KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 1 (9) Henkilöstöstrategiatyöryhmä /

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 1 (9)... KEMIN KAUPUNGIN PALKITSEMISEN PERIAATTEET...2 1 TAVOITTEET...2 2 VASTUU JÄRJESTELMÄSTÄ...2 3 AINEELLINEN PALKITSEMINEN...2 3.1. TULOKSELLISUUDESTA PALKITSEMINEN...2 3.1.1.Tehtäväkohtainen palkka...2 3.1.2. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä...3 3.1.3. Kannustuslisä...3 3.1.4. Tulospalkkio...3 3.1.5. Tunnustuspalkinto...3 3.1.6. Aloitepalkkio...4 3.2. HUOMIONOSOITUKSET...4 3.2.1. Merkkipäivien muistaminen...4 3.2.2. Kunnia- ja ansiomerkit...5 3.2.3. Pitkäaikaisen palvelusuhteen huomioiminen...5 3.3. OMAEHTOISEN KOULUTUKSEN TUKEMINEN...6 3.4. TYÖSUHDE-EDUT...6 3.4.1. Tuettu liikunta työkyvyn ylläpitäminen...6 3.4.2. Liikuntailtapäivä...7 3.4.3. Lounasetu...7 3.4.4. Muut edut...7 4 AINEETON PALKITSEMINEN...7 4.1. TYÖAIKAJOUSTOT...7 4.1.1. Liukuva työaika...8 4.1.2. Tiivistetty työviikko...9 4.1.3. Työaikapankki...9 4.1.4. Vuosityöaika...9 4.1.5. Uusien työaikajoustojen käyttöönotto ja kokeilu...9

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 2 (9) KEMIN KAUPUNGIN PALKITSEMISEN PERIAATTEET 1TAVOITTEET Palkitseminen on osa kaupungin henkilöstöstrategiaa. Palkitsemisen taustalla on kaupungin palvelustrategia ja sen mukainen tasokas palvelutarjonta, ja se on osa johtamisjärjestelmää. Henkilöstön palkitseminen kuuluu myös vetovoimaisen työnantajaimagon menestystekijöihin, joilla houkutellaan työmarkkinoilta osaavaa työvoimaa. Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista, tavoitteellista ja kannustavaa. Sen tulee motivoida ja sitouttaa henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatio- ja tehtävämuutosten sekä toimintojen uudelleenjärjestämisen ja tehostamisen kautta saadaan aikaan säästöjä, joilla henkilöstön palkitseminen mahdollistuu. 2 VASTUU JÄRJESTELMÄSTÄ Palkitsemisen onnistuminen vaatii uutta ajattelutapaa sekä esimiehiltä että työntekijöiltä. Järjestelmän toimivuus edellyttää avoimuutta - kaikkien työyhteisön jäsenten on voitava tietää, mistä palkitaan. Esimiesten rooli ja osaaminen korostuvat palkitsemisessa ja henkilöstön motivoinnissa. Järjestelmän toimivuutta seurataan henkilöstökyselyin sekä esimiesten laatimien raporttien pohjalta. Arvioinnilla harkitaan järjestelmän toimivuutta ja sen edelleen kehittämistä. 3 AINEELLINEN PALKITSEMINEN Aineellinen palkitseminen tarkoittaa palkkaa, palkinnoksi tai kannustimeksi saatuja aineellisia etuja. Ne voivat olla rahaa, tavaroita tai palveluja. 3.1. TULOKSELLISUUDESTA PALKITSEMINEN 3.1.1.Tehtäväkohtainen palkka Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/ työntekijän tehtävien vaativuus. Vaativuustekijöitä ovat osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Vaativuuden arviointi suoritetaan palkkaryhmittäin, analyyttistä arviointia käyttäen. Vaativuuden arviointiryhmät suorittavat arvioinnin atk-pohjaisen Palkkahaitari-ohjelman avulla. Samassa palkkaryhmässä olevien palkkojen tulee olla tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. KVTES:n ja teknisten sopimuksen piirissä olevien työn vaativuuden arviointi (TVA) on toteutettu. OVTES:n puolella TVA otetaan käyttöön vuonna 2007. Tuntipalkkaisten kohdalla järjestelmää kehitetään suunnittelukaudella.

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 3 (9) TVA- prosessikuvaus, KVTES; tehtäväkuvauslomake (henkilöstöasiat) Intra: henkilöstöasiat -> palvelussuhdeasiat 3.1.2. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän perusteena ovat henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdollisesti muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot. Henkilökohtaista lisää käytetään hyvän, tavoitteet ylittävän työsuorituksen palkitsemiseen. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi suoritetaan kokonaisarviointina. Viranhaltijalle/työntekijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut. Poikkeustapauksessa lisää voidaan maksaa rekrytointitilanteissa, joissa henkilön/henkilöstön saatavuus on turvattava. Työsuorituksen arvioinnin prosessikuvaus ja arviointilomake (henkilöstöasiat) Intra: henkilöstöasiat -> palvelussuhdeasiat 3.1.3. Kannustuslisä 3.1.4. Tulospalkkio Kannustuslisän tavoitteena on henkilöstön työmotivaation lisääminen sekä tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantaminen. Kannustuslisää voidaan käyttää sekä yksilöettä ryhmäpalkitsemiseen hyvästä tuloksesta. Kaupunginhallitus on 19.2.2007 päättänyt, että kannustuslisää kokeillaan tiimien palkitsemisessa liikunta- ja nuorisotoimessa vuosina 2007-2009 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ylittyessä vuositasolla. Kaupunginhallitus on samalla hyväksynyt kannustuslisän käytön periaatteet kokeilun ajaksi. Kannustuslisän laajemmasta käyttöönotosta päättää kaupunginhallitus, ja sen maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön kanssa. KVTES:n sopimusmääräysten enimmäismääriä ei saa ylittää. Kannustuslisäkokeilu on askel tulospalkkioihin siirtymiselle. Tulospalkkiot työyhteisökohtaisina tuloksellisuuden palkitsemismuotona otetaan käyttöön, sitä mukaa kun mittareita kehitetään ja hyväksytään. Tuloksellisuusmittareiden luominen ohjaa toimintaa, tuloshakuisuutta ja kustannustietoisuutta. 3.1.5. Tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on kertaluonteinen jälkikäteen suoritettava korvaus yksilön tai työyhteisön hyvistä työsuorituksista, venymisestä, toiminnan kehittämisestä, projektin onnistumisesta tms. toiminnasta. Yksilöpalkitseminen voi olla enintään 150 euron suuruinen rahalahja, mikä maksetaan palkanmaksun yhteydessä. Lähin esimies tekee esityksen tunnustuspalkinnon maksamisesta ja palvelualuepäällikkö tekee viranhaltijapäätöksen. Päätös on perusteltava ja sen on oltava oikeudenmukainen suhteessa

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 4 (9) 3.1.6. Aloitepalkkio muuhun henkilöstöön. Palvelualueilla suositellaan palkittavaksi noin n. 6 % henkilöstöstä. Palvelualue vastaa kustannuksista. Hyvä työyhteisö -palkinto annetaan työyhteisölle, joka on innostunut työstään ja kehittää sitä jatkuvasti asiakkaiden ja kaupungin tarpeista lähtien. Työyhteisössä on hyvä henki, siellä viihdytään ja ilmapiiri on avoin sekä keskusteleva. Palkinto voidaan myöntää myös kehittämishankkeesta, jonka avulla on parannettu työyhteisön toimivuutta ja osaamista. Tunnustuspalkinto on 3000-5000 euroa, työyhteisön laajuudesta riippuen. Hyvä työyhteisö -palkinto käytetään työyhteisön kehittämiseen. Vuoden esimies -palkinto annetaan esimiehelle, joka on onnistunut työssään, on ylittänyt tuloskorteilla asetetut tavoitteet ja jonka alaiset kokevat oikeudenmukaiseksi, kannustavaksi ja kehittämismyönteiseksi esimieheksi. Tunnustuspalkinto on 1000 euroa. Esityksiä henkilöstöosastolle Hyvä työyhteisö ja Vuoden esimies -palkinnon saajista voivat tehdä kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt. Hyvä työyhteisö ja Vuoden esimies -palkintojen saajat valitsee yhteistyötoimikunnan esityksestä neuvottelutoimikunta/henkilöstöjaosto. Molempia palkintoja myönnetään vuosittain yksi kappale ja ne rahoitetaan keskitetystä määrärahasta. Palkintojen saajat julkistetaan Intrassa tasa-arvon päivänä maaliskuussa. Henkilöstön tasavertaisen kohtelun takaamiseksi kaikilla palvelualueilla on käytössä samat palkitsemisen muodot. Palvelualueilla on käytettävissä yksilöpalkitseminen ja Hyvä työyhteisö palkinto. Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä paikalliseen työn ja työympäristön kehittämiseen. Peruspalkkio 50 500 euroa maksetaan aloitteista, jotka johtavat toimenpiteisiin. Lisäpalkkio maksetaan rahalliseen säästöön johtavasta aloitteesta. Ryhmäaloitteen palkkio jaetaan tasan ryhmän jäsenille. Aloitepalkkio voi olla myös teatterilippuja, tavarapalkintoja. 3.2. HUOMIONOSOITUKSET 3.2.1. Merkkipäivien muistaminen Ohjeet ja lomake (aloitetoimikunta) Intra: henkilöstöasiat -> aloitetoiminta Kaupungin palveluksessa olevaa henkilökuntaa muistetaan 50- ja 60-vuotispäivinä riippumatta siitä, viettääkö asianomainen merkkipäiväänsä julkisesti. Merkkipäivä huomioidaan myös, vaikka henkilö on virkavapaalla, työlomalla, vanhempainlomalla tai muulla palkattomalla vapaalla (palvelussuhde ei ole katkennut). Kaupunki huomioi myös työntekijää hänen jäädessään eläkkeelle tai vaihtaessa työpaikkaa. Merkkipäiväsääntö (toimintaohjeet) Intra: palkitseminen

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 5 (9) 3.2.2. Kunnia- ja ansiomerkit Kuntaliiton ansiomerkit: Kaupunki anoo Suomen Kuntaliiton hyväksymien myöntämisperusteiden mukaan 20, 30 ja 40 kunnallisen palvelusvuoden jälkeen palveluksessa olevilleen ansiomerkin. Hopeinen 20-vuotisansiomerkki edellyttää eläkkeelle jääntiä. Palvelualueella tarkistetaan, että merkin saaja hyväksyy merkin vastaanottamiseen. Kuntaliiton kunniamerkit: Palvelualueen harkinnan mukaan kunniamerkkiä voidaan anoa kaupungin palveluksessa erityisesti ansioituneelle henkilölle merkki- tai palveluvuosista riippumatta. Valtion kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkit. Kaupunginkanslia hakee kunniamerkit vuosittain palvelualueilta tulleiden esitysten perusteella. Esityksen tulee perustua asianomaisen henkilökohtaisiin ansioihin omalla ammattialallaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Kaupunginkanslia järjestää merkkien saajille vuosittain yhteisen luovutustilaisuuden ja vastaa kustannuksista. 3.2.3. Pitkäaikaisen palvelusuhteen huomioiminen Kaupunki huomioi vakinaisia työntekijöitään pitkästä yhtäjaksoisesta Kemin kaupungin palveluksesta. Työntekijän/viranhaltijan oltua Kemin kaupungin palveluksessa yhtäjaksoisesti 15 vuotta, hänelle myönnetään anomuksesta kolmen työpäivän mittainen ylimääräinen palkallinen loma ja 25 sekä 35 vuoden palvelun jälkeen viikon (viiden työpäivän) mittainen palkallinen loma. Huomioiminen aloitetaan portaittain seuraavasti: Järjestelmän käyttöönottovuonna loman saavat 35 palveluvuotta ko. vuonna saavuttavat, seuraavana vuonna 35 ja 25 palveluvuotta saavuttavat ja kolmantena vuonna huomioidaan 35, 25 ja 15 vuotta ko. vuonna saavuttavat Lisäksi viranhaltijan/työntekijän oltua eläkkeelle jäädessään yhtäjaksoisesti 25, 30 vuotta tai enemmän Kemin kaupungin palveluksessa, myönnetään hänelle anomuksesta viiden (5) työpäivän mittainen ylimääräinen palkallinen loma, mikäli hän ei ole tätä etuutta saanut aikaisemmin. Loman voi pitää viimeisen työtyötä v. 2008 v. 2009 v. 2010 lkm, hlö lkm, hlö lkm, hlö 15 v 38 25 v 40 37 35 v 16 18 24 Vapaa on anottava, ja se myönnetään pidettäväksi vuoden sisällä etuuden täyttymisestä. Sijaistarpeen määrittelyssä noudatetaan normaalia sijaiskäytäntöä. Palveluvuosimuistamisen käyttöönoton voimaan tullessa kaikki kaupungin palveluksessa olevat 30 vuoden yhtäjaksoisen palvelupaalun ohittaneet palkitaan viiden (5) päivän mittaisella bonuslomalla. Bonusloma myönnetään vain pitkäaikaisen palvelussuhteen huomioimisen käyttöönottovuonna. Mikäli käyttöönottovuonna on tulossa sekä bonusloma että 35 vuoden vapaaviikko, huomioidaan vain toinen.

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 6 (9) vuoden aikana ennen eläkkeelle jääntiä. Viranhaltijan/työntekijän jäädessä eläkkeelle 40 vuoden tai yli 40 vuoden yhtäjaksoisen Kemin kaupungin palvelun jälkeen, myönnetään hänelle anomuksesta viiden (5) työpäivän mittainen ylimääräinen palkallinen loma. Lomaetuus myönnetään, vaikka hän olisi saanut palkintoloman jo aikaisemmin. Loman voi pitää viimeisen työvuoden aikana ennen eläkkeelle jääntiä. Intra: palkitsemisen ohjeistus 3.3. OMAEHTOISEN KOULUTUKSEN TUKEMINEN Kaupunki kannustaa ja tukee henkilöstönsä ammatillista kehittymistä ja kouluttautumista. Henkilön kehittäessä ammatillisesti itseään omalla kustannuksellaan voi hakea omaehtoisen koulutuksen tukea. Tukea saa hakemukseen liitettyjen kuittien perusteella kurssi/tenttimaksuihin ja matkakustannuksiin. Tuen suuruus on 50 % em. kustannuksista, enintään 300 /henkilö/vuosi. Koulutuksen tukeminen maksetaan kunkin palvelualueen omista määrärahoista. Mikäli viranhaltija/työntekijä lähtee kouluttautumaan tarkoituksenaan oman ammattitaitonsa ajantasaistaminen tai muodollisen kelpoisuuden hankkiminen uusiin vaativampiin tehtäviin, hänelle voidaan myöntää myös palkallista virkavapaata/työlomaa koulutuksen ajalta, mikäli koulutus katsotaan kaupungin palvelujen tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja sen kautta päästään oman työn menestyksellisempään hoitamiseen. Koulutukseen osallistuminen ei saa haitata palvelujen tuottamista. Palkallisia koulutuspäiviä myönnetään maksimissaan 3 työpäivää kalenterivuodessa ja enintään kolmena kalenterivuonna viiden vuoden aikana (yht. enintään 9 pv). Kaupunki ei korvaa tällaisen koulutuksen osalta muita koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia. Haettaessa koulutusta varten viikon palkatonta virkavapautta/työlomaa, palkattomat päivät ovat silloin maanantaista perjantaihin, lauantain ja sunnuntain ollessa palkallisia päiviä. Samoin jaksotyössä olevilla päivät maanantaista perjantaihin ovat palkattomia päiviä ja lauantai ja sunnuntai palkallisia vapaapäiviä. 3.4. TYÖSUHDE-EDUT 3.4.1. Tuettu liikunta työkyvyn ylläpitäminen Opintovapaa-asiat; katso virkaehtosopimuksesta tai www.kuntatyonantajat.fi Henkilöstön hyvinvointi ja fyysisestä ja henkisestä työkyvystä huolehtiminen on osa kaupungin henkilöstöstrategiaa. Eräänä toimenpiteenä tässä on henkilöstön liikuntaharrastusten tukeminen. Tuettua liikuntaa voi hyödyntää kaupungin vakituinen henkilöstö sekä vähintään kuusi kuukautta työsuhteessa olleet sijaiset ja määräaikaiset työntekijät. Rahoitus tapahtuu kunkin palvelualueen tililtä käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tuettuja vaihtoehtoja voi käyttää enintään kaksi kertaa viikossa. Uimahallin käytön kaupunki maksaa kokonaan. Yksityisen kuntosalin, Kemin keila- ja

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 7 (9) tennishallin ja Tervahallin palvelujen käytössä työntekijällä on omavastuuosuus. Kuntoutusmuodoista (Kuntoremontti, Aslak, TYK) ja kuntoutuksiin osallistumisesta on kaupunginhallitus hyväksynyt ohjeet 8.1.2007 25. Fyysisen kunnon arvioinnista, fysioterapeutin antamasta ohjauksesta ja neuvonnasta on selvitys työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. 3.4.2. Liikuntailtapäivä 3.4.3. Lounasetu 3.4.4. Muut edut Kuntosalipalvelut (työsuojelu, henkilöstöasiat), uima- ja keilahallipalvelut (henkilöstöasiat, ei toimi), kuntoutusmuodot (työsuojelu), työterveyshuollon toimintasuunnitelma (työsuojelu) Em. ohjeistus Inrassa Työyhteisöillä on mahdollisuus pitää kaksi liikuntailtapäivää vuodessa. Liikuntailtapäivät voivat olla myös työyksiköiden tai palvelualueiden yhteisiä liikuntatapahtumia, joihin voi liittyä kuntoon ja terveydenhoitoon liittyviä testejä. Huomioitavaksi, että valtakunnallinen terveysliikuntapäivä on 10.5. Kaupungin henkilökunta voi ostaa ruokalippuja päiväkoteihin, kouluihin ja muihin laitoksiin verohallinnon päättämän verotusarvon mukaisella hinnalla rahatoimiston kassasta tai ruokailupaikoilta. Päiväkoti-, koulu- ja muuhun laitosruokailuun on ilmoittauduttava etukäteen ruoan hankintaa varten. Peruskoulun opettajilla, koulunkäynnin ohjaajilla ja päiväkodin hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus alennetun verotushinnan mukaiseen luontaiseturuokailuun työpaikoillaan. Koulujen muu henkilökunta ja ruokapalvelun henkilökunta ruokailevat verotushinnalla. Työpaikka-aterioiden hinnat vahvistetaan vuosittain. Kaupungin henkilöstöllä on erilaisia autopalveluihin liittyviä etuja esim. testi- ja katsastusmaksuissa. Intra: henkilöstöasiat -> henkilöstöedut 4 AINEETON PALKITSEMINEN Aineettomalla palkitsemisella tarkoitetaan palkitsemiskeinoja, joihin ei suoranaisesti liity materiaalisia arvoja, kuten työskentelyolosuhteet, itsenäinen, haastava ja vaihteleva työ, työsuhteen pysyvyys, esimiehen ja muun työyhteisön antama palaute. 4.1 TYÖAIKAJOUSTOT Työaikojen kehittäminen ja uusien työaikamallien käyttöönotto vaikuttavat koko työyhteisön toimintaan. Työyhteisön ja työaikojen kehittämisen tavoitteena on terve ja tuottava organisaatio, joka pystyy toimimaan tehokkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudet työaikaratkaisut toimivat parhaiten silloin, kun niissä yhdistyvät sekä työnantajan että työntekijän edut. Työaikamalleissa, jotka vastaavat työntekijöiden toiveita, korostuu yksilöllisen joustavuuden mahdollisuus, työn ja perhe-elämän yhteen-

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 8 (9) 4.1.1. Liukuva työaika sovittaminen. Työnantajan työaikaintressinä on työaikojen parempi sopeuttaminen työmäärän vaihteluihin. Toimiville uusille työaikamalleille ominaista on, että käyttöönotto suunnitellaan yhteistyössä. Yksilöllisesti vaihtelevat työajat ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi keino osaavan ja pätevän työvoiman houkuttelemiseksi, sitouttamiseksi ja motivoimiseksi. Kaupungin usealla työpaikalla on käytössä liukuva työaika (koneellinen ajantarkkailu), jolloin säännöllinen työaika voi ylittyä jatkuvasti 20 tuntia (+saldo) tai alittua jatkuvasti enintään 6 tuntia (-saldo). Päivittäiseksi kiinteäksi työajaksi on määrätty KVTES:n mukaan 5 tuntia. Liukumien enimmäismääräajat ovat kello 7-8.30, 11-12.30 ja 15-17. Yksikön esimiehen tulee seurata liukuvan työajan käyttöä siten, että päivittäisiä liukumarajoja ja työtuntien enimmäiskertymiä ei toistuvasti ylitetä. Kehityskeskusteluissa ja tarvittaessa muulloinkin selvitetään mahdolliset liukuvan työajan päivittäisten liukumarajojen tai tuntien enimmäiskertymien ylitykset ja niiden syyt sekä tehdään suunnitelma sovittuun työaikaan paluusta. Työaikaa ei saa omaehtoisesti kerätä vapaana pidettäväksi. Liukuvan työajan saldokertymää voi vähentää pääsääntöisesti liukuman puitteissa ja enintään puolen päivän mittaisella vapaalla tai poikkeustapauksessa, esimiehen kanssa erikseen sovittaessa, päivän mittaisella vapaalla. Saldokorjauspäätös lähetetään henkilöstöpalveluille, poissaoloilmoitus tehdään palkkatoimistoon. 4.1.2. Tiivistetty työviikko Liukuvan työajan ohjeistus (henkilöstöasiat), työajanseuranta/korjauslomake ja poissaololomake (lomakkeet) Intra: henkilöstöasiat -> palvelussuhdeasiat Työajat ovat monipuolistumassa. Tarvitaan uusia, joustavia, vaihtelevia, moninaisia, yksilöllistyviä ja epätavallisia työaikoja. Tiivistetyllä työviikolla tarkoitetaan säännöllistä työaikajärjestelmää, jossa kokonaistyöaika ei ole normaalia suurempi. Tiivistetty työviikko mahdollistaa siten enemmän vapaapäiviä viikossa tai jaksossa. Työaika voidaan tehdä yhden kolmen viikon jaksoissa. Järjestelmän käyttöönotosta tehdään YT-neuvottelujen jälkeen erillinen päätös ja ohjeistus. Esimerkki: Viikkotyöaika tehdään yhden viikon jaksossa, neljän työpäivän aikana (yksi työpäivä vapaata). 36,25 tunnin työajassa yksittäisen työpäivän pituudeksi tulisi 9h 4 min. Viikkotyöaika tehdään kahden viikon jaksossa, yhdeksän työpäivän aikana (yksi työpäivä vapaata) 36,25 tunnin työajassa yksittäisen työpäivän pituudeksi tulisi 8 h 4 min.

KEHITTÄMISOSASTO ERILLISLIITE 9 (9) 4.1.3. Työaikapankki 4.1.4. Vuosityöaika Työaikapankilla tarkoitetaan työpaikkatasolla käyttöönotettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Mikäli harkitaan työaikapankkijärjestelmän olevan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen, tulee ennen sen käyttöönottoa sopia paikallisesti sen yksityiskohdista: Miten työaikajärjestelmään tullaan mukaan ja irtaudutaan, talletetun työajan enimmäismäärä, kirjanpito työaikapankkiin talletetusta eduista, miten säännöllisen työajan ylittäviä tunteja voi kerätä, vapaiden pitämisestä, kertymä- ja tasoitusjaksoista. Jos mukana on lainausmahdollisuus on sovittava myös lainaamisen edellytykset, lainattavan työajan enimmäismäärä ja takaisinperintä. Työaikapankkimahdollisuus on yksi tulevaisuuden haaste. Järjestelmän käyttöönotosta päätetään sen jälkeen kun keskusjärjestöjen ohjeistus on valmis. Vuosityöaikajärjestelmällä pyritään lisäämään eri osapuolten joustavuutta. Järjestelmällä tarkoitetaan tuntimäärää, mitä palkansaajan pitää sovitun tuntijärjestelmän mukaisesti olla töissä vuoden aikana. Järjestelmässä yksittäisten työvuorolistojen työtunnit voidaan suunnitella joko yli tai ali tavoitteen. Tasoittumisjakson (vuoden) aikana yli- tai alituntien määrä ei saa ylittää 40 tuntia. Tavoitteena on, että ylitöitä tai alitusta ei synny. Vuosityöaikasopimuksia on tehty mm. esiopetukseen ja erityislastentarhanopettajille 2006-2007. 4.1.5. Uusien työaikajoustojen käyttöönotto ja kokeilu Työaikajoustojen kokeilu on työntekijälle vapaaehtoista. Työaikajoustojen käyttöönotosta, yksityiskohdista ja soveltamisesta käydään erilliset YT-menettelyn mukaiset neuvottelut. Työnantaja ja ammattijärjestö/työntekijä/työntekijäryhmä tekevät erillisen sopimuksen tiivistettyyn työviikkoon tai vuosityöaikaan siirtymisestä. Samanaikaisesti on sovittava käytettävästä työajanseurannasta. Sopimuksen voi purkaa molemmin puolin 1 kk:n irtisanomisajalla. Sopimuksen jäljennös on toimitettava henkilöstöosastolle. Henkilöstöosasto seuraa kokeiluja. Työaikajoustoja kokeillaan 1.1.2008 31.12.2009. Työaikakokeilut eivät saa aiheuttaa sijaistarvetta, ja kokeilujen kriteerinä on töiden ja palveluiden järjestely/toteutus.