Ympäristöraportti 2001
Ympäristöraportti Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Tarkka ja monipuolinen seuranta kasvattaa ympäristötietoisuutta; kestävä kehitys edellyttää jatkuvaa parantamista. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten tarkastusten avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä ympäristökysymyksistä on divisioonien johdolla, ja ympäristöjohtaja valvoo, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan koko Nordkalkissa. Tuotannon eri vaiheissa suojataan ympäristöä, minkä lisäksi Nordkalk tarjoaa ympäristökoulutusta myös asiakkailleen. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan vakuutuksella sopimuksia solmittaessa. Lisäksi urakoitsijoiden toimintaa seurataan säännöllisesti ympäristötarkastusten yhteydessä. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet Arvot ja tavoitteet - pyrkimys kestävään kehitykseen, jossa ihminen on keskeisellä sijalla - voimassa olevia ympäristölakeja ja säädöksiä noudatetaan - merkittävät ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa - tiedottaminen ympäristösuojelun kehityksestä, toimenpiteistä ja tuloksista Jatkuva parantaminen - ympäristövaikutukset huomioidaan kehitettäessä tuotteita ja tuotantoprosesseja - ympäristösuunnitelmat ovat osa strategista suunnittelua ja ne sisältävät ympäristönäkökohdat, päämäärät ja toimenpiteet niihin liittyvine investointeineen - investointisuunnitelmiin sisältyy arvio investointien ympäristövaikutuksista - ympäristötyötä arvioidaan säännöllisesti
Nordkalk järjestää säännöllisesti pelastusharjoituksia onnettomuuksien varalta. Kuvassa on meneillään harjoitus Lappeenrannassa. Maisemointi aloitetaan istuttamalla puita. Ympäristöjohtaminen edistyy Ruotsissa toiminnan ympäristöjohtamisjärjestelmät saivat kuluneena vuonna ISO 14001 -standardin mukaisen sertifikaatin. Näin ollen kaikki Suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset ja koko toiminta Ruotsissa ovat saaneet ympäristösertifikaatin. Nordkalk liittyi vuonna 2000 energiansäästön puitesopimukseen, jonka Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on solminut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Sopimuksen piiriin kuuluu Nordkalkin kolme suurinta tuotantopaikkakuntaa Suomessa: Parainen, Lappeenranta ja Tytyri. Tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä ja siten alentaa kustannuksia. Sitoutuminen pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen energiatehokkuuden parantamiseen on samalla hyvä tapa vähentää ympäristöpäästöjä. Myös sopimuksen ulkopuolelle jääneillä toimipaikkakunnilla pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja vähentämään energiankulutusta. Nordkalkissa selvitetään parhaillaan energiankäyttöä niin tuotantolaitoksissa kuin toimistotiloissa. Lappeenrannassa on uusittu ympäristöselonteko, joka kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, mukaan lukien Nordkalkin naapurit. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri -projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Ohjelma on laadittu yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais- Suomen Liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen kanssa. Nordkalk on myös mukana työryhmässä Teollisuus, liikenne ja ilmalaskeuma, joka selvittää vuonna 2001 aloittamassaan tutkimuksessa teollisuuden huleveden ympäristövaikutuksia. Lisäksi Nordkalk on yksi WWF:n Operaatio Merenneidon päätukijoista. Operaation päämääränä on koko Itämeren tilan parantaminen. Nordkalk, jolla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta, pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Koulutus ja henkilöstö Suomessa on selvitetty henkilöstön suhtautumista johtamisjärjestelmiin ja järjestelmien toimivuutta käytännössä. Tutkimustulosten perusteella aloitettiin koulutusohjelma, jonka pääpaino on ympäristöjohtamisjärjestelmässä ja eri paikkakuntien ympäristölupien vaatimuksissa. Koulutusohjelman kehitettäminen on jatkuvaa. Kun ympäristöjohtamisjärjestelmä otettiin käyttöön Ruotsissa, sai aluksi noin sata henkilöä ympäristökoulutusta. Nordkalk koulutti viime vuonna Suomessa 13 ja Ruotsissa 9 sisäistä arvioijaa. Päämääränä on sitouttaa useampia henkilöitä ympäristötyöhön ja helpottaa ympäristöjohtamisjärjestelmien kehittämistä. Ympäristöosastossa työskentelevien määrä kasvoi kolmesta neljään. Lisäksi jokaisessa tehtaassa on yksi henkilö, jolla on vastuu ympäristökysymyksien koordinoinnista toimipaikallaan. Tuotantoprosessien vaikutus ympäristöön Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä noin 30 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Toiminnan merkittävimmät ympäristöhaitat ovat melu, tärinä, pöly ja erilaiset päästöt; louhosten sivukivi ja muu tuotantoprosesseista yli jäävä materiaali sekä ympäristölle vaarallinen jäte. Viimeksi mainittu koostuu pääasiassa erilaisista jäteöljyistä, jotka kerätään yhteen ja käsitellään lakien ja ympäristömääräysten mukaisesti. Lappeenrannassa toimiville wollastoniitin ja kalsiitin rikastuslaitoksille on myös vedenkäyttö merkittävä ympäristönäkökohta. Gotlannissa Storugnsin louhoksen läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, jotka osaltaan rajoittavat kalkkikiven louhintaa. Lappeenrannan teollisuusalue sijaitsee osin pohjaveden suojelualueella, mikä lisää toiminnan vastuullisuutta ja tarkkailutarvetta. Vimpelissä Vesterbackan alueella louhintaa rajoittavat lehtojensuojeluasetus ja muinaismuistolaki. Louhinta ja esikäsittely Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyä. Avolouhos muuttaa maisemaa silmiinpistävällä tavalla. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan aina louhimaan myös sivukiveä. Sitä voidaan osittain hyödyntää sepelinä, mutta osa joudutaan varastoimaan kasoina, jotka erottuvat kaivospaikkakuntien maisemissa. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin pohjavesi valuu kaivokseen, ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Tämä voi vaikuttaa pohjaveden tasoon ympäristössä.
Poltettu kalkki Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1000 o C:ssa joko kierto- tai kuiluuunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Savukaasut sisältävät typen oksideja (No x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Kalkinpoltossa ei synny päästöjä vesistöön. Poltettu kalkki on joko rae- tai jauhemuotoista. Se seulotaan eri fraktioihin tai jauhetaan. Tuotteita käytetään mm. raudanja teräksenvalmistuksessa, sulfiittimalmien rikastamisessa, selluloosan tuotannossa sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksessa. Myös hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Sammutettu kalkki Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämäällä vettä poltetuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kuntien ja teollisuuden vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuuden sovelluksissa. Karbonaattituotteet Karbonaattituotteet valmistetaan kalkkikivestä eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ) murskaamalla, jauhamalla ja seulomalla. Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi. Siten pölynmuodostus on kalkkikivijauhetehtaiden suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin rajoittaa pitämällä prosessit suljetuina ja puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Tuotteita käytetään mm. maanparannusaineena maaperän happamuuden neutralointiin, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä eläinten rehuissa sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineena. Muu tuotanto Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Rikastettu kalsiitti jatkojalostetaan paperipigmentiksi. Ominaispäästöt ilmaan Poltettu kalkki
Paraisilla poltetaan kalkkia kiertouunissa. Puolan Wolicassa sijaitseva jauhatuslaitos otettiin käyttöön viime kesänä. Ympäristönsuojelutoimenpiteitä tuotantopaikkakunnilla Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään kehitysprojekteja ja seurantaan ja valvontaan liittyviä rutiineja parannetaan. Tuotanto Puolassa on moninkertaistunut maan eteläosassa sijaitsevan kalkkikiviyritys Miedziankan hankkimisen ja läheisen Wolican myllyn käyttöönoton jälkeen. Tästä johtuen kokonaispäästöjen määrä Puolassa on kasvanut, ja toimenpidesuunnittelu ympäristökuormituksen vähentämiseksi on jo meneillään. Pölyäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Monin paikoin on rakennettu suojavalleja ja istutettu puita. Kuivina kesäpäivinä pölyämistä vähennetään kastelua lisäämällä. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että kokonaisleijuma tehdaslueen lähistöllä on vähentynyt merkittävästi. Siikaisissa koko vuoden tuotannon murskaaminen on keskitetty kolmeen kuukauteen syksyllä, jotta pölyäminen ja melu voidaan minimoida vuoden muina aikoina. Murskaamisen keskittäminen vähentää myös polttoaineen käyttöä. Ympäristöjohtamisjärjestelmän myötä jäteöljyn käsittely on muuttunut turvallisemmaksi ja jätteen erottelu tehokkaammaksi. Sivukiven hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja louhosten ympäristöohjelmaan. kokonaisleijuman keskiarvo Ilman laadun kehitys Sipoon kalkkitehtaan ympäristössä. 100 75 50 25 0 asema 1 asema 2 1980 1984 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 Lähde: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Vuonna 2001 Nordkalk käytti yhteensä 2,8 miljoonaa euroa ympäristökuormitusta vähentäviin investointeihin, joihin ei kohdistu tuottovaatimuksia. Kuluneen vuoden aikana on Nordkalkin tuotantopaikkakunnilla toteutettu ympäristöä suojaavia toimenpiteitä seuraavasti: Ilma Vimpelin tehdaslueella on parannettu liikennejärjestelyjä pölyämisen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Vampulassa on asfaltoitu noin 6000 m 2 :ä tehtaan sisääntuloaluetta. Gotlannin Storugnsiin on hankittu lakaisukone; asfaltointiin sekä kastelujärjestelmään on panostettu; hienoainesten määrää ja siten tuotannon aiheuttamaa pölyämistä on pyritty vähentämään. Kalkproduktion Storugns AB (KPAB) on eri toimenpitein rajoittanut poltetun kalkin hienoainesten Karbonaattituotteet Osa kaavioista perustuu mittauksiin, osa laskelmiin. Tiedot on kerätty ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Nouseva suuntaus karbonaattituotteiden osalta johtuu osittain uudesta tuotevalokoimasta, jonka valmistaminen edellyttää energiaa aiempaa enemmän.
Ruotsin Falköpingissä sijaitsevan Uddagårdenin tehtaan ajanmukaistaminen on vähentänyt ympäristökuormitusta. Nordkalk on vesistökalkituksen asiantuntija maailmanlaajuisesti. määrää, joten pölyäminen lastausvaiheessa ja edelleen käsittelyssä asiakkaan luona on vähentynyt. Louhen tehdasalueella Kerimäellä on panostettu menetelmiin, joiden ansiosta yli jääneet sivutuotteet voidaan sijoittaa käytöstä poistettuihin kaivostiloihin. Tämä vähentää pölyämistä merkittävästi, eikä maan päällä olevia läjitysalueita tarvitse suurentaa. Raahessa ja Paraisilla asennettiin uuneihin uudet sähkösuodattimet, jotka vähentävät hiukkaspäästöjä (pölyämistä) tehokkaasti. Lappeenrannassa on asennettu uudet suodattimet seulontaan sekä poltetun kalkin lastauslaitteisiin. Myös Vampulaan on hankittu uusia suodattimia. Puolassa Slawnossa rakennettiin uusi murskauslinja, joka vähentää ympäristövaikutuksia tehdasalueella. Melu Ruotsissa Köpingissä on otettu käyttöön uusia kompressoreita, mikä on vähentänyt melua tuntuvasti. Storugnsissa tehdään säännöllisesti parannuksia työkoneiden ja laitteiden äänen vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi kohentuneen. Uddagårdenin tehtaan ajanmukaistaminen on vähentänyt melua. Vesi Lappeenrannassa hapetusallas on ruopattu. Pohjaveden tilan seuranta jatkuu, ja uuden maanläjitysalueen ojaan on asennettu öljynerotuskaivo. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy on rakennuttanut varastoaltaan yli jäävää kalsiittia varten. Tehtaasta ulos pumpattavan veden ohjausta on parannettu. Puolassa Miedzianka toimittaa vettä läheisiin kotitalouksiin, kuten tekee myös Tytyri Suomessa. Miedziankassa on otettu käyttöön jätevedenpuhdistamo. Energia Kompressorihallin uudistaminen Ruotsin Köpingissä on johtanut energiankulutuksen vähenemiseen ja mahdollistanut hukkalämmön talteenoton. Prosessinhoitajien lisäkoulutuksen ansiosta on polttoprosessissa saatu aikaan säästöjä. Paraisilla, Lappeenrannassa, Tytyrissä ja Louhella kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään omassa tuotannossa ja lisäksi sitä jaetaan kaukolämpönä. Ruotsissa Uddagårdenin tehtaan ajanmukaistaminen on johtanut huomattaviin säästöihin polttoaineen käytössä. Jäte ja sivutuotteet Lappeenrannassa on onnistuttu lisäämään rikastushiekan käyttöä mm. kaatopaikkojen saneerauksessa. Kalkkiuunista vapautuvaa hiilidioksidia käytetään paperipigmentti PCC:n raakaaineena. Tytyrissä on huomattavasti lisätty sivukiven jauhamista asfalttifilleriksi. Tytyrin käytöstä poistetut maanalaiset kaivostilat ovat tärkeä loppusijoituspaikka mm. voimalaitostuhkalle. Paraisten, Lappeenrannan, Tytyrin ja Louhen kalkkiuunien sähkösuodatinpölyn myynti lähes kaksinkertaistui kuluneena vuonna. Ruotsissa Köpingissä myytiin koko vuoden sähkösuodatinpöly. Maisemointi Paraisilla ja Vampulassa on louhosten läheisyydessä sijaitsevia sivukiven läjitysalueita maisemoitu maa-aineksella ja istuttamalla puita. Sipoossa on tehdasalueen rannalle niin ikään istutettu puita. Gotlannin Storugnissa maisemointi katsotaan osaksi tuotantoa ja toteutaan sitä mukaa kuin louhinta etenee. Lappeenrannassa jatkui vanhan teollisuusjätettä sisältävän kaatopaikan maisemointi. Työ aloitettiin jo vuonna 2000 ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Kaatopaikan maisemointi jatkui vuonna 2001, jolloin aloitettiin istutukset alueelle. Työ saataneen päätökseen vuoden 2003 aikana. Kokeilu kasvipohjaisilla öljyillä Gotlannin Storugnsissa kokeiltiin joitakin vuosia helposti hajoavien kasvipohjaisten öljyjen käyttöä kuorma-autojen ja lastauskoneiden hydraulisissa järjestelmissä. Öljyn kuitenkin havaittiin tuhoavan tiivisteitä ja pumppuja, mikä johti ylläpitokustannusten kasvuun ja vuotojen lisääntymiseen. Mineraaliöljy on siksi jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön. Koneet Nordkalkille vuokraava yritys ja koneiden valmistaja pyrkivät löytämään toimivan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Ympäristötuotteet Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristötuotteiden myynti lisääntyi jonkin verran viime vuonna, ja se on 13 % kokonaismyynnistä. Nordkalk Velox on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostointia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja aumakomposteissa. Nordkalk Filtra on uusi tuoteperhe, joka on kehitetty jäteveden suodattamiseen. Erilaiset kalkkisuodattimet mahdollistavat vedenpuhdistuksen sellaisissakin kohteissa, joissa ei voi käyttää perinteisiä puhdistusmenetelmiä. Vesistöjen happamoituminen johtuu ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kalkitsemalla pyritään palauttamaan kohdevesistön vedenlaatu sille tasolle, jolla se oli ennen happamoitumista. Vuosikymmeniä jatkunut pitkän tähtäimen työ on tehnyt Nordkalkin tunnetuksi järvi- ja vesistökalkituksen osaajana kaikkialla maailmassa. Ruotsissa on maailman laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma, jonka kehittämiseen ja toteuttamiseen Nordkalk osallistuu aktiivisesti vesistö- ja metsäkalkituksen asiantuntijana.
Päästöt SUOMI 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Päästöt ilmaan 1) CO 2 (t) 350 000 561 950 593 732 638 979 670 079 658 396 hiukkaset (t) 394 387 349 347 464 453 SO 2 (t) 87 158 175 68 122 90 NO x (t) 464 415 514 468 514 444 Päästöt veteen kiintoaine (t) 24 14 16 80 51 BOD 7 ATU (t) 4 3 2 8 5 Sivutuotteet suodatinpöly (t) 31 700 41 716 37 902 41 863 46 681 45 195 * josta hyödynnetty (t) 20 100 20 589 16 730 27 071 29 592 29 632 sammutusjäte (t) 21 500 19 986 25 709 21 108 20 425 19 191 * josta hyödynnetty (t) 11 000 11 786 14 949 12 739 13 174 6 605 sivukivi (t) 921 850 1 290 936 1 443 681 1 122 884 1 454 576 1 328 901 *josta hyödynnetty (t) 500 800 811 956 953 242 829 746 1 148 527 1 005 718 rikastushiekka (t) 127 900 171 196 185 760 119 183 119 922 115 637 * josta hyödynnetty (t) 22 158 24 628 19 287 15 000 25 000 65 746 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 93 43 53 49 58 50 RUOTSI 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Päästöt ilmaan 1) CO 2 (t) 291 000 344 551 475 243 385 248 437 790 385 733 hiukkaset (t) 113 92 101 135 99 37 SO 2 (t) 43 61 205 162 128 38 NO x (t) 485 545 705 644 682 389 Sivutuotteet suodatinpöly (t) 33 580 33 303 34 727 27 547 23 637 30 980 * josta hyödynnetty (t) 29 580 29 578 30 421 23 057 18 317 29 638 sammutusjäte (t) 2 200 1 705 1 390 1 599 1 600 * josta hyödynnetty (t) 2 200 1 705 1 390 1 599 593 sivukivi (t) 5 940 10 803 14 003 39 814 52 343 33 759 * josta hyödynnetty (t) 10 803 14 003 39 814 52 343 25 759 pesuliete (t) 70 000 0 0 26 022 26 028 26 000 uunijäte (t) 4 700 4 463 2 051 1 899 2 695 3 100 * josta hyödynnetty (t) 500 0 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 39 26 46 59 54 750 2) VIRO 1999 2000 2001 Päästöt ilmaan 1) CO 2 (t) 28 959 25 502 25 303 hiukkaset (t) 350 127 153 SO 2 (t) 2 2 2 NO x (t) 21 19 19 Sivutuotteet suodatinpöly (t) 0 1 500 240 * josta hyödynnetty (t) 0 1 500 240 uunijäte (t) 480 480 200 prosessijäte (t) 71 300 30 500 31 179 * josta hyödynnetty (t) 71 300 30 500 0 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 0 5 5 PUOLA 3) 1999 2000 2001 Päästöt ilmaan 1) CO 2 75 706 9 264 hiukkaset (t) 0,40 5,80 19,00 SO 2 (t) 0,15 0,47 6,00 NO x (t) 0,15 1,43 24,00 Sivutuotteet prosessijäte (t) 1 265 2 300 331 944 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m 3 ) ei merkitty ei merkitty 21 1) Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 2) Storugnsilla on lainmuutoksen seurauksena oltava valmius vastaanottaa satamassa käyvien alusten jäteöljyä. 3) Päästöjen määrän nousu johtuu toiminnan voimakkaasta kasvusta kalkkikiviyritys Miedziankan hankinnan ja Wolican jauhatuslaitoksen valmistumisen jälkeen. Ilmapäästöjen laskeminen Rikkidioksidipäästöt (öljykattila) M s = 0.02 x s x M a (t/a) jossa M s = rikkidioksidi päästö (t/a) s = poltoaineen rikkipitoisuus M a = polttoaineen kulutus (t/a) Hiukkaspäästöt (öljykattila) M h = 0.04 x Q x M a /1000 (t/a) jossa M h = hiukkaspäästö (t/a) Q = hiukkaspäästö (70 mg/mj, jollei mitattu) Hiilidioksidipäästöt Kalkkikiven poltossa vapautuu teoreettisesti 0,78 t CO 2 / t CaO CO 2 -päästökertoimia polttoaine kg CO 2 /GJ bensiini 69,3 diesel, kpö 74,1 rpö, jäteöljy 77,4 nestekaasu 63,1 kivihiili 94,6 koksi 108,0 antrasiitti 94,6 maakaasu 56,1 masuunikaasu 252,0 koksaamokaasu 40,5 turve 106,0 Polttoaineiden lämpöarvoja polttoaine lämpöarvo kivihiili (GJ/t) 29,0 polttoöljy (GJ/t) 42,0 nestekaasu (GJ/t) 46,4 maakaasu (MJ/m 3 ) 36,0 koksaamokaasu (MJ/m 3 ) 17,0 Typpioksidipäästöt polttoaine NO x -kerroin (mg/mj) raskas polttoöljy 150 kevyt polttoöljy 150 maakaasu 100 nestekaasu 100
PAINOPRISMA OY / Satavuotinen kalkitussopimus Vuonna 1998, kun Partek täytti sata vuotta, alkoi kalkitusprojekti Nokialla sijaitsevan Alinenjärven vedenlaadun parantamiseksi. Projektia hoitaa Nordkalk yhdessä Nokian kaupungin ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Alinenjärven happamoituminen alkoi 1970-luvulla, jolloin ilmansaasteiden vaikutus alueella oli suurimmillaan. Kalkitusprojektin tavoitteena oli neutraloida vesistön happamuus ja pitää sen jälkeen vedenlaatu mahdollisimman tasaisena. Marraskuussa 1998 kalkittiin Alinenjärven yläpuolisista järvistä Ylinenjärvi ja Kalliojärvi. Järviketjun vedenlaatu on kalkitusten jälkeen kehittynyt odotetulla tavalla. Veden ph ja alkaliteetti mitataan joka kevät ja syksy, ja vedenlaatu on pysynyt hyvällä tasolla. Viime vuonna tehdyt vedenlaatumääritykset osoittavat ph:n ja alkaliteetin laskeneen lievästi, mikä oli odotettua. Varsinkin järviketjun ylimmällä järvellä, Ruokejärvellä, on ollut selkeä happamoittava vaikutus ketjun muihin järviin. Siksi aikaisempia toimenpiteitä täydennettiin kalkitsemalla myös Ruokejärvi lokakuussa 2001. Seuraava mittaus näyttää, miten kalkitus vaikuttaa ketjun muihin järviin, ja milloin seuraavat toimenpiteet ovat ajankohtaisia. www.nordkalk.com Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie FIN-21600 Parainen Puh.0204 55 6999 Fax 0204 55 6038 Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 70, PB 544 SE-101 30 Stockholm Puh.+46 (0)8 677 53 00 Fax +46 (0)8 10 0145 Viro Nordkalk AS EE-76101 Vasalemma, Harjumaa Puh.+372 (0)6713 266 Fax +372 (0)6713 148 Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13 PL-31-038 Krakow Puh.+48 (0)12 428 6580 Fax +48 (0)12 429 5005