9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset 1
LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TIEDOT 2. YHTEENEVTO HANKKEESTA 3. RAPORTTI 3.1. TAVOITTEET 3.2. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET 3.3. AIKATAULU JA RESURSSIT 3.4. RAPORTOINTI JA SEURANTA 3.5. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT 3.6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 3.7. TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 5. ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄYS LIITTEET 2
1. HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Onni kutsuu kylään Hankenumero: 9308 Toteuttaja Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Turun yliopisto (1.1.2014 alkaen Turun yliopiston Brahea-keskus) 20014 TURUN YLIOPISTO Tuensiirron osapuoli Satakuntaliitto Yhteyshenkilö Eija Eloranta, puh. 040 843 1477, eija.eloranta@utu.fi 2. YHTEENVETO HANKKEESTA Onni kutsuu kylään hankkeen (2010 2014) ensisijainen tavoite on ollut elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen maaseutuasumisen ja kylien näkökulmasta. Hanke toteutettiin Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen osatavoitteita olivat 1) kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen, 2) maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi, 3) maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen sekä 4) kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen. Onni kutsuu kylään -hankkeessa 1) vahvistettiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueiden ja kylien tunnetuutta ja profiilia monipuolisina ja vetovoimaisina asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöinä, 2) kehitettiin maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja osaamista maaseutualueiden ja kylien kehittämiseksi ja profiloimiseksi sekä 3) sekä tuotettiin tietoa maaseutuasumisen, maallemuuton ja kylien tilanteesta hankkeen teemoissa. Hankkeessa tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa sekä edistettiin kylien yhteistilojen käyttöä. Onni kutsuu kylään -hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 851 725 euroa. Hanketta hallinnoi ja Varsinais-Suomessa toteutti Turun yliopiston Braheakeskus. Satakunnassa hankkeen toteutuksesta vastasi Satakuntaliitto. Molemmissa maakunnissa keskeiset yhteistyökumppanit hankkeen toteutuksessa ovat olleet maakunnalliset kyläyhdistykset; SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Leader-ryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat olleet kunnat ja erityisesti kylien toimijat. 3. RAPORTTI 3.1. TAVOITTEET Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Onni kutsuu kylään -hanke vastasi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 linjauksiin tavoitteellaan elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymisestä. Hankkeessa on vaikutettu siihen, että Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueet kylineen koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi, sekä kehitetty maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja osaamista maaseutualueiden kehittämiseksi ja profiloimiseksi. Hanke on myös osaltaan toteuttanut Satakunnan maakunnallista kyläohjelmaa vuosille 2010 2020 (Elämänvirtaa 3
Satakunnan maaseudulle!), sekä Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelmaa 2010 2015 (Sujuva arjen maaseutu). Hankkeen tavoitteet Onni kutsuu kylään hankkeen ensisijainen tavoite on ollut elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen maaseutuasumisen ja kylien näkökulmasta. Hankkeen osatavoitteita olivat 1) kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen, 2) maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi, 3) maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen sekä 4) kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen. 3.2. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Hankkeessa tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa, edistettiin kylien yhteistilojen käyttöä sekä tuotettiin tietoa maaseutuasumisen, maallemuuton ja kylien tilanteesta hankkeen teemoissa a. Kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen Molemmissa maakunnissa on tarjottu neuvontaa ja työkaluja kylien, kuntien ja maaseudun kehittäjien profilointi-, markkinointi- ja viestintätyöhön. Neuvonnan, koulutusten ja työpajojen lisäksi toimijoille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin messuilla, tapahtumissa ja markkinointimateriaaleissa. Avoimet Kylät-päivästä kehittyi hankkeen, SataKylät ry, Varsinais- Suomen Kylät ry:n ja kylien yhteistyönä kyliä markkinoiva menestystuote (liitteenä). Satakunnassa vuonna 2013 kehitetty Avoimet Kylät-päivä laajennettiin vuonna 2014 myös Varsinais-Suomeen, ja päivän aikana 60 kyläkohteessa oli mahdollisuus tutustua kylien elämään, asumiseen ja käyntikohteisiin (esite liitteenä). Tapahtumalla on lisätty kylätoiminnan näkyvyyttä, markkinoitu kyliä vierailu- ja asuinpaikkana ja madallettu niin maaseudun kuin kaupunkien asukkaiden kynnystä tutustua lähikyliin. Avoimet Kylät-päivä onkin kerännyt hankkeen aikana useamman tuhat kävijää kyliin, vahvistanut kylien profiilia ja nostanut esiin kylätoiminnan monipuolisuutta. Vuoden 2013 päivä valittiinkin Kuntamarkkinoinnin SM-semifinalistien joukkoon, ja päivä on vuoden 2014 aikana monistettu jo useampaan maakuntaan. Hankkeessa on vahvistettu myös maakuntien yhteistä profiilia ja tunnettuutta yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä karttoineen (liitteenä). Varsinais-Suomessa on kylätoimijoille välitetty tietoa ja järjestetty neuvontaa oman asukashankinnan, kylän markkinoinnin ja profiloinnin tueksi. Kylien omaa profiloitumista ja omien vahvuuksien löytymistä on vahvistettu seminaarein, tilaisuuksin, työpajoin ja kyläkohtaisin neuvontakäynnein läpi hankkeen toteutusajan. Kylätoimijoiden viestintäosaamista on vahvistettu työpajoin ja neuvontamateriaalein (kotisivut, sosiaalinen media, karttatyökalut). Erityisen suurta kysyntää onkin hankkeessa löytynyt kylätoimijoiden markkinointi- ja viestintäosaamisen konkreettiselle kehittämiselle. Markkinointimateriaalien osalta kysyntää on löytynyt hyvin myös kunnista kyliä esittelevälle materiaalille (yhteisesitteet, kotisivut mm. Pöytyällä, Mynämäessä, Somerolla). Hankkeessa tuotetut esimerkit, oppaat ja materiaalipohjat koottiin hankkeen lopuksi materiaalipankiksi kylätoimijoiden käyttöön. Hankesuunnitelman mukainen case-suunnitelma ja profilointipilotti toteutettiin NiiniJokilaiset ry:n (www.niinijokilaiset.fi) kanssa Loimaalla (raportti liitteenä). Pilotin kokemuksia hyödynnettiin ja välitettiin muualla hankealueella. Pilotissa toteutetusta kyläkävelystä saatiin toimintamallia ja kokemusta erilaisten kyläalueiden kartoitukseen ja vahvuuksien hakemiseen alueiden markkinointiin ja profilointiin. 4
Kuvat 1 ja 2: Kyliin tutustui hankkeen aikana useampi tuhat kävijää. Maakuntien yhteisen Avoimet kylät -päivän lisäksi Varsinais-Suomessa hanke on ollut tukemassa paikallisten kylämatkailutuotteiden kehittämistä. Sauvon Karunassa tuettiin kyläyhdistyksen valmisteleman museaalisen höyrylaivaristeilyn toteutusta. Tapahtuma saavutti suuren suosion ja on jäänyt elämään kannattavana kylämatkailutuotteena, tukien Varsinais-Suomen vuoden kyläksikin valitun Karunan profiilia kylänä meren sylissä. Laadukkaat, alueen ominaispiirteitä vahvistavat kylämatkailutuotteet ja -tapahtumat voivat Onni-hankkeen kokemuksen mukaan usein ollakin tonttimarkkinointia tai muuta perinteistä asukashankintaa vetovoimaisempia keinoja kylien profilointiin ja tunnettuuden lisäämiseen. Myös kunnille on hankkeesta järjestetty seminaareja työpajoja kuntamarkkinoinnin ja asukashankinnan terävöittämiseksi. Tilaisuuksissa on välitetty tietoa ajankohtaisista tutkimustuloksista, hyvistä esimerkeistä sekä työstetty ja arvioitu kuntien itsensä toteuttamaa asukashankintaa ja markkinointia. Satakunnassa on järjestetty tilaisuuksia ja tapahtumia kylien asukashankinnan tueksi sekä välitetty tietoa ja kannustettu kyliä yhteistyöhön kunnan kanssa, omaan aktiiviseen asumisen markkinointiin ja uusien asukkaiden juurruttamiseen osaksi uutta yhteisöä. Hankkeessa on järjestetty mm. luentoja asukashankinnasta ja maankäytön suunnittelusta sekä kutsuttu kyliä mukaan messutapahtumiin markkinoimaan omaa aluettaan asuinpaikkana. Tapahtumien järjestäminen on lisännyt kylien tunnettuutta ja helpottanut kylien mahdollisuuksia markkinoida itseään. Hankkeen aikana laadittiin Satakunnassa muutamia esimerkkiesitteitä kylien markkinoinnin kehittämiseksi yhteistyössä kylien kanssa (Kiukaisten kylät, Nakkilan kyläkouluesite, Länsi-Euran kyläsuunnitelmaesite, Kukonharjan maakuntakyläesite, Leväsjoen kylän esite). Lisäksi työstettiin esimerkkinä esittelykansioita (Siikainen, Leväsjoki; Eurajoki Sydänmaa) kylien ja kuntien tonteista sekä messuosastoille screenesityksiä tonttien ja asumisen mahdollisuuksien markkinoimiseksi eri messutapahtumissa. Hanke julkaisi lisäksi Onneksi on Satakunta lehden, jossa tietoa Satakunnan kunnista, maaseudusta ja maaseutuasumisesta (liitteenä). Hankesuunnitelman mukaisena case-esimerkkinä kylän markkinoinnista Satakunnassa toimi Siikaisten Leväsjoki. Pilotissa tuotettiin esitemuotoinen palveluopas sekä opaskartta kylälle, käyntikortiksi uusien asukkaiden tavoittelemiseen ja juurruttamiseen yhteisöön. Pilotin tavoitteena oli myös päivittää kyläsuunnitelma siten, että lopputuloksena on tiivis esitemuotoinen kyläsuunnitelma, joka toimii kylän esitteenä mm. uusien asukkaiden tavoittelemisessa sekä yhteydenotoissa rahoittajan tai muiden yhteistyökumppanien suuntaan. 5
Hankkeessa on järjestetty erilaisia kyläiltoja, joissa kylien ja kunnan edustajat ovat keskustelleet yhteistyömahdollisuuksista ja vuorovaikutuksen lisäämisestä. Hankkeessa on lisäksi päivitetty selvitys maakunnan kylien palveluista (liitteenä). Selvityksessä on päivitetty sekä julkiset, yksityiset että tekniset palvelut ja niiden muutokset vuosien 2004 2012 välillä. Satakunnassa järjestettiin myös kylien ja kuntien toimijoille avoimia aamuseminaareja paikan markkinoinnin keinoista kyläja kuntamarkkinoinnissa sekä paikkatiedon hyödyntämisestä. Hanke järjesti lisäksi opintomatkat tutustumaan Jalasjärven kylätaloihin 2011 sekä Elma maaseutumessuille 2012 hakemaan vinkkejä maaseudun markkinointiin. Kylien profiilin ja identiteetin vahvistamiseksi Satakunnassa on panostettu paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksiin: Paikkatietoaineistoista tuotettiin hankkeessa erilaisia karttoja ja aineistoja sidosryhmien käyttöön (liitteenä). Paikkatiedon hyödyntäminen maaseudun ja kylien kehittämisessä seminaarissa esiteltiin paikkatietojen moninaisia käyttömahdollisuuksia ja aineistojen erilaisia käyttöoikeuksia sekä opastettiin osallistujia hyödyntämään ilmaisia paikkatietoaineistoja ja - ohjelmia. Lisäksi järjestettiin yhdessä Leader Karhuseudun kanssa paikkatietokoulutusta kahtena iltatilaisuutena satakuntalaisille kylätoimijoille joulukuussa 2013. Koulutuksessa keskityttiin paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksiin kyläsuunnitelmien teossa ja vapaiden tonttien markkinoinnissa. Koulutusten avulla kyläläiset oppivat tuottamaan itse uusia karttoja käyttöönsä. Karttaaineistojen vapautuminen ilmaiseen käyttöön tarjoaakin kylille nykyaikaisia mahdollisuuksia markkinointinsa ja profiloitumisensa tueksi. Paikkatiedon ohella koulutusta järjestettiin halukkaille myös sosiaalisen median, erityisesti Facebookin, käytöstä. Facebookin hyödyntämisen on todettu tuovan aiempaa huomattavasti suurempaa tunnettuutta kyläyhdistyksille, kustannustehokkaasti. Kuva 3: Paikkatietoaineistot ja kartat havainnollistavat alueita ja mahdollistavat kehityksen kuvaamisen Hankkeessa suunniteltiin myös infopakettia maaseudun maankäytön mahdollisuuksista. Infossa oli tarkoitus kertoa tiivistetysti kylien maankäytön mahdollisuuksista ja esitellä koko kaavahierarkia. Paketin oheen oli tarkoitus liittää erilaisia kaavoitustyötä ohjaavia oppaita auttamaan kylätoimijoita kaavoitusasioissa. Tehtävä osoittautui erittäin haastavaksi: suunnitelmasta yleisen infopaketin laatimiseksi jouduttiin luopumaan, sillä kylien maankäytön tilanteet vaihtelevat kunnittain, ja jopa 6
kuntien sisällä niin paljon, ettei maakuntatason neuvontamateriaalia koettu riittävän hyödylliseksi ohjaamaan kylätason toimintaa. b. Maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi Potentiaalisille muuttajille on hankkeessa välitettyä tietoa messuilla ja tapahtumissa hankkeen toiminta-alueella sekä pääkaupunkiseudulla. OmaKoti -messujen 2012 yhteydessä postitettiin myös laajalla jakelulla pääkaupunkiseudun kotitalouksiinvartti-lehden välissä liitteenä Varsinais-Suomen ja Satakunnan asumista, kyläelämää ja maaseudun yrittäjyyttä esittelevä lehti (liitteenä). Hankkeen toteuttajat olivat vuodesta 2011 alkaen mukana myös valtakunnallisen www.maallemuutto.infoportaalin uudistamisessa. Sivustolle asennetun kävijälaskurin mukaan sivuilla on parhaimmillaan ollut 12 000 käyntiä/kk, ja käynneistä suurin osa suuntautuu etusivulta löytyvään Talo- ja tonttipörssiin. Maakuntien kylätoimijoille onkin tiedotettu ja heitä kannustetta hyödyntämään ilmaista pörssiä toiminta-alueidensa vapaiden rakennuspaikkojen tai kiinteistöjen markkinoinnissa. Varsinais-Suomessa hankkeen järjestämillä opintomatkoilla, tapahtumissa ja messuilla (kiertoajelut, kylätapahtumat, messuosastot) kiinnostuneet (maahanmuuttajat, uudet asukkaat, kaupunkiväestö, potentiaaliset paluumuuttajat) ovat päässeet tutustumaan kyliin ja maaseutuun, asumisen vaihtoehtoihin ja saaneet tietoa vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja korjaus- ja perinnerakentamiseen. Avoimet Kylät -päivässä 26.4.2014 Varsinais-Suomen 33 kohteessa vieraili keskimäärin 150 200 vierasta/kyläkohde. Yhteensä kyliin tutustui päivän aikana Varsinais-Suomessa arviolta 3000 3500 henkilöä. Lisäksi päivän medianäkyvyys nosti kyliä esiin vahvasti myös asumisen näkökulmasta. Maaseutuasumisen, asukashankinnan ja tonttien/rakennuspaikkojen osalta hankkeessa on pääasiassa edistetty mahdollisten kohteiden markkinointia kylien ja kunnan yhteistyönä. Kyliä on myös avustettu tarvittaessa oman asukashankinnan kehittämisessä (markkinointimateriaalit, sähköiset kanavat, suoramarkkinointi). Uusia rakennuspaikkoja on löydetty kylätoimijoiden ja maanomistajien yhteistyönä, samoin kuntien markkinoimattomia tontteja on saatu takaisin markkinoinnin piiriin muutamissa kohteissa. Monin paikoin kylätoiminta sijoittuu Varsinais-Suomessa haja-asutusalueiden lisäksi myös taajamiin ja kaava-alueille, joilla kuntavetoinen asukashankinta/-markkinointi on aktiivista. Näillä alueilla, kuten muuallakin, hanke on tarvittaessa pyrkinyt edistämään kylätoiminnan ja yhteisöllisyyden esiin nostamista asumisen markkinoinnissa sekä kylien ja kunnan keskinäistä yhteistyötä. Satakunnasta on välitetty tietoa hyvistä käytännöistä kyläosayleiskaavoituksesta sekä vapaiden kiinteistöjen ja liiketilojen kartoittamisesta ja markkinoinnista. Kylien ja kuntien markkinointia, asukashankintaa ja maankäytön suunnittelua tukemaan hankkeessa tutkittiin Varsinais-Suomen maaseutumaisten kuntien asukashankinnan ja asumisen markkinoinnin keinoja Varsinais-Suomessa (Jyllikoski 2012, liitteenä) sekä muuttoon vaikuttaneitta tekijöitä Varsinais-Suomen maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2011 suuntautuneissa muutoissa (Jyllikoski 2013, liitteenä). Tutkimustulosten mukaan kuntien kaava-alueiden tontit eivät ole merkittävä vetovoimatekijä maaseutumaisiin kuntiin muutettaessa, toisaalta myöskään kuntakohtaisia vetovoimatekijöitä ei ylipäätään noussut esiin aineistosta merkittävästi: keskimäärin muuttoa harkittiin 2-3 kunnan alueella sijaitsevaan kohteeseen, ja tyypillinen määrittävä tekijä oli tulevan asuinpaikan tietty maksimietäisyys työpaikalta. Tutkimustulosten mukaan kuntien asukashankintaan tähtäävää markkinointia tulisi täsmentää ja lähestyä uusistakin näkökulmista, esimerkiksi kylien potentiaalia hyödyntäen niin maankäytön kuin vetovoimatekijöiden osalta. 7
Kuva 4: Tutkimustuloksista saatiin myös tietoa siitä, mistä muuttajat hakevat tietoa muuttopäätöksensä tueksi (Jyllikoski 2013). Aineistosta laadittiin myös tutkimuskuntiin kuntakohtaiset raportit. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan hankkeessa kerättyä kokemusta kylien hyödyntämättömästä potentiaalista kuntamarkkinoinnissa, ja muuttoa harkitsevien kysynnän hajaantumisesta monentyyppisiin asumispreferensseihin ja muuttovaikuttimiin, jotka tulisi huomioida myös kuntien tarjonnassa ja markkinoinnin sisällöissä. Satakunnassa vuonna 2013 kehitetty Avoimet Kylät päivä (liitteenä) oli menestys, joka sai jatkoa vuonna 2014 useassa maakunnassa. Tapahtuma on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi saada ihmiset liikkeelle tutustumaan kylien toimintaan, ihmisiin ja ympäristöön. Vuoden 2013 tapahtumassa oli mukana 27 kylää eri puolilta Satakuntaa ja vuoden 2014 yhdessä Varsinais-Suomen kanssa järjestetyssä tapahtumassa satakuntalaisia kyliä oli mukana 26. Päivää on markkinoitu etukäteen esitteitä jakamalla, lehdissä, internet-sivuilla, SataKylät ry:n kotisivuilla, Facebookissa ja paikallisuutisissa. Lisäksi kyläyhdistykset ovat markkinoineet tapahtumaa paikallisesti. Satakunnan Onni kutsuu kylään hanke on ollut tiedottamassa Satakunnan maaseutualueista potentiaalisille uusille asukkaille ja paluumuuttajille useissa eri tapahtumissa. Tavoitteena on ollut markkinoida Satakunnan maaseutua edullisena, hyvänä ja turvallisena asumisen ja vapaa-ajan vieton paikkana. (Tapahtumat: Farmari 2011 Porissa, Koti, ruoka ja Viini messut asumisen ja rakentamisen teema 2011 Porissa, Elma maaseutumessut 2011 Helsingissä, OmaKoti messut 2012 Helsingissä, Lapsimessut 2012 Helsingissä, Koti, ruoka ja liikunta -messut 2012 Porissa, Elma maaseutumessut 2012 Helsingissä, Matka 2013 messut Helsingissä Satakuntaliiton osastolla, Satakunnan maaseutunäyttely ja ponikuninkuusravit 2013 Porissa, Koti, ruoka ja energia messut 2013 Porissa, Elma 2013 messut Helsingissä, Tampereen messut 2014 Tampereella, Piha ja puutarha - messut 2014 Porissa. Farmari maatalousnäyttelyn 2011 Satakunnan maaseututoriin ja Satakunta Areenaan liittyvät järjestelyt ja yhteydenpito satakuntalaisiin maaseutu- ja muihin toimijoihin vahvistivat hankkeen näkyvyyttä sekä tunnettuutta Satakunnassa. Lisäksi Farmari oli hyvä tilaisuus verkostoitua maakunnan toimijoiden kanssa ja hakea mahdollisia yhteistyön muotoja hankkeen alkuvaiheessa. Farmari maatalousnäyttelyyn tuotettiin maaseutuasumisen paneelikeskustelu Kirjurinluoto Arenalla Satakuntatorin esiintymislavalla. Onni kutsuu kylään -hanke järjesti lisäksi Suomi Areenan Puuvillan Puistoon 18.7.2012 keskustelutilaisuuden Väärin asuttu vai onnistuneesti syyllistetty keskustelua tulevaisuuden asumisen mahdollisuuksista. Kesällä 2013 Satakunnan Onni hanke järjesti Satakunnan maaseudun asumisen, elämisen ja yrit- 8
tämisen tiedotus/markkinointikiertueen, jonka aikana järjestettiin markkinointi- ja esittelytilaisuudet Turussa, Lempäälässä (Ideapark), Vantaalla ja Helsingissä. Kiertue toteutettiin vuokrattavalla esittelyvaunulla. Markkinointikiertue päätettiin järjestää yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin hallinnoiman Sikses Parasta lähiruokahankkeen kanssa, sillä asiat tukivat toinen toisiaan. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin vielä sosiaalisen median koulutuksia eri puolilla Satakuntaa tarkoituksena kehittää kylien tunnettuutta ja markkinointia mm. Facebookin avulla. Hankkeen aikana toteutettiin lisäksi yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa selvitys siitä, miten Satakunnan kuntien verkkosivut palvelevat muuttajaa tai rakentajaa. Kuvat 5, 6 ja 7: Maakuntien maaseudusta ja kylistä välitettiin tietoa suurelle yleisölle useita kanavia hyödyntäen. c. Maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen Vajaakäyttöisten kiinteistöjen käytön osalta hankkeessa toimenpiteet rajattiin maaseudun ja kylien yhdistysten omistamiin kiinteistöihin. Molemmissa maakunnissa on hankkeen toimesta, yhteistyössä Leader-ryhmien ja maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa koottu kylien vuokratilat yhteen: Varsinais-Suomessa verkkosivulle (www.vskylat.fi) ja Satakunnassa Leader-ryhmittäin painettuihin esitteisiin. Varsinais-Suomessa kylien juhla- ja kokoustilat kartoitettiin kylätalokyselyllä vuonna 2013. Kohteita (kylätaloja, työväentaloja, maamiesseurantaloja, nuorisoseurantaloja jne) löydettiin yhteystietoineen maakunnasta noin sata eri lähteitä hyödyntäen, ja näille lähetettiin tilojen kuntoa, käyttöä ja kehittämistarpeita kartoittava kysely (poislukien Leader-ryhmä Ravakan alue). Vastausten perusteella kohteista laadittiin esittelyt Varsinais-Suomen kylät ry:n sivuille, sekä laadittiin raportti (liitteenä). Vastausten mukaan kiinteistöjen käyttöastetta on varaa nostaa, ja erityisen vahvasti esiin nousee tarve talojen yhteismarkkinoinnin kehittämiselle vuokratulojen lisäämiseksi. Kohteita markkinoitiinkin hankkeesta yhteisosastolla messuilla, laadittiin esitteitä, päivitettiin kotisivuja, kehitettiin kohteiden tuotteita ja palveluita. 9
Kuva 8: Kylätalokyselyssä nousi esiin tarve kehittää kohteiden markkinointia. Kylätaloille on tarjottu myös kyläkohtaista neuvontaa (työpajat, arviointikäynnit) tilojen käytön ja markkinoinnin kehittämiseen (tilat, kotisivut, sosiaalinen media, hinnoittelu, markkinointimateriaalit) sekä välitetty tietoa avoimissa kylätaloilloissa talojen vuokrauksen, hinnoittelu ja markkinoinnin hyvistä käytännöistä. Kysyntää hinta-laatu-suhteeltaan kilpailukykyisille kylätaloille löytyy runsaasti hankkeen kokemusten perusteella. Suurin haaste kylätalojen käyttöasteen kasvulle on selvästi puutteet talojen löydettävyydessä, liiketoimintaosaamisessa ja markkinoinnin määrässä ja vaikuttavuudessa. Maaseudun vajaakäyttöisten tai tyhjien kiinteistöjen käytön toiminnallista kehittämistä tarkasteltiin yhdessä Kemiönsaarella toimivan, yhteiskunnallisen ja voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Vinden kanssa. Osuuskunnan tavoite on luoda, tuottaa, kehittää ja testata sosiaalisesti kestävän kehittämisen mukaisia malleja erilaisten yhteisöjen (kuten kunta, kaupunginosa tai muu avoin yhteisö) käyttöön. Toiminnan muotoja voivat olla esimerkiksi yhteisten tilojen ja puuttuvien palveluiden luominen yhteisöllisesti tai vertaispalveluina. Osuuskunta ylläpitää yhteisökahvila Lalla Vindea, ja on yhteistyössä Onni-hankkeen kanssa dokumentoinut kokemustensa pohjalta toimintamallin osuuskuntatoiminnan vaiheista. Malli on luettavissa osoitteessa www.lallavinde.fi/vinde ja osuuskunta Vinde jatkaa sen pohjalta mallin monistamista ja kehittämistä. Mallista löytyy hyödynnettävää niin yhteisöllisten tilojen käytön järjestämiseen, yhteisölliseen yrittäjyyteen, uusien asukkaiden sitouttamiseen ja juurruttamiseen kuin oman asuinympäristön elävöittämiseen. Satakunnassa kerättiin yhteistyössä Satakunnan alueen Leader-ryhmien kanssa tietoja yhteisöjen hallinnassa olevista vuokrattavista sauna-, kokous- ja juhlatiloista. Kohteista tehtiin painetut esitteet. Lisäksi tiedot viedään hankkeen jälkeen kartalle ja Satakunta.fi-sivuston Palveluhakemistoon. d. Kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen Hankkeen aikana on tuettu kylien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä sekä kerätty että välitetty tietoa toimintamalleista maakuntien välillä. Maaseudun kehittäjien paikkatieto-osaamista on myös kehitetty työpajoin ja kurssein paikallisen kyläsuunnittelun tueksi. Varsinais-Suomessa hanke on ollut mukana käynnistämässä uusia kylien neuvottelukuntia, sekä tehnyt yhteistyötä jo aiemmin toimineiden neuvottelukuntien kanssa kylien ja kunnan yhteistyön edistämiseksi. Luontevin yhteistyöteema on tässäkin yhteydessä ollut kylien ja kunnan yhteismarkkinoinnin kehittäminen, lisäksi on selvitetty kylien maankäyttöä ja infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä. Pöytyällä oltiin myös mukana laatimassa kyläsuunnitelmia neuvottelukunnan kylille. Kylien neuvottelukuntien lisäksi on hankkeesta järjestetty yhteistyöpalavereita kylien ja kuntien kes- 10
ken sekä avustettu markkinointiyhteistyössä tuottamalla materiaaleja kuntien käyttöön. Työtä on tehty yhteistyössä kyläasiamiehen kanssa. Kuvat 9 ja 10: Kylien ja kuntien yhteistyö on edennyt hankkeen aikana ja kyliä on hyödynnetty kuntien markkinoinnissa Satakunnassa kuntia on kannustettu pohtimaan, suunnittelemaan ja käynnistämään oman kuntansa alueella toteutettavissa olevia lähidemokratian malleja. Helmikuussa 2013 kuntarakennelakiluonnoksen ollessa kunnissa lausunnoilla laadittiin ja lähetettiin kuntiin yhdessä Satakylät ry:n kanssa kirjelmä ja tietoa muualla jo käytössä olevista lähidemokratian malleista. Hankkeen kautta tarjottiin kunnille myös kylien iltoja, joissa Onni hanke kutsuisi koolle kylien ja kunnan edustajat keskustelemaan. Tavoitteena oli vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen kylien välillä sekä kylien ja kuntien välillä. Kylien iltoja pidettiin Huittisissa ja Siikaisissa. Kuntakohtaista tietoa kylistä tuotettiin Satakuntaliiton toteuttamassa kylien palveluselvityksen päivityksessä. Alkuperäinen selvitys on tehty osana Satakunnan maakuntakaavatyötä vuonna 2004 2006. Selvityksen kautta saatiin tietoa kylissä olevista julkisista ja yksityisistä sekä teknisistä palveluista ja niiden muutoksista vuosien 2004 2012 välillä. Lisäksi kouluverkon kehittäjien avuksi kuntiin ja kyliin laadittiin tietopaketti yhteistyössä Satakuntaliiton koulutuskoordinaattorin kanssa. Listaa laadittaessa haastateltiin kuntien koulutusasioista vastaavia sellaisissa kunnissa, joissa kouluja on lakkautettu ja sellaisissa, joissa kouluverkon järjestelyjä suunnitellaan. Muistilista Huomioita kouluverkon kehittämisen perusasioista on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/koulutus -sivulla. Hanke on myös kutsunut koolle Satakunnan maaseututoimijoiden yhteistyöryhmää, jota on kutsuttu maaseutufoorumiksi. Maaseutufoorumi on järjestetty hankkeen aikana viisi kertaa teemoinaan Onni kutsuu kylään -hanke, vapaaehtoistyö, yhteisöllinen kehittäminen, lähidemokratian mallit ja maaseudun kehittäminen Satakunnassa. 3.3. AIKATAULU JA RESURSSIT Hankkeen toteutusaika oli 15.3.2010 31.5.2014. Hanke tuli vireille 15.3.2010, mutta hankkeen työntekijät aloittivat 1.1.2011. Hankkeen alkuperäinen päättymisaika oli 31.5.2013 mutta hanketta jatkettiin vuodella 31.5.2014 saakka. Hanke on ollut alueiden välinen hanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen hakijana ja 11
hallinnoijana on toiminut Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea (1.1.2014 alkaen Turun yliopiston Brahea-keskus). Brahea on vastannut myös hankkeen toteutuksesta Varsinais- Suomessa. Satakunnassa hanketta on toteuttanut Satakuntaliitto. Brahean ja Satakuntaliiton välillä on tuensiirtosopimus. Hankkeen projektipäällikkönä Turun yliopistossa toimi 10.1.2011 31.5.2014 Eija Eloranta. Hankkeen osa-aikaisina suunnittelijoina toimivat Kaija Roiha 15.3.2010 1.9.2013 sekä Sami Tantarimäki. Projektisihteerinä toimi Ritva Rantala ja atk-työstä vastasivat Peter Dahl/Sami Nurmela hankkeen ajan. Keijo Viljakainen vastasi hankkeen taittotöistä. Satakuntaliitossa hankkeessa toimi kokoaikaisesti 3.1.2011 31.1.2013 ja 50 % työajalla 1.2. 31.12.2013 maaseutukoordinaattori Krista Tupala. Hankkeen kokoaikaisena projektisuunnittelijana toimi 1.2.2013 31.5.2014 Eeva Paitula. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 851 725, josta tukikelpoisten kustannusten osuus 850 725. Tästä tuensiirtosopimuksella siirrettävän tuen osuus Satakuntaliitolle on 296 935 euroa. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset 100 % tuella. Hankkeen tukipäätöksessä hyväksytyt kokonaiskustannukset Palkat 551 174 Ostopalvelut 223 260 Kotimaan matkakulut 36 119 Ulkomaan matkakulut 1 607 Vuokrat 12 511 Muut kustannukset 27 054 Tästä tuloja 1000 Kokonaiskustannukset 851 725 Hyväksytyt kustannukset 850 725 3.4. RAPORTOINTI JA SEURANTA Hankkeen väliraportit ja maksatushakemukset on laadittu puolen vuoden välein, ja maksatushakemuksia on laadittu yhteensä 8 kappaletta. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa, yhteensä 8 kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Ilppo Vuorinen (Turun yliopisto / Saaristomeren tutkimuslaitos), puheenjohtaja Risto-Matti Niemi (Suomen Kylätoiminta ry), varapuheenjohtaja Tauno Linkoranta (Varsinais-Suomen kylät ry) Hanna Ruohola (SataKylät ry) Raisa Ranta (Karhuseutu ry) Heidi Valtari (Turun yliopisto/brahea) Sami Heinonen (Samassa veneessä ry 31.12.2013 saakka, 1.1.2014 alkaen Varsinais-Suomen liitto) Anne Heino (Lounais-Someron kyläyhdistys), 31.12.2013 saakka Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto/maantiede), 31.12.2013 saakka Viveka Lanne (Satakuntaliitto), 31.12.2013 saakka Pasi Oksanen (Loimaan kehittämiskeskus), 27.2.2012 saakka Esko Pennanen (Satakuntaliitto), 31.12.2013 saakka Tapio Penttilä (Varsinais-Suomen liitto), 31.12.2013 saakka Sami Suikkanen (Sauvo 27.2.2012 saakka >Pöytyä 31.12.2013 saakka) 12
Seppo Allén (Sauvo), 27.2.2012 alkaen Krista Tupala (Satakuntaliitto), 1.1.2014 alkaen Emil Oljemark (Samassa veneessä ry), 1.1.2014 alkaen Rahoittajan edustajana ohjausryhmään on osallistunut Jarmo Lamminen (Varsinais-Suomen ELYkeskus). 3.5. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT Hankkeen lähtöoletuksena on ollut näkemys siitä, että maaseudun vetovoima asuinkohteena ja yrittämispaikkana riippuu sen imagosta, päättäjien, viranhaltijoiden ja asukkaiden asenteesta maaseutua kohtaan ja niistä konkreettisista asioista, joita maaseudulla on tarjolla. Aktiiviset kylät houkuttelevat uusia asukkaita sekä kylissä järjestettävien hyvinvointi-, matkailu- ja muiden palvelujen käyttäjiä. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeänä oletuksena onkin ollut, että toteutusalueen kunnat ja kylätoimijat saadaan aktiivisesti mukaan hankkeeseen sen toteutusaikana, ja että hankesuunnitelma konkretisoidaan onnistuneesti vastaamaan näiden kohderyhmien odotuksia. Hankkeen aikana on pyritty keräämään palautetta ja kehittämistoiveita kohderyhmiltä sekä yhteistyökumppaneilta, ja hankkeen toimenpiteitä on täsmennetty ja tarkennettu tarpeen mukaan vastaamaan kysyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista riskinä ovat olleet myös mahdolliset päällekkäisyydet muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Yhteistyö maakuntien toimijoiden, Leaderryhmien ja kyläasiamiesten kesken on ollut tiivistä ja sujuvaa. Yhteistyöllä onkin vältetty päällekkäisyydet hankkeissa ja toiminta-alueissa, ja löydetty lisäarvoa kunkin hankkeille (työnjako tapahtumien järjestelyissä, tiedotus ym. käytännön yhteistyö). 3.6. YHTEISTYÖKUMPPANIT Molemmissa maakunnissa keskeiset yhteistyökumppanit ovat olleet maakunnalliset kyläyhdistykset; SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Leader-ryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat olleet kunnat ja erityisesti kylien toimijat. Hankkeen toteuttajien keskinäinen yhteistyö on ollut sujuvaa, maakuntien toimenpiteet ovat täydentäneet toisiaan ja maakuntien välille on luotu yhteistyötä, jolla on hyvät edellytykset jatkua hankkeen jälkeenkin. Varsinais-Suomessa yhteistyö kylätoimijoiden kanssa on onnistunut erinomaisesti, palaute kylätoimijoilta on ollut varsin positiivista ja hanke on onnistunut tuomaan lisäarvoa maakunnan kylätoimijoiden neuvontaan. Yhteistyötä on tehty noin 120 kylätoimijan kanssa. Kylätoimijoilta kerätyn palautteen perusteella hanke on tarjonnut konkreettista apua erityisesti kylien markkinointiin ja profilointiin. Sujuva yhteistyö Varsinais-Suomen Kylät ry:n kanssa on ollut edellytys hankkeen onnistuneelle yhteistyölle kylätoimijoiden kesken. Maakuntatason asumisen markkinoinnin osalta toiminnasta on vastannut hankkeen aikana www.elamasikunnossa.fi-kampanja. Kuntia hankkeen toimenpiteissä on ollut mukana 24. Satakunnassa tehtiin hyvää ja aktiivista yhteistyötä Satakunnan kuntien ja kylien, SataKylät ry:n, Satakunnan Leader-toimintaryhmien ja Satakunnan Ely-keskuksen kanssa. 13
3.7. TULOKSET JA VAIKUTUKSET Laadulliset tulokset Hankkeessa on tuotettu tietoa kylien palveluista, maaseutumaisten kuntien vetovoimatekijöistä, maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden muuttoon vaikuttaneista tekijöistä, kylien vajaakäyttöisten kiinteistöjen (kylätalojen) nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä kartta-aineistoja maaseutualueista. Kylien näkyvyys ja tunnettuus on kasvanut, samoin kyliin tutustuneiden määrä. Kylien näkyvyys osana maakunta- ja kuntatason markkinointia on kasvanut molemmissa maakunnissa. Hanke on tuottanut tutkittua tietoa maaseutuasumisen tilanteesta sekä konkreettisia työkaluja kylien, kuntien ja kehittäjien itsenä käyttöön. Hankkeen vaikutuksesta kylät ja maaseudun mahdollisuudet elinympäristönä ovat aiempaa vahvemmin esillä molemmissa maakunnissa. Saadun palautteen perusteella hanke on vahvistanut ja tukenut kylätason toimintaa ja lisännyt kylien aktiivisuutta ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kylissä. Hankkeen tavoitteet on saavutettu kaikissa toimintasuunnitelman mukaisissa toimenpidekokonaisuuksissa, hankkeen aikana täsmennettyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaisesti. Hankkeessa on tiedotettu maallemuuton mahdollisuuksista ja maaseutuasumisen vaihtoehdoista suurelle yleisölle sekä vahvistettu kylien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä, markkinointia ja profiloitumista sekä maaseututoimijoiden keskinäistä verkostoitumista. Näin ollen hankesuunnitelmassa määritellyt laadulliset tulokset: maaseutuasumisen tietoisuuden kasvu, maaseutuasumisen tunnettuuden lisääntyminen, maaseutuasumisen verkoston ja yhteistyön vahvistuminen erityisesti kylätoimijoiden kesken Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella, ovat toteutuneet, luoden myös vahvaa pohjaa tulevalle yhteistyölle. Määrälliset tulokset Varsinais-Suomi Satakunta Yhteiset Yhteensä Tavoite Tilaisuudet*: 36 25 2 63 50 Raportit, selvitykset, esitteet, julkaisut: 17 10 3 30 12 *avoimet tilaisuudet, ei sisällä kyläkohtaisia käyntejä 4. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikissa hankkeen neljässä toimenpidekokonaisuudessa on tarvetta jatkotoimenpiteille. Tarpeisiin vastataan jatkossa niin paikallisin, maakunnallisin, kuin alueiden välisinkin hankkein ja toimenpitein. Lisäksi hankkeen teemoissa tarvitaan valta-kunnallista tukea alueellisen ja paikallisen kehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Valtakunnallisesti tulee tuottaa alueiden käyttöön tietoa, työkaluja ja toimintamalleja ja kiinnittää erityistä huomioita näiden jalkauttamiseen hankkeen teemoissa. Kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen Kylätoimijoilta saadun palautteen ja kysynnän perusteella on selvää, että kylien viestintä- ja markkinointiosaamista tulee kehittää edelleen, ja tähän tarkoitukseen tarvitaan resursseja jatkossakin. Onni kutsuu kylään- hankkeessa ei kyetty tarjoamaan riittävästi neuvontaa kylille, sillä erityisesti kyläkohtaista neuvontaa pyydettiin enemmän kuin hankkeesta oli mahdollista hoitaa. Kylien hyödyntämistä kunta-, seutu- ja maakunnanmarkkinoinnissa kannattaa kehittää edelleen. 14
Kylämatkailua tule kehittää edelleen kylien omaa osaamista ja paikallistuntemusta hyödyntäen. Täsmätapahtumat soveltuvat erinomaiset kylien käytettävissä oleviin resursseihin, eivätkä vaadi vapaaehtoisilta kylätoimijoilta ajallisesti pitkäjänteistä sitoutumista tuotteen saatavuuteen (vrt. esim. tilattavat ohjelmapalvelut). Tällaisia tapahtumia tulee kehittää lisää, ja erityisesti tulee selvittää miten Avoimet Kylät-päivän jatko saadaan turvattua. Maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi Maaseutuasumisen markkinoinnissa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota markkinoinnin sisältöön: kuntien ja alueiden markkinoinnissa tulee hakea uusia avauksia erilaisten maaseutualueiden vahvuuksien mukaan, perinteisten vetovoimatekijöiden, kuten luonnonläheisyyden tai palveluiden, sijaan. Kylien potentiaali tulee tunnistaa nykyistä tehokkaammin myös osana kuntamarkkinointia. Onni-hankkeen tutkimuksen mukaan yhteistyö pienempien yhteisöjen kanssa voisi tehostaa kuntien asukashankintaa. Muuttajat kiinnittävät huomiota erityisesti asuinalueen ja asunnon ominaisuuksiin ja kuntakeskuksen asemakaavoitettu taajama-alue ei aina ole muuttokohde, jota muuttajat etsivät. Tämän tutkimuksen mukaan kuntarajoihin rajautuvat ominaisuudet eivät ole merkittävä muuton motiivi, vaan muuttopäätökseen vaikuttaa ennen kaikkea asuinalueen ja asunnon ominaisuudet. Tähän saakka muuttoliiketutkimus on painottunut kuntien välisten muuttoliikkeiden tarkasteluun, sillä hallinnollisiin rajoihin perustuva tutkimus on ollut luonnollinen tapa tarkastella alueellisia ja väestöllisiä rakennemuutoksia. Kehittyneet paikkatietomenetelmät kuitenkin mahdollistavat kuntarajoista irrallisen alueluokituksen ja siten myös muuttoliiketutkimuksen uudistaminen on mahdollista. Hankkeen tulokset osaltaan puoltavat kuntarajoista irrallista muuttoliiketutkimusta, sillä maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden muuttomotiiveissa ei nouse esiin erityisiä kuntarajoihin nojautuvia tekijöitä. Tämä on syytä huomioida jatkossa myös kuntamarkkinoinnin sisältöjä ja konsepteja rakennettaessa. Maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen Kylien kiinteistöjen käytön lisäämiseksi vuokraustoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Lisäämällä vuokrakäyttöä nostetaan talojen käyttöastetta ja lisätään tuloja talon ylläpitoon. Kylätalojen käyttöä yleisötapahtumien keskipisteenä tulee myös kehittää, ja samalla pohtia muun yhteisöllisen käytön yhteensovittamista liiketoiminnan kanssa. Kylätoimijoiden liiketoimintaosaamista kannattaisi myös kehittää (hinnoittelu, tuotteistus, oheispalvelut, asiakaspalvelu), samoin markkinointiosaamista. Tilojen yhteismarkkinointia tulisi edelleen kehittää ja varmistaa kaikkien kohteiden ajantasainen esittely yhteisellä sivustolla. Toimenpiteen toteuttamiseksi asiaa tulee edistää myös valtakunnan tasolla, toimijoiden kuten Suomen Kotiseutuliiton, Suomen Kylätoiminta ry:n ja Nuorisoseurojen Liiton yhteistyönä. Maakuntatasolla luontevina vastuutahoina ja yhteistyökumppaneina toimivat maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät sekä erilaiset hankkeet. Kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen Kylien ja kuntien vuoropuhelua, ja käytännön yhteistyötä tulee kehittää edelleen. Nykyisten kyläsuunnitelmien soveltuvuutta kylien kehittämisen välineeksi kunnissa tulee arvioida kriittisesti ja hakea uusia avauksia. Esimerkiksi paikkatietoaineistot mahdollistavat havainnollisen kylien kuvaamisen, kehityksen seurannan ja vaihtoehtojen mallintamisen. Paikallisten kehittäjien paikkatietoosaamista tuleekin lisätä, ja selvittää uusia tapoja kyläsuunnitteluun. Kyläkävelystä on menetelmä hankkeessa saatu myös hyvää kokemusta, ja tämän kaltaisia asiantuntijoita, kylätoimijoita, virkamiehiä ja asukkaita yhdistäviä menetelmiä kannattaisi kylien kehittämisessä jatkossakin hyödyntää, nykyistä enemmän. Samalla tulee varmistaa että maakunnissa on riittävästi osaamista ja asiantuntijuutta ohjata menetelmien käyttöä kylillä ja kunnissa. Myös kylien määritelmää tulee tarkentaa tapauskohtaisesti (toiminnalliset kylät, maantieteelliset kylät, palvelukylät jne.) ja samalla pohtia, 15
miten perinteisten kylätoimijoiden (kyläyhdistykset) lisäksi kunnan ja ylipäätään kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö järjestetään. Hankkeen kokemusten mukaan kylien neuvottelukuntatoimintaa ei tule rinnastaa yksinään kunnan lähidemokratiasta vastaavaksi tahoksi, vaan lähidemokratian toteutuminen vaatii kyliä laajempaa näkökulmaa asukkaiden osallistumiseen. Maaseutuasumisen ja maankäytön osalta kylien ja kunnan yhteistyön kehittäminen tulee jatkossa toteuttaa paikallisista tarpeista lähtien. Erilaiset maaseutu- ja kyläalueet tarvitsevat erilaisia suunnittelu- ja kehittämismenetelmiä, kuntakohtaisesti. Kyläkaavoitus-termiä tulisi selkeyttää (tai jopa välttää). Tapauskohtaisesti kylien maankäytöllä viitataan joko oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen (osayleiskaavat, yleiskaavat, asemakaavat) tai epäviralliseen kylien (maankäytön) suunnitteluun. Tähän jälkimmäiseen kyläsuunnittelu olisi selkeämpi termi kuin nykyisin käytettävä kyläkaavoitus, joka sotkeutuu edelliseen. Erilaiset lähtötilanteet olisi hyvä tunnistaa ja huomioida jatkossa erilaisia kylien asukashankinta-hankkeita valmistellessa, jotta toimenpiteet valitaan ja resursoidaan oikein. Kylien asukashankinta vaatii käsitteenä tarkennuksia, jotta erityisesti kokonaisuuden hallinta toteutuu kylään suuntautuvan kysynnän tunnistamisesta kylien asuinpaikkojen (talot, rakennuspaikat) kartoitukseen ja edelleen kohteiden markkinointiin ja myyntiin, yhteistyötä kunnan kanssa unohtamatta. Kylien maaseutuasumisen edistämisen tulee jatkossakin olla muutakin kuin maankäyttöä ja tonttien markkinointia. Aktiivinen kylätoiminta, asukkaiden harrastusmahdollisuudet, asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen ja yleinen elinvoimaisuus edistävät asukasviihtyvyyttä ja vähentävät siten osaltaan myös lähtömuuttoa. Monipuolinen kylätoiminta ja sen esiin nosto jo sinällään luo myönteistä kuvaa maaseudusta ja edistää kylien vetovoimaa asuinpaikkoina, kuten hankkeen kokemukset osoittavat. 5. ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITTEET Maakuntien kartta Avoimet Kylät 2014 esite Avoimet Kylät 2013-esite Niinijokivarren loppuraportti (case-esimerkki kylän imagotyöstä) Onneksi on Satakunta-lehti Paikkatietoaineistoja Satakunnasta Satakunnan kylien palvelut-selvitys Maaseutumaisten kuntien asukashankinnan ja asumisen markkinoinnin keinot Varsinais-Suomessa selvitys Muuttoon vaikuttaneet tekijät Varsinais-Suomen maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2011 suuntautuneissa muutoissa-tutkimus Varsinais-Suomen Kylätalokyselyn tulokset-raportti 16