Tilanne ja näkymät 1/211 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALA TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Velkaongelmat varjostavat talouden nousua s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto kasvaa, mutta yritysten epäyhtenäinen kehitys jarruttaa sen vauhtia s. 5
Sisällysluettelo Maailmantalouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 2 Tilanne ja näkymät 1/211
Maailmantalouden näkymät Velkaongelmat varjostavat talouden nousua Koko maailmantalouden tasolla talouskriisin pahin vaihe lienee ohitettu. Maailmantalouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna runsaat neljä prosenttia, kun viime vuonna kasvua kertyi viisi prosenttia. Tämänvuotisesta kasvusta peräti 7 prosenttia syntyy kehittyvissä maissa ja erityisesti Kiinassa, Intiassa ja muissa Aasian maissa. Kehittyneiden maiden, lähinnä Pohjois-Amerikan, Länsi- Euroopan ja Japanin, osuus kasvusta on loput 3 prosenttia. Euroalueen ennakoidaan kasvavan ainoastaan 1,5 prosenttia. Kasvun hitauteen vaikuttavat erityisesti eteläisen Euroopan maat, joissa kasvunäkymät ovat edelleen vaisut. Talouden kehityksen epäyhtenäisyys kärjistää entisestään eri maanosien ja maiden välisiä eroja talouden vakaudessa. Vaihtotaseen ja julkisen talouden alijäämät ja kasvava julkinen velka rasittavat useimpia kehittyneitä maita. Toisaalta kasvun voimakkuus monissa kehittyvissä maissa on merkinnyt ulkomaisten sijoitusten lisääntymistä ja inflaation kiihtymistä. Myös raaka-aineiden voimakas kysyntä on saanut niiden hinnat nousukierteeseen maailmanlaajuisesti. Näissä oloissa edellytykset uusien talouskuplien syntymiselle ovat otolliset ja riski uudelle globaalille taloustaantumalle mahdollinen. Länsi-Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin velkakierre jatkuu Lähes kaikki kehittyneet maat ovat velkaongelmissa, joiden lopullinen ratkeaminen on edelleen epäselvää. Euroopassa velkaongelmat rasittavat tunnetusti Kreikkaa, Irlantia, Portugalia, Espanjaa, Italiaa, Belgiaa ja Isoa-Britanniaa, mutta listalle pääsevät lähes kaikki muutkin maat Suomi mukaan lukien. Viennin ja bruttokansantuotteen supistuminen talouskriisin aikana on aiheuttanut rakenteellisen loven verotuloihin. Tämän lisäksi toteutunut kasvu on ollut liian heikkoa velkatilanteen korjaantumiseksi. Kasvunäkymien jatkuessa useissa maissa vaatimattomina sijoittajien epäluulo velkaantuneimpia maita kohtaan on suuri. Epävarmuus sijoitusten riskeistä on nostanut valtioiden velkapaperien hintoja. Kohonneet korkomenot taas rasittavat entistä voimakkaammin valtionvelkojen hoitoa. Euroopan velkakriisistä uhkaa tulla pitkäkestoinen, ja edessä on velkojen uudelleenjärjestelyjä. Suomen kannalta on oleellisen tärkeää, että valtion ja kuntien velkaantumiskierre saadaan nopeasti hallintaan. Yhdysvallat ja Japani eivät ole Eurooppaa paremmassa tilanteessa. On merkittävää, että asuntomarkkinat Yhdysvalloissa eivät ole elpyneet lainkaan vuonna 26 alkaneen romahduksen jälkeen. Työttömyys on jäänyt korkealle tasolle, ja kuluttajien ostoaikomukset ovat pysyneet varovaisina. Liittovaltion ja osavaltioiden velkaantuminen on Euroopan maiden tavoin rakenteellinen ongelma. Vastaavasti Japanissa kuluttajahinnat ovat jatkaneet alenemistaan viime kuukausina ja valtionvelan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on ennätystasolla myös kansainvälisesti vertailtuna. 3 Tilanne ja näkymät 1/211
Suomi on saatava tukevaan kasvuun Suomessa vienti tuo arviolta puolet bruttokansantuotteesta. Teollisuuden osuus tavara- ja palveluviennistä on 9 prosenttia ja teknologiateollisuuden osuus 6 prosenttia. Suomalaisten hyvinvoinnin ja teknologiateollisuuden välillä on kohtalonyhteys. Tämä käy selvästi ilmi vertaamalla keskenään teknologiateollisuuden liikevaihdon ja toisaalta valtion verotulojen viimeaikaistakin kehitystä. Liikevaihdon kasvu vuoden 29 jälkeen on ollut tähän asti liian vaatimatonta, jotta valtion ja kuntien velkaantumiskierre saataisiin hallintaan. Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten lisääntyminen loka-joulukuussa antaa toivoa siitä, että vientiteollisuus voisi päästä tukevampaan kasvuun. Epävarmana jatkuvassa maailmantalouden tilanteessa tämä edellyttää kuitenkin jatkuvia ponnisteluja sekä yritysten että koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisenä ongelmana on pk-yritysten oman ulkomaanviennin vähäinen osuus Suomen koko viennissä. Muissa kilpailijamaissa pk-yrityksillä on suurempi merkitys ulkomaankaupassa. Vaalikauden 211-215 hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Kansallisen veropolitiikan linjauksilla on selvä kasvua ohjaava vaikutus, jota on käytettävä aktiivisesti. Verotusta on uudistettava siten, että se kannustaa paremmin työntekemiseen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Edellisen 199-luvun alussa toteutuneen laman aikana tehdyt vero- ja innovaatiopolitiikan linjaukset olivat menestyksellisiä ja tukivat merkittävässä määrin viennin kasvua. Kärkihankkeena Suomessa on nyt otettava käyttöön uusi yritysten verokannustin, jonka avulla edistetään laaja-alaisesti yritysten investointeja toiminnan kehittämiseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Julkisen sektorin panostukset yritysten innovaatioihin on saatava kilpailijamaiden tasolle. Rahoituksen kohdentamisessa elinkeinoelämän tarpeisiin on kiinnitettävä huomiota varmistamalla mm. SHOKien rahoitus. Yhtiöveroastetta on alennettava ja ansiotuloverotusta kevennettävä alentamalla myös ylin marginaaliveroprosentti 5 prosenttiin. Pääomaverotus on pidettävä nykytasolla, millä tuetaan omistamista Suomessa. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet on otettava käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia. Energiaintensiiviselle teollisuudelle on luotava nopeasti uusi energiaveroleikkuri. Teollisuuden energiavero on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle. Uusiutuvien energialähteiden tukien on oltava kustannustehokkaita ja markkinalähtöisiä. Maailmantalouden kasvun jakautuminen 211e 1 BKT:n kasvu 211, % 9 8 7 6 5 Kasvu keskimäärin: +4,4 % 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 21, % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Latin. Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Lähde: IMF (Tammikuu 211) 2,1=1 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 75 2 21 22 Suomi Saksa Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 11/21. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus 23 24 Ruotsi Ranska 25 26 27 Espanja Portugali 28 29 21 Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen USAssa 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 7 Tuhatta asuntoa, vuositasolle korotettuna 72 74 76 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 2 4 6 8 1 Myytyjen asuntojen määrä Koko talouden taantuma Rakenteilla olevien asuntojen määrä Kausipuhdistetut tiedot, viimeinen havainto 11/21 tai 12/21. Lähde: U.S. Department of Commerce, National Bureau of Economic Research Tavaraviennin arvon jakaantuminen yrityskoon* mukaan 27 Osuus maan koko tavaraviennistä, % 1 % 9 % 8 Myytyjen % asuntojen määrä/sales of new houses 7 % 58 72 68 6 % 5 % 4 % 15 3 % 2 % 15 16 1 1 % 6 9 17 7 7 % Suomi Ruotsi Ranska Rakenteilla olevien asuntojen määrä/building units under construction Henkilöstö 25-5-249 Tanska 1-49 -9 *) Vertailussa yritysten koko perustuu yksinomaan niiden henkilöstön määrään. Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics 56 16 11 17 51 2 12 17 Itävalta 44 28 19 9 Italia 4 Tilanne ja näkymät 1/211
Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto kasvaa, mutta yritysten epäyhtenäinen kehitys jarruttaa sen vauhtia Teknologiateollisuudelle vuosi 21 merkitsi talouskriisin pahimman vaiheen ohittamista. Liikevaihto koko alalla kasvoi arviolta kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 29. Liikevaihto ylsi runsaaseen 67 miljardiin euroon. Vuonna 28 alan liikevaihto oli 83 miljardia euroa. Tilanne yrityksissä vaihtelee merkittävästi. Osa yrityksistä on kokenut jo kestävämpää kysynnän vahvistumista, toiset yritykset eivät ole päässeet nousuun juuri lainkaan mukaan. On myös yrityksiä, joissa liikevaihto laskee edelleen. Koko alan kannalta tyypillistä on ennustehorisontin lyhyys ja epävarmuus loppuvuoden kehityksestä. Ennustaminen on yhtä vaikeaa sekä suurissa että pienemmissä yrityksissä. Epävarmuuden takana ovat velkaongelmat useissa kehittyneissä maissa sekä voimakas globaali rakennemuutos. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 13 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 29 ja 23 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 3 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 12 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 29 ja 1 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna kaikkiaan runsaat kolme prosenttia eli 1 :lla ja oli 291 joulukuun lopussa. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli joulukuun lopussa henkilöstöstä runsaat 1, kun vuoden alussa määrä oli lähes 6. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21e Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Tietotekniikka-ala Suunnittelu- ja konsultointiala Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin Yhteensä IV,21 / IV,29 IV,21 / III,21 *) Pl. metallien jalostus. Muutos (vientiin): + 8 % + 11 % Muutos (kotimaahan): + 23 % + 64 % Muutos (yhteensä): + 13 % + 23 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/21 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Teknologiateollisuuden henkilöstö 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 Kotimaahan 23 24 Vientiin 25 26 27 28 Yhteensä 29 21 31.12.21 / 31.12.29 31.12.21 / 3.9.21 *) Pl. metallien jalostus. Muutos (vientiin): - 17 % - 15 % Muutos (kotimaahan): + 2 % + 1 % Muutos (yhteensä): - 12 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.21 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa Henkilöstö Suomessa (pl. suunnittelu- ja konsultointiala) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (pl. suunnitteluja konsultointiala) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5 Tilanne ja näkymät 1/211
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Vaisala Uudet tilaukset ja tilauskanta pysyneet matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli runsaat 2 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 5 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 29, mutta 4 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 4 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 29 ja 12 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstön väheneminen Suomessa jatkui loka-joulukuussa. Henkilöstö väheni viime vuonna kaikkiaan 6 prosenttia eli 3 5:lla ja oli 55 joulukuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 IV,21 / IV,29 IV,21 / III,21 Muutos (vientiin): - 8 % + 3 % Muutos (kotimaahan): + 3 % + 12 % Muutos (yhteensä): - 5 % + 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/21 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin 31.12.21 / 31.12.29 31.12.21 / 3.9.21 Muutos (vientiin): - 5 % - 13 % Muutos (kotimaahan): + 5 % - 9 % Muutos (yhteensä): - 4 % - 12 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.21 Yhteensä 6 Tilanne ja näkymät 1/211
Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Metso Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 IV,21 / IV,29 IV,29 / III,29 Muutos (vientiin): + 24 % + 17 % Muutos (kotimaahan): + 43 % + 86 % Muutos (yhteensä): + 28 % + 31 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/21 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin 31.12.21 / 31.12.29 31.12.21 / 3.9.21 Muutos (vientiin): - 2 % - 16 % Muutos (kotimaahan): + 12 % + 25 % Muutos (yhteensä): - 16 % - 12 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.21 Yhteensä Uudet tilaukset lisääntyneet merkittävästi, tilauskanta supistunut edelleen Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna arviolta kolme prosenttia ja oli lähes 26 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 28 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 29 ja 31 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 16 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 29 ja 12 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstön väheneminen Suomessa jatkui loka-joulukuussa, joskin enää lievästi. Henkilöstö väheni viime vuonna kaikkiaan lähes 5 prosenttia eli 6 :lla ja oli 125 joulukuun lopussa. 7 Tilanne ja näkymät 1/211
Metallien jalostus Suomessa Copyright Boliden Liikevaihto kasvanut, mutta on lähes viidenneksen alle kriisiä edeltävän tason Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna arviolta 5 prosenttia ja oli noin 9 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä lisääntyi kaikkiaan noin neljänneksen vuonna 21. Maailman terästuotanto kasvoi viime vuonna 15 prosenttia. Tuotanto lisääntyi Aasiassa 12 prosenttia, EU-maissa 25 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa 36 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 44 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli 13 5 joulukuun lopussa. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 21 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 1-9,21 / 1-9,29 Muutos: +6 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 9/21. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 2,1=1 13 12 11 1 9 8 7 6 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 1-11,21 / 1-11,29 Muutos: +24 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 11/21. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 1/211
Suunnittelu- ja konsultointiala Suomessa Copyright Rejlers Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin Yhteensä IV,21 / IV,29 IV,29 / III,29 Muutos (vientiin): - 36 % - 41 % Muutos (kotimaahan): + 64 % + 49 % Muutos (yhteensä): + 33 % + 22 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/21 Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa 45 4 35 Yhteensä 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kotimaahan Vientiin 31.12.21 / 31.12.29 31.12.21 / 3.9.21 Muutos (vientiin): - 6 % - 12 % Muutos (kotimaahan): + 4 % + 5 % Muutos (yhteensä): +1 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.21 Uudet tilaukset lisääntyneet merkittävästi, tilauskanta lähes ennallaan Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuussuunnittelu, yhdyskuntaja ympäristösuunnittelu, rakennesuunnittelu ja geotekniikka, talotekniikkasuunnittelu) liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna arviolta kolme prosenttia ja oli 4,8 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 33 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 29 ja 22 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilaukset kotimaasta lisääntyivät, mutta ulkomailta vähenivät. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa hieman suurempi kuin samaan aikaan vuonna 29, mutta hieman pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna vajaat kolme prosenttia eli runsaalla 1 :lla ja oli 43 joulukuun lopussa. 9 Tilanne ja näkymät 1/211
Tietotekniikka-ala Suomessa Copyright IBM Ulkoistamiset muilta aloilta kasvattavat tilauksia Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna arviolta neljä prosenttia ja oli runsaat 7 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti saman verran kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 29, mutta 65 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Keskeinen syy tilausten lisääntymiseen on tietotekniikkapalvelujen ulkoistamiset muilta elinkeinoelämän toimialoilta sekä julkiselta sektorilta. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 5 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 29, mutta 6 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa lisääntyi jonkin verran loppuvuoden aikana. Henkilöstö kasvoi viime vuonna kaikkiaan runsaat kaksi prosenttia eli yli 1 :lla ja oli runsaat 54 joulukuun lopussa. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 IV,21 / IV,29 IV,21 / III,21 Muutos: % + 65 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/21 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa 16 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 31.12.21 / 31.12.29 31.12.21 / 3.6.21 Muutos: - 5 % + 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.21 1 Tilanne ja näkymät 1/211
TILANNE JA NÄKYMÄT 1/211 Tiedot perustuvat tilanteeseen 1.2.211 Lisätietoja: Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4 75 5469, Matti Paavonen puhelin (9) 1923 357, 5 534 256. Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Kansikuvat: Copyright Metso