YMPÄRISTÖRAPORTTI 2006
|
|
- Kirsi-Kaisa Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖRAPORTTI 26
2 Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja 39 paikkakunnalla. Yhtiön esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 1 vuotta. Nordkalk louhii 2 paikkakunnalla omista esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Nordkalkin suurin asiakassegmentti on teollisuus, jolle menee myynnistä 86 prosenttia. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmenttien valmistuksessa. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Myös sokeriteollisuudessa kalkin tehtävänä on puhdistaa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista ja rakennusaineteollisuus Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä paperiteollisuuden jälkeen. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle ja wollastoniittia tarvitaan mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävä on vakauttaa maaperä. Kalkin avulla estetään painumia ja parannetaan kantavuutta. Tien peittävään asfalttiinkin lisätään kalkkikivijauhetta. Ihmisten arjessa kalkki näkyy monin tavoin, konkreettisimmin ehkä maaseudulla missä kalkitsemalla vähennetään maaperän happamuutta. Niin ikään kalkkia käytetään neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuutta. Kalkkikivipohjaiset tuotteet puhdistavat voimaloiden savukaasuja, ja kalkilla säädellään juomavetemme happamuutta sekä puhdistetaan jätevesiä. Arvomme ovat luottamus, osaaminen ja laatu, ja ne ohjaavat meitä kaikessa toiminnassamme. Luotamme itseemme, työtovereihimme ja yhteistyökumppaneihimme. Uskomme kumppanuuden tarjoamaan yhteiseen hyötyyn. Ymmärrämme asiakkaittemme prosesseja, mikä auttaa meitä kohtaamaan koko ajan muuttuvia vaatimuksia. Kykenemme toimittamaan oikean ratkaisun jokaiseen tilanteeseen. Oivallamme mahdollisuudet parantaa niin omia kuin asiakkaan prosesseja. Raaka-aineemme, tuotteidemme ja työmme laatu heijastuvat asiakkaan lopputuotteisiin. Toimitamme oikeat tuotteet oikeaan aikaan. Vuosi 26 voimakasta kasvun aikaa Vuonna 26 Nordkalkin liikevaihto kasvoi 13 % 33,8 miljoonaan euroon. Tilikauden voitto kasvoi 75 % 24,5 miljoonaan euroon. Yhtiön tulosta rasittivat kuitenkin korkeat energia- ja rahtikustannukset sekä Suomen paperiteollisuuden rakennemuutos. Myönteinen kehitys Puolassa ja Baltiassa jatkui. Venäjällä Alekseevkan kalkkitehtaan kunnostus jatkui suunnitelmien mukaisesti. Norjassa Nordkalk aloitti yhdessä Franzefoss Mineralsin kanssa uuden kalkkiuunin rakentamisen. Terästeollisuuden ja rakennusaineteollisuuden korkeasuhdanne jatkui. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 134. Tuleviin haasteisiin ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen pyritään varautumaan monin tavoin. Nordkalk on osallistunut Suomessa uuden ammattitutkinnon luomiseen kaivosalalle ja syksyllä 26 käynnistettiin myös kaksivuotinen työnjohdon koulutus turvaamaan tulevaa työvoiman tarvetta kasvun jatkuessa. MEUR Paperipigmentit 2 % Rakennusaineet 23 % Tuotteet (% liikevaihdosta) Muut 8 % Kalkkikivi 17 % Poltettu ja sammutettu kalkki 34 % Myynti asiakassegmenteittäin (% liikevaihdosta) Maatalous 6 % Ympäristönhoito 8 % Muu teollisuus 1 % Liikevaihto 6 Teräs 18 % Paperi 29 % Kalkkikivijauheet 21 % Liikevoitto Sellu 6 % MEUR
3 Toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Työympäristön tulee olla hyvä. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme ja palvelujamme taloudelliset seikat ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka käsittävät laatu-, työympäristö- ja ympäristönäkökohtia, päämääriä ja toimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen työympäristö- ja ympäristövaikutukset. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista laatu-, työympäristö- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. 3
4 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk perusti ympäristö- ja laatuosaston vuonna Osaston tehtäväksi määriteltiin Nordkalkin ympäristöjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Ympäristöjärjestelmä tukee Nordkalkin pyrkimystä kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutusten huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä kysymyksistä on divisioonien johdolla. Toimintamme vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Ympäristönsuojelun taso Nordkalkissa on hyvä. Toimintamme täyttää voimassaolevien lakien vaatimukset sekä viranomaisvaatimukset ja seuraamme lainvalmistelutyötä ja valmistaudumme vastaamaan tuleviin vaatimuksiin. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Monipuolinen seuranta lisää ympäristötietoisuutta. Seuranta mahdollistaa myös toimintaperiaatteidemme mukaisen jatkuvan parantamisen, johon sitoutuminen on erottamaton osa organisaation ympäristöasioiden hallintaa. Toimintaperiaatteet on päivitetty vuodenvaihteessa ja niihin on yhdistetty aiemmin erilliset laatu- ja ympäristöpolitiikat sekä työsuojeluun liittyvät periaatteet. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa ja Puolassa on sertifioitu ISO 141 -ympäristöstandardin mukaisesti. Puolan tuotantolaitokset sertifioitiin joulukuussa 26, minkä jälkeen 87 prosentilla tuotantolaitoksistamme on ympäristösertifikaatti. Nordkalkin intranetissä on ympäristösivusto, jossa on ympäristöön liittyvää tietoa. Sivuston tavoitteena on kehittää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -vastuuta sekä innostaa mahdollisimman moni mukaan ympäristötyöhön. Ympäristö huomioidaan tuotannon eri vaiheissa. Asiakkaille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa kalkin käytön positiiviset vaikutukset ympäristölle tuodaan esille. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään Nordkalkin toimintaperiaatteiden noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Urakoitsijoiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta ja se pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Lisäksi Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi-järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri projektiin, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen vuonna 1999 käynnistämä yhteistyöohjelma Saaristomeren tilan parantamiseksi. Nordkalk on mukana myös erilaisissa jätevesiprojekteissa, joissa pyritään tehostamaan jäteveden puhdistusta haja-asutusalueella. Tätä varten Nordkalk on kehittänyt uusia tuotteita, jotka sitovat fosforia ja typpeä. Louhella Nordkalk osallistuu yhdessä mm. Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Savonlinnan kaupungin ja läheisten kuntien kanssa hankkeeseen, jolla parannetaan Saimaaseen kuuluvan Ylä-Enoveden happitasapainoa. Gotlannissa haetaan ympäristölupaa uudelle louhokselle Nordkalk on anonut lupaa louhia kalkkikiveä Pohjois-Gotlannin Bungessa vuosina Bungen sijainti on edullinen jo olemassa olevaan infrastruktuuriin nähden, kiven lajitteluun ja jalostukseen Storugnsissa sekä laivaukseen. Yksi Bungen alueen merkittävistä eduista on sen sijainti kauempana asutuksesta kuin nykyisen louhoksemme Klinthagenin alue, mitä voidaan pitää yhteisön näkökulmasta hyvänä asiana. Nordkalk on työstänyt kahta rinnakkaista ympäristövaikutusten arviointia voidakseen aloittaa kaivostoiminnan Bungen alueella ja selvittääkseen sen vaikutukset luontoon ja ympäristöön. Toinen arvioinneista selvittää suunnitellun koelouhinnan seurauksia ja toinen kuvaa varsinaisen louhinnan vaikutuksia. Arvioinneissa ei tähän mennessä ole ilmennyt, että louhinnalla olisi negatiivisia vaikutuksia esim. pohjaveteen. Ympäristötuomioistuin myönsi Nordkalkille koelouhintaluvan Bungen alueelle. Koelouhinta aloitettiin syksyllä 26 ja päätettiin helmikuussa 27. Varsinaista louhintaa koskeva lupahakemus ja selvitys ympäristövaikutuksista jätettiin ympäristöviranomaisille toukokuussa 26. Uuden louhoksen avaaminen on nykyisellä lainsäädännöllä monimutkainen prosessi. Nordkalkilla on pitkä kokemus kalkkiteollisuudesta eri maissa. Tämän kokemuksen perusteella yhtiö on tehnyt yhdessä konsulttien ja viranomaisten kanssa kattavia tutkimuksia louhinnan vaikutuksista ympäristöön ja hydrogeologiaan. Meneillään olevat tutkimukset luovat perustaa seurantaohjelmalle Bungen tulevaa toimintaa varten. 4
5 Ympäristövaikutukset Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 26 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Venäjällä. Osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Muita vaikutuksia ovat louhinnasta syntyvä sivukivi ja muu tuotannossa syntyvä läjitettävä materiaali. Nordkalk solmi vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöä koskevan sopimuksen vuonna 25. Sopimus kattoi 8 Suomen 11:sta tuotantopaikkakunnasta ja laajeni vuonna 26 koskemaan yhdeksää. Sopimus on voimassa myös vuonna 27. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä ja avolouhos muuttaa maisemaa. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin kaivokseen valuu pohjavettä. Avolouhokseen valuu myös pintavettä. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineena. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraakaaineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan vettä valvotusti läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 11 C:ssa joko kierto- tai kuiluuunissa. Poltettu kalkki on rakeista ja jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, malmien rikastamisessa, selluloosan ja paperipigmenttien valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Hiilivoimalaitosten ja jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään sammutettua kalkkia, jonka laitokset itse valmistavat poltetusta kalkista. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät vähäisiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 26 oli,24 GJ tuotettua karbonaattitonnia kohti. Karbonaattituotteiden tuotantoprosesseissa on energia-analyysien avulla löydetty energiansäästökohteita. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja; kalkkikiven kalsinointi tapahtuu kalkkiuuneissa n. 11 C:n lämpötilassa. Lämpö tuotetaan esim. kivihiilellä, polttoöljyllä, koksi- tai maakaasulla. Koksikaasua syntyy terästeollisuudessa ja sitä käytetään kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa, koska polttoaineiden epäpuhtaudet voivat siirtyä kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kasvavat ja aiheuttava prosesseille suuria muutostarpeita. Vuonna 26 energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa oli 5,3 GJ kalkkitonnia kohden. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksidia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. kolmasosa on peräisin polttoaineesta ja loput raaka-aineesta. Poltettu kalkki on korvaamaton raakaaine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten esim. paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunutta hiilidioksidia kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Käytetyt energiamuodot koko Nordkalk-konsernissa Koksikaasu 17 % Maakaasu 6% Nestekaasu 1% Kivihiili 39 % Sähkö 11 % Polttoöljy 24 % Öljykoksi, koksi 2 % 5
6 Ympäristövaikutukset Energiansäästösopimus Nordkalk on jatkanut Suomessa vuonna 2 alkanutta teollisuuden energiansäästösopimusta vuoden 27 loppuun saakka. Tarkoituksena on edelleen selvittää mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta kaikilla Nordkalkin paikkakunnilla erityisesti tuotantoprosesseissa, tekemällä energia-analyysejä auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla. Energia-analyysien tuloksena laaditaan energiankäytön tehostamissuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota energiankulutukseen vaikuttaviin käyttöteknisiin toimenpiteisiin. Esimerkkinä merkittävistä toteutuneista energiansäästötoimenpiteistä on mm. kalkkiuunien tehostettu hukkalämmön talteenotto. Lämpö hyödynnetään ohjaamalla se kaukolämpöverkostoon tai omaan tuotantoon. Päästökauppa vuonna 26 Nordkalkin kalkinpolttotoiminta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin. Kalkin polton yhteydessä syntyviä hiilidioksidipäästöjä tarkkaillaan ja ne raportoidaan viranomaisille päästökauppalakien mukaisesti. Kalkinpolttoprosessissa hiilidioksidipäästöjen lähteet ovat kalkkikiven sisältämä karbonaatti ja polttoon tarvittava polttoaine. Polttoaineesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen osuus on n. kolmannes koko päästömäärästä. Poltetun kalkin tuotanto Ruotsissa on ollut vuonna 26 suunniteltua vähäisempää johtuen mittavista kalkkiuunien korjaustöistä. Alhaisempi tuotantomäärä johti pienempiin hiilidioksidipäästöihin, minkä seurauksena vuonna 26 päästöoikeuksia voitiin myydä 2,4 miljoonan euron edestä. Nordkalk on anonut päästöoikeuksia jaksolle voimassaolevien direktiivien mukaisesti. Ominaispäästöt ilmaan Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja. Poltetun kalkin NOx - ja SO 2 -päästöjen kasvu johtuu kiviraakaaineen edellyttämästä korkeammasta polttolämpötilasta sekä mittaustekniikan muuttamisesta Ruotsissa. Vuodesta 25 lähtien hiukkaspäästöluvut perustuvat pistepäästöihin, mikä näkyy karbonaattituotannossa alentuneina hiukkaspäästöinä. Poltettu kalkki 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,2,15,1,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5 1,1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1,, , , Karbonaattituotteet
7 Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Vuonna 26 ympäristötuotteiden myynti oli 8 % Nordkalkin kokonaismyynnistä. Toimitusmäärät olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta ympäristötuotteiden myynnin suhteellinen osuus on pienentynyt Nordkalkin kokonaismyynnin kasvaessa. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyprosesseissa ja savukaasujen puhdistuksessa. Vedenkäsittelyn osuus ympäristötuotteiden kokonaismyynnistä on noin 6 % ja savukaasujen puhdistuksen noin 4 %. Uusia tuotteita ja sovelluksia ympäristönhoitoon kehitetään jatkuvasti. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, ettei vesi aiheuta korroosiota jakelujärjestelmissä eikä kuluttajien laitteissa. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Fosforin ja typenpoisto tehostuu, jolloin jäteveden vesistöjä rehevöittävä kuormitus vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Nordkalk Filtra P -suodinmassa tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Se poistaa tehokkaasti kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamoissa tai maasuodattimissa käsitellyistä jätevesistä vesistöjä rehevöittävän fosforin. Vuoden 25 uutuustuote Sauna-Seppo on Nordkalk Filtra P -fosforinpoistomassaa sisältävä suodatin kesämökkien sauna- ja pesuvesille. dyntämään ravinteet paremmin.ja ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee. Rehevöitymisen lisäksi vesistöjen ongelma on myös happamoituminen. Vesistökohtaisilla kalkituksilla pyritään palauttamaan happamoituneiden vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, enimmäkseen hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Vesistöjen happamoitumisen yhtenä syynä ovat useimmiten ilmansaasteet. Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, polton yhteydessä syntyy happamia yhdisteitä, mm. rikkidioksidia, jotka on erotettava savukaasuista. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Hapan maaperä häiritsee esimerkiksi kasvien ravinnonottoa, eivätkä kalat voi elää liian happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti kalkkikivijauheiden, poltetun kalkin tai sammutetun kalkin avulla ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Näin rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 9 %. Jätteenpoltossa syntyy kloori- ja fluoripäästöjä enemmän kuin rikkidioksidipäästöjä. Myös niiden vähentämiseen savukaasuista käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään pesurissa vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Rehevöittävien ravinteiden pääsyä vesistöihin estetään myös peltojen kalkituksella. Erilaisten kalkkikivijauheiden avulla vähennetään maan happamuutta. Tällöin kasvit pystyvät hyö- 7
8 Ympäristötyö vuonna 26 Vuonna 26 Nordkalk käytti ympäristöinvestointeihin yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään toimintaperiaatteiden mukaisia kehityshankkeita. Ympäristötyön tärkeimmät päämäärät ovat hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen. Seuranta- ja valvontarutiineja kehitetään jatkuvasti. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on aikaansaanut monia parannuksia, mm. ongelmajätteiden käsittelyssä ja jätteiden lajittelussa. Sivukiven tehokas hyödyntäminen ja läjitettävän määrän minimointi on yksi kaivosten ja louhosten ympäristöohjelman päämääristä. Lappeenrannassa julkaistiin päivitetty Ihalaisen tehdasalueen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristönäkökohtia koko tehdasalueella, jolla toimii Nordkalkin lisäksi myös muita teollisuusyrityksiä. Tytyrissä ollaan yhdessä Lohjan kaupungin ja Pitkäniemen teollisuusalueella toimivien yritysten kanssa julkaistu tiedote, jossa kerrotaan alueen yrityksistä ja ympäristöasioista. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti Kiviniemenrannan asuntoalueen asukkaille. Pölyäminen ja päästöt ilmaan Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa ja työ pölynpoiston tehostamiseksi jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Tehdasalueiden liikennejärjestelyjä parantamalla voidaan vähentää pölyämistä ja lisätä turvallisuutta. Monilla paikkakunnilla on asfaltoitu teitä ja pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnallaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että pölypäästöjen määrä on vähentynyt neljännekseen sitten 198- luvun alun. Myös Paraisten kaivoksella on panostettu pölyämisen vähentämiseen. Nosto- ja rikastuslinjalle on asennettu uusia seulalaitteistoja, jotka ovat vähentäneet pölyämistä sisätiloissa merkittävästi. Läjitysalueella suoritetut hajapölyämismittaukset osoittivat, että pölyämistä oli alueella hyvin vähän ja vuoden keskiarvo alle 5 % ohjearvosta. Puolan Miedziankassa on asennettu pölynerotin yhdelle murskauslinjoista pölyämisen vähentämiseksi alueella. Vuoden 27 alussa valmistuu pölynpoisto yhdelle jauhatuslinjoista. Köpingissä ja KPAB:lla on otettu käyttöön jatkuvatoiminen päästömittausjärjestelmä päästöjen määrän seuraamiseksi. KPAB:lla on lisäksi aktiivihiilen annostelulaitteisto, jonka tarkoituksena on vähentää savukaasupäästöjä. Sipoossa on asfaltoitu n. 3 m 2 tehdasaluetta. Alueelle on rakennettu ajoneuvojen pyörien huuhteluasema puhtaanapidon helpottamiseksi sekä estämään yleisten teiden likaantumista. Lappeenrannan kalkkitehtaalla jatkettiin vuonna 24 käynnistettyä kivihiilen kulutuksen vähentämiseen tähtäävää projektia. Sen myötä häiriöt ja niistä aiheutuneet pölypäästöt ovat puolittuneet ja energiankulutus laskenut. Melu ja tärinä Nordkalkin tuotantolaitoksilla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden aiheuttaman melun vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi parantuneen. Louhokset sijaitsevat lähellä asuinalueita, mikä otetaan huomioon louhintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuonna 26 Lappeenrannassa on selvitetty louhoksen lähellä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuvaa tärinähaittaa. Selvityksen perusteella tehdään tarvittaessa muutokset räjäytysmenetelmiin tärinätason alentamiseksi. Paraisilla ja Lappeenrannassa sekä Storugnsissa Ruotsissa on kehitetty räjäytyskenttien panostusta tärinähaittojen vähentämiseksi louhoksen läheisyydessä. On pyritty optimoimaan porausmetrit, porausreikien suunnat sekä käytetyt räjähdysainemäärät siten, että kivi irtoaa mahdollisimman keveästi, jolloin tärinä jää vähäisemmäksi. Parannuksiin on pyritty mm. ottamalla paremmin huomioon geologiset seikat, eri räjähdysainelaatujen yhteiskäytöllä sekä supistamalla ja suuntaamalla räjäytyskenttiä. Tytyrissä on otettu käyttöön jatkuvatoiminen tärinämittari ja luotu ohjeistus Louhintatärinät Tytyrin kaivoksella. Vesi Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan. Tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Lappeenrannassa on wollastoniittirikastamolle asennettu uusi prosessivesien suodatin. Suodatin mahdollistaa prosessiveden tehokkaamman kierron. Tämä on vähentänyt veden pumppausta joesta vuositasolla noin 8 m 3, mikä vastaa noin 1 % koko Ihalaisen teollisuusalueen tarpeesta. Vähentynyt vedenpumppaus on tuonut mukanaan myös energiansäästöä. Kaukolämpö ja energia Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Jos vastaava lämpömäärä tuotettaisiin polttoöljyllä, ilmakehään vapautuisi hiilidioksidia.vuonna 26 Nordkalk toimitti lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää lähes 25 taloutta ja toimittaa niille lämminvesi. Vuonna 26 hukkalämmön myynti jäi hieman edellisiä vuosia vähäisemmäksi lämpimän kesän ja syksyn takia. Lohjalla aloitettiin tehostamisprojekti, jonka tavoitteena oli energiankulutuksen vähentäminen kalkinpoltossa. Tuloksena 8
9 oli pienempi energiankulutus kuin edellisvuonna. Projektiin sisältyi mm. kiertouunin uusi ohjausjärjestelmä, jonka avulla säästettiin energiaa ja vähennettiin Tytyrin CO 2 päästöjä. Projekti on vielä kesken, lopulliset tulokset saadaan vasta tämän vuoden aikana. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Parfill-tehtaalla Paraisilla on investoitu uusiin pienpaine- ja korkeapainekompressoreihin, ilmanoton muutostöihin sekä automaattisen kastepistesäädön ja ilmamääräsäädön toteuttamiseen. Automaattisen järjestelmän avulla on arvioitu saavutettavan huomattavia energiasäästöjä. Sipoossa seurataan kaoliiniprosessin poistoilman lämpötilaa ja kosteutta. Tämän avulla voidaan optimoida kaasunkäyttöä ja arvioida kulutuksen vähentyminen. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja maisemointi Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Nordkalkin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä ja louhia ympäristöä säästäen. Suomessa noin 6 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Lappeenrannan kaivoksen lajittelulaitoksen uusiminen antoi lisäkapasiteettia ja mahdollisti esiintymän tehokkaamman hyödyntämisen. Asiakastehtaille menevän raaka-aineen osuus kokonaislouhinnasta nousi tasolta 66 % tasolle 82 %. Resurssit ovat tehokkaammin käytössä ja asiakkaalle toimitettavan kiven laatu parantunut. Paraisten kalkkitehtaalla on tehostettu raaka-aineen käyttöä 9 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 26 läjitettiin vain 1 % käsitellystä materiaalista. Louhella tehostettiin kiven hyötykäyttöä polttoprosessissa noin 1 %:lla, mikä on Louhen oma ennätys. Tämän vuoksi louhintamäärää ja kiven nostoa kaivoksesta on voitu vähentää. Nordkalk pyrkii lisäämään maamassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on erottaa esim. maisemoinnissa käyttökelpoinen maa-aines, kuten multa ja savi ja varastoida se erikseen tulevia tarpeita varten. Lappeenrannassa on otettu maanäytteitä ja analyysien tuloksia on hyödynnetty eri materiaalien varastoinnin suunnittelussa. Tuotannossa syntyvä jäte Paraisten kaivoksen kaatopaikkajätteiden määrä on vähentynyt puoleen aiemmista vuosista. Viimeisimmän jätehuoltosopimuksen myötä jätteiden määrän ja käsittelyn seuranta on entistä tarkempaa ja luotettavampaa. Tytyrin kaivoksella on otettu käyttöön kaksi uutta kaivoskäytöstä poistettua louhostilaa voimalaitostuhkan varastoimiseen. Vuoden ympäristöteko 26 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 26, myönnettiin tällä kertaa Puolan System-tiimille. Tiimi on tehokkaasti toteuttanut ympäristö-, laatu- ja työturvallisuusjärjestelmät, minkä ansiosta koko Puolan toiminta on saatu sertifioitua (ISO 141, 91 ja OHSAS 181). Lämpöenergian hyödyntäminen MWh Louhi Lappeenranta Parainen Tytyri Suomen kalkkitehtaiden tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään kaukolämpönä. Vuonna 26 hukkalämmön myynti jäi hieman edellisiä vuosia vähäisemmäksi lämpimän kesän ja syksyn takia. Ongelmajätteet ja kaatopaikkajätteet Tonnia Pölyämistä vähennetään mm. kastelemalla teitä Jäteöljy Kiint. öljyjäte Kaatopaikkajäte 26 Paraisten kaivoksen ongelma- ja kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet huomattavasti 2-luvulla. Kaatopaikkajätteen määrän kasvu vuonna 26 johtuu korjaustöistä kaivosalueella. 9
10 Päästöt ja oheistuotteet SUOMI Päästöt ilmaan CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) ) 2) 325 NOx (t) ) Päästöt veteen kiintoaine (t) ) BOD 7 ATU (t) Oheistuotteet suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) *josta hyödynnetty (t) rikastushiekka (t) * josta hyödynnetty (t) uunijäte (t) * josta hyödynnetty (t) * kaivostäyttöön (t) Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) RUOTSI Päästöt ilmaan CO 2 (t) hiukkaset (t) ) SO 2 (t) ) NOx (t) ) Oheistuotteet suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) *josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) pesuliete (t) uunijäte (t) Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) ) VIRO Päästöt ilmaan CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NOx (t) Oheistuotteet suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) uunijäte (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) PUOLA Päästöt ilmaan CO hiukkaset (t) SO 2 (t) NOx (t) Oheistuotteet sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) Ongelmajätteet öljyt ja rasvat (t) VENÄJÄ 26 Päästöt ilmaan CO hiukkaset (t) SO 2 (t) NOx (t) 13 Oheistuotteet uunijäte (t) 662 * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) 669 * josta hyödynnetty (t) 1445 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) Nordkalk aloitti tuotannon Venäjällä lokakuussa 25, joten tilastotietoa aikaisemmilta vuosilta ei ole. Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Polttoainesekoitusta on muutettu. 2) Polttolämpötilaa on nostettu 3) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue. 4) Köpingin uusi sähkösuodatin otettiin käyttöön v ) Polttolämpötilaa on nostettu ja mittaustekniikkaa on muutettu 6) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn. 1
11 Luulaja Norja Verdal Uddagården Ruotsi Orsa Köping Tukholma Raahe Kokkola Vimpeli Seinäjoki Kristiinankaupunki Siikainen Tampere Vampula Tytyri Sipoo Parainen Helsinki Inkoo Vasalemma Kurevere Storugns Suomi Tallinna Rakke Louhi Lappeenranta* Viro Pietari Alekseevka Venäjä Landskrona Ignaberga Malmö Siauliai Liettua Saksa Lübeck Szczecin Puola Gdynia Sławno Miedzianka Wolica Krakova Jauhatus Myynti/toimisto Kaivos Kalkkiuuni Oma satama * Lappeenrannassa on lisäksi kalsiitti- ja wollastoniittikastamot sekä tehdaspalvelut. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy sijaitsee Lappeenrannassa. 11
12 Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 18 FI-216 Parainen Puh Fax Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 74, PB 544 SE-11 3 Stockholm Puh. +46 () Fax +46 () Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-7611 Harju maakond Puh Fax Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13,15 PL Krakow Puh. +48 () Fax +48 () Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE Lübeck Puh. +49 () Fax +49 () Venäjä Nordkalk/AIZ Business Center Senator Chapaeva Street 15 RU St. Petersburg Puh Fax
Tavoitteena kestävä kehitys
YMPÄRISTÖRAPORTTI Tavoitteena kestävä kehitys Ympäristötyön tavoitteena on ympäristöstrategiaan tukeutuen nostaa esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden
LisätiedotNordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen
Ympäristöraportti 27 Nordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja yli 3 paikkakunnalla.
LisätiedotYmpäristöraportti 2002
Ympäristöraportti 22 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan
LisätiedotNORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005 NORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalk louhii pääosin omista esiintymistään
LisätiedotKalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.
GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:
LisätiedotYmpäristöjohtaminen edistyy. Nordkalk ja ympäristö. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet
Nordkalk ja ympäristö Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa
LisätiedotYmpäristöraportti 2001
Ympäristöraportti 2001 Ympäristöraportti Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti.
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2009
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009 Kestävä kehitys perustuu järjestelmälliseen työhön Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm.
LisätiedotPartek Nordkalk ja ympäristö. Tuotantoprosessit. Ympäristöjohtaminen
Ympäristökertomus Partek Nordkalk ja ympäristö Partek Nordkalk keskittyy toiminnassaan kalkkikiven louhintaan ja jalostukseen Itämeren alueella. Jalostukseen kuuluu murskatun ja jauhetun kalkkikiven valmistus
LisätiedotSSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
LisätiedotParaisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa.
NORDKALKIN YMPÄRISTÖrAportTI 2010 Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa. Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme
LisätiedotParhaisiin resepteihin kuuluu kalkki
Vuosikertomus 2007 Parhaisiin resepteihin kuuluu kalkki Jos onnistumisen voisi purkittaa, se pitäisi sisällään rautaista ammattitaitoa, tarkkaan harkittuja ainesosia, jatkuvaa tuotekehitystä ja määrätietoisuutta
LisätiedotRecipes. for. Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille
Recipes for Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille Nordkalk Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-,
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotSjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SjT Säkylä 2017 21.3.2017 Jan Drugge 9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotNordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä
Lehdistötiedote Nordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä Tilinpäätöstiedote 2008 13.2.2009 liikevaihto kasvoi 344,9 (2007:334,4) miljoonaan euroon (+3 %) voitto
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotNORDKALK. ja ympäristö RAPORTTI 2011
NORDKALK ja ympäristö RAPORTTI 2011 2 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa
LisätiedotAsiakassegmentissä Muu teollisuus myynti kemianteollisuudelle kasvoi verrattuna vuoteen 2006.
Lehdistötiedote 31.1.2008 Nordkalkilla hyvä vuosi Tilinpäätöstiedote 2007 liikevaihto kasvoi 334,4 (2006:303,8) miljoonaan euroon (+10 %) voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia nousi 32,7 (24,5) miljoonaan
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotKALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN
KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotVUOSIKER TOMUS 2006 VUOSIKERTOMUS 2006
VUOSIKERTOMUS 2006 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...3 Pohjois-Euroopan ykkönen...4-5 Toimitusjohtajan katsaus...6-7 Nordkalkin tuotteet...8-9 Teollisuus...10-13 Maatalous...14-15 Ympäristönhoito...16-17
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2017
Abloy oy ympäristökatsaus 2017 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotYmpäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007
Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden
LisätiedotEnergiatehokkuutta koko jalostusketjuun
Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto
Lisätiedot120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE
120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2012
Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotBig wheels keep on turnin, sanotaan tunnetussa laulussa, mutta kuinkahan moni tietää, että pyöriäkseen pyörät tarvitsevat kalkkia.
VUOSIKERTOMUS 2005 Kalkki on kaikkialla Big wheels keep on turnin, sanotaan tunnetussa laulussa, mutta kuinkahan moni tietää, että pyöriäkseen pyörät tarvitsevat kalkkia. Kalkkia käytetään muun muassa
LisätiedotYMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015
YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotPäätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa
Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotMETROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1
METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,
LisätiedotEdellisestä johtuen tilinpäätöksessä olevat vertailuluvut vuodelta 2003 kuvaavat silloisen NK- Holding-konsernin taloudellista tilannetta.
Lehdistötiedote 27.1.2005 Nordkalk Oyj Abp: Kehitys myönteinen koko vuoden Tilinpäätöstiedote vuodelta 2004 liikevaihto kasvoi 270,6 (2003:259,8 ) miljoonaan euroon (+4 %) tulos ennen satunnaiseriä nousi
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotViestinnän arjessa vastuullisesti
Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa
LisätiedotNORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014
NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014 Member of Rettig Group NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS, RAPORTTI 2014 Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 lähtien. Raportin nimi on nyt Nordkalk
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotJätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy
Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä Endev Oy 4.10.2017 MIKSI JÄTEVESILIETE ON (OLLUT) JÄTETTÄ? Yhdyskuntajätevesilietteet sisältävät mm. lääkeainejäämiä, mikromuovia, huumeainejäämiä,
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotPorvoon jalostamon ympäristötulos 2017
Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Soihdutusmäärä laski hieman vuodesta 2016 Normaalivuodeksi suuri soihdutusmäärä johtui huolloista ja käyntihäiriöistä jalostamolla. Soihdutuksiin liittyen saatiin
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotSisällysluettelo. 3 Jatkuvaa parantamista. 4 Yhtiö Itämeren rannoilla. 4 Yritys on osa yhteisöä. 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa
Nordkalk ja kestävä kehitys Raportti 2013 Sisällysluettelo 3 Jatkuvaa parantamista 4 Yhtiö Itämeren rannoilla 4 Yritys on osa yhteisöä 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa 7 Uudelleen suunnatut henkilöstöresurssit
LisätiedotKATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva
LisätiedotLuontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus
Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen
LisätiedotMiten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?
Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa? RAVINNEKIERROISTA VOIMAA ETELÄ-KARJALAAN 04.04.2019 Mervi Matilainen Apila Group Oy Ab @Apilagroup #materialswisdom Lähtökohdat Kolmekymmentä vuotta sitten
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotNOKIANVIRRAN ENERGIA OY
1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotLoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä
LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä BioCO 2 -projektin workshop Hiilidioksidin hyötykäytön mahdollisuudet 7.9.2017 Tapio Tirri LoCap - Paikallisesti talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen
Lisätiedot