Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 29.8.2013 1
Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt verrattuna vuosi 1990 Ilmastotiekartta kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet: 20% vuoteen 2020 (25% nykyisin politiikkatoimin + energiatehokkuus) 40% vuoteen 2030 (54-68% vähennys sähkösektorilla) 80% vuoteen 2050 (95...99% vähennys sähkösektorilla) 2
EU:n energiatiekartta 2050 Energiasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 85 % tarkoittaa: Energian kokonaiskäyttö vähenee 30 %... 40 % Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa tasolta 20 % tasolle 35...40% sähkön kokonaiskäyttö kasvaa noin 30 % Uusiutuvien osuus koko energian käytöstä nykytasolta (10%) tasolle 50-60 % (tai jopa 75 %) sähköstä tasolle 60-65 % (tai jopa 85%) 3
Energiateollisuuden visio 2050: Täysin mahdollista Suomessa Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin Energiateollisuuden visio valmistui vuonna 2009. www.energia.fi/julkaisut
Energiateollisuuden visio 2050 Sähkön kysyntä Sektori Sähkön käyttö (TWh/a) 2007 2030 2050 Asuminen 23 24-26 24-27 Kotitaloussähkö 11 13 13-14 Rakennusten lämmitys Rakennnusten jäähdytys 12 11 9-11 0,2 1 2 Teollisuus 48 49-56 48-58 Palvelut & julkinen 15,5 22 30-40 Liikenne 0,5 3 8-10 Häviöt 3 3 4 Yhteensä 90 100-111 113-138 2030: ET:n ja EK:n arvio syksyltä 2009 2050: ET:n hiilineutraali visio 5 5
ET:n hiilineutraali visio: Sähköntuotanto2050 Hiilidioksidin talteenotto kattaa reilun kolmanneksen polttoaineista vuonna 2050. 6 6
Energia-ala on ylivoimaisesti pääomaintensiivisin teollisuutemme Teollisuuden pääomaintensiivisyys Teollisuus yhteensä = 100 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 77
ET:n hiilineutraali visio: Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti 24 000 32 000 MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia 19 000 27 000 MW. 8 8
Investointiodotukset 25-30 miljardia seuraavan 15 vuoden kuluessa Tuulivoima Tavoite 2500 MW tuulivoimaa 2020 mennessä Ydinvoima Yksi laitos rakenteilla, kaksi tarjousvaiheessa Vesivoima tehonkorotusohjelman loppuunsaattaminen Yhteistuotanto Puun käytön merkittävä lisääminen Vanhan kapasiteetin korvaaminen Älykkäät sähköverkot Etäluettavat mittarit 2014 mennessä Kantaverkon vahvistus Fingridin investointiohjelma 1,7 mrd/10 vuotta Kaukolämpökeskukset ja verkot Puun käyttö, kaukolämpöverkkojen laajentaminen 9
Vuonna 2020 EU:n sähköstä uusiutuvilla tuotetaan 35 % 1400 2000 (EUROSTAT) 2008 (EUROSTAT) 2020 (NREAP) 1200 1000 TWh 800 600 400 200 0 Hydro Biomass Wind Solar TOTAL RES-E 2008 600TWh 2020 1200 TWh Lähde: kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat 10
Uusi asennettu kapasiteetti ja kapasiteetin poistuma EU:ssa vuonna 2012 FIGURE 1.3 NEW INSTALLED POWER CAPACITY AND DECOMMISSIONED POWER CAPACITY IN MW Lähde: EWEA 19000 14,000 9,000 16,750 11,895 10,535 4,000 3,065 Tuuli ja aurinko: + 28 645 MW - 207 MW Hiili: + 3065 MW - 5441 MW 0 1,000-207 1,338 424 50 0 22 5-43 -158-1,205 833 0 0 7 6 0-3,204-6,000-5,495-5,441 PV Wind Gas Coal Biomass Hydro Waste Nuclear CSP Fuel oil New Decommissioned 11
Tuulivoimakapasiteettia 106 000 MW Uutta kapasiteettia vuodessa 11 900 MW (2012) Tilanne vuoden 2012 lopussa 12
Aurinkosähkökapasiteetti 67 000 MW (2012 loppu) Uutta kapasiteettia vuodessa 20 900 MW (2011) ja 16 750 MW (2012) Tilanne vuoden 2011 lopussa 13
Konventionaalinen lämpövoima kuitenkin vielä pitkään merkittävin sähköenergian tuottaja EU:ssa Sähkön tuotanto 2011: 3120 TWh, josta Konv. lämpövoima 1700 TWh Ydinvoima 860 TWh Vesivoima 330 TWh Tuulivoima 170 TWh Aurinkosähkö 42 TWh Hiililauhdekapasiteetti noin 200 000 MW 14
Sähköntuotannon ominaispäästöjen kehitys Energiateollisuuden ja Eurelectricin visioiden mukaan 450 400 350 300 CO2 g/kwh 250 200 150 100 50 0 2007 2020 2030 2050 2007 EU-27 2030 EU-27 Lähteet: Samuli Honkapuro, LTY ET Visio 2050 Eurelectric: Power Statistics 2010 15
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan arkkitehtuuri vuoteen 2020 Päästötavoite -20% (vs 2005) Uusiutuva energia 20% loppuenergiasta Energiatehokkuus +20 % (vs. 2005) Sähkö- ja kaasumarkkinat avoimet 2014 EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Kansalliset tukijärjestelmät Energiatehokkuusdirektiivi Valtiontukisäännöt Kansalliset tavoitteet ja keinot Markkinaregulaatio 16
Vaikka tavoite on edelleen sama, moni asia on muuttunut toimintaympäristössä Kv. ilmastoneuvottelujen tilanne ei ainakaan tue oletusta, että ilmastokysymykselle oltaisiin oikeasti tekemässä kovin paljon Kaupallisesti käytettävissä olevia fossiilisia polttoaineita tarjolla enemmän kuin koskaan: liuskekaasu ja -öljy Hiilidioksidikustannus on hyvin alhainen EU panostaa kaasuinfrastruktuurin kehittämiseen, vaikka fossiilipolttoaineista ollaan luopumassa CCS-ohjelmat jäissä Sähkön ylitarjontaa luodaan yhteiskunnan päättämin tukivaroin tilanteessa, jossa EU:n talous on kuralla Kilpailija USA siirtymässä halvan energian aikaan Suomessa kehitellään veroa päästöttömille ydin- ja vesivoimalle ainoina sähköntuotantomuotoina 17
Ohjauksen päällekkäisyys, taantuma ja rahoituskriisi vesittävät ohjauksen Tarjonta: Päästökaupan kiintiö = vakio Uusiutuvan tukijärjestelmät Energiatehokkuustoimet Päästöoikeuden hinta < 5 /tco2 Kysyntä: EU:n heikko taloustilanne Päällekkäiset energiaverot Päästövähennyksen varjohinta jopa satoja euroja / t CO2 18
Tuuli- ja aurinkosähkön indikaattoreita Saksassa (vuoden 2011 lopun tilanne *) ) Saksa, vuoden 2011 lopun tilanne MW Asennettu kapasiteetti tuuli + PV 54 065 Maksimituotanto 26 479 Minimituotanto 402 Keskimääräinen tuotanto 7 374 Suurin lisäys 1 tunnissa 4 348 Suurin lisäys 5 tunnissa 13 907 Suurin vähenemä 1 tunnissa - 4 723 Suurin vähenemä 5 tunnissa - 14 966 *) Tuuli- ja aurinkosähkön kapasiteetti Saksassa vuoden 2012 lopussa 63 600 MW Lähde: BDEW 19
Pöyryn mallinnus Alppien pohjoispuolisen Euroopan aurinko- ja tuulisähkön tuotannosta vuonna 2035 (vertailu vuoteen 2010) 20
Suomessa vuonna 2030 tuulivoimatuotannon vaihtelu ja säätötarve ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyinen sähkön kulutuksen vaihtelu 13.-19.12.2010 tiedoilla 14.-20.5.2012 tiedoilla Lähde: ÅF Consult, Mistä joustoa sähköjärjestelmään 28.11.2012, www.energia.fi/julkaisut 21
Miten järjestelmä saadaan toimimaan? Joustava kysyntä Perinteinen kysyntäjousto Uusi kysyntä kehittyy hintajoustavaksi Sähköautot, hintakuopat hyödyntävä teollinen tuotanto,... Säätövoiman lisääminen Keski-Euroopassa pumppuvesivoimaa Suomessa vesivoiman tehonkorotukset ja uudet laitokset Kaasuturbiinit, ehkä dieselmoottoritkin Perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin, edellyttävät jonkinlaista tukea yhteiskunnalta Sähkön siirtoinvestoinnit Sekä uusia valtateitä että nykyverkon vahvistusta Valitettavan hitaita 22
Teknologiakehitys vaikuttaa: älyverkot ja mikrotuotanto Hajautettu mikrotuotanto tulee integroiduksi osaksi sähköjärjestelmää Älykäs sähköjärjestelmä tuo markkinoille uusia tuotantomuotoja Negawatteja eli energian säästöä ja tehokkuutta Uutta säätötehoa kulutuksen puolelta (modernia kysyntäjoustoa) Sähkövarastoja eri muodoissaan 23
EU on valinnan edessä Tavoitellaanko edelleen yhteisiä markkinoita ja kilpailukykyistä energian hintaa? Vai tavoitellaanko kansallisia energiajärjestelmiä, jossa poliitikot valitsevat sähköntuotantomuodot ja maksattavat ne asiakkailla tai veronmaksajilla? Sähköntuottajan näkökulmasta kaksi päävaihtoehtoa: Investoinnit ja tuotanto saa tuoton sähkön tukkumarkkinoilta (markkinariski) Investoinnit ja tuotanto rahoitetaan kapasiteettimaksuin ja uusiutuvan/co2-neutraalin sähkön tuin (poliittinen riski) 24
Energiateollisuuden näkökulmia post-2020 päätöksentekoon Ilmastokysymys on edelleen ratkaistava Energiapolitiikan kokonaisuus on saatava toimimaan Ilmastotavoite, energiajärjestelmän toimivuus, ohjauskeinojen yhteensopivuus keskenään ja markkinoihin, kustannustehokkuus Säädeltävä tavoitetta, ei keinoja Ilmastovaikutusta, ei tuotantomuotoja Kunnianhimoinen päästötavoite 2030 (uralle kohti tavoitetta 2050) Annetaan päästökustannuksen ohjata valintoja Puretaan päällekkäistä ohjausta ja vahvistetaan päästökaupan hintaohjausta 25
Energiateollisuuden näkökulmia post-2020- politiikan päätöksentekoon Uusiutuvan tavoitteet ja tuet Päästökaupan kanssa päällekkäisistä sitovista tavoitteista pidättäydyttävä Tukien alasajo markkinoilla laajasti olevilta tuotantomuodoilta ja kohdentaminen teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen Sähkömarkkinoiden toiminta Saatetaan tuotanto ja investoinnit takaisin markkinoille pois hintasääntelystä Kehitetään sähkön siirtoverkkoja Kehitetään markkinoita niin, että hintajousto toimii ja asiakkaiden osallistuminen markkinoille palkitsevampaa Huolehditaan säätökykyisen tuotannon toimintaedellytyksistä 26
Yhteenveto Suunta kohti hiilineutraalia energiataloutta Sähkö on tuote, joka ratkaisee ongelmia eikä aiheuta niitä Selvät suunnitelmat ja aikeet tarvittaville investoinneille, mutta markkinatilanne on tällä hetkellä hyvin haastava EU:n politiikkatavoitteet ja keinot keskustelun alla ja mahdollisesti muutoksen kohteena Teknologinen kehitys etenee ja tuo uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia Suomella on muutoksessa paljon pelissä On yhdessä tehtävä uhkista mahdollisuuksia 27
Kiitos! Lisätietoa: www.energia.fi Jukka Leskelä Energiateollisuus ry E-mail jukka.leskela@energia.fi p. 09-53052201 28