KUOPION KAUPUNKI YK 2013:2 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN

KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2014-2018 17.6.2013 YK 2013:2

Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2013:1 ISSN 0785-0352 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2014-2018 Kuopion kasvutavoitteet ja lähtötiedot vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu Kuopio 17.6.2013

Väestö, elinkeinot ja asuminen SISÄLLYS JOHDANTO 1. KUOPION VÄESTÖKEHITYS JA ENNUSTEET... 1 2. KUOPION TYÖTTÖMYYSKEHITYS... 4 3. KUOPION YRITYSTEN LIIKETOIMINTA, TYÖPAIKKAKEHITYS JA -TAVOITTEET... 5 3.1 Yritysten liiketoiminnan ja työpaikkojen kehitys sekä elinkeinorakentaminen... 5 3.2 Työpaikkatavoitteet ja elinkeinoalueiden kaavoitus tulevalla viisivuotiskaudella... 7 4. KUOPION ASUNTOTUOTANTO, TAVOITTEET JA OHJELMOINTI VUOSILLE 2014-2018... 7 4.1 Toteutunut asuntotuotanto... 7 4.2 Asuntotuotantotavoitteet ja -ohjelmointi tulevalle viisivuotiskaudelle... 8 5. ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN JA PALVELUVERKOSTON INVESTOINNIT UUSILLA ALUEILLA... 10 5.1 Saaristokaupunki - asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto... 11 5.2 Hiltulanlahti - asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto... 12 5.3 Muut asuntotuotantoalueet - asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto... 16 LIITTEET JA KARTAT LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 2006-2013 (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2013 LIITE 3. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 2013 ja ennuste vuoteen 2020 (1.1.) LIITE 4. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2000-2012 LIITE 5. Kuopion asuntotuotanto vuosina 2007-2012, arvio vuodelle 2013 ja tavoit - teellinen asuntotuotannon ohjelmointi vuosille 2014-2018 KARTAT Suunnittelualueet: Keskeinen kaupunkialue Suunnittelualueet: Maaseutualueet Kuopion asuntorakentamisen eteneminen ja tavoitteellinen ohjelmointi vuosina 2013-2017 käyttöönotettavat alueet aloitusvuoden mukaan

Väestö, elinkeinot ja asuminen JOHDANTO Väestökehitystä, elinkeinojen näkymiä ja asumista koskevat keskipitkän aikavälin kasvutavoitteet on tarkistettu keväisin palvelujen ja toimintojen suunnittelua sekä tulevan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten. Palvelualueet laativat talousarvion 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelman (2014-2017) tulevaan syksyyn mennessä ja uusi talousarvio hyväksytään Kuopion kaupungin valtuustossa 11.11.2013. Tänä vuonna raportin painopisteenä on ollut asuntotuotannon etenemisen ja siihen liittyvien palveluinvestointien ennakointi ja aikataulutus, kun taas Kuopion toimintaympäristön kuvaaminen on jätetty vähemmälle käsittelylle. Kuopion väestönkasvu on voimistunut viime vuosina. Vuonna 2012 kasvu oli ennätykselliset noin 1200 asukasta (1,2, %), joka on kaupungin strategisen tavoite-ennusteen tasoa. Väestönkasvusta noin 200 asukasta tuli luonnollisesta väestönkasvusta ja loput noin tuhat asukasta oli muuttovoittoa. Vuoden 2013 alussa Kuopion väkiluku oli 105 200 asukasta, johon noin 6 500 asukkaan lisäyksen teki Nilsiän kuntaliitos. Kuopion tavoitteena on saada viime vuosien mukaista vahvaa väestönkasvua myös tulevina vuosina. Väestönkasvusta suurin osa painottuu Saaristokaupunkiin ja vuoden 2015 jälkeen kasvu alkaa myös Hiltulanlahden alueella. Väestön ikärakenne vanhenee ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Kuopion tavoitteena on saada keskimäärin 1000 nettotyöpaikkaa lisää vuosittain. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupungin työpaikkakasvu oli voimakasta hiipuen hieman vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 2009 ja 2011 työpaikkalisäys oli nettona noin 100-150 työpaikkaa heikentyneen talouskehityksen vuoksi. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän mm. Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, Matkuksen alueelle, keskustaan sekä lukuisille muille työpaikka-alueille. Vuosittainen asuntotuotanto on noussut Kuopiossa noin 800 asunnon tasolle. Vuonna 2012 valmistui noin 800 uutta asuntoa ja myös tulevalla viisivuotiskaudella odotetaan vähintään samaa tuotantoa. Vilkastunut kerrostalotuotanto on nostanut valmistuneiden asuntojen määrää. Kaupunki luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia rakentajille vuosittain. Suurin osa uusista asunnoista valmistuu Saaristokaupunkiin, jonka lisäksi asuntotuotantoa on hyvin eripuolilla kaupunkia ja mm: Maljalahdessa, Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa ja Puijonlaaksossa. Hiltulanlahdessa pientalorakentaminen alkaa vuonna 2015. Tavoitteena on myös käynnistää asuntorakentaminen Savilahdessa tulevan viisivuotiskauden lopulla. Uusien alueiden väestönkasvu edellyttää kunnallistekniikan ja viherpalvelujen ohessa muutamia uusia palveluinvestointeja tulevalla viisivuotiskaudella. Asuntotuotannon eteneminen ja väestöennusteet huomioiden Hiltulanlahden alueelle tarvitaan uusi alakoulu ja päiväkoti ja Saaristokaupunkiin kaksi päiväkotia. Palvelutuotannon osalta on ajateltu, että Saaristokaupungin päiväkodeista toinen voisi toteutua yksityisenä palveluna. Pihlajalaaksoon on myös toteutumassa uusi yksityinen päiväkoti. Kuopion kasvutavoitteet ja asuntotuotannon viisivuotiskauden ohjelmointi edellyttävät määrätietoista elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua, aktiivista tonttipolitiikkaa, täydennysrakentamisalueiden kaavoitusta sekä ripeää maanhankintaa strategisilla kasvusuunnilla. Kuntatalouden näkökulmasta tulevalla viisivuotiskaudella täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen sisällä olevien vajaakäyttöisten alueiden kaavoitus korostuvat, koska ne tukevat ja hyödyntävät jo olemassa olevaa infraa sekä palveluja. Kuopion kaupunki, Strateginen maankäytön suunnittelu, kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen, puh. 044 718 5437 ja yleiskaavajohtaja Juha Romppanen, puh. 044 718 5410

Väestö, elinkeinot ja asuminen 1. KUOPION VÄESTÖKEHITYS JA ENNUSTEET Kuopion virallinen väkiluku oli 105 136 asukasta vuoden vaihteessa 2012-2013. Viime vuoden väestönlisäys oli 1216 henkilöä (1,2 %), joka on viime vuosia selvästi enemmän ja lähelle Kuopion strategisen tavoite-ennusteen tasoa. Väestönkasvusta noin 220 oli luonnollista väestönkasvua ja loput noin 1000 henkilöä oli muuttovoittoa. Muuttovoitosta noin 700 asukasta kertyi nettona maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja noin 300 henkilöä tuli siirtolaisuudesta: Kuopioon ulkomailta tulleiden määrä oli suurempi kuin ulkomaille Kuopiosta lähteneiden määrä. Vuoden 2013 alusta alkaen toteutui Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos, jonka myötä kaupungin väkiluku nousi n. 6 500 asukkaalla. Väestönmuutokset 1976-2011 Kuopiossa väestönkasvu on painottunut viime vuosina kaupungin eteläosiin ja etenkin Saaristokaupungin alueelle. Vuonna 2012 väestönmäärät lisääntyivät eniten Lehtoniemen ja Rautaniemen alueilla sekä Pappilanmäellä ja Keskustan Maljalahdessa. Myös ensimmäiset asukkaat muuttivat Pihlajalaakson alueelle, mikä näkyi myös väestönkasvuna Inkilänmäen (Puijo) alueella. Vuonna 2012 vanhoilla alueilla väestönmäärät vähenivät edellisvuosia vähemmän ja kovin suuria väkiluvun muutoksia ei tapahtunut. Eniten väestönmäärät vähenivät Litmasella (-70 hlöä), Neulamäessä (-60 hlöä) sekä Karttulassa (-40 hlöä) ja Vehmersalmella (-40 hlöä). Kaupunkialueella suurin syy väestön vähenemiseen ovat pois kotoaan muuttavat ja aikuistuvat nuoret, kun taas vanhemman väestörakenteen maaseutualueilla luonnollinen väestönkasvu (kuolleiden enemmyys) laskee muuttoliikkeen ohessa alueen väestönmäärää. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 2006-2013 (1.1.) on esitetty liitteessä 1 ja väestö ikäryhmittäin ja suunnittelualueittain vuonna 2013 (1.1.) liitteessä 2. 1

Väestö, elinkeinot ja asuminen Väestönmuutokset alueittain vuonna 2012 (alueet, joilla suurimmat muutokset) Kuopion väestönkasvu ylitti perusennusteen tason vuonna 2012 ollen tavoite-ennusteen mukainen. Perusennusteen väestönkasvutavoite on n. 600-650 asukasta ja tavoite-ennusteessa keskimäärin 1 100-1200 asukasta. Molemmissa luonnollinen väestönkasvu on noin 200 asukasta vuosittain ja loput tulee muuttovoitosta. Perusennusteessa kaupungin väkiluku yltää vuonna 2020 noin 109 000 asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa väkiluku on noin 113 000 asukasta. Vuonna 2030 vastaavat luvut ovat 114 000 asukasta (perusennuste) ja 124 000 asukasta (tavoiteennuste). Kuopion perusennuste toimii suunnittelualueittaisten ennusteiden ja siten palvelujen, palveluverkoston ja suunnittelun perusteena. Vuosina 2010-2012 Kuopion perusennuste jäi jälkeen toteutuneesta kehityksestä ja siten alueittaiset ennusteissa on pientä epätarkkuutta niin alueittain kuin myös ikäryhmittäin. Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 (perusennuste ja tavoite-ennuste) sekä alueittaiset ennusteet tullaan todennäköisesti uusimaan vuoden 2014 aikana. Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, ikääntyvien määrä kasvaa ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Kuopion ennusteet perustuvat oletukseen, että yhä useampi Kuopioon opiskelemaan tuleva nuori jää myös tänne asumaan ja töihin opintojen päätyttyä. Eniten suhteellisesti ja myös absoluuttisesti lisääntyy 65-74-vuotiaiden määrä. Koko maan tavoin 75+ -vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti ja lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kuopion voimassaoleva perusennuste vuoteen 2030 saakka. Sen mukaan väestönkasvu on noin 9 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite-ennusteessa väestönkasvu on hieman yli kaksinkertainen tähän nähden. Kaupungin palvelujen suunnittelu on tapahtunut perusennusteen mukaan, mutta mm. koulu- ja päiväkoti-ikäisten palveluissa on syytä tarkastella 2

Väestö, elinkeinot ja asuminen nyt myös tavoite-ennusteen lukuja ja käyttää näiden välistä keskiarvoa tulevien vuosien tarkasteluihin. Perusennuste KUOPION VÄESTÖ VUOSINA 2005-2013 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Lähde: Kuopion perusennuste vuodelta 2011 ja Nilsiän ennuste (Tilastokeskus 2011) VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75- YHT. 2005 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 17 581 31 036 7 117 6 055 90 518 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 17 591 31 175 7 103 6 283 90 730 2007 6 623 5 892 3 203 3 521 9 218 17 441 31 197 7 400 6 462 90 957 2008 6 585 5 742 3 123 3 564 9 380 17 378 31 591 7 278 6 674 91 315 2009 6 611 5 675 3 094 3 651 9 308 17 651 31 784 7 409 6 773 91 956 2010 6 717 5 569 3 056 3 569 9 491 17 889 31 896 7 531 6 934 92 652 2011* 7 043 5 847 3 117 3 626 9 803 18 642 33 145 8 186 7 384 96 793 2012 7 100 5 888 3 048 3 577 9 956 18 861 32 795 8 732 7 476 97 433 2013** 7 673 6 317 3 243 3 783 10 543 20 313 34 840 10 082 8 392 105 186 Ennuste 2014 7 560 6 330 3 210 3 750 10 210 20 680 34 200 10 620 8 770 105 300 2015 7 660 6 300 3 210 3 660 10 200 21 100 33 710 11 110 9 030 105 900 2016 7 760 6 350 3 120 3 660 10 120 21 400 33 400 11 670 9 150 106 600 2017 7 810 6 360 3 180 3 620 10 000 21 660 33 220 11 850 9 560 107 200 2018 7 860 6 420 3 160 3 610 9 920 21 870 32 910 12 560 9 570 107 900 2019 7 950 6 420 3 260 3 510 9 870 22 110 32 610 13 020 9 780 108 500 2020 8 030 6 430 3 260 3 570 9 700 22 280 32 440 13 430 10 000 109 100 2025 7 990 6 640 3 310 3 590 9 390 22 400 32 190 13 400 12 980 111 900 2030 7 870 6 680 3 370 3 710 9 580 21 940 32 380 13 300 15 660 114 400 * Vuoden 2011 alusta toteutui Kuopion ja Karttulan kuntaliitos. ** Vuoden 2013 alusta alkaen on toteutunut Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos. Seuraavaan taulukkoon on laskettu tavoite- ja perusennusteen väliset keskiarvoluvut, joita voidaan nyt tarkastella koko kaupungin osalta mm. lasten palvelujen lähivuosien suunnittelussa. Alueiden palvelujen suunnittelussa käytetään perusennusteeseen pohjautuvaa alueittaista ennustetta. Kuopion väestöennusteet tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Perusennuste / tavoite-ennuste palvelujen suunnittelun apuvälineeksi KUOPION VÄESTÖ VUONNA 2013 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Lähde: Kuopion ennusteet vuodelta 2011 ja Nilsiän ennuste (Tilastokeskus 2011) VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75- YHT. 2013** 7 673 6 317 3 243 3 783 10 543 20 313 34 840 10 082 8 392 105 186 Ennuste 2014 7 640 6 360 3 220 3 780 10 330 20 870 34 310 10 630 8 780 105 900 2015 7 770 6 340 3 230 3 710 10 360 21 360 33 870 11 130 9 040 106 750 2016 7 900 6 410 3 140 3 710 10 330 21 730 33 600 11 700 9 170 107 650 2017 7 980 6 440 3 210 3 670 10 240 22 070 33 470 11 890 9 580 108 500 2018 8 060 6 520 3 190 3 660 10 190 22 380 33 200 12 610 9 590 109 400 2019 8 180 6 540 3 300 3 570 10 170 22 710 32 940 13 080 9 810 110 250 2020 8 280 6 580 3 310 3 630 10 010 22 980 32 820 13 500 10 030 111 100 Kuopiossa väestönkasvun painopiste on etelässä, Saaristokaupungin alueella. Uutta asuntorakentamista tapahtuu runsaasti Lehtoniemen, Rautaniemen, Kärängän sekä Ala-Pirttiniemen alueilla. Vuoteen 2020 mennessä koko Saaristokaupungin väestönmäärä kasvaa yhteensä noin 4 200 asukkaalla, josta suurin osa tulee Lehtoniemi-Keilankanta suunnittelualueelle (sisältää Kärängän ja Keilanrinteen kaava-alueen). 3

Väestö, elinkeinot ja asuminen HIltulanlahdessa väestönkasvu alkaa vuoden 2015 lopulla, jolloin ensimmäisen asemakaava-alueen asunnot valmistuvat. Useilla vanhoilla alueilla väestönmäärät laskevat hitaasti ja ennusteen mukaan suurimmat muutokset tapahtuvat Litmasen, Neulamäen ja Jynkän alueilla. Kaikilla Kuopion alueilla ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä. Kuopion väestöennuste suunnittelualueittain vuosille 2014-2020 on esitetty liitteessä 3. 2. KUOPION TYÖTTÖMYYSKEHITYS Kuopiolaisten työttömien määrä väheni syksyyn 2012 saakka kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen. Syyskuusta 2012 alkaen työttömien määrä on hienokseltaan noussut. Maaliskuussa 2013 Kuopiossa oli 5 450 työtöntä, mikä on 10,9 prosenttia työvoimasta. Työttömiä oli noin 420 työtöntä enemmän kuin vuosi takaperin ja kaikista työttömistä noin neljännes oli pitkäaikaistyöttömiä. 50 vuotta täyttäneiden työttömien osuus oli reilu kolmannes ja alle 25-vuotiaiden osuus oli 14 prosenttia. Nilsiän kuntaliitos selittää noin kolmanneksen Kuopion työttömien määrän kasvusta vuoden 2013 alusta alkaen. Kuopion työttömyys 2000-2012 Kausiluonteisuus on työttömyydessä säilynyt ja eniten työttömiä on kesällä opiskelijoiden siirtyessä työmarkkinoille opintojen jälkeen sekä vuoden vaihteessa yritysten lomauttaessaan kausiluonteisesti henkilöstöään. Kesäkuussa 2012 työttömien määrä nousi yli 700 henkilöä toukokuuhun nähden ja myös joulukuussa kasvu oli noin 500 henkilöä marraskuuhun verraten. Alimmillaan työttömyys oli toukokuussa. Kuopion työttömyys on kehittynyt hyvin samaan suuntaan kuin useimmissa suurissa kaupungeissa ja suurten kaupunkien vertailussa Kuopion työttömyysaste 4

Väestö, elinkeinot ja asuminen on ollut jo pitkään viidenneksi alin pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Vaasan jälkeen. Viime vuosina Kuopion työttömyysaste on ollut hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pikku hiljaa ero koko maan työttömyysasteeseen on kuitenkin pienentynyt ollen maaliskuussa vain nimelliset 0,1 prosenttiyksikköä (koko maa 11,0 %) ja nyt ensimmäisen kerran kautta aikain Kuopion eduksi. Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa maaliskuussa 2013 3. KUOPION YRITYSTEN LIIKETOIMINTA, TYÖPAIKKAKEHITYS JA -TAVOITTEET 3.1. Yritysten liiketoiminnan ja työpaikkojen kehitys sekä elinkeinorakentaminen Kuopion työpaikkakehitys heijastelee yritysten liiketoiminnan ja työttömyyden kehitystä. Vuosina 2000-2007 työpaikkakasvu oli hyvin voimakasta ja työttömyys aleni vuosittain. Vuosikymmenen lopulla työpaikkakasvu hidastui, vuonna 2008 työttömyys alkoi kasvaa ja vuosi 2009 oli yritysten liiketoiminnan kehityksen osalta heikko liikevaihdon ja viennin supistuttua voimakkaasti. Kuluvan vuosikymmenen vaihteessa yritysten liiketoiminta, palkkasumma ja vienti ovat elpyneet, mutta kasvu on ollut selvästi pienempää. Myös työttömyys alkoi uudelleen vähentyä, mutta selvästi aiempaa hitaammin. Viime vuosina Kuopion työpaikkakasvu on ollut nettona keskimäärin 100 työpaikkaa/vuosi (viimeisin tarkasteluvuosi on 2011). Kuopion seudun yritysten liikevaihto ylsi jälleen vuonna 2012 lähelle vuoden 2008 nimellistasoa alkuvuoden hyvän kehityksen ansiosta. Liikevaihto oli yhteensä 5,1 miljardia euroa ja teollisuuden vienti 437 miljoonaa euroa. Molempien liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli koko vuonna keskimäärin 3 prosenttia ja viennin arvo supistui noin prosentin edellisvuodesta. Kuopion seudulla yritysten liikevaihdosta suurin osa tulee kaupan (35 %), teollisuuden (18 %) ja rakentamisen (15 %) liikevaihdosta. Teollisuuden viennin osuus liikevaihdosta on vajaat 10 prosenttia. 5

Väestö, elinkeinot ja asuminen Kuopion seudun yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja viennin muutos edellisvuoteen nähden (%) vuosina 2002-2012 Vaihtelevasta suhdannekehityksestä huolimatta Kuopion elinkeinorakentaminen on ollut vilkasta ja työpaikka-alueiden kehittäminen aktiivista viime vuosina. Uusia yrityksiä on sijoittunut Kuopioon ja jo kaupungissa toimineet yritykset ovat kehittäneet toimintojaan. Kuopion suurimpia tällä hetkellä työn alla olevia elinkeinohankkeita ovat: Alatori-hanke kävelykeskustoineen, Kuopion tiedepuiston ja Technopoliksen hankkeet, Päiväranta-Vuorela vt5 silta- ja tiehanke, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneeraushanke (Kuopion Vesi) sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän (Servica) rakennushankkeet. Pienen Neulamäen yritysalue (I-vaihe) alkaa vähitellen rakentua ja täyttyä yrityksistä. Lisäksi kaupungissa on useita julkisia perusparannus- ja/tai laajennushankkeita käynnissä sekä suunnitteilla (mm. Kuopion teatteri, kouluhankkeet). 6

Väestö, elinkeinot ja asuminen 3.2. Työpaikkatavoitteet ja elinkeinoalueiden kaavoitus tulevalla viisivuotiskaudella Kuopion tavoitteena on saada keskimäärin tuhat työpaikkaa nettona lisää vuodessa. Tavoite on erittäin kova viime vuosien suhdannekehitykseen ja työpaikkakasvuun nähden ja se edellyttää viime vuosia vahvempaa talouskasvua ja liiketoiminnan kehitystä toteutuakseen. Tavoitteen toteutuminen tarkoittaa väestöltä aiempaa korkeampaa työvoimaan osallistumista, työllisyysasteen nousua ja työttömyyden vähentymistä. Kuopiossa oli yhteensä noin 46 000 työpaikkaa vuoden 2011 alussa toimipaikkarekisterin mukaan (viimeisin tilasto). Viime vuosina uudet työpaikat ovat suuntatutuneet useille työpaikka-alueille ja myös tulevina vuosina kasvua odotetaan hyvin vastaavasti: mm. Kuopion Tiedepuiston alueelle Savilahteen, keskustaan ja linja-autoaseman alueelle, Haapaniemi-Siikalahti -alueelle, Leväselle sekä Kuopion eteläisille yritys- ja työpaikka-alueille. Kuopion yritystonttitilanne on tällä hetkellä hyvä. Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennuksille on vapaita tontteja tarjolla runsaasti Pienen Neulamäen ja Matkuksen alueilla sekä useita tontteja eri puolilla kaupunkia. Sorsasalon uusin yritysaluekaava on myös valmistumassa kuluvana vuonna ja tältä alueelta tontteja voidaan luovuttaa vuodesta 2014 alkaen. Tällä hetkellä valmistelussa tai alkamassa ovat seuraavat yritys-, liike- tai toimistorakentamisen asemakaavatyöt, jotka valmistuvat käyttöönotettaviksi tulevalla viisivuotiskaudella (2014-2018): Linja-autoaseman ympäristö, Jäähallin ympäristö, Matkuksen logistiikka-alue ja Rasinmäki. 4. KUOPION ASUNTOTUOTANTO, TAVOITTEET JA OHJELMOINTI VUOSILLE 2014-2018 4.1. Toteutunut asuntotuotanto Kuopion asuntotuotanto on noussut viime vuosina uudelle tasolle, noin 800 asuntoon. Vuosina 2008-2010 Kuopioon valmistui keskimäärin 500 uutta asuntoa vuodessa ja viime vuosina lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää selvästi. Kerrostaloasuntoja on valmistunut yhteensä 430-460 kpl (55 %) ja tuotanto on jakautunut usealle eri alueelle. Myös rivitalotuotanto on vilkastunut Saaristokaupungin myötä. Vuonna 2012 uusia omakotitaloja valmistui noin 230 kpl, joista noin 140 taloa kaupunkialueelle, 20 taloa Nilsiään ja noin 70 taloa hajarakentamisena maaseututaajamiin ja maaseutualueille. Maaseudun rakentamisessa vilkkainta omakotitalorakentaminen oli Etelä-Kuopion alueella ja etenkin Haminalahti-Kaislastenlahti-Rytkyn alueella (suunnittelualue Haminalahti), jonne valmistui yhteensä 17 uutta omakotitaloa. Karttulaan valmistui 9 ja Vehmersalmelle 6 omakotitaloa. Kerrostaloasunnoista suurin osa ja noin 240 asuntoa valmistui Lehtoniemeen. Keskustaan valmistui noin 110 asuntoa ja Pihlajalaaksoon noin 80 asuntoa. Rivitaloja valmistui mm. Savolanniemeen, Rautaniemeen, Lehtoniemeen, Käränkään sekä Pihlajalaaksoon. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on viime vuosina valmis- 7

Väestö, elinkeinot ja asuminen tunut ja valmistumassa varsin runsaasti: Vuosina 2011 13 valmistuu noin 580 vuokra-asuntoa ja noin 90 asumisoikeusasuntoa. Myös vuonna 2014 ennakoidaan valmistuvan noin 350 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2000-2012 on esitetty raportin liitteessä 4. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin Kuopiossa 4.2. Asuntotuotantotavoitteet ja -ohjelmointi tulevalle viisivuotiskaudelle Tulevan viisivuotiskauden asunto-ohjelmoinnissa ja asuntoalueiden suunnittelussa pyritään ennakoimaan asuntokysynnän vaihtelut ja eri väestöryhmien tarpeet. Kuopion tavoitteena on tarjota monipuolisia tontteja eri puolilta kaupunkia asumisen käyttöön. Kuopion väestönkasvu on ollut voimakasta ja samalla väestömme ikääntyy voimakkaasti. Kuntatalouden tilanne huomioiden tulevina vuosina pyritään täydentämään jo olemassa olevia asuntoalueita nykyistä infraa hyödyntäen, samalla kun rakennetaan uusia laajempia asuntoalueita. Täydennysrakentaminen tukee myös nykyistä palveluverkostoa ja joukkoliikennettä. Kuopion tavoitteena on vähintään 800 uuden asunnon vuosittainen tuotantotaso tulevalla viisivuotiskaudella. Määrästä keskimäärin 65 prosenttia rakennetaan kerrostaloihin, 15 prosenttia rivitaloihin ja loput 20 prosenttia omakotitaloihin. Asuntotuotanto käsittää yhteensä noin 4 400 asunnon rakentamisen vuosina 2014-2018. Lehtoniemi on Kuopion kerrostalorakentamisen pääsuunta, jossa on tällä hetkellä (toukokuu 2013) rakenteilla noin kymmenkunta kerrostaloa. Muita kerrostalorakentamisen alueita ovat Maljalahti (keskustan ranta-alue), Pappilanmäki ja Pihlajalaakso sekä lähivuosina käyttöönotettavat Puijonlaakson etelärinne ja toinen pienempi täydennysrakentamisalue Puijonlaakson pohjoisosassa. Lisäksi osin/ kokonaan uudistamisen kohteena ovat asumisen korttelialueet Linnanpellolla (Gottlundinkatu) sekä Päivärannassa (Metsäkummuntie). Lehtoniemessä kerrostalorakentaminen etenee ensin kanavan eteläpuolelle Keilanrinteen alueelle ja sen 8

Väestö, elinkeinot ja asuminen jälkeen Lehtoniemen pohjoisosiin Kuikkalampi-Lehtorinne alueelle. Keilanrinteen alueen arvioitu käyttöönottovuosi on 2015, jolloin sen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy vuonna 2014. Kuikkalampi-Lehtorinne alue on käynnistymässä noin vuotta myöhemmin. Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina 2007-2012, arvio vuodelle 2013 ja ohjelmointi vuosille 2014-2018 Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v. 2007-2012, arvio v. 2013 ja ohjelmointi v. 2014-2018 Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v. 2007-2012, arvio v. 2013 ja ohjelmointi v. 2014-2018 Valmistumisvuoden mukaan Valmistumisvuoden mukaan Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Omak. -% Rivit.-% Kerrost. -% 2007 211 101 324 636 33 16 51 2008 214 90 210 514 42 18 41 2009 136 57 301 494 28 12 61 2010 172 110 220 502 34 22 44 2011 199 133 463 795 25 17 58 2012 228 152 430 810 28 19 53 Arvio 2013 154 143 643 940 16 15 68 2014 145 107 708 960 15 11 74 2015 167 89 644 900 19 10 72 2016 156 158 536 850 18 19 63 2017 158 145 547 850 19 17 64 2018 177 200 473 850 21 24 56 Yhteensä 2014-2018 803 699 2908 4410 18 16 66 Keskimäärin / vuosi 161 140 582 882 18 16 66 % 18 16 66 100 18 16 66 Rivitalorakentaminen jatkuu lähivuosina varsin vilkkaana. Uusia rivitalokohteita on valmistumassa Lehtoniemen, Kärängän, Rautaniemen, Pitkälahden sekä Pihlajalaakson alueille. Myös Pirttiniemessä ja Savolanniemessä on vapaana muutamia rivitalorakentamisen tontteja. Kuopio luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia vuosittain. Tällä hetkellä vapaita heti varattavissa olevia omakotitalotontteja on Rautaniemessä noin 30 kpl sekä uusia tulossa n. 75 kpl Pirttiniemestä jakoon kesän 2014 rakentamista varten. Saaristokaupungin omakotitalotontit riittävät vuoteen 2015 saakka, jolloin omakotitalotuotanto ja tonttien luovutus siirtyvät Hiltulanlahden alueelle. Hiltulanlahden alueen ensimmäinen asemakaava on nyt valmisteilla noin 300 asunnon rakentamiseen. 9

Väestö, elinkeinot ja asuminen Keskeisen kaupunkialueen tonttitarjonnan lisäksi kaupungilla on tonttitarjontaa myös Kuopion maaseututaajamissa (Karttula, Vehmersalmi, Melalahti, Syvänniemi, Pihkainmäki ja Kurkimäki) sekä Nilsiässä. Kaikissa entisissä kuntakeskuksissa löytyy heti luovutettavia joko vuokrattavia tai myytäviä tontteja. Kurkimäen uudelta asemakaavoitetulta alueelta pyritään luovuttamaan kaupungin tontteja myös vuonna 2015. Nilsiän asuntotuotannoksi on arvioitu noin 10-40 uutta asuntoa/vuosi (vaihdellen kerrostalotuotannon mukaan), minkä lisäksi Tahkolle rakennetaan vapaa-ajan asuntoja. Pääosa kaupungin omakotitalotonteista luovutetaan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mutta kaikki rannalla ja rannanläheisyydessä sijaitsevat tontit myydään. Tontin lunastaminen omaksi on myös mahdollista lähes kaikkien omakotitalotonttien kohdalla. Seuraavaan taulukkoon on koottu uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut uusien asuntojen ja asukkaiden määrät sekä alueen kaavoitusvaihe. Asuntotuotannon eteneminen ja ohjelmointi muuttuu ja se tarkistetaan puolivuosittain. Nyt valmistunut ohjelmointi tarkistetaan ensi syksynä talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä. Kuopion uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät Kesäkuu 2013 SEURAAVILLA ALUEILLA ON JO RAKENTAMINEN KÄYNNISSÄ: Rak. Asuntojen Asunt. Rakentam. Valmius Alue Alue Talotyyppi al.v. valm. v. määrä Asukkaita prosenttia / 2013/touko Pappilanmäki Tärä AK 2009 2010- n. 320 n. 500-550 46 % Pihlajalaakso Tärä AK/AKR 2011 2012- n. 500 n. 1000 18 % Pirttiniemi Uusi AO/AP 2012 2012- n.260-290 n. 700-900 10 % Helmen alue (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR/AR 2012 2013- n. 750 n. 1500 0 % Maljalahti (Keskusta) Tärä AK 2013 2014- n. 350 n. 500-600 0 % Länsi-Puijo Tärä AP 2013 2013- n. 60 n. 150-180 0 % SEURAAVILLA ALUEILLA RAKENTAMINEN ALKAA VUONNA 2014 TAI SEN JÄLKEEN: Julkulan tärä (niemi) Tärä AK/AP 2014 2015- n. 170 n. 250-300 as. kaavoitus käynnissä Linnanpelto, uudistuva kortteli Tärä AL-35 2014 2015- n. 170 n. 250-300 kv.hyväksynyt kaavan Kurkimäki Uusi AO 2015 2015- n. 45 n. 150 as. kaavoitus käynnissä Keilanrinne (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR 2015 2016- n. 700 n. 1300-1400 as. kaavoitus käynnissä Puijonlaakso, etelärinne Tärä AK/AKR 2015 2016- n. 450 n. 800-1000 as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti Uusi AO/AR/AP 2015 2015- n.700-800 n. 2600 as. kaavoitus käynnissä Päiväranta, täydennysrak.kortteli Tärä AK/AR 2016 2017- n. 180 n. 300-350 as. kaavoitus käynnissä Matkusniemi (Lehtoniemi) Uusi AR/AP 2016 2017- n. 120 n. 300 as. kaavoitus käynnissä Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehton.) Uusi AK/AKR/AR 2016 2017- n. 800-1000 n. 2000 as. kaavoitus käynnissä Savilahti-Savisaari Tärä AK/AKR 2017 2018- o.yl.kaavoitus käynnissä Raportin lopussa on liitteessä 5. esitetty Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2007-2012, arvio vuodelle 2013 sekä asuntotuotannon tavoitteellinen ohjelmointi vuosille 2014-2018. 5. ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN JA PALVELUVERKOSTON INVESTOINNIT UUSILLA ALUEILLA Uutena asiana on tähän raporttiin otettu mukaan uusien alueiden käyttöönottoon ja asuntotuotannon etenemiseen liittyvät keskeisimmät kaupungin palveluverkostoinvestoinnit aikatauluineen. Mukaan on otettu lähipalveluna toteutettavat kaupungin omat palveluinvestoinnit (päiväkodit, koulut, puistot, lähiliikuntapaikat, leikkipaikat, uimarannat ), jotka tulevat toteutukseen asuntotuotannon edetessä tulevalla viisivuotiskaudella. Nyt esitetyt investointiaikataulut ovat tavoitteellisia ja ne on laadittu alueiden käyttöönoton, väestönkehityksen ja alueen palveluverkoston tilanne huomioiden. Palvelujen investointiohjelma tarkentuu syksyllä talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman teon yhteydessä. 10

Väestö, elinkeinot ja asuminen 5.1. Saaristokaupunki asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Saaristokaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa Pirtin, Rautaniemen ja Lehtoniemen alueita. Näillä alueilla asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana lähi vuosina. Tällä hetkellä pientaloja rakennetaan Rautaniemen, Lehtoniemen, Kärängän ja Pirttiniemen alueille ja kerrostaloja Lehtoniemeen. Lähivuosina rakennetaan uusia kerrostaloja Keilanrinteen (Lehtoniemi) sekä Kuikkalampi-Lehtorinteen alueille. Seuraavassa taulukossa on esitetty asuntorakentamisen ajoittuminen Saaristokaupungissa, alueiden käyttöönoton ajankohta ja alueen valmius sekä arvioidut asuntojen ja niihin sijoittuvien asukkaiden määrät. Asuntorakentaminen ja uusimpien alueiden käyttöönotto Saaristokaupungissa Toukokuu 2013 Rakentam. As. Asunt. Rakentamisen Suunnittelual. Kaava-alue tarkemmin Talotyyppi alkanut / alkaa valm. v. määrä Asukkaita valmius Rautaniemi Tervalampi-Rakovalkeankatu AO/AOT 2007 2007- n. 220 n. 600 kesken Rautaniemi Haukkaniemi AO/A/AOT 2008 2008- n. 350 n. 1300 kesken Lehtoniemi Keilankanta AK/A 2008 2009- n. 850 n. 1700 kesken Lehtoniemi Asuntomessualue AK/AO/A 2008 2010- n. 180 n. 400 lähes valmis Lehtoniemi Käränkä A/AO 2009 2010- n. 200 n. 350-400 kesken Lehtoniemi Lintulahti AK/AKR/AR 2011 2012- n. 300 n. 600-800 kesken Pirtti Pirttiniemi AO/AP 2012 2012- n.260-290 n. 700-900 kesken Lehtoniemi Helmen alue AK/AKR/AR 2012 2013- n. 750 n. 1500 kesken Lehtoniemi Keilanrinne AK/AKR 2015 2016- n. 700-800 n. 1500 aloittamatta Lehtoniemi Matkusniemi AR/AP 2016 2017- n. 120 n. 300 aloittamatta Lehtoniemi Kuikkalampi-Lehtorinne AK/AKR/AR 2016 2017- n. 800-1000 n. 2000 aloittamatta Lasten päivähoidon ja esikoulun palvelut Saaristokaupungin päivähoitopalvelut keskittyvät Pirtin ja Lehtoniemen keskuksiin sekä Lehtoniementien varrelle. Saaristokaupungissa on yhteensä viisi kaupungin päiväkotia, kolme yksityistä päiväkotia sekä perhepäivähoitoa. Lisäksi syksyllä 2013 valmistuu neljäs yksityinen päiväkoti. Vaikka alueella on päivähoitopaikkoja varsin paljon, osa Saaristokaupungin lapsista joudutaan kuljettamaan alueen ulkopuolelle ja mm. Petosen alueen päiväkoteihin. Esikoulu toimii Pirtin, Aurinkorinteen ja Martti Ahtisaaren kouluissa. Saaristokaupungin alueella on tällä hetkellä noin 1 550 alle kouluikäistä lasta, joiden perusteella alueen laskennallinen päivähoidon tarve (65 %) on noin 1 000 paikkaa. Alueella hoidetaan nykyisin noin 840 lapsen päivähoito/esiopetus ja syksyllä 2013 yhden uuden yksityisen päiväkodin myötä palvelun tarjonta on noin 900 päivähoitopaikkaa. Syksyllä 2013 siis noin sadan Saaristokaupungissa asuvan lapsen päivähoitopalvelut haetaan muilta alueilta ja ensi sijassa Pyöröstä. Luvuissa ovat mukana myös esikoulun tarpeet ja paikat. Asuntotuotannon edetessä päivähoitopalvelujen tarve kasvaa edelleen tulevina vuosina. Lasten määrän kasvu kohdistuu etenkin Lehtoniemen alueelle (kts. seuraava taulukko). Pienten lasten määrä lisääntyy Pirtin Pirttiniemessä, mutta vanhoilla Pirtin alueilla (Pirtin keskus, Orsitie) määrät jo vähentyvät hitaasti. Rautaniemessä tapahtuu lähes vastaavasti eli uusimmilla alueilla lasten määrät lisääntyvät ja vanhoilla Jynkänvuoren alueilla ovat jo kääntyneet laskusuuntaan. Koko Saaristokaupungin alueella alle kouluikäisten lasten määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä noin 300 lapsella. 11

Väestö, elinkeinot ja asuminen Saaristokaupungin päivähoito- ja esikouluikäiset vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 0-6-vuotiaat Ennuste (1.1.) Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2013-2020 Pirtti ja Rautaniemi yht. 1 440 1 430 1 460 1 450 1 410 1 400 1 380 1 380-60 Lehtoniemi 110 130 180 230 290 350 400 460 350 Saaristokaupunki yht. 1 550 1 560 1 640 1 680 1 700 1 750 1 780 1 840 290 Lehtoniemessä päivähoidon kasvavaan kysyntään tarvitaan kaksi uutta päiväkotia. Näistä ensimmäisen on ajateltu olevan kaupungin oma päiväkoti (kiinteistö voi olla myös yksityinen) ja seuraavan palvelutuotanto voi olla yksityinen. Ensimmäisen tavoiteaikataulu on vuosi 2016 tai 2017 ja seuraavan tästä noin kolmen vuoden kuluttua. Päiväkotivaraukset ja rakentamismahdollisuudet ovat tulossa Keilanrinteen ja Kuikkalammen asemakaavoihin eli toinen päiväkoti sijoittuisi kanavan eteläpuoliselle Keilanrinteen alueelle ja toinen Lehtoniemen pohjoisosiin Kuikkalammen alueelle. Yhteensä päiväkotipaikkoja tarvitaan n. 160-200 lapselle. Keilanrinteen alueella asuntorakentaminen alkaa vuonna 2015 ja Kuikkalammen vuotta myöhemmin. Laskennallisesti kahden uuden päiväkodin rakentamisella saadaan päivähoidon palvelut Saaristokaupunkiin yhteensä noin 1 100 lapselle, joka tarkoittaa päivähoitoa noin 60 prosentille lapsista. Tällä mitoituksella myös jatkossa osa Saaristokaupungin lapsista joudutaan viemään hoitoon alueen ulkopuolelle. Alakoulupalvelut Saaristokaupungissa alakoulun palvelut ovat kunnossa ja alueella on kolme koulua toiminnassa. Pirtin koulu palvelee Pirttiniemen ja Savolanniemen lapsia, Aurinkorinteen koulu Pirtin keskustan ja Rautaniemen lapsia ja Martti Ahtisaaren koulu on tarkoitettu Lehtoniemi-Kärängän sekä Rautaniemen itäosan lapsille. Lapsimäärältään suurin kouluista on tällä hetkellä Aurinkorinteen koulu, jossa on noin 530 oppilasta. Pirtin koulussa on noin 450 oppilasta ja Martti Ahtisaaren koulussa lasten määrä on parhaillaan kasvussa ja voinee nousta myös maksimissaan lähelle 450 oppilasta. Aurinkorinteen koulussa on ahtautta ja mitoitukseen nähden liikaa lapsia, kun taas Martti Ahtisaaren koulussa on tilaa alueelle muuttaville lapsille. Koulujen välisen tilanteen odotetaan tasaantuvan lähivuosina. Tällä hetkellä alakouluikäisten määrät ovat kasvussa Rautaniemen eteläosassa, Pirttiniemessä ja Lehtoniemen alueilla (sisältää Kärängän). Pirttiniemen lapset mahtuvat ja käyvät Pirtin koulua ja Lehtoniemen, Kärängän sekä Rautaniemen uusien alueiden lapset suuntutuvat pääosin Martti Ahtisaaren kouluun. Tulevina vuosina vanhemmilla Pirtin ja Rautaniemen alueilla lasten määrät jo vähenevät, joten ennusteiden mukaan laskennallisesti kaikki lapset mahtuvat näihin kolmeen kouluun. Mikäli asuntorakentaminen etenee suunnitellusti, vuonna 2017 Saaristokaupungissa on yhteensä ja maksimissaan noin 1 500 alakouluikäistä lasta. Tällöin alakouluissa tulee olemaan hetkellisesti ahtautta, kun jokaiseen kouluun täytyisi sijoittua keskimäärin 500 alakoululaista. 12

Väestö, elinkeinot ja asuminen Saaristokaupungin alakouluikäiset vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 Muutos 7-12-vuotiaat 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2013-2020 Pirtti 585 600 630 640 630 610 610 610 25 Rautaniemi 669 700 710 720 730 700 670 640-29 Lehtoniemi 62 70 100 120 140 170 200 230 168 Saaristokaupunki yht. 1 316 1 370 1 440 1 480 1 500 1 480 1 480 1 480 164 Yläkoulun palvelut Kuopion peruskouluverkostosuunnitelman mukaan Saaristokaupungin yläkoululaiset ohjataan Pyörön ja Minna Canthin yläkouluihin. Pirtin ja Rautaniemen alueilta on luonteva suuntautua Pyörön kouluun, kun taas Lehtoniemessä ja Kärängässä asuvat oppilaat käyvät Minna Canthin koulua. Pyörön koulussa oli syksyllä 2012 noin 550 yläkouluikäistä oppilasta ja Minna Canthissa vastaavasti noin 400 oppilasta. Litmasen ja Pitkälahden alueella yläkouluikäisten määrä on ollut jo jonkin aikaa laskusuunnassa, joten Pyörön kouluun mahtuu tulevina vuosina yhä enemmän oppilaita Saaristokaupungista. Minna Canthin kouluun Saaristokaupungista menevien oppilaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 80 oppilaan paikkeille (nykyisin n. 30). Saaristokaupungin yläkouluikäiset vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 Muutos 13-15-vuotiaat 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2013-2020 Pirtti 254 270 290 300 300 310 310 310 56 Rautaniemi 272 310 300 310 320 350 360 360 88 Lehtoniemi-Keilankanta 28 20 30 40 40 60 60 80 52 Saaristokaupunki yht. 554 600 620 650 660 720 730 750 196 Viherpalvelut Saaristokaupungissa leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuu asuntotuotannon edetessä. Jo valmiiden alueiden osalta tehdään viimeistelytöitä ja uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä toteutetaan väylien esirakentaminen. Seuraavassa taulukossa on esitetty karkealla tasolla tulevalla viisivuotiskaudella toteutuvat investoinnit Saaristokaupungissa: Investoinnit / Viherpalvelut Saaristokaupungissa Toukokuu 2013 Suunnittelualue Kaava-alue tarkemmin Toimenpiteet vuosina 2014-2018: Rakentamisen vaihe: Rautaniemi Tervalampi-Rakovalkeank. ulkoiluväylät Kesken Rautaniemi Haukkaniemi ulkoiluväylät, Petkelkannan leikkipaikka, Kesken puistovenepaikat ja lähiretkeilyalue Lehtoniemi Keilankanta Painija Eino Leinon puiston Valmistuu 2013 lähiliikuntapaikka ja Kanavapuisto Lehtoniemi Asuntomessualue - Valmis Lehtoniemi Käränkä ulkoiluväylät, leikkipiste Kesken Lehtoniemi Lintulahti - Ei toimenpiteitä Pirtti Pirttiniemi ulkoiluväylät, leikki- ja uimapaikka, Kesken lähiretkeilyalue Lehtoniemi Helmen alue ulkoiluväylät Kesken Lehtoniemi Keilanrinne ulkoiluväylät, leikkipaikka, uimaranta, Alkaa v. 2014 puistovenepaikat, lähiretkeilyalue Lehtoniemi Matkusniemi - Ei toimenpiteitä Lehtoniemi Kuikkalampi-Lehtorinne ulkoiluväylät, leikkipaikka, puistovenepaikat Alkaa v. 2015 13

Väestö, elinkeinot ja asuminen 5.2. Hiltulanlahti asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Hiltulanlahdessa pientalorakentaminen alkaa vuonna 2015. Tällä hetkellä asemakaavoitus (luonnosvaihe) kohdistuu palvelukeskuksen eli nykyisen koulun, päiväkodin ja Vanulan ympäristöön, vanhan vitostien ja moottoritien väliselle alueelle sekä vitostien itäpuolelle Sormulantien molemmin puolin. Ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus sisältää noin 300 uutta rivi- ja omakotitaloasuntoa noin 1000 asukkaalle. Tällä hetkellä alueella asuu noin 120 asukasta. Osayleiskaavan perusteella kaiken kaikkiaan ja koko Hiltulanlahden alueelle sijoittuu noin 740 uutta asuntoa ja noin 2 600 uutta asukasta nykyisten n. 430 alueella asuvan asukkaiden lisäksi. Hiltulanlahden alueelle muuttaa asumaan paljon lapsiperheitä ja asuntotuotannon edetessä lasten määrä alkaa kasvaa. Pientaloalueelle tyypilliseen tapaan lasten määrän kasvu painottuu alussa eniten päivähoito- ja alakouluikäisiin ja vasta noin kymmenen vuoden kuluttua enemmän yläasteikäisiin. Seuraavassa taulukossa on Hiltulanlahden (suunnittelualueet J15 Hiltulanlahti, J13 Kiviharju ja J14 Vanuvuori) väestöennuste vuoteen 2020. Hiltulanlahden väestömäärät vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 Alueeseen kuuluvat: J15 Hiltulanlahti, J13 Kiviharju ja J14 Vanuvuori Ennuste (1.1.) Muutos 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2020-2013 0-6 35 40 40 60 100 150 200 250 215 7-12 73 80 70 80 100 130 160 200 127 13-15 25 30 30 40 60 60 70 80 55 16-18 24 20 20 20 30 40 50 70 46 19-24 24 40 40 40 30 40 40 50 26 25-64 289 280 270 320 420 520 630 740 451 65-74 52 60 60 70 70 70 80 80 28 75+ 33 30 40 30 40 40 40 40 7 Yhteensä 555 580 570 660 850 1 040 1 270 1 500 945 Lasten päivähoidon palvelut 0-5-vuotiaat Tällä hetkellä Hiltulanlahden päivähoitopalvelut on tuotettu pääosin yksityisten palveluntuottajien toimesta. Koulun vieressä on vuonna 2012 valmistunut uusi yksityinen päiväkoti, jossa toimii myös esikoulu. Lisäksi kadun toisella puolella on toinen yksityinen omakotitalossa toimiva päiväkoti. Päiväkodeissa on tällä hetkellä noin 70 päivähoitopaikkaa, joihin lapsia tuodaan hoitoon Hiltulanlahden lisäksi hyvin laajalta Etelä-Kuopion alueelta (Puutossalmi, Pellesmäki, Hirvimäki). Kuopion päivähoitoverkostosuunnitelmassa (hyv. kv 2011/9)) 2020 on Hiltulanlahteen esitetty rakennettavan uusi päiväkoti nykyisen vanhan koulun yhteyteen tai vaihtoehtoisesti nykyisen koulun korjaaminen päivähoidon käyttöön. Mikäli näistä vaihtoehdoista päädytään päivähoidon järjestämiseen vanhan koulun tiloissa, uuden koulun täytyisi olla valmis ja tyhjentynyt ennen tätä. Hiltulanlahden esikouluopetus ja esikouluikäisten päivähoito sijoittuvat uuteen kouluun. Nykyisen asunto-ohjelmoinnin mukaan alle kouluikäisten lasten määrä alkaa lisääntyä Hiltulanlahdessa vuonna 2016. Vuoteen 2020 mennessä 0-5-vuotiaiden 14

Väestö, elinkeinot ja asuminen lasten määrä lisääntyy noin 160 lapsella eli laskennallisesti päivähoidon kysynnän kasvu on nykyiseen nähden noin 100-120 lasta. Asuntorakentaminen ja alueen kasvu jatkuvat myös vuoden 2020 jälkeen ja maksimissaan Hiltulanlahdessa tulee olemaan noin 350-400 alle kouluikäistä lasta. Päivähoidon verkostosuunnitelman mukaan HIltulanlahteen tarvitaan yksi uusi päiväkoti, jonka palvelutuotanto on ajateltu toteutettavan kaupungin toimesta. Ennen tätä on kuitenkin tarkoituksenmukaista laajentaa nykyisessä yksityisessä päiväkodissa hoidettavaa lapsimäärää, kun siellä vapautuu tiloja koulun ja esikoulun käytöstä niiden muuttaessa uuden koulun tiloihin. Uuden päiväkodin rakentamista voidaan siirtää jonkin verran tällä tavoin, kuten myös sijoittamalla väliaikaisesti päivähoidon ryhmiä uuden koulun tiloihin. Tällä tavoin uuden päiväkodin rakentaminen sijoittuisi vuosikymmenen lopulle. Ennen uuden koulun valmistumista alueelta joudutaan kuljettamaan lapsia päivähoitoon muille lähialueille (Pitkälahti/Pyörö). Alakoulu ja esikoulun palvelut sekä lähiliikuntapaikka Hiltulanlahden koulu sai syksyllä 2012 hieman lisää tilaa uuden yksityisen päiväkodin tiloista ja tällä hetkellä koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa: vanha päärakennus, viipale ja uuden yksityisen päiväkodin siipi. Hiltulanlahden kouluun tullaan hyvin laajalta alueelta eli myös Puutossalmelta sekä Pellesmäen pohjoisosista. Viime vuosien kuluessa oppilasmäärä on kasvanut juuri ympäröivien maaseutualueiden hajarakentamisena toteutuneen asuntotuotannon takia. Hiltulanlahden koulu on yksisarjainen ja sen maksimimitoitus on 144 oppilasta (6 *24). Syksyllä 2012 koulun oppilasmäärä oli 133 oppilasta. Alakouluikäisten määrä alkaa lisääntyä tämän vuosikymmenen loppua kohden ja vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten määrän kasvu on ennusteen mukaan noin 130 lasta. Kasvu tarkoittaa, että vuonna 2020 Hiltulanlahdessa koulua käy noin 250 lasta + esikoululaiset. Vuoden 2020 jälkeen lasten määrä kasvaa vielä edelleen noin 150 lapsella ja laskennallisesti alakouluikäisten lasten määrä on maksimissaan noin 350-400 lasta ympäröivät jo nyt rakennetut alueet huomioiden Kouluverkostosuunnitelmassa on uusi koulu mitoitettu 2-sarjaiseksi kouluksi 300 oppilaalle, jonka päälle tulisi vielä esikoulun tarvitsemat tilat. Laskelma ei huomioi muita uusia asuntotuotantoalueita, kuten Vanuvuoren mahdollista rakentamista Hiltulanlahden jälkeen. Mikäli koulun suunnittelussa varaudutaan myös Vanuvuoren rakentamiseen, koulu tulisi mitoittaa ja rakentaa nelisarjaiseksi eli kaiken kaikkiaan noin 450 oppilaalle. Melko hitaan lasten määrän kasvun takia koulun vaiheittainen rakentaminen tai tilojen monikäyttö (alakoulu/päivähoito) olisi järkevää. Koulun tarve- ja hankesuunnitteluun tulisi ryhtyä mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2014 aikana. Ihannetilanteessa uuden koulun valmistuminen ajoittuu syksyyn 2017. Ennen uuden koulun valmistumista alue joutuu turvautumaan väliaikaisiin palveluratkaisuihin ja esimerkiksi vanhimpien lasten luokkien kuljetuksiin lukuvuoden 2016-2017 aikana. Yläkoulun palvelut Hiltulanlahden alueelta suuntaudutaan tällä hetkellä Hatsalan klassilliseen yläkouluun. Kouluverkostosuunnitelmassa hyväksytyn vaihtoehto A:n mukaan myös 15

Väestö, elinkeinot ja asuminen tulevaisuudessa keskustan yläkoulut (Minna Canth ja Hatsala) toimivat Hiltulanlahden lasten yläkouluna. Tämä edellyttää Minna Canthin koulun muuttumista pelkästään yläkouluksi. Hiltulanlahdessa yläkouluikäisten voimakkain kasvu tulee vasta 2020-luvulla ja vuoteen 2020 mennessä 13-15-vuotiaiden määrän kasvu on ennusteen mukaan vain noin 50-60 oppilasta. Viherpalvelut Koulun ja Vanulan viereen rakennetaan koko Hiltulanlahden asuntoaluetta ja myös koulua palveleva lähiliikuntapaikka. Tämän alueen suunnittelu ja rakentaminen toteutuvat koulun kanssa samaan aikaan. Myös asukkaiden virkistymistä palvelevat uimaranta, ulkoilureitit, kuten myös moottoritien melua torjuvat meluvallien korotukset ja uudet meluvallit rakennetaan asuntoalueen rakentumisen edetessä ja tulevalla viisivuotiskaudella. 5.3. Muut asuntotuotantoalueet asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Kaupungin täydennysrakentamiskohdealueilla uusia palvelutarpeita on hyvin vähän ja pääsääntöisesti niiden asukkaat tukeutuvat jo olemassa oleviin palveluihin ja palvelukeskuksiin. Jotain palveluja kuten tyypillisemmin ulkoiluväyliä, puistoalueita/leikkipaikkoja voi kuitenkin alueille syntyä alueen uuden alueen koosta ja sijainnista riippuen. Pappilanmäki Pappilanmäen alueelle toteutetaan vuoden 2013 aikana Päivärinteen korttelileikkipaikka, puistokäytäväreittejä sekä maisemapeltoja. Osa viheralueista toimii ns. lähivirkistysalueina. Muutoin alueen asukkaat tukeutuvat jo olemassa oleviin palveluihin. Kalevalan yhtenäiskoulu toimii noin puolen kilometrin päässä, kuten myös Linnanpellolla ovat päiväkoti ja lähikauppa. Keskusta ja Männistön monipuolinen lähipalvelukeskus ovat myös noin kilometrin etäisyydellä. Pihlajalaakso Pihlajalaakson yksityinen päiväkoti lähtee rakenteille vuonna 2013. Kooltaan se valmistuu noin 70 lapselle. Päiväkodin vieressä on KY-tontti mahdollista alueen lähikauppaa varten. Pihlajalaaksoon tulee korttelileikkipaikka ja lähivirkistysalueina toimivia puisto- ja metsäalueita. Alueen lasten alakouluja ovat Puijonsarvi ja Kettula sekä yläkouluja Puijonsarvi ja Kalevala. Alueen oman päiväkodin lisäksi päivähoidon palveluja löytyy Inkilänmäeltä. Muut täydennysrakentamisalueet Kuopion täydennysrakentamisalueet tukeutuvat nykyiseen palveluverkostoon, alueen jo olemassa oleviin kouluihin, päiväkoteihin ja muihin palveluihin. Täydennysrakentamisen suunnitteluvaiheessa alueet on suunniteltu tästä näkökulmasta. Niissä saattaa olla pienimuotoista puisto- ja väylärakentamista, joka toteutuu muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Osassa toimenpiteet kohdentuvat vanhan asuntoalueen puistojen ja leikkipaikkojen saneeraamiseen. 16

LIITTEET JA KARTAT

LIITE 1 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA 2006-2013 (1.1.) SUUNNITTELUALUE 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 E1 Keskusta 11 516 11 349 11 645 11 868 12 133 12 227 12 367 12 469 E2 Niirala 3 531 3 613 3 662 3 740 3 794 3 759 3 736 3 726 E3 Haapaniemi 4 010 3 949 4 012 4 035 3 970 3 950 3 843 3 884 E4 Rönö ja sen lähisaaret 561 584 599 573 577 556 571 563 E5 Siikalahti 59 53 53 51 56 46 46 45 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 6 381 6 488 6 340 6 303 6 408 6 392 6 390 6 465 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 419 2 401 2 446 2 423 2 423 2 424 2 425 2 408 C4 Puijo (Inkilänmäki) 2 631 2 593 2 568 2 498 2 482 2 533 2 479 2 580 C21 Julkula 2 705 2 683 2 660 2 622 2 591 2 558 2 555 2 557 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 2 428 2 391 2 354 2 333 2 332 2 326 2 248 2 229 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 5 325 5 215 5 134 5 162 5 139 5 136 5 556 5 706 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 4 506 4 535 4 439 4 479 4 452 4 426 4 398 4 410 D3 Kettulanlahti 849 843 805 782 762 767 766 759 D4 Kelloniemi-Likolahti 2 114 2 099 2 060 2 035 2 029 2 023 2 024 2 010 F21 Neulamäki 5 651 5 532 5 517 5 453 5 473 5 431 5 417 5 356 G Pieni Neulamäki 158 165 168 181 182 183 195 194 H21 Särkiniemi-Särkilahti 4 037 3 997 3 975 3 939 3 901 3 904 3 817 3 901 H11 Levänen 1 242 1 227 1 176 1 148 1 148 1 107 1 114 1 084 H12 Jynkkä 3 541 3 498 3 438 3 415 3 374 3 367 3 278 3 312 H14 Litmanen 8 983 8 760 8 599 8 445 8 307 8 196 8 114 8 048 J11 Pitkälahti 593 618 606 578 602 588 586 584 H16 Pirtti 4 154 4 470 4 638 4 826 4 823 4 837 4 822 4 840 H17 Lehtoniemi 69 71 68 74 192 484 562 1 055 H18 Rautaniemi 1 777 2 124 2 482 2 947 3 275 3 723 4 211 4 696 J13 Kiviharju 84 86 81 78 85 83 80 77 J14 Vanuvuori 30 37 47 45 46 50 63 45 J15 Hiltulanlahti 474 460 450 450 439 443 436 433 B Sorsasalo 173 172 175 172 173 176 176 174 Kaupunkialue yhteensä: 80 001 80 013 80 197 80 655 81 168 81 695 82 275 83 610 386 Länsi-Riistavesi 760 771 785 787 802 782 790 801 387 Itä-Riistavesi 423 423 407 409 428 421 427 427 388 Melalahti 860 870 872 882 910 914 894 922 464 Puutossalmi 559 568 582 577 584 601 607 612 465 Pellesmäki 1 235 1 282 1 327 1 374 1 384 1 410 1 399 1 398 466 Kurkimäki 888 909 935 945 964 973 978 979 467 Haminalahti 854 915 956 994 987 1 016 1 042 1 064 468 Hirvilahti 562 548 525 530 524 521 503 500 482 Ranta-Toivala 220 222 243 242 258 248 251 253 483 Jännevirta 210 210 207 220 210 214 215 221 484 Kurkiharju 495 490 502 494 505 496 492 489 501 Vehmersalmi 2 024 2 008 1 988 1 982 1 977 2 002 2 008 1 971 601 Karttula (v. 2011 alusta alk.) 3 432 3 469 3 428 701-703 Nilsiä (v. 2013 alusta alk.) 6 408 Nilsiä, maaseututaajamat ja -alueet yht: 9 090 9 216 9 329 9 436 9 533 13 030 13 075 19 473 Muut alueet * 19 22 20 13 14 15 20 18 Alueille sijoittumattomat 1 620 1 710 1 769 1 852 1 937 2 079 2 100 2 085 Kaupunki yhteensä 90 730 90 957 91 315 91 956 92 652 96 819 97 470 105 186 * Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä

LIITE 2 LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.1.2013 SUUNNITTELUALUE 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75+ Yht. E1 Keskusta 365 204 145 319 2 365 2 420 3 212 1 601 1 838 12 469 E2 Niirala 205 174 79 137 708 772 1 023 337 291 3 726 E3 Haapaniemi 159 109 74 156 501 732 1 235 493 425 3 884 E4 Rönö ja sen lähisaaret 47 44 22 20 27 92 244 55 12 563 E5 Siikalahti 1 1 0 2 2 18 14 5 2 45 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 345 232 131 182 1 027 1 296 1 684 715 853 6 465 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 220 162 104 123 165 423 820 251 140 2 408 C4 Puijo (Inkilänmäki) 160 108 73 71 275 468 885 300 240 2 580 C21 Julkula 257 183 79 94 118 543 928 252 103 2 557 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 155 134 71 72 175 421 836 252 113 2 229 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp. 292 194 121 176 694 1 172 1 870 576 611 5 706 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 258 193 94 132 464 786 1 416 656 411 4 410 D3 Kettulanlahti 60 46 32 40 42 103 261 84 91 759 D4 Kelloniemi-Likolahti 138 112 52 54 147 416 760 236 95 2 010 F21 Neulamäki 304 194 111 216 946 1 284 1 900 296 105 5 356 G Pieni Neulamäki 24 22 8 6 7 36 72 11 8 194 H21 Särkiniemi-Särkilahti 327 257 127 172 442 800 1 192 328 256 3 901 H11 Levänen 49 51 25 44 146 188 384 134 63 1 084 H12 Jynkkä 291 218 139 149 182 659 1 231 344 99 3 312 H14 Litmanen 678 580 314 327 717 1 727 3 079 420 206 8 048 J11 Pitkälahti 59 63 25 28 27 107 222 32 21 584 H16 Pirtti 671 585 254 240 272 1 115 1 526 132 45 4 840 H17 Lehtoniemi 107 62 28 32 79 254 373 97 23 1 055 H18 Rautaniemi 769 669 272 205 131 1 194 1 330 103 23 4 696 J13 Kiviharju 8 13 4 4 1 14 29 2 2 77 J14 Vanuvuori 6 5 1 0 5 7 16 4 1 45 J15 Hiltulanlahti 21 55 20 20 18 49 174 46 30 433 J13-15 Hiltulanlh, Kiviharju, Vanuv. 35 73 25 24 24 70 219 52 33 555 B Sorsasalo 12 13 7 7 9 22 68 26 10 174 Keskeinen kaupunkialue 5 988 4 683 2 412 3 029 9 692 17 120 26 792 7 790 6 120 83 626 386 Länsi-Riistavesi 50 71 48 32 26 101 334 81 58 801 387 Itä-Riistavesi 34 26 11 15 13 68 181 44 35 427 388 Melalahti 76 75 38 26 35 124 348 99 101 922 464 Puutossalmi 69 44 22 34 26 107 240 46 24 612 465 Pellesmäki 147 141 72 55 46 258 507 118 54 1 398 466 Kurkimäki 135 141 68 39 20 189 323 43 21 979 467 Haminalahti 118 95 48 39 36 209 407 75 37 1 064 468 Hirvilahti 37 30 18 17 17 81 212 47 41 500 482 Ranta-Toivala 23 21 5 8 12 46 96 35 7 253 483 Jännevirta 21 26 8 6 5 39 80 23 13 221 484 Kurkiharju 34 40 23 14 12 56 208 65 37 489 501 Vehmersalmi 107 105 61 51 74 187 845 313 228 1 971 601 Karttula 283 282 137 137 126 511 1 333 314 305 3 428 701-703 Nilsiä 454 420 190 183 288 826 2 430 864 753 6 408 Nilsiä ja maaseutualueet yht. 1 588 1 517 749 656 736 2 802 7 544 2 169 1 714 19 475 Muut alueet * 0 0 0 1 0 2 8 4 3 18 Alueille sijoittumattomat 97 117 82 98 115 391 504 123 558 2 085 Kuopio yhteensä 7 673 6 317 3 243 3 783 10 543 20 313 34 840 10 082 8 392 105 186 Aluetietojen lähteenä on käytetty kuntarekisteritietoja, jotka eroavat jonkin verran virallisesta väkiluvusta. * Tieto sisältää saaristo- ym. alueet, joissa väestömäärät ovat pieniä