Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2015-00433 VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 24.06.2015 Viite Asia Kesäkuun Eurooppa-neuvosto (25.-26.6) Eurooppa-neuvoston asialistalla on Välimeren muuttoliikkeet, turvallisuusja puolustuskysymykset, eurooppalainen ohjausjakso, digitaaliset sisämarkkinat sekä talous- ja rahaliiton kehittäminen. Keskustelun odotetaan keskittyvän kuitenkin erityisesti Välimeren tilanteeseen. Tämän lisäksi esille tullee Iso-Britanniaa koskeva prosessi. Riippuen Kreikan kysymyksen etenemisestä tällä viikolla, sitä voidaan joutua käsittelemään euroalueen päämiesten kesken. Muuttoliike Kestävimmät ratkaisut Välimeren hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen saadaan vaikuttamalla ongelmien alkulähteillä eli lähtö- ja kauttakulkumaissa sekä torjumalla ihmissalakuljetusta, tehostamalla EU:n ulkorajojen valvontaa (smart borders), rekisteröimällä turvapaikanhakijat siten, että heistä EU:n alueelle tulon yhteydessä kerätyt tiedot olisivat käytettävissä kaikissa Schengen maissa ( Hotsopt-lähestymistapa ) ja tehokkaalla palautusjärjestelmällä. On kyse valtavasta ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, jota Suomi kannattaa. Sisäisten siirtojen osalta Eurooppa-neuvoston on tarkoitus löytää yksimielisyys päätelmätekstistä, jossa todetaan, että Italiasta ja Kreikasta siirrettäisiin muihin jäsenvaltioihin 40 000 selvästi tilapäisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä kahden vuoden kuluessa. Lisäksi päätelmäehdotuksessa esitetään, että neuvosto hyväksyisi pikaisesti päätöksen itse siirtoja koskevasta väliaikaisesta ja poikkeuksellisesta mekanismista. Lisäksi päätelmäehdotuksen mukaan kaikki jäsenvaltiot sopisivat siirrettävien henkilömäärien jakamisesta heinäkuun loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaan turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat vapaaehtoisuuteen, mikä on Suomen toiminnan lähtökohta, josta pidetään kiinni. Suomi on suhtautunut varauksellisesti aiempiin esityksiin, joilla on pyritty luomaan pysyviä sisäisten siirtojen järjestelyjä. Neuvosto voi kuitenkin perussopimuksen mukaan komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä jäsenvaltion hyväksi, jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa kyseisessä jäsenvaltiossa hätätilanteen.
2(6) Nyt komissio on tehnyt ehdotuksen sisäisistä siirroista liittyen Italian ja Kreikan tilanteeseen. Komission ehdottama neuvoston päätös tehdään määräenemmistöllä (perussopimuksen 78(3) artikla). Suomi edellyttää, että tällaiset perussopimuksen mahdollistamat väliaikaiset toimenpiteet ovat poikkeuksellisia, ajallisesti ja määrällisesti rajattuja sekä selkeästi perusteltuja, varsinkin hätätilanteen määrittelyn osalta. Kukin jäsenmaa on ensisijaisesti itse vastuussa maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiensä kehittämisestä siten, että järjestelmät ovat toimintakykyisiä myös lisääntyneiden maahanmuuttopaineiden alla. Käyttöön otettaviin väliaikaisiin toimenpiteisiin tulee kuulua myös sellaisia Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvia velvoitteita, joilla voidaan varmistaa se, että maat saattavat maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmänsä toimiviksi. Kun neuvosto käsittelee esitystä, Suomi korostaa kaikissa vaiheissa vapaaehtoisuutta pääperiaatteena. Näillä edellytyksillä ja näistä lähtökohdista Suomi on valmis käsittelemään komission esitystä neuvoston päätökseksi Italiaa ja Kreikkaa koskevista väliaikaisista toimenpiteistä ja osallistumaan menettelyyn, jolla kaikki jäsenvaltiot sopivat heinäkuun loppuun mennessä henkilömäärien jakamisesta. Ehdotuksen käsittelyssä tulee ratkaista kysymykset toimenpiteen oikeasuhtaisuudesta, hätätilaratkaisun määräaikaisuudesta, siitä, että kansallista toimivaltaa ei siirretä, vetotekijöiden huomioon ottamisesta, ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisesta, toimienresursoinnista ja rahoituksesta siirtojen toteuttamisvaikeuksista ja tehokkaammasta yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä. Kun neuvosto aikanaan tekee ratkaisuaan neuvotteluissa muokatusta päätösesityksestä, määrittelee Suomi oman kantansa sekä toimintatapansa mahdollisessa äänestyksessä maan kokonaisedun pohjalta. Kun kaikki jäsenvaltiot sopivat henkilömäärien jakamisesta, määrittelee Suomi samoin oman kantansa maan kokonaisedun pohjalta. Suomi kannattaa komission ehdottamaa suositusta uudelleensijoittamisesta ja sen tavoitetta lisätä uudelleensijoitusten määrää. Suosituksen tulisi johtaa uudelleensijoitettavien lukumäärän tasaisempaan jakautumiseen jäsenmaiden kesken. Uskottava maahanmuuttopolitiikka edellyttää nopeaa ja tehokasta palauttamista sellaisille EU:n alueelle tuleville, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Eurooppa-neuvosto käsitteli EU:n toimia Välimeren muuttovirtojen hallitsemiseksi ylimääräisessä kokouksessaan huhtikuussa 2015, ja tuolloin hyväksyttiin asiaa koskeva julkilausuma. Siinä linjataan toimenpiteitä, joiden avulla EU voi vahvistaa läsnäoloaan merellä, torjua ihmiskauppiaiden toimintaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti, torjua laittomia muuttovirtoja ja vahvistaa EU:n sisäistä solidaarisuutta ja vastuullisuutta. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisen sotilaallisen
3(6) kriisinhallintaoperaation valmistelu otettiin osaksi EU:n laajempia Välimeri-toimia. Tämän EU-NAVFOR MED operaation käynnistämispäätös tehtiin ulkoasiainneuvostossa 22.6.2015. Operaation tavoitteena on ihmissalakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen liiketoimintamallin häiritseminen sekä laittoman maahanmuuton vähentäminen. Tämän ja muiden sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa tarkastellaan kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Komissio esittää toukokuussa 2015 hyväksymässään muuttoliikeagendassa toimenpiteitä muuttoliikkeen tehokkaampaan hallintaan. Jatkona muuttoliikeagendalle komissio antoi toukokuussa ehdotuksen 40 000 kansainvälistä suojelua hakevan siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenmaihin kahden vuoden aikana. Samalla perustettaisiin EU:n uudelleensijoitusjärjestelmä, joka käsittää suosituksen 20 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan, asuinsijoiltaan siirtymään joutuneen sijoittamisesta EU:n alueelle kahden vuoden aikana. Ehdotusten mukaan Suomen osuus sisäisesti siirrettävistä olisi 792 ja uudelleensijoitettavista 293. Eurooppa-neuvostossa tullaan keskustelemaan muuttoliikkeestä, mukaan lukien aikeesta siirtää henkilöitä EU:n sisällä. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvoston on tarkoitus löytää yksimielisyys päätelmätekstistä, jossa todetaan, että Italiasta ja Kreikasta siirrettäisiin muihin jäsenvaltioihin 40 000 selvästi tilapäisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä kahden vuoden kuluessa. Lisäksi päätelmäehdotuksessa esitetään, että neuvosto hyväksyisi pikaisesti päätöksen itse siirtoja koskevasta väliaikaisesta ja poikkeuksellisesta mekanismista. Lisäksi päätelmäehdotuksen mukaan kaikki jäsenvaltiot sopisivat siirrettävien henkilömäärien jakamisesta heinäkuun loppuun mennessä. Yksi kannustin laittomaan maahanmuuttoon on, että laittomasti EU:n alueella oleskelevien palauttaminen toimii puutteellisesti. EU:ssa suhteellisen harvat palautuspäätökset pannaan täytäntöön. Tehokas palauttaminen on merkittävä keino vähentää laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuutta. EU:n kolmasmaayhteistyötä ollaan tehostamassa pitkäjänteisten tulosten aikaansaamiseksi. Ensi marraskuussa järjestettävässä korkean tason EU-Afrikka - konferenssissa on tarkoitus vahvistaa dialogia muuttoliikkeestä EU:n ja Afrikan maiden välillä. EU:n tavoitteena on vähentää laittoman muuttoliikkeen kannustimia ja estää salakuljetusverkostojen toimintaa. Turvallisuus ja puolustus Eurooppa-neuvoston tulee antaa turvallisuusstrategian osalta vahvat suuntaviivat itse työlle. EU:n rooli kokonaisvaltaisena turvallisuustoimijana ja turvallisuusyhteisönä tulee heijastua itse strategiatyössä. EU:n rooli puolustusyhteistyön edistäjänä on Suomelle tärkeä. Suomen näkemyksen mukaan turvallisuus- ja puolustusasioita tulee käsitellä Eurooppaneuvostossa säännöllisesti myös jatkossa. Turvallisuuskysymysten osalta päätelmäluonnoksessa todetaan, että Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti. Tämän nähdään edellyttävän toimia kolmella toisiinsa liittyvällä alalla. Ensinnäkin on tarve viedä eteenpäin Euroopan unionin uudistettua sisäisen turvallisuuden strategiaa, jonka neuvosto määritteli 16. kesäkuuta 2015 antamissaan
4(6) päätelmissä komission tiedonannon perusteella. Terrorismin vastaisen taistelun osalta helmikuun Eurooppa-neuvostossa sovittujen toimien täysi toimeenpano on edelleen keskeistä. Korkea edustaja Mogherini esittelee Eurooppa-neuvostolle terrorisminvastaista taistelua koskevan paperin. Korkean edustajan tulee jatkaa prosessia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategian valmistelemiseksi läheisessä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvostoon mennessä. Korkea edustaja esittelee nyt Eurooppa-neuvostolle arvionsa turvallisuusympäristön muutoksista, minkä pohjalta turvallisuusstrategian laatimista voidaan edistää. Päätelmäluonnoksessa todetaan, että EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehokkuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta on tarve lisätä edelleen Eurooppaneuvoston joulukuussa 2013 antamien päätelmien ja toukokuun 2015 ulkoasianneuvoston päätelmien mukaisesti. EU:n sekä siviili- että sotilaallisten voimavarojen edelleenkehittäminen ja EU:n puolustusteollisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää. Jäsenvaltioiden tulee pitää puolustusmenonsa riittävällä tasolla ja myös EU:n budjetin tulee varata tarvittava määrä varoja YTPP-alan tutkimuksen valmistelutoimeen mahdollistaen siten EU:n puolustustutkimuksen ja teknologisen ohjelman tulevan toteuttamisen. EU:n puolustusyhteistyötä tulee systematisoida ja tiivistää niin, että voidaan tuottaa tarvittavia suorituskykyjä, mukaan lukien EU:n rahoituksen kautta. EU:n instrumentit tulee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla hybridiuhkiin vastaamiseksi. EU:n tulee myös tiivistää kumppanuuksia YK:n, Naton, ETYJ:in ja Afrikan unionin kanssa. Päätelmätekstissä todetaan olevan tärkeää vahvistaa joustavalla tavalla kumppaneita kriisien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa, mukaan lukien kapasiteetin rakentamisen kautta. Eurooppa-neuvosto tulee jatkamaan näiden asioiden säännöllistä seuraamista myös jatkossa. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto pyysi päätelmissään KE Mogherinia laatimaan strategisen viestinnän toimintasuunnitelman. Tehtävänannon taustalla oli Ukrainan kriisi, jonka johdosta EU:lla on kansallisten viranomaisten lisäksi ollut tarve ryhtyä toimiin, jotta voitaisiin viestinnällisesti vastata Venäjän laajamittaiseen informaatiovaikuttamiseen. KE Mogherini on tuottanut toimintasuunnitelman, joka tullaan esittelemään kesäkuun Eurooppa-neuvostolle. Työllisyys, kasvu ja kilpailukyky Suomi voi hyväksyä julkista taloutta koskevan suosituksen. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaat tarkastelevat aktiivisesti myös toistensa suosituksia vertaispaineen ja -oppimisen hengessä sekä komiteoissa että poliittisella tasolla. Eurooppa-neuvosto viimeistelee vuoden 2015 eurooppalaisen ohjausjakson vahvistamalla maakohtaiset suositukset ja suosittamalla niiden toimeenpanoa. Osana vuosittaista eurooppalaista ohjausjaksoa komissio julkisti 13.5.2015 jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien sekä kansallisten uudistusohjelmien arviointiin perustuvat maakohtaiset suositukset, joiden tarkoitus on sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa ja turvata lähentymiskehityksen jatkuminen. Eurooppa-neuvosto tarkastelee myös EU:n ja USA:n välillä valmisteltavan vapaakauppasopimuksen neuvottelutilannetta. Esillä on todennäköisesti myös Euroopan strategisten investointien rahaston tilanne.
5(6) Suomi tukee komission digitaalisen strategian tavoitteita. Digitaalisen talouden kasvun edellytyksiä Euroopassa tulee vahvistaa ja sisämarkkinoiden toiminnan esteitä poistaa. Strategian sisältämä konkreettinen toimenpideohjelma koskee monia digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta keskeisiä aihealueita. Suomi painottaa digitaalisen talouden merkitystä laaja-alaisesti kaikilla EU:n politiikkasektoreilla. Suomelle on tärkeää varmistaa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen siten, että vältetään ylisääntelyä. Komissio julkaisi toukokuussa strategian digitaalisista sisämarkkinoista. Strategiassa on kuvattu keskeiset toimenpiteet, joita komissio pitää tarpeellisina digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi. Strategiaan liittyvät lainsäädäntö- ja muut ehdotukset annetaan erikseen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Suomen kantoja eri aloitteisiin täsmennetään myöhemmin kunkin toimenpide-ehdotuksen antamisen yhteydessä. Päätelmäluonnoksessa tuodaan esiin digitaaliteknologian merkitys innovaatiolle, talouskasvulle ja työllisyydelle. Komission strategian kaikkia elementtejä pidetään tärkeinä, mutta päätelmäluonnoksessa Eurooppa-neuvoston todetaan korostavan erityisesti mm. tarvetta televiestinnän sisämarkkinoita koskevan asetuksen ja tietosuojapaketin nopeaan hyväksymiseen. Lisäksi tulisi poistaa jäljellä olevat esteet tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle verkossa, varmistaa puuttuminen perusteettomiin maarajoituksiin sekä varmistaa rajat ylittävä pääsy tekijänoikeuksilla suojeltuihin sisältöihin. Päätelmäluonnoksessa korostetaan myös pk-yritysrahoitusta ja innovaatioita sekä standardoinnin prioriteettien määrittämistä. Siinä todetaan niin ikään tarve arvioida alustatalouden roolia. Talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämistä koskeva raportti jaettiin vasta muutama päivä ennen Eurooppa-neuvostoa, eikä tässä yhteydessä vaikuta tarkoituksenmukaiselta sopia EMU:n kehittämistä koskevan valmisteluprosessin käynnistämisestä. Joulukuun 2014 Eurooppa-neuvostossa sovittiin, että komission puheenjohtaja (Juncker) tiiviissä yhteistyössä eurohuippukokouksen puheenjohtajan (Tusk), euroryhmän puheenjohtajan (Dijsselbloem) ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan (Draghi) kanssa raportoi asiasta Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2015. Mukaan on sittemmin tullut myös Euroopan parlamentin puhemies Schultz. Kyseessä on nimenomaan puheenjohtajien henkilökohtaisessa ominaisuudessa laatima raportti, ei toimielinten. Eurooppa-neuvostossa ei ole tarkoitus sellaisenaan hyväksyä raporttia, vaan sopia EMU:n kehittämistä koskevan jatkotyön kohteista ja aikatauluista. Raportti tiiviimmän talous- ja rahaliiton kehittämisestä julkaistiin 22.6.2015. Se sisältää sekä lyhyen että pidemmän tähtäimen ehdotuksia. Ensimmäisessä vaiheessa (1.heinäkuuta 2015 30. kesäkuuta 2017) tavoitteena on kilpailukyvyn ja rakenteellisen lähentymisen vahvistaminen, vastuullisen finanssipolitiikan luominen sekä kansallisella että Euroopan tasolla ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden vahvistaminen. Toisessa vaiheessa on tarkoitus sopia toimenpiteistä, joilla viimeistellään talous- ja rahaliiton taloudellinen ja institutionaalinen rakenne. Viimeistelytyö toteutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Lähentymiskehitys tehtäisiin sitovammaksi ja toteutettaisiin
6(6) normeilla, joilla voisi olla oikeudellisesti sitova luonne. Ehdot täytettyään jäsenvaltio voisi osallistua euroaluetta varten perustettavaan häiriöiden vaimentamismekanismiin. EU:n toimielinten puheenjohtajat aikovat valvoa raportissa esitettyjen suositusten täytäntöönpanoa. Komissio julkaisee valkoisen kirjan keväällä 2017 koskien siirtymistä vaiheesta yksi vaiheeseen kaksi. Iso-Britannia Iso-Britannian tavoitteiden käsittelyn käynnistämisestä voidaan päättää Eurooppa-neuvostossa. Prosessin on oltava läpinäkyvä ja kaikkien jäsenvaltioiden on voitava osallistua siihen. PMI Cameronin vaalilupauksen mukaisesti Iso-Britannia järjestää viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä kansanäänestyksen, jossa todennäköisesti kysytään: "Pitäisikö Yhdistyneen kuningaskunnan pysyä Euroopan unionin jäsenenä?". UK:n tavoitteena on, että ennen äänestystä se on neuvotellut uusiksi suhteensa Euroopan unioniin. PMI Cameron on yhtäältä vakuuttanut haluavansa suositella äänestäjille myönteistä vastausta esitettyyn kysymykseen, mutta korostanut toisaalta tarvitsevansa konkreettisia muutoksia sekä UK:n asemaan että EU:n toimintaan. UK ei ole vielä virallisesti yksilöinyt neuvottelutavoitteitaan. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa ei ole tarkoitus tehdä asiaa koskevia päätöksiä. PMI Cameronin odotetaan esittelevän asian myös niiden kahdenvälisten keskustelujen pohjalta, joita hän on käynyt EU-jäsenvaltioiden johtajien kanssa (PMI Sipilän kanssa 11.6.2015). Eurooppa-neuvoston päätelmiin otettaneen asiasta ja sen jatkokäsittelystä lyhyt maininta, mutta sisältökeskustelua ei näillä näkymin ole odotettavissa. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, muuttoliike, talous- ja rahapolitiikka, YTPP, Iso-Britannia PLM, SM, UM, VM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, STM, TEM, TPK, VTV, YM