ja puhtaudesta huolehtiminen, wc-käynneissä avustaminen/ohjaaminen tarpeen mukaan ympäri vuorokauden. Asiakkaan yksityisyys turvataan hoitotoimenpiteiden aikana. ravitsemuksen monipuolisuudesta huolehtiminen ja ruokailussa avustaminen tarpeen mukaan päivittäin (palveluun sisältyvät aamiainen, lounas, välipala/kahvi, päivällinen ja iltapala) vaate- ja liinavaatehuollosta huolehtiminen asumisympäristön siisteydestä/siivouksesta huolehtiminen tarvittavista turvapalveluista huolehtiminen kodinomainen ympäristö, sisältäen huoneeseen kuuluvat peruskalusteet, välineet ja laitteet
6 3.2.2 Kotiin annettava palvelu Palvelusetelillä voidaan hankkia omaishoidettavalle kotiin annettavaa palvelua. Hoidettavan kotiin tuotettavan palvelun sisältö voi olla päivittäisissä toiminnoissa avustamista ja tukemista esimerkiksi seuraavissa asioissa: Asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointi ja seuranta Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen, ohjaaminen ja seuranta asiakkaan toimintakyvyn ja osaamisen mukaan - Ravitsemus Aterian suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa, tarvikkeiden hankinta, aterian valmistus ja ruokailussa avustaminen - Hygienia Perushygieniasta huolehtiminen eli avustaminen WC-toiminnoissa, pesuissa, hampaiden ja suun hoidossa, parranajossa, hiusten laitossa ja muussa vastaavassa - Pukeutuminen ja vaatehuolto Pukeutumisessa ja riisuutumisessa avustaminen Pienimuotoinen vaatehuolto asiakkaan kanssa - Kokonaisterveydentilanteen seuranta ja tähän liittyvät tarvittavat hoitotoimenpiteet Asiakkaan lääkehoidon toteutus ja seuranta yhteistyössä omaisen kanssa Lääkkeiden ottamisesta vastaaminen lääkedosetista Lääkityksen vaikutuksen seuranta ja asiakkaan voinnin muutoksesta tiedottaminen tarvittaville tahoille - Kuntouttava viriketoiminta Lapset: ulkoilu, pelaaminen, liikunta, askartelu, lukeminen tai valokuvien katselu, musiikin kuuntelu, laulaminen, leipominen ja kaikki lapsen kehitystason kannalta mielekäs viriketoiminta Aikuiset: pienet kodinhoidolliset askareet yhdessä asiakkaan kanssa (leipominen, ruoanlaitto, pienimuotoinen siivous ja pyykinkäsittely), ulkoilu, asiointi- ja kauppamatkat, kulttuuritapahtumat, lukeminen, laulaminen, käsityöt ja muut vastaavat. 3.3. Omaishoidon palvelusetelin arvo Pirkkalan perusturvalautakunta hyväksyy palvelusetelin arvon. Omaishoidon palveluseteli on tasasuuruinen ja sen arvo on 125 euroa vuonna 2015. Yksi palveluseteli vastaa yhtä vapaavuorokautta. Lyhytaikaisen asumispalvelun palvelusetelin arvo on 125 euroa/hoitovuorokausi. Kotiin annettavassa palvelussa asiakas voi käyttää koko setelin yhtenä päivänä tai tarpeen mukaan kerätä tuntiperusteista laskutusta palvelusetelin arvon edestä. Jos palvelusta peritään maksu tuntihinnan perusteella, tunnin työsuoritus on 60 minuuttia palvelua asiakkaan luona. Se ei sisällä mahdollisiin matkoihin kuluvaa aikaa. Matkakorvauksia ei voi sisällyttää palveluseteliin. Kunta ei korvaa matkoista aiheutuvia kustannuksia. Asiakkaan on mahdollista yhdistää palveluseteleitä ja saada näin pidemmäksi aikaa sijaishoitaja.
7 Palveluntuottajan tulee ilmoittaa kotiin annettavaan palveluun tuntihinta. Tuntihinnat tulee esittää seuraavasti: - arkisin klo 6.00-18.00 - arkisin klo 18.00-00.00 - lauantai klo 6.00-18.00 - lauantai klo 18.00-00.00 - sunnuntai ja arkipyhä klo 6.00-18.00 - sunnuntai ja arkipyhä klo 18.00-00.00 Kotiin annettavien palvelujen hinnat ilmoitetaan palveluntuottajaksi hakeutumisvaiheessa sekä vuosittain erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa enimmäishintoihin kalenterivuoden ajaksi, mutta palvelun hintoja voi kesken vuotta laskea. Hinnat ovat esillä kunnan internet-sivuilla, jolloin asiakas voi vertailla palveluntuottajien hintoja valintaa tehdessään. Asiakkaalta voidaan periä omaishoidon vapaan ajalta järjestetystä hoidosta omavastuuosuus, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) määriteltyä asiakasmaksua, joka on 11,30 euroa/seteli vuonna 2015. Omavastuuosuuden laskuttaa palveluntuottaja. Kunta voi muuttaa palvelusetelin arvoa ja palvelujen hinnoittelua. Mahdollisesta muutoksesta ilmoitetaan palveluntuottajille viimeistään kolme (3) kuukautta ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa. Ennen muutosta myönnettyjen palveluseteleiden arvoon muutos ei vaikuta. 4. ASIAKKAAN ASEMA Kun asiakas on saanut myönteisen palvelupäätöksen ja valinnut järjestämistavaksi palvelusetelin, hän valitsee itse palveluntuottajan kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Asiakas toimittaa kunnalta saamansa palvelusetelipäätöksen palveluntuottajalle. Asiakas ja palveluntuottaja tekevät kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan mm. palvelun sisällöstä, kestosta, irtisanomisesta ja asiakkaan avainten hallinnasta. Palvelusta tehdään yhdessä palvelusuunnitelma, jonka sisältö määritellään palvelusetelissä. Kertaluonteisesta palvelusta riittää suullinen sopimus, joka päättyy ilman irtisanomista palvelun toteuduttua. Palveluseteliä voi käyttää vain palvelusetelipäätöksessä kirjattuun palveluun. Palvelusopimuksen osapuolet ovat palveluja tuottava yritys sekä kuluttaja-asemassa oleva omaishoidon palveluseteliä käyttävä asiakas. Asiakkaalla on myös kuluttajansuojalain mukainen kuluttajansuoja, koska asiakas on tehnyt palveluntuottajan kanssa sopimuksen. Kunta ei ole sopimusosapuoli. Palveluseteli on asiakkaalle veroton etuus, koska se on henkilökohtainen ja määrättyyn palveluun myönnetty eikä suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa. Palvelusetelillä hankitut palvelut ovat asiakkaalle arvonlisäverottomia, koska kunnan myöntämistä sosiaali- ja terveyspalveluista ei makseta arvonlisäveroa. Asiakkaalla ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta omavastuuosuuteen. Palvelusetelin omavastuuosuudesta asiakkaalle aiheutuviin kustannuksiin ei tuloverolain mukaan voida myöntää kotitalousvähennystä. Jos asiakas ostaa palvelusetelillä myönnetyn palvelun lisäksi
8 yksityiseltä palveluntuottajalta kokonaan omalla kustannuksellaan lisäpalveluita kotiinsa, voi kotitalousvähennystä hakea, koska tällöin on kyse täysin erillisestä työsuorituksesta. Kotiin annettavien palvelujen osalta omaishoitoperheen kotona on oltava hoidon kannalta tarpeelliset tilat ja välineet. Jos palveluntuottaja havaitsee hoitamiseen vaikuttavia puutteita hoivaympäristössä tai välineissä, hänen tulee ohjata omaishoitoperhettä välineiden tai tarvittavien muutostöiden hankkimisessa tai tarvittaessa ilmoittaa asiasta kunnan omaishoidon tai vammaispalvelun henkilöstölle. Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia palveluja useammalta yrittäjältä. Tällöin asiakkaan vastuulla on, että palveluseteliin liittyvät kustannukset eivät ylitä palvelusetelin arvoa. 5. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOITTEET JA OIKEUDET Palveluntuottaja on palvelusetelijärjestelmän puitteissa palvelua tuottava, yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukainen palveluntuottaja, joka sitoutuu täyttämään palvelusetelilain (569/2009) ja kunnan asettamat sille tässä toimintaohjeessa ja palvelusetelituottajan hakemuslomakkeessa asettamat ehdot. Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on jatkuvasti vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palvelun tulee olla asiakasta kunnioittavaa ja perustua asiakaslähtöisyyteen. Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan yleissitovia työehtosopimuksia. Palvelutuottajan tulee ylläpitää hyvää laatua palvelun, asiakirjakäytännön ja asiakasturvallisuuden suhteen. Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa toimintansa edellyttämät lakisääteiset vastuuvakuutukset. Mahdolliset vahingot korvataan palveluntuottajan vakuutuksesta vahingonkorvauslain mukaisesti. Kunta ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista. Palveluntuottaja varmistaa ennen palvelun alkua, että asiakkaalla on voimassaoleva palvelusetelipäätös, josta käy ilmi palvelusetelin arvo. Palvelusetelin perusteella palveluntuottaja laskuttaa kuntaa. Palveluntuottajan markkinoinnin on oltava asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Hinnoista ilmoittamisen tulee tapahtua vertailukelpoisella tavalla siten, että palveluseteliä käyttävä asiakas voi vaivatta päätellä palvelun kokonaishinnan. Tarjottavien palvelujen hintatiedot tulee toimittaa asiakkaalle hänen pyynnöstään myös kirjallisessa muodossa. Palveluntuottaja voi tarvittaessa käyttää hoidon toteuttamisessa omaa palveluaan vastaavaa palveluntuottajaa. Palveluntuottaja vastaa alihankkijansa pätevyydestä. Alihankkijan tulee täyttää samat vaatimukset kuin palveluntuottajankin.
9 Palveluntuottajan tulee olla tavoitettavissa puhelimitse virka-aikana. Palveluntuottaja laatii palvelusetelijärjestelmässä asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja huolehtia siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsitellä asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palveluntuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Palveluntuottajan tulee laatia asiakas- ja potilastietoja sisältävät asiakirjat henkilötietolain, potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tavalla vastaavasti kuin kunnan omassa toiminnassa. Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan asiakirjoihin silloinkin, kun ne ovat palveluntuottajan hallussa. Omaishoitajan vapaan palvelun tuottamisesta toimitetaan laskun yhteydessä asiakkaan allekirjoituksella vahvistama Toteutuneet palvelut -lomake palvelusetelipäätöksen tehneelle viranhaltijalle. Palveluntuottajan tulee informoida kuntaa säännöllisesti tarjoamiensa palvelujen laadun valvonnasta. Kuntaa tulee erityisesti informoida asiakkaiden tekemistä reklamaatioista, reklamaatioihin johtaneista syistä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Palveluntuottajan tulee raportoida kunnalle palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista. Palveluntuottajan on mahdollista tarkistaa tuottamiensa palvelujen hintoja tarvittaessa kerran vuodessa ja tulevan vuoden hinnat ilmoitetaan kunnalle kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. 6. KUNNAN VELVOITTEET JA OIKEUDET Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat ja omavastuuosuuden määräytymisen perusteet. Hakeminen palveluntuottajaksi on mahdollista ympäri vuoden. Kunta hyväksyy kaikki ne yritykset palvelusetelituottajiksi, jotka täyttävät hakemuksen ja toimintaohjeen ehdot ja kriteerit. Palveluntuottajaksi hyväksymisestä lähetetään palveluntuottajalle päätös, jonka tekee kotihoitopäällikkö. Hyväksytyt yritykset lisätään palvelusetelituottajalistalle, jonka asiakas saa internetistä kunnan kotisivuilta ja/tai omaishoidon koordinaattorilta. Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle. Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan valintaa koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoittautumisesta ja tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta.
10 Palvelun tuottaja poistetaan palvelusetelituottajarekisteristä, jos hän ei enää täytä edellytettyjä kriteerejä tai hän itse siitä kirjallisesti irtisanoutuu. Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli: 1) hyviä hoito- ja palvelukäytäntöjä ei noudateta 2) palveluntuottaja ei noudata kirjallisesta kehotuksesta huolimatta toimintaohjeen ehtoja 3) palveluntuottaja on poistettu ennakkoperintärekisteristä tai tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan tai 4) palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. Kunnalla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Kunnan tulee varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset. Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Asiakas- ja potilasasiakirjat, jotka syntyvät setelillä palvelua järjestettäessä ja toteutettaessa, ovat viranomaisen asiakirjoja. Palveluntuottajan ja kunnan tulee myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia tämän hakemuksen ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kunta ilmoittaa muutoksista palvelun tuottajalle kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palvelun tuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti kunnalle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palvelun tuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen lähettämisestä. 7. PALVELUN PERUUNTUMINEN Palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajalla tiedossa ja sopii korvaavasta palvelusta asiakkaan kanssa. Asiakkaan tulee peruuttaa sovittu varaus asiakkaan ja palveluntuottajan sopimuksessa sovitulla tavalla. Kunta ei vastaa peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista. 8. SALASSAPITO Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakastiedot.
11 Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta (myös opiskelijat) sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. He eivät saa luovuttaa yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille. Sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun he eivät enää ole tuottajan palveluksessa tai harjoittelupaikassa. 9. PALVELUN VIRHE Palvelun katsotaan olevan virheellistä, mikäli se poikkeaa yleisen tai palvelukohtaisen toimintaohjeen, lainsäädännön tai sopimuksessa mainituista palvelun sisältövaatimuksista. Vastuu siitä, että palvelu on suoritettu laadukkaasti ja huolellisesti, on palveluntuottajalla (kuluttajansuojalaki 38/1978). Kunta ei vastaa palveluntuottajan virheistä. Palvelu on virheellistä myös, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on etukäteen antanut toiminnastaan, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon palveluntuottajaa valitessaan. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Erimielisyys voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat tältä osin toimivaltaisia. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hän neuvottelee asiasta ensisijaisesti suoraan palveluntuottajan kanssa. Tarvittaessa asiakas voi ottaa yhteyttä omaishoidon koordinaattoriin, joka voi antaa lisäohjeita asian hoitamisesta. Asiakas voi tehdä muistutuksen vanhustyön johtajalle ja palveluntuottajalle. Hän voi myös vaihtaa palveluntuottajaa. Palveluun liittyvistä epäkohdista asiakas voi myös olla yhteydessä potilas- /sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle. Palveluntuottaja vastaa asiakkaille ja ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista, joiden voidaan katsoa aiheutuneen vahingonkorvauslaissa tarkoitetulla tavalla tuottamuksellisen tai tahallisen toiminnan seurauksena. Tuottajan tulee varautua vahinkoihin riittävin vastuu- ja tapaturmavakuutuksin, jotka turvaavat asiakkaan oikeuden saada korvausta tuottajan mahdollisesti asiakkaalle aiheuttamista henkilö- ja esinevahingoista. Kunta ei vastaa asiakkaalle aiheutuneesta tai asiakkaan palvelun tuottajalle tai ulkopuoliselle aiheuttamasta vahingosta. Asiakastyön ja -turvallisuuden laadun mittarina käytetään muun ohella muistutusten, kanteluiden ja reklamaatioiden määrää. 10. PALVELUPALAUTE KUNNALLE Pirkkalan kunta valvoo yksityisten palveluntuottajien toimintaa ja palvelujen laatua Aluehallintoviraston ja Valviran ohjeiden ja lainsäädännön mukaisesti. Palvelusetelitoiminnan
12 laadullisena vähimmäisvaatimuksena on vastaavan kunnallisen toiminnan taso (laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). Palveluntuottajan tulee tiedottaa kunnalle säännöllisesti tarjoamiensa palvelujen laadun valvonnasta. Palveluntuottajan tulee raportoida kunnalle palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista reklamaatioista, valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista - samoin kuin edellä mainittujen reklamaatioiden johdosta tehdyistä korjaavista toimenpiteistä. Palveluntuottajan tulee toimittaa tiedot mahdollisesti itse suorittamiensa asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksista. Palveluntuottaja antaa kunnalle luvan tehdä palveluseteliasiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyjä. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa välittömästi hoidettavan tai omaishoitajan toimintakyvyssä tai palveluntarpeessa tapahtuvista muutoksista. Tällöin kunnan omaishoidon koordinaattori arvioi omaishoidon tuen tarpeen uudelleen ja tekee tarvittaessa uuden hoito- ja palvelusuunnitelman hoidon toteuttamiseksi. Palveluntuottaja toimittaa kunnalle toimintakertomuksen vuosittain. 11. ASIAKKAAN OSTAMAT LISÄPALVELUT Omaishoidon palveluseteleitä voidaan käyttää vain hoidettavan hoitoon omaishoitajan vapaan aikana. Muiden kuin palvelusetelillä tuotettavien palveluiden maksamisesta asiakas ja palveluntuottaja sopivat keskenään ja ne ovat asiakkaan itse maksettavia palveluita (esimerkiksi siivouspalvelut tai omaishoitajan hoidot). 12. LASKUTUS Annettu palvelusetelipalvelu laskutetaan kuukausittain jälkikäteen. Kunta ei maksa erillistä toimisto-, varaus-, materiaali- tai laskutuslisää. Laskutus toivotaan tehtävän ensisijaisesti sähköisenä laskutuksena. Sähköisen laskutuksen tiedot: Kunnan Y-tunnus: 0152084-1 Laskutusosoite: Operaattori: CGI Suomi Oy Välittäjätunnus: 003703575029 Verkkolaskuosoite (OVT-tunnus): 003701520841 Pirkkalan kunta Taloustoimisto Suupantie 11 33960 PIRKKALA
13 Vuoden vaihtuessa edellisen vuoden laskut tulee toimittaa tammikuun 15. päivään mennessä. Puutteelliset laskut palautetaan takaisin, mikä saattaa aiheuttaa maksujen viivästymistä. Palveluntuottaja laskuttaa kunnalta palvelusetelipäätöksen mukaisen osuuden, tai jos todellinen palvelun hinta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, todellisen palvelun hinnan mukaisesti. Kunnalle lähetettävään laskuun liitetään palvelusetelipäätös tai kopio palvelusetelipäätöksestä, mikäli samasta palvelusetelipäätöksestä laskutetaan useamman kerran. Laskun liitteenä tulee olla asiakkaan vahvistama Toteutuneet palvelut -lomake, josta ilmenee asiakaskohtaisten palvelujen toteutuminen. Jos asiakas jättää maksamatta palveluntuottajan laskun omavastuuosuuden tai ostamansa lisäpalvelut, huolehtii palveluntuottaja itse maksuneuvotteluista sekä mahdollisesta perinnästä. Kunta ei vastaa asiakkaan mahdollisesti maksamatta jääneistä maksuista. 13. PALVELUJEN TUOTTAMISEEN SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Sosiaalihuoltolaki (710/1982) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) - Työturvallisuuslaki (738/2002) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) - Henkilötietolaki (523/1999) - Kuluttajansuojalaki (38/1978) - Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) - Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005)