Kotiin annettavien palveluiden järjestäminen Länsi- ja Sisä- Suomen alueen kunnissa Niina Lehtinen Aija Ström Ritva Haapala Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 21/2017 Aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket - 1 -
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kotiin annettavien palveluiden järjestäminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnissa Niina Lehtinen Aija Ström Ritva Haapala 2 Aluehallintovirastojen julkaisuja 21/2017 ISSN 2343-3132 ISBN 978-952-5935-30-1 Vaasa 2017 2
KUVAILULEHTI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisu Tekijät Niina Lehtinen Aija Ström Ritva Haapala Julkaisuaika 2017 Toimeksiantaja(t) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kotiin annettavien palveluiden järjestäminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnissa Tiivistelmä Aluehallintovirasto selvitti keväällä 2016 kuntakyselyn avulla lainsäädännön toimeenpanoa ja määräaikojen noudattamista kotihoidon ja sosiaalipäivystyksen järjestämisessä toimialueellaan. Kyselyyn vastasi 94 %:a Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kotiin annettavien palveluiden toteutus kunnissa vaihtelee paljon. Esimerkiksi kotihoidon tarjoaminen palvelutarpeen mukaisesti, sosiaalipäivystyksen järjestäminen, hoito- ja palvelusuunnitelman systemaattinen laatiminen sekä päivittäminen ja omavalvontasuunnitelmaan liittyvät seikat näyttäytyvät tällä hetkellä kyseenalaisilta kyselyvastausten perusteella. Lisäksi kyselyssä todettiin maakuntakohtaisia kehittämistarpeita. Omavalvontasuunnitelma on yksi kotiin annettavien palveluiden laatua varmistava tekijä. Siitä huolimatta, että omavalvontasuunnitelmaa koskeva lainpykälä on ollut voimassa 1.4.2015 lähtien viittaavat tulokset siihen, että suurelta osin toiminta ei ole lain tarkoituksen mukaista. Erityisesti yksityisten kotihoidon toimintayksiköiden osalta todettiin puutteita, mutta myös kunnan omissa yksiköissä havaittiin kehittämisen tarvetta. Myös yö- ja viikonloppuaikaisten kotihoidon palvelujen saatavuudessa ilmeni puutteita. Vanhuspalvelulain 13 14 :ssä todetaan, että kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Vanhuspalvelulain asettamista velvoitteista huolimatta yli kolmasosa vastaajista ilmoitti, että säännöllistä yöaikaista palvelua ei ole saatavilla. Yllättävänä tuloksena voidaan todeta, että myös runsaan päiväaikaisen kotihoidon palvelujen saanti oli epävarmaa. Puutteita yö- ja viikonloppuaikaisen kotihoidon saatavuudessa oli kunnissa pyritty kompensoimaan järjestämällä palvelut muulla tavoin. Suurimmassa osassa vastauksia todettiin, että mikäli asiakas tarvitsee yöaikaista hoitoa, tarjotaan hänelle tehostetun palveluasumisen paikkaa. Ikäihmisen kotona asumisen tukemiseksi tehdään työtä monella eri sektorilla ja monen eri ammattilaisen toimesta. Näiden eri tahojen sujuva yhteistyö ja toimivat viestintäkanavat ovat ensiarvoisen tärkeitä palvelujen laadun kannalta. Kyselyssä tiedusteltiin, onko kunnassa määritelty vastuut eri toimialojen kanssa ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Suuri osa vastanneista oli sitä mieltä, että vastuiden määrittelyä ja yhteistyön sujumista olisi tarve kehittää. Asiasanat Kotiin annettavat palvelut, kotihoito, kotipalvelu, sosiaalipäivystys, omavalvontasuunnitelma ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5935-30-1 Kokonaissivumäärä 25 Kieli Hinta - Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino 3
Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Kotiin annettavien palvelujen järjestäminen 6 2.1. Kunnan järjestämän kotihoidon laatu ja määrä 6 2.1.1. Palvelujen saanti palveluntarpeen mukaisesti päiväaikaan 8 2.1.2. Kotihoidon saatavuus yöaikaan ja viikonloppuisin 8 2.1.3. Ympärivuorokautisen palvelun järjestäminen 10 2.1.4. Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelujen saaminen kotiin 10 2.1.5. Kotipalvelun tukipalvelut 11 2.2. Tehostetun palveluasumisen saatavuus 12 2.3. Hoito- ja palvelusuunnitelma 13 2.4. Turvateknologian käyttö 15 2.5. Omavalvontasuunnitelma 17 3. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen 19 4. Ikäihmisten palvelujen yleinen organisointi 21 4.1. Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi 21 4.2. Vastuunjako kunnan eri toimialojen kesken 22 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 23 4
1. Johdanto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä Pohjanmaan maakuntien, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella. Aluehallintovirasto selvitti keväällä 2016 kuntakyselyn avulla lainsäädännön toimeenpanoa ja määräaikojen noudattamista kotihoidon ja sosiaalipäivystyksen järjestämisessä toimialueellaan. Kyselyyn pyydettiin vastaus 13.5.2016 mennessä. Kysely lähetettiin kuntien kirjaamoihin, ja pyydettiin ohjaamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaaville viranhaltijoille. Tilanteissa joissa kunnan sosiaalihuollosta vastaa kuntayhtymä, pyydettiin kysely ohjaamaan kuntayhtymän vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn vastausprosentti oli hyvä. Viittä kuntaa lukuun ottamatta kaikki kunnat Länsi- ja Sisä-Suomen alueella vastasivat kyselyyn. Tämä vastaa 94 %:a kunnista. Muutama vastannut kunta oli jättänyt vastaamatta yksittäisiin kysymyksiin, mutta näitä ei esiintynyt paljon. Tämä raportti painottuu kotiin annettavien palvelujen eri osa-alueiden tarkasteluun. Lisäksi käsitellään sosiaalipäivystyksen järjestämistä ja iäkkäiden henkilöiden palveluiden yleisiä järjestämisperiaatteita. Tulokset on esitelty niin, että aluksi käsitellään koko Länsi-ja Sisä-Suomen alueen tulokset. Tämän jälkeen kerrotaan maakuntakohtaisista tuloksista. Mikäli maakuntakohtaiset tulokset vastaavat lähes täysin koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueen tuloksia, ei tämän maakunnan tuloksia ole eritelty erikseen. 5
2. Kotiin annettavien palvelujen järjestäminen 2.1. Kunnan järjestämän kotihoidon laatu ja määrä Vanhuspalvelulain (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, jatkossa vanhuspalvelulaki) 6 :n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Kyselyssä kunnilta kysyttiin, kerätäänkö ikäihmisten palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi säännöllisesti palautetta. Vastaajista reilu 80 % ilmoitti keräävänsä palautetta asiakkailta, reilu 70 % kerää lisäksi palautetta asiakkaan omaisilta ja läheisiltä ja 37 % kerää palautetta kunnan henkilöstöltä. Kuitenkin jopa 13 % kunnista ilmoitti, että palautetta ei kerätä lainkaan. Kuvio 1 Palautteen kerääminen Kerätäänkö kunnassanne säännöllisesti palautetta ikäihmisten palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi? Vanhuspalvelulain 7 :n mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Kotihoidon kyselyssä tiedusteltiin, onko kunnassa riittävästi erityisesti ikääntyneelle väestölle suunnattua kotihoitoa. Noin 62 % vastaajista ilmoitti, että kotihoitoa on riittävästi tai tarvetta vastaavasti ja 38 % vastasi, että palvelua on melko riittävästi. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut, että palvelua ei olisi riittävästi saatavilla tai että tarpeeseen ei kunnassa pystyttäisi vastaamaan. 6
Kuvio 2 Kotihoidon riittävyys Onko kunnassanne riittävästi erityisesti ikääntyneelle väestölle suunnattua kotihoitoa? Kunnilta kysyttiin erikseen, joutuvatko asiakkaat jonottamaan kotihoidon palveluja. Jopa 95 % kunnista vastasi, että jonoja ei ole, palvelu on saatavilla välittömästi. Maakuntakohtaiset tulokset Keski-Suomen kunnista jopa kahdeksan kuntaa, eli noin kolmasosa, ilmoitti, että palautetta ei kerätä lainkaan. Sen sijaan pohjanmaiden kunnissa tilanne palautteen keräämisessä näyttäisi olevan parempi verrattuna koko Länsi-ja Sisä-Suomen alueeseen. Pohjanmaan kunnissa palautetta kerätään keskivertoa enemmän kaikilta henkilöryhmiltä. Myös Etelä-Pohjanmaalla kerätään hieman keskivertoa enemmän palautetta. Keski-Pohjanmaan kunnista yksikään ei ilmoittanut, ettei keräisi palautetietoa lainkaan. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kunnista kaikki vastasivat, että jonoja ei ole lainkaan. Palvelut on vastausten perusteella saatavilla välittömästi. Muilta osin maakuntakohtaiset tulokset eivät eronneet merkittävästi koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueen tuloksista. 7
2.1.1. Palvelujen saanti palveluntarpeen mukaisesti päiväaikaan Palvelujen saatavuutta mitattiin kysymällä, voiko vanhus odottaa saavansa palvelua kotiinsa, jos palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti neljä kertaa päivässä. Vajaa puolet vastaajista (48 %) ilmoitti, että palvelua saa aina ja noin 43 % ilmoitti, että palvelua saa useimmiten. Kuvio 3 Palveluntarve 4 kertaa päivässä Voiko iäkäs henkilö odottaa saavansa palvelua kotiinsa, jos palvelutarve edellyttää apua säännöllisesti neljä kertaa päivässä? Kun avun tarve laskee 2-3 kertaan päivässä, nousee palvelun saatavuusprosentti huomattavasti. Reilu 80 % vastaajista ilmoitti asiakkaan voivan odottaa saavansa palvelun kotiin aina. Maakuntakohtaiset tulokset Avun tarve 4 krt/pv: Pohjanmaan kunnista kaikki ilmoittivat, että palvelua saa aina. Myös Etelä-Pohjanmaalla tilanne oli parempi verrattuna koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueeseen. Etelä-Pohjanmaan kunnista 59 % ilmoitti, että palvelua saa aina. Avun tarve 2-3 krt/pv: Sekä Pohjanmaan että Keski-Pohjanmaan kunnissa palvelua saa vastausten perusteella aina. Myös Etelä-Pohjanmaan kunnista 88 % ilmoitti, että palvelua saa aina. Pohjanmaan maakunnissa tilanteen voidaan siis todeta olevan parempi verrattuna koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueeseen. Muilta osin maakuntakohtaiset tulokset eivät eronneet merkittävästi koko Länsi- ja Sisä- Suomen alueen tuloksista. 2.1.2. Kotihoidon saatavuus yöaikaan ja viikonloppuisin Vanhuspalvelulain 13 14 :ssä todetaan, että kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. 8
Yksi osa kotiin annettavista, iäkkäille henkilöille suunnatuista palveluista on yöaikainen kotihoito. Vanhuspalvelulain asettamista velvoitteista huolimatta suuri osa vastaajista (37 %) ilmoitti, että palvelua ei ole saatavilla tilanteissa, joissa palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti yöllä. Vastaajista 27 % vastasi, että palvelua on saatavilla useimmiten. Ainoastaan 16 % mukaan palvelua saa aina, kun sitä tarvitaan. Kuvio 4 Palvelunsaanti yöaikaan Voiko iäkäs henkilö odottaa saavansa palvelua kotiinsa, jos palvelutarve edellyttää apua säännöllisesti yöllä? Edellä esitetty kuvio kuvaa tilannetta, jossa palvelua tarvitaan säännöllisesti yöaikaan. Tilanteessa jossa vanhus tarvitsee apua epäsäännöllisesti tai satunnaisesti yöaikaan, palvelua saa useimmiten tai aina 58 %:ssa vastanneista kunnista. Edelleen kuitenkin 22 % vastasi, että palvelua ei ole saatavilla. Suuri osa iäkkäistä kotihoidon asiakkaista tarvitsee palveluja myös viikonloppuisin. Vastanneista kunnista 76 % ilmoitti, että vanhus saa aina palvelua, jos palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti viikonloppuna. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut, että palvelua ei olisi saatavilla tai että sitä olisi mahdollista tarjota vain satunnaisesti. Kuvio 5 Palvelunsaanti viikonloppuisin Voiko iäkäs henkilö odottaa saavansa palvelua kotiinsa, jos palvelutarve edellyttää apua säännöllisesti viikonloppuna? 9
Maakuntakohtaiset tulokset Säännöllinen yöaikainen avuntarve: Keski-Suomen vastaukset erosivat koko alueen keskimääräisistä tuloksista niiltä osin, että Keski-Suomen vastaajien mukaan vanhus voi useimmiten tai aina odottaa saavansa palvelua kotiinsa. Pohjanmaan kunnista vajaa puolet ilmoitti, että palvelua saa aina. Tilanne on siis keskivertoa parempi. Sen sijaan Keski- Pohjanmaan kunnista valtaosa (80 %) ilmoitti, että palvelua ei ole saatavilla. Myös Pirkan- maan kunnista vajaa puolet ilmoitti, että palvelua ei ole saatavilla. Näissä maakunnissa tilanne on siis huonompi koko Länsi- ja Sisä-Suomeen verrattuna. Epäsäännöllinen yöaikainen avuntarve: Keski-Pohjanmaalla valtaosa (60 %) kunnista vastasi, että palvelua ei ole lainkaan saatavilla tilanteissa, joissa vanhus tarvitsee apua satunnaisesti yöaikaan. Kotihoidon saatavuus viikonloppuisin: Kaikkien maakuntien tulokset vastasivat suurelta osin koko Länsi- ja Sisä-Suomen tuloksia viikonloppuhoidon kohdalla. 2.1.3. Ympärivuorokautisen palvelun järjestäminen Kuten edellä todettiin, ei kaikissa kunnissa ole tarjolla yö- tai viikonlopun aikaista kotihoitoa. Näissä kunnissa oikeus ympärivuorokautisiin palveluihin on pyritty varmistamaan muilla tavoin. Palvelujen järjestämisessä on kyselyvastausten mukaan suurta variaatiota. Suurimmassa osassa vastauksia todettiin, että mikäli asiakas tarvitsee yöaikaista hoitoa, tarjotaan hänelle tehostetun palveluasumisen paikkaa. Osassa kunnista ilmoitetaan myös, että kotihoidon asiakkaiden yöaikainen avun tarve ohjautuu ensihoitoyksikölle. Monessa vastauksessa mainitaan vain lyhyesti turvapuhelinpalvelu ilman, että asiaa määritellään tarkemmin. Monessa kunnassa vasta suunnitellaan yö- ja viikonloppuajan palvelun järjestämistä. Useiden vastausten perusteella näyttää myös siltä, että yö- ja viikonloppuajan hoitoa ei ole saatavilla, vaan hoito pyritään järjestämään omaisten ja lähipiirin tuvin. Edellä mainittujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi kiinnittää huomiota vanhuspalvelulain tarkoituksen toteutumiseen. Kunnan velvollisuus on vanhuspalvelulain 7 :n mukaan järjestää ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön kunto edellyttää. Joissain kunnissa asiakkaan asuinpaikka vaikuttaa hoidon saatavuuteen. Mikäli välimatka on liian pitkä, jää asiakas vaille palvelua. Tämäkään käytäntö ei tue vanhuspalvelulain 7 :ä, jonka mukaan kunnan on järjestettävä palvelut niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. 2.1.4. Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelujen saaminen kotiin Fysio- ja toimintaterapeutin palveluiden kotiin saaminen voi usein olla avainasemassa asiakkaan kuntoutumisen ja kuntouttavan työotteen toteutumisen kannalta. Kunnista 78 % vastasi, että asiakas saa fysio- ja toimintaterapeutin palvelut kotiin joko useimmiten tai aina. Kahdessa prosentissa kuntia tämän kaltaista palvelua ei ollut lainkaan saatavilla. 10
Maakuntakohtaiset tulokset Kaikkien maakuntien tulokset vastasivat suurelta osin edellä esitettyjä koko Länsi- ja Sisä- Suomen aluetta koskevia tuloksia. Kuvio 6 Fysio- ja toimintaterapeutin palvelut Voiko iäkäs henkilö odottaa saavansa palvelu kotiinsa, jos kuntoutumisen tukeminen edellyttää (määräaikaisesti) fysioterapeutin tai toimintaterapeutin apua asiakkaan kotona? 2.1.5. Kotipalvelun tukipalvelut Yksi tärkeä osa kotihoitoa ovat kotipalvelun tukipalvelut. Sosiaalihuoltolain 19 :n kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina tarkoitetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 :n mukaan kotipalvelun tukipalveluina järjestetään myös kuljetus-, kylvetys- ja saattajapalveluja. Kotipalvelun tukipalveluun rinnastettavilla palveluilla tarkoitetaan myös muita palveluja, joita asiakas voi tarvita suoriutuakseen päivittäiseen elämäänsä kuuluvista toimista (HE 302/2010). Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi niin kutsutut kauppakassipalvelut. Tulosten perusteella tukipalveluja on kunnissa monipuolisesti ja runsaasti käytössä. Ateriapalvelu on käytössä kaikissa kunnissa ja kylvetyspalvelu ja kauppapalvelu lähes kaikissa (90 %) kunnissa. Lisäksi kuljetus- ja apteekkipalvelu ovat yleisiä. 11
Kuvio 7 Kotipalvelun tukipalvelut Minkälaisia tukipalveluja kunnassanne kotihoidon asiakkailla on saatavilla? Maakuntakohtaiset tulokset Keski-Pohjanmaan kunnissa tukipalveluja on saatavilla hieman keskivertoa paremmin ja monipuolisemmin. Muuten kaikkien maakuntien tulokset vastasivat suurelta osin edellä esitettyjä koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluetta koskevia tuloksia. 2.2. Tehostetun palveluasumisen saatavuus Olisi tärkeää, että asiakas saisi niitä palveluita, joita tarvitsee ja siinä laajuudessa kuin palveluntarve edellyttää. Kotihoitoa tarvitsevat vanhukset saisivat palvelut kotiin, ja asiakkaat, jotka tarvitsevat enemmän tukea arjessa selviämiseen, saisivat sitä, esimerkiksi asumispalvelujen muodossa. Osa asiakkaista, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, joutuvat kuitenkin odottamaan tehostetun palveluasumisen paikkaa kotihoidon palve- lujen tai omaishoidon turvin. Kunnilta kysyttiin, kuinka pitkään tehostetun palveluasumi- sen paikkaa joutuu jonottamaan. Yli kolmasosa (38 %) ilmoitti jonon olevan 2-3 kuukautta. Noin 30 % ilmoitti jonon olevan alle yksi kuukausi. Vajaa kymmenesosassa kuntia jonoa ei ole lainkaan. Yksikään kunnista ei vastannut jonotusajan olevan yli vuoden. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 45 :n mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kiireellisiä toimenpiteitä koskevista asioista päätös tehtävä viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muissa kuin kiireellisissä asioissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen lisäksi että asiakkaalla on oikeus saada valituskelpoinen päätös hakemistaan palveluista, on myös päätöksen toimeenpanolla merkitystä. Sosiaalihuoltolain 45 :n mukaan 12
Kuvio 8 Tehostettuun palveluasumiseen pääsy Kuinka pitkään ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevat asiakkaat joutuvat kunnassanne odottamaan tehostettuun palveluasumiseen pääsyä kotihoidon palvelujen ja/tai omaishoidon turvin? päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Joka tapauksessa päätös on toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi vain, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Maakuntakohtaiset tulokset Pohjanmaan kunnissa tilanne on niiltä osin keskimääräistä parempi, että noin neljäsosassa kuntia jonoa ei ole lainkaan. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaan kunnissa tilanne oli suhteessa keskivertoa huonompi. Vastausten perusteella kaikissa kunnissa jonoa on jonkun verran ja palveluihin joutuu aina jonottamaan. Muilta osin maakuntakohtaiset tulokset eivät eronneet merkittävästi koko Länsi- ja Sisä- Suomen alueen tuloksista. 2.3. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta on vahvasti ja selkeästi säädetty sekä yleisettä erityislainsäädännössä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 39 :n mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Vanhuspalvelulain 16 :n mukaan kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) 7 :ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole 13
tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeeton- ta. Asiakaslaissa (812/2000) todetaan, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Vastanneista kunnista puolet (50 %) vastasi, että lähes kaikilla kotihoidon asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Vastaajista 48 % vastasi, että suunnitelma on kaikilla, ja 1 % vastasi, että suunnitelma on usealla asiakkaalla. Vastauksista voidaan todeta, että lähes puolessa kunnista osa asiakkaista jää ilman suunnitelmaa. Edellä lueteltujen lakien perusteella hoito- ja palvelusuunnitelma pitäisi olla jokaisella vanhusasiakkaalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Kuvio 9 Hoito- ja palvelusuunnitelma Ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma on kotihoidossa. Maakuntakohtaiset tulokset Kaikkien maakuntien tulokset vastasivat edellä esitettyjä koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluetta koskevia tuloksia. 14
2.4. Turvateknologian käyttö Kyselyssä tiedusteltiin myös turvallisuutta lisäävän teknologian käyttöä. Vastaajista 95 % totesi, että kotihoidon asiakkailla on käytössään turvallisuutta lisäävää teknologiaa. Yksikään vastaajista ei todennut, että asiakkailla ei olisi teknologiaa käytössään. Joidenkin vastausten mukaan asiakas tai omaiset hankkivat itse turvateknologian. Yleisin turvateknologian muoto oli turvaranneke/-puhelin. Myös palovaroitin, liesivahti, ovihälytin ja henkilöpaikannuslaite olivat usein käytössä. Kuvio 10 Turvateknologia Minkälaista turvateknologiaa asiakkailla on käytössään? Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mihin turvapuhelin- ja muut hälytykset menevät. Noin kolmasosa (34 %) vastasi, että hälytykset menevät turvapuhelinpäivystykseen. Vajaa neljäsosan mukaan kunnan kotihoito/yöpartio hoitaa turvapuhelinhälytykset. Myös vartijapalveluita käytetään. Tällöin erityisen tärkeäksi nousee palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että huolehditaan, että hälytyksen vastaanottava ja hoidon tarpeen arvioiva henkilö on koulutukseltaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Avovastauksista ilmeni, että palveluita on kunnissa järjestetty hyvin vaihtelevasti ja usein useamman toimijan yhteistyönä. Palveluja järjestetään esimerkiksi yhteistyössä kotihoidon ja yksityisen palveluntuottajan kesken. 15
Kuvio 11 Hälytysten vastaanottajataho Mihin turvapuhelin yms. hälytykset menevät ja mikä taho silloin lähtee auttamaan? Maakuntakohtaiset tulokset Keski-Suomen tulokset erosivat niiltä osin koko Länsi- ja Sisä-Suomen tuloksista, että Keski-Suomen kunnissa kaikilla asiakkailla on turvateknologiaa käytössään. Muiden maakuntien tulokset vastasivat edellä esitettyjä koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluetta koskevia tuloksia. 16
2.5. Omavalvontasuunnitelma Sosiaalihuoltolain 47 :n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Kyseinen lainpykälä on ollut voimassa 1.4.2015 lähtien. Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista vajaa 80 %:n mukaan omavalvontasuunnitelma on olemassa ja se on julkisesti nähtävissä. 20 % vastasi, että kaikissa kunnan kotihoidon yksiköissä on omavalvontasuunnitelma, mutta se ei ole julkisesti nähtävillä. Kuvio 12 Omavalvontasuunnitelma kunnan kotihoidon yksiköissä Toimintayksiköllä on omavalvontasuunnitelma kaikissa kunnan kotihoidon yksikössä Kyselyssä tiedusteltiin erikseen, missä omavalvontasuunnitelma konkreettisesti sijaitsee. Suurin osa kunnista vastasi, että suunnitelma sijaitsee internetissä tai kotihoidon toimistossa ilmoitustaululla. Se että omavalvontasuunnitelma sijaitsee joko kotihoidon toimiston ilmoitustaululla tai internetissä, ei toteuta lain tarkoitusta. Asiakasta ei tule velvoittaa matkustamaan kotihoidon toimistoon suunnitelmaan tutustuakseen ja kaikilla asiakkailla ei ole myöskään mahdollista päästä internettiin. Etenkin iäkkäämmän väestön kohdalla sähköinen omavalvontasuunnitelma ei ole riittävä. Optimaalisessa tilanteessa sähköisen omavalvontasuunnitelman lisäksi suunnitelma olisi kotihoidon henkilöstöllä mukana ja se esiteltäisiin asiakkaalle palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Kotihoidon kohdalla asiakastyö tehdään asiakkaan kotona ja asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tutustua omavalvontasuunnitelmaan kotonaan. Kyselyssä pyydettiin kunnalta erikseen tietoa, miten kunnan alueella toimivien yksityisten kotihoidon yksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat toteutuneet. Tulokset poikkeavat edellä mainituista kunnan omia yksiköitä koskevista tuloksista. Jopa 33 % vastaajista ilmoitti, että kunnassa ei ole suunnitelmasta tietoa. Vastaajista 27 % mukaan yksityisten yksiköiden kotihoidon omavalvontasuunnitelma on olemassa, mutta ei julkisesti nähtävillä. Niissä yksiköissä, joissa omavalvontasuunnitelma on olemassa, sijaitsee se monen kunnan mukaan palveluntuottajan yksikön ilmoitustaululla. Moni kunta antaa myös ymmärtää, että tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Kunnan vastuulla on alueellaan toimivien yksityisten palveluntuottajien toiminnan valvonta. Valvottaviin asioihin kuuluu myös omavalvontasuunnitelmaan liittyvien seikkojen valvonta. 17
Siitä huolimatta, että omavalvontasuunnitelmaa koskeva lainpykälä on ollut voimassa 1.4.2015 lähtien viittaavat edellä esitetyt tulokset siihen, että suurimmassa osassa, yli 60 % yksityisiä kotihoidon toimintayksiköitä, toiminta ei omavalvontasuunnitelman kohdalla täytä lain edellytyksiä. Lisäksi myös kunnan omissa yksiköissä todetaan puutteita omavalvontasuunnitelman laadinnassa ja sijainnissa. Maakuntakohtaiset tulokset Keski-Suomen kunnista lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että omavalvontasuunnitelma kunnan omissa kotihoidon yksiköissä on olemassa ja julkisesti nähtävillä. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että suunnitelma sijaitsee useimmiten kotihoidon toimistossa ilmoitustaululla. Tämä ei täytä lain tarkoitusta suunnitelman julkisesta saatavuudesta. Suurin osa Keski-Suomen kunnista ilmoitti, että yksityisissä kotihoidon yksiköissä suunnitelmaa ei ole. Pirkanmaalla sen sijaan kunnan kotihoidon omavalvontasuunnitelmat löytyivät nettisivuilta. Myös osa Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kunnista ilmoitti omavalvontasuunnitelman löytyvän nettisivuilta. Kunnan tulisi lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että omavalvontasuunnitelma olisi helposti ja vaivattomasti löydettävissä nettisivuilta. Asiakkaita ja omaisia tulee informoida aktiivisesti siitä, mistä omavalvontasuunnitelma löytyy. Omavalvontasuunnitelma tulee lisäksi olla kaikkien saatavilla myös muussa kuin sähköisessä muodossa. Esimerkiksi Pohjanmaan vastauksissa tuotiin esiin, että omavalvontasuunnitelmasta informoidaan asiakasta ja lisäksi kopio suunnitelmasta on mukana ensimmäistä palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Tämä toiminta, aktiivinen informointi nettiversosta ja konkreettisen omavalvontasuunnitelman esittely asiakkaalle, täyttää lain edellytykset. 18
3. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalipäivystystä uudistetaan paraikaa. Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset tulivat voimaan jo 1.1.2017. Kokonaisuudessaan uudistuksen toimeenpano on osa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusta. Uudistuksen tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta terveydenhuollon rinnalla sekä virka-aikana että virka-ajan ulkopuolella. Uudistus vahvistaa sosiaalihuollon palvelujen saatavuutta myös sairaaloissa ja nopeuttaa asiakkaiden ohjautumista terveydenhuollosta sosiaalihuollon palvelujen piiriin. Uudistuksen myötä asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata nykyistä asiakaslähtöisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Jatkossa sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suppeamman yhteispäivystyksen yhteydessä. Kyselyssä tiedusteltiin, miten sosiaalipäivystys on järjestetty kunnassa virka-aikaan. Noin puolet kunnista (48 %) vastasi, että sosiaalipäivystys järjestetään kunnassa virka-aikana omien työntekijöiden voimin. Noin 42 %:ssa kunnista käytössä oli joko alueellinen sosiaalipäivystys tai muiden kuntien/kuntayhtymän kanssa järjestetty sosiaalipäivystys. Kuvio 13 Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Miten sosiaalipäivystys on järjestetty kuntanne alueella virka-aikana? Virka-ajan ulkopuolella lähes kaikki kunnat (95 %) järjestivät sosiaalipäivystyksen joko alueellisena sosiaalipäivystyksenä tai muiden kuntien/kuntayhtymän kanssa yhdessä. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi, onko sosiaalipäivystyksen palvelua saatavilla myös muille kuin lastensuojelun asiakkaille. Noin 90 % kunnista ilmoitti, että sosiaalipäivystyksen palveluja on saatavilla useammalle asiakasryhmälle. Avovastauksista voidaan kuitenkin todeta, että monessa kunnassa asiakasryhmiä on rajoitettu. Useassa kunnassa rajaus on tehty lastensuojeluasiakkaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin. 19
Sosiaalipäivystys tulisi olla kaikkien ikä- ja asiakasryhmien saatavilla, ilman rajoituksia. Sosiaalihuoltolain 29 :n mukaan sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaiken ikäisille. Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Kuvio 14 Sosiaalipäivystyksen asiakasryhmät Onko kunnassanne saatavilla sosiaalipäivystyspalveluja myös muille asiakasryhmille kuin lastensuojeluasiakkaille? Maakuntakohtaiset tulokset Maakuntakohtaiset tulokset eivät merkittäviltä osin eronneet koko Länsi- ja Sisä-Suomen tuloksista. 20
4. Ikäihmisten palvelujen yleinen organisointi 4.1. Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi Vanhuspalvelulain (980/2012) 5 :n mukaan kunnan tulee laatia suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Suurimmassa osasta vastanneista kunnista (80 %) suunnitelma oli laadittu. Noin 32 %:ssa kuntia suunnitelma oli laadittu, se oli valtuuston hyväksymä ja lisäksi siihen kirjatut asiat oli huomioitu kunnan talousarvioissa. Vajaa viidesosassa kuntia (18 %) asia oli vasta vireillä. Kuvio 15 Vanhuspalvelulain 5 :n mukainen suunnitelma Onko kunnassanne laadittu vanhuspalvelulain (5 ) mukainen suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi? Maakuntakohtaiset tulokset Keski-Suomen kunnissa oli paljon hajontaa siinä, kuinka suunnitelman kohdalla on menetelty. Useammassa kunnassa suunnitelmaa ei ollut vielä lainkaan. Monessa kunnassa suunnitelma oli laadittu, mutta se ei ollut valtuuston hyväksymä. Keski-Pohjanmaan kunnissa tilanne on niiltä osin keskivertoa parempi, että kaikissa kunnissa suunnitelma on laadittu. Etelä-Pohjanmaalla sen sijaan asia oli vasta vireillä jopa vajaassa kolmasosassa kuntia. 21
4.2. Vastuunjako kunnan eri toimialojen kesken Vanhuspalvelulain 4 :n mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneiden väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. 5 :n mukaan kunnan on määriteltävä eri toimialojen vastuut ja arvioitava voimavarat jotka kunnassa tarvitaan suunnitelman tavoitteiden toteutumisessa. Valtaosa vastanneista kunnista (74 %) ilmoitti, että vastuut eri toimialojen (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, pelastustoimi) kanssa on määritelty. Reilu viidesosassa kuntia vastuiden määrittely oli vasta vireillä. Kyselyssä oli erillinen vastausvaihtoehto vastuut on määritelty ja yhteistyö on sujuvaa. Vajaa kolmasosa vastanneista oli sitä mieltä, että yhteistyö on sujuvaa. Kuvio 16 Vastuutahojen määrittely Onko kunnassanne määritelty vastuut eri toimialojen (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, pelastustoimi) kanssa ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi? Maakuntakohtaiset tulokset Vajaassa kolmasosassa Pirkanmaan kunnista yhteistyötahoja ei ollut toistaiseksi määritelty lainkaan. Myös 35 % Etelä-Pohjanmaan kunnista ilmoitti asian olevan vasta vireillä. Pohjanmaan kunnissa yhteistyön sujuminen nähtiin keskivertoa parempana, vastaajista 64 % koki yhteistyön sujuvana. 22
5. Yhteenveto ja johtopäätökset Kyselyssä saadut tulokset viittaavat siihen, että kotiin annettavien palveluiden toteutus kunnissa vaihtelee paljon ja joidenkin palvelujen järjestämistä olisi mahdollista kehittää. Esimerkiksi kotihoidon tarjoaminen palvelutarpeen mukaisesti, hoito- ja palvelusuunnitelman systemaattinen laatiminen ja päivittäminen sekä omavalvontasuunnitelmaan liittyvät seikat ovat asioita, joihin kohdistuu kehittämistarpeita. Omavalvontasuunnitelma on yksi kotiin annettavien palveluiden laatua varmistava tekijä. Siitä huolimatta, että omavalvontasuunnitelmaa koskeva lainpykälä on ollut voimassa 1.4.2015 lähtien viittaavat tulokset siihen, että suurelta osin toiminta ei ole lain tarkoituksen mukaista. Erityisesti yksityisten kotihoidon toimintayksiköiden osalta todettiin puutteita, mutta myös kunnan omissa yksiköissä havaittiin kehittämisen tarvetta. Jonot ovat yksi palvelujen määrää ja saatavuutta kuvaava tekijä. Kyselyssä selvitettiin, joutuvatko asiakkaat jonottamaan kotihoidon palveluja. Vastausten perusteella palvelujen määrä on kunnissa mallillaan. Jopa 95 % kunnista vastasi, että jonoja ei ole. Nämä vastaukset ovat kuitenkin osaltaan ristiriidassa muiden vastausten kanssa. Kun eri kotihoidon palveluita on eritelty ja kysytty tarkemmin palvelujen saatavuutta, eivät tulokset näytä näin valoisilta. Etenkin yö- ja viikonloppuaikaisten kotihoidon palvelujen saatavuudessa ilmeni merkittäviä puutteita. Vanhuspalvelulain 13 14 :ssä todetaan, että kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Vanhuspalvelulain asettamista velvoitteista huolimatta yli kolmasosa vastaajista (37 %) ilmoitti, että säännöllistä yöaikaista palvelua ei ole saatavilla. Ainoastaan 16 % mukaan palvelua saa aina, kun sitä tarvitaan. Viikonloppuhoidon kohdalla vastaajista 76 % ilmoitti, että vanhus saa aina palvelua, jos palveluntarve edellyttää apua kotiin säännöllisesti viikonloppuna. Edelleen 24 % viittaa kuitenkin johonkin muuhun kuin palvelun varmaan saatavuuteen. Puutteita yö- ja viikonloppuaikaisen kotihoidon saatavuudessa oli kunnissa pyritty kompensoimaan järjestämällä palvelut muulla tavoin. Suurimmassa osassa vastauksia todettiin, että mikäli asiakas tarvitsee yöaikaista hoitoa, tarjotaan hänelle tehostetun palveluasumisen paikkaa. Tässä kohtaa tulee huomioida, että yöaikaisen hoidon tarpeen ei tulisi automaattisesti johtaa tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaan. Sosiaalihuoltolain 21 :n mukaan kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. On tärkeää muistaa huomioida asiakkaan tilanteen yksilöllinen kartoitus. Jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan yksilöllinen, asiakkaan etua ja myös toiveita mahdollisimman hyvin palveleva hoitomuoto. Joidenkin asiakkaiden kohdalla kotihoidon palvelut ovat kuntoutumisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto kuin tehostettu palveluasuminen. 23
Yllättävänä tuloksena voidaan todeta, että myös runsaan päiväaikaisen kotihoidon palvelujen saanti oli epävarmaa. Kun palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti neljä kertaa päivässä, vajaa puolet vastaajista (48 %) ilmoitti, että palvelua saa aina ja noin 43 % ilmoitti, että palvelua saa useimmiten. Kun avun tarve laskee 2-3 kertaan päivässä, ilmoitti reilu 80 % asiakkaan voivan odottaa saavansa palvelun kotiin aina. Hoito- ja palvelusuunnitelma on asiakirja, jonka tarkoituksena on varmistaa iäkkään henkilön suunnitelmallinen ja laadukas hoito sekä nivoa yhteen eri palvelujen kokonaisuus. Reilu puolet vastaajista (n. 51 %) ilmoitti, että lähes kaikilla kotihoidon asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Vastaajista 48 % vastasi, että suunnitelma on kaikilla, ja 1 % vastasi, että suunnitelma on usealla asiakkaalla. Yhteenvetona voidaan todeta, että lähes puolessa kunnista kaikille asiakkaille ei laadita suunnitelmaa. Peruslähtökohtana ja vanhuspalvelulain 16 :n mukaan suunnitelma on laadittava aina, pois lukien tilanteet, joissa on kyse ainoastaan tilapäisestä neuvonnasta tai jos suunnitelman laatiminen muutoin nähdään ilmeisen tarpeettomana. Ikäihmisen kotona asumisen tukemiseksi tehdään työtä monella eri sektorilla ja monen eri ammattilaisen toimesta. Näiden eri tahojen sujuva yhteistyö ja toimivat viestintäkanavat ovat ensiarvoisen tärkeitä palvelujen laadun kannalta. Kyselyssä tiedusteltiin, onko kunnassa määritelty vastuut eri toimialojen (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, pelastustoimi) kanssa ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Valtaosa vastanneista kunnista (73 %) ilmoitti, että vastuut on määritelty. Reilu viidesosassa kuntia asia vastuiden määrittelystä oli vasta vireillä. Kyselyssä oli erillinen vastausvaihtoehto vastuut on määritelty ja yhteistyö on sujuvaa. Vajaa kolmasosa vastanneista oli sitä mieltä, että yhteistyö on sujuvaa. Vastauksista voi tehdä sen johtopäätelmän, että sujuva yhteistyö edellyttää muutakin kuin vastuutahojen määrittelyn. Maakuntakohtaiset tulokset vastasivat pitkälle koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueen vastauksia. Joitain poikkeamia keskimääräisistä vastauksista kuitenkin oli. Keski-Suomen kunnat esiintyivät edukseen turvateknologian käytön kohdalla. Keski- Suomen kunnissa kaikilla asiakkailla on kyselyn vastausten perusteella turvateknologiaa käytössään. Lisäksi Keski-Suomen kunnat vastasivat, että kotihoidossa ei ole jonoja, palvelut ovat saatavilla välittömästi niitä tarvitseville. Sen sijaan palautteen keräämisessä olisi kehittämisen varaa. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan keräämällä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Keski-Suomen kunnista jopa kahdeksan kuntaa 23:sta ilmoitti, ettei palautetta kerätä lainkaan. Kun kyse on säännöllisestä yöajan kotihoidon tarpeesta, ilmoitti vajaa puolet Pirkanmaan kunnista, että palvelua ei ole saatavilla. Tilanne on siis hieman heikompi verrattuna koko Länsi- ja Sisä-Suomeen. Myös vastuumäärittelykysymyksen ja omavalvontasuunnitelmien kohdalla tulokset näyttivät hieman keskimääräistä heikommilta. Kysymykseen jossa selvitettiin, onko kunnassa määritelty vastuut eri toimialojen kanssa ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi vastasi vajaa kolmasosa Pirkanmaan kunnista, että yhteistyötahoja ei toistaiseksi ollut määritelty lainkaan. Pirkanmaalla monen 24
kunnan kohdalla kotihoidon omavalvontasuunnitelmat löytyivät vastausten mukaan nettisivuilta, minkä ei yksinään voida todeta täyttävän omavalvontasuunnitelmaa koskevan säätelyn edellytyksiä. Hieman keskivertoa parempana Pirkanmaan kuntien tilanne esiintyi vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman laatimisen kohdalla. Pirkanmaan kunnista 86 %:ssa oli laadittu vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi Pohjanmaan kunnissa vastaukset erosivat koko alueen vastauksista useamman kysymyksen kohdalla positiivisesti. Esimerkiksi kotihoidon palvelujen päiväaikainen saanti näyttäytyi keskivertoa parempana. Pohjanmaan kunnista kaikki ilmoittivat, että palvelua saa aina, jos palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti neljä kertaa päivässä tai 2-3 kertaa päivässä. Pohjanmaan kunnissa kerätään myös palautetta palveluista keskivertoa enemmän kaikilta henkilöryhmiltä. Myös Keski-Pohjanmaan kunnissa päiväaikaista kotihoidon palvelua saa suhteessa hyvin. Keski-Pohjanmaan kunnissa palvelua saa vastausten perusteella aina, kun avun tarve on 2-3 kertaa päivässä. Myös palautetta palveluista kerätään keskivertoa paremmin. Keski-Pohjanmaan kunnista yksikään ei ilmoittanut, ettei keräisi palautetietoa lainkaan. Kuitenkin kotihoidon saatavuus yöaikaan näyttäytyi Keski-Pohjanmaalla keskivertoa heikommalta. 80 % vastanneista kunnista ilmoitti, että palvelua ei ole saatavilla lainkaan, jos palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti yöllä. Edelleen 60 % vastaajista ilmoitti, ettei palvelua ole saatavilla tilanteissa, joissa avun tarve on satunnaista. Myös Etelä-Pohjanmaalla tilanne oli kotihoidon tarjoamisessa yleisesti parempi verrattuna koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueeseen. Esimerkiksi kotihoidon jonojen suhteen tilanne näyttää paremmalta. Etelä-Pohjanmaan kunnista kaikki vastasivat, että jonoja ei ole lainkaan. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan kunnista 88 % ilmoitti, että vanhus voi aina odottaa saavansa palvelua kotinsa tilanteessa, jossa palveluntarve edellyttää apua säännöllisesti 2-3 kertaa päivässä. Yhteenvetona kyselyn perusteella voidaan todeta, että kotiin annettavien palveluiden toteutus kunnissa vaihtelee paljon. Yksin se että kuntien vastaukset eroavat monen kysymyksen kohdalla paljon toisistaan, asettaa kansalaisten tasavertaisen palveluiden saannin uhatuksi. Lisäksi kunnan sisällä kuntalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun palveluita myönnetään kyseenalaisin perustein, esimerkiksi asuinpaikan sijainnin mukaan. Kyselyn perusteella kuntien tulisi jatkossa panostaa tiettyjen palvelujen lain mukaiseen toteutukseen. Esimerkiksi kotihoidon tarjoaminen palvelutarpeen mukaisesti, sosiaalipäivystyksen järjestäminen ikä- ja asiakasryhmästä riippumatta, hoito- ja palvelusuunnitelman systemaattinen laatiminen ja päivittäminen sekä omavalvontasuunnitelmaan liittyvät seikat näyttäytyvät tällä hetkellä kehittämistä vaativilta asioilta. 25
26