1 (7) YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN PALVELUKONSEPTI Tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on näiden kriteereiden täyttäminen. Palveluntuottaja Yhteyshenkilö ja puhelinnumero Palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottajan on velvoitettu perehtymään. Luettelossa on keskeiset toimintaa ohjaavat lait Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983) Kansanterveyslaki (6/1972) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Laki (603/1996) ja asetukset (1208/1996, 1268/2005, 1041/2005) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Pelastustoimilaki 561/1999 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 Elintarvikelaki (13.1.2006/23) Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383) Kielilaki 6.6.2003/423 Ympärivuorokautiseen asumispalveluun liittyvä palvelukonsepti 1. Yleistä Asumisyksikkö sijaitsee Espoossa tai Espoon välittömässä läheisyydessä, kuten naapurikunnissa. Asumisyksikköön muuttaminen valmistellaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen kanssa ja heidän toiveensa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asukkaan asumisyksikön sijainnista päätettäessä. Espoon kaupunki Käyntiosoite Postiosoite Vaihde Faksi Sosiaali- ja terveystoimi Puolarinportti 1 PL 2700 (09) 816 4011 (09) 816 47476 Vanhusten palvelut Pitkäaikaishoidon keskus Paviljonki 02070 ESPOON KAUPUNKI
2 (7) 1.1 Äidinkieli Asukas ja omainen saavat palvelua omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. 1.2 Suomenkieliset asumisyksiköt Suomenkielisissä asumisyksiköissä vähintään 75 prosenttia henkilökunnasta puhuu äidinkielenään suomea tai heillä on todistus hyvästä suomenkielen taidosta. Suomenkielinen asumisyksikkö toimii asukkaan suomalaisen kieli- ja kulttuuritaustan mukaisesti. Asumisyksikön arkipäivä, juhlatilaisuudet ja yksikön toiminta ovat suomenkielisiä. 1.3 Ruotsinkieliset asumisyksiköt Ruotsinkielisissä asumisyksiköissä vähintään 75 prosenttia henkilökunnasta puhuu äidinkielenään ruotsia tai heillä on todistus hyvästä ruotsinkielen taidosta. Ruotsinkielinen asumisyksikkö toimii asukkaan suomenruotsalaisen kieli- ja kulttuuritaustan mukaisesti. Asumisyksikön arkipäivä, juhlatilaisuudet ja yksikön toiminta ovat ruotsinkielistä. 2. Asukkaan hoidon laatu 2.1 Hoidon ja palvelun suunnittelu Asukkaan hoito- ja palvelusuunitelman lähtökohtana ovat asukkaan omat voimavarat ja niiden käyttö. Näin taataan toimintakyvyn ja elämänlaadun säilyminen. Kuntouttavan työotteen avulla koko henkilökunta kannustaa ja tukee asukasta kaikissa toimissa hänen omien voimavarojensa käyttöön. Asukkaan elämää ja liikkumista ei aiheetta rajoiteta. Vanhuus ei ole sairautta. Keskeistä on mahdollisuus nauttia elämästä sairauksista huolimatta. Asukkaalla ja omaisella on mahdollisuus osallistua hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma, joka sisältää kuntoutussuunnitelman, laaditaan kaikille asukkaille 1 kk:n sisällä saapumisesta. Asukkaan elämänvaiheet otetaan huomioon suunnitelmassa. Suunnitelma tarkastetaan aina asukkaan tilanteen muuttuessa - kuitenkin vähintään 6 kk:n välein. Asukkaalle on nimetty omahoitaja. Omahoitajan tehtävät on määritelty kirjallisesti. Omaiset tuntevat omahoitajan ja hänen tehtävänsä. Palveluntuottaja järjestää asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämisen vaatimat kuljetukset ja mahdollisen saattoavun itse tai omaisten kanssa yhteistyössä. Vaatteiden ja henkilökohtaisten tarvikkeiden hankinnassa avustetaan asukasta yhdessä omaisten kanssa.
3 (7) 2.2 Itsenäisen elämän tukeminen Henkilökunta edistää asukkaiden kiinnostusta ympäristöönsä ja asuinyhteisöönsä. Asukkaan harrastukset ja sosiaaliset tarpeet otetaan huomioon. Asukkaalle järjestetään henkistä ja hengellistä tukea hänen niin halutessaan. Asumisyksikössä on kirjallinen suunnitelma asukkaiden ulkoilusta. Asumisyksikössä järjestetään yhteisiä juhlahetkiä. Henkilökunta edistää asukkaan yhteydenpitoa hänen sosiaalisiin verkostoihinsa. Kulttuuri- ja viriketoiminnan järjestämisestä on kirjallinen suunnitelma ja tilaisuuksia on vähintään kerran viikossa. Asumisyksikössä on nimetty ns. virikevastaava. Omaisten osallistumista asukkaan arkipäivään ja hoitoon tuetaan perehdyttämällä omaiset hoitokodin toimintatapoihin. Asumisyksikössä järjestetään omaisten tapaaminen vähintään kerran vuodessa. 2.3 Terveyden- ja sairaanhoito 2.4 Ruokahuolto Asumisyksikössä on sosiaali- ja terveysministeriön oppaan mukainen kirjallinen lääkehuoltosuunnitelma (Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32). Sairaanhoitaja vastaa asumisyksikön lääkehuollosta (esimerkiksi lääkkeiden turvallinen säilytys lukitussa tilassa, lääkkeiden jako annoksiin, valvonta ja vaikutusten seuranta). Lääkkeiden antamisesta asukkaille huolehtii lääkehoitoon koulutuksen saanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö ja poikkeustapauksessa lääkehoitoon peruskoulutukseltaan kouluttamaton henkilö sosiaali- ja terveysministeriön oppaan mukaisesti. Asukkaan hoitoisuutta seurataan säännöllisesti RAVA-indeksin avulla. Yksikössä on valmiudet käyttää MMSE-muistitestiä. Yksikössä on valmiudet käyttää yhdessä kaupungin kanssa erikseen sovittua depressiotestiä. Yksikössä on kirjalliset ohjeet keskeisistä asioista kuten hygieniaohjeet henkilökunnalle, ohjeet tapaturman sattuessa ja ohje menettelytavoista vanhuksen voinnin heikentyessä. Yksikössä käytetään yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita kuten Käypä hoito -ohjeita, Sairaanhoitajan käsikirjan ohjeita ja Kansanterveyslaitoksen ohjeita. Asumisyksikössä tarjotaan asukkaan ravitsemuksen ja tarpeen mukaiset seuraavat ateriat: aamupala, (tarvittaessa aamupäivän välipala), lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala, tarvittaessa yöpala. Hoitokodissa tarjotaan lääkärin määräämät erityisruokavaliot. Ateriasuunnittelussa sovelletaan erityisesti iäkkäille laadittuja ravitsemusohjeita. Aterioiden suunnittelusta ja ruoanvalmistuksesta vastaavalla henkilökunnalla on riittävä osaaminen.
4 (7) Asumisyksikössä on omavalvontasuunnitelma. Ruoan valmistuksessa mukana olevalla henkilökunnalla on hygieniaosaamistodistus ja koko henkilöstö on perehdytetty omavalvontaan (Elintarvikelaki 13.1.2006/23). 3. Henkilökunta Asumisyksikössä noudatetaan vastuullista henkilöstöpolitiikkaa ja arvostetaan henkilökuntaa, jolla on kokemusta vanhustenhuollosta. 3.1 Henkilökunnan määrä Henkilöstömitoitus ilmaisee sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneen henkilökunnan määrän suhteessa lääninhallituksen asumisyksikölle vahvistamaan viralliseen paikkalukuun. Mitoitukseen laskettavaan henkilökuntaan lasketaan hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet työntekijät, jotka tekevät työtä asukkaiden kanssa yli 50 % työajastaan. (Liite 4). Asumisyksiköltä edellytetään mitoituksen mukaista omaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Asumisyksikkö voi hankkia hoiva- ja hoitopalvelun sijaisjärjestelyn alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijoiden työstä kuten omastaan. Ei-tehostettu asumispalvelu, hoitohenkilökunnan mitoitus on vähintään 0,3/asukas. Tehostettu asumispalvelu, hoitohenkilökunnan mitoitus on vähintään 0,45/asukas. Dementia-asumispalvelu, hoitohenkilökunnan mitoitus on vähintään 0,6/asukas. Hoitohenkilökunnan työvuorot on järjestetty tarkoituksenmukaisesti eri vuorokauden aikoihin asukkaiden tarpeiden mukaisesti, niin että henkilökuntaa on paikalla riittävästi avustamaan asukkaita päivittäisissä toimissa kuten peseytymisessä ja ruokailussa. Sosiaalija terveysalan koulutuksen saanutta hoitohenkilökuntaa on työssä kaikissa työvuoroissa. Sairaanhoitajakoulutuksen saanut henkilö on työvuorossa arkipäivisin (ma-pe). Asumisyksikkö voi hankkia tukipalvelut alihankkijalta. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuten omastaan. 3.2 Henkilökunnan perehdytys Asumisyksikössä on kirjallinen perehdytysohjelma, joka tarkistetaan vuosittain tai tarvittaessa. 3.3 Henkilökunnan täydennyskoulutus Asumisyksikössä on kirjallinen koulutussuunnitelma, joka tehdään vuosittain.
5 (7) Vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrä on riippuvainen työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta, työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. Asumisyksikössä seurataan täydennyskoulutuksen toteutumista. 4. Johtaminen 4.1 Laatu Asumisyksikön arvot ja toimintaperiaatteet sekä johtamisen vastuut ja valtuudet on määritelty. Palvelun laadunhallinta on järjestelmällistä ja se on kirjattu. Hoidon laatua seurataan keräämällä säännöllisesti hoidon laatuun liittyviä tietoja asumisyksikössä yhdessä kaupungin kanssa erikseen sovitun suunnitelman mukaisesti. 4.2 Asukkaat Henkilökunnan työterveyshuolto on järjestetty lain mukaisesti. Henkilöstön päihdeohjausta, väkivalta- ja häirintätilanteita ja epäasiallista käytöstä varten on kirjalliset ohjeet. Asumisyksikössä on määritelty kriteerit, joiden perustella tarvittaessa aloitetaan työnohjaus. Asumisyksikössä on kirjallinen työhyvinvointiohjelma, joka tarkistetaan vuosittain. Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti tekemällä henkilökuntakysely 1-2 vuoden välein käyttäen kaupungin kanssa yhteisesti sovittuja mittareita. Asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu kirjallisesti. Asumisyksikkö osallistuu Espoon kaupungin toteuttamaan asiakastyytyväisyyskyselyyn ja muihin hoidon laadun mittauksiin. 4.3 Talous Asumisyksiköllä on yhteistyötä ulkopuolisten vapaaehtoistyötä tarjoavien tahojen kanssa. Talouden suunnittelu ja seuranta on järjestelmällistä. Talous on suunniteltu niin, että asumisyksikön toiminta jatkuu keskeytyksettä ja laatu säilyy sopimuksen mukaisena koko sopimuskauden. Tilinpäätöstiedot toimitetaan Espoon kaupungille vuosineuvottelujen yhteydessä ja välitilinpäätös tarvittaessa pyydettäessä. Asumisyksikön kumppanuudet ja sidosryhmät on määritelty. Asukastietoja ja asiakirjoja käsitellään tietosuoja- ja tietoturvasäännösten mukaisesti.
6 (7) 5. Tilat 5.1 Esteettömyys 5.2 Piha- ja ulkoilutilat Asumisyksikön tilat ovat toiminnalle sopivat ja sopivat myös liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön. Asukkaille tarkoitettuihin tiloihin pääsy on mahdollista apuvälineiden avulla tai avustettuna ja asumisyksikkö on ikäihmisille tarkoituksenmukaisesti varustettu sekä kalustettu. Asukkaalla on mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun. Asumisyksikön piha-alue on turvallinen ja kulkureiteillä on helppo liikkua kaikkina vuodenaikoina. Henkilökunta valvoo pihan toimintaa. 5.3 Asuinhuoneet, väljyys Pääsääntöisesti jokaisella pitkäaikaisasukkaalla on yhden hengen huone. Kuitenkin perustelluista toiminnallisista syistä voi olla myös kahden hengen huoneita. Yhden hengen huone on kooltaan vähintään 12 15 m 2, kahden hengen huone on vähintään 16 20 m 2. Asumisyksikössä on kaikille asukkaille tarkoitetut yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. 5.4 WC- ja peseytymistilat 5.5 Turvallisuus Asumisyksikössä on vähintään 1 wc / 4 asukasta. Vähintään yhdessä asumisyksikön wc:ssä ja pesutilassa on invamitoitus. Asumisyksikössä on tehty riskienkartoitus ja laadittu kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan kuuluvat palo- ja pelastussuunnitelma, suunnitelma väkivallan uhkan varalle sekä ensiapusuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa on sovittu menettelytavat ja vastuuhenkilöt erityis- ja onnettomuustilanteissa. Riskienkartoitus ja turvallisuussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Asumisyksikössä on turvallisuuskoulutussuunnitelma. Palotarkastukset on tehty säännöllisesti, paloturvallisuusvälineistö on riittävä ja sammutusharjoituksia on pidetty säännöllisesti.
7 (7) 5.6 Siisteys Asumisyksikössä on kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Siivousta hoitavalla henkilökunnalla on riittävä osaaminen. Asumisyksikön yhteisten tilojen sekä asukashuoneiden yleisilme on siisti. Asumisyksikössä on kirjallinen jätehuoltosuunnitelma, jossa on määritelty vastuut ja tehtävät. 6. Seuranta Palveluntuottaja arvioi ja kuvaa toimintaansa säännöllisesti ja sitoutuu käymään kaupungin kanssa säännölliset, vuotuiset kehityskeskustelut toiminnan sisällöstä kaupungin ilmoittamana ajankohtana. Kaupungilla on mahdollisuus tehdä haluamallaan tavalla arviointikäyntejä. Olen tutustunut yllä olevaan ympärivuorokautisen asumispalvelun palvelukonseptiin. Allekirjoituksellani sitoudun palvelukonseptiin. Päiväys ja palveluntuottajan edustajan allekirjoitus Ennen toiminnan aloittamista käytävissä neuvotteluissa on palveluntuottajan osoitettava toteen palvelukonseptin toteutuminen antamassaan palvelussa.