Partek Nordkalk ja ympäristö. Tuotantoprosessit. Ympäristöjohtaminen

Transkriptio

1 Ympäristökertomus

2 Partek Nordkalk ja ympäristö Partek Nordkalk keskittyy toiminnassaan kalkkikiven louhintaan ja jalostukseen Itämeren alueella. Jalostukseen kuuluu murskatun ja jauhetun kalkkikiven valmistus sekä kalkin poltto ja sammutus. Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan ja kartoitetaan jatkuvasti. Ympäristöasioiden käsittelyä varten Partek Nordkalk -konsernilla on yhtenäinen ympäristöpolitiikka. Partek Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, jossa keskeisellä sijalla on ihminen. Toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään ja huomioidaan jo silloin, kun toiminnalle asetetaan tavoitteet. Tietoa toimenpiteistä ja niiden tuloksista annetaan jatkuvasti kaikille osapuolille. Tuotteita ja työvaiheita kehitetään parhaan käytössä olevan tekniikan avulla niin, että tuotteen ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta tulevat huomioon otetuiksi. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa yhtiön jokaisen yksikön vuosittaista strategista suunnitteluprosessia ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten tarkastusten avulla. Ympäristösuunnitelmat kattavat ympäristönäkökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet sekä pysyvien parannusten vaatimat investoinnit. Partek Nordkalkissa investointisuunnitelmaan on sisällyttävä arvio investoinnin ympäristövaikutuksista. Vastuu ympäristökysymyksissä on linjajohdolla, joka on myös vastuussa ympäristötiedottamisesta henkilökunnalle ja suurelle yleisölle. Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö, joka on perehtynyt ympäristökysymyksiin. Partek Nordkalkissa toimii ympäristöjohtaja, jolla on kokonaisvastuu siitä, että Partek Nordkalkin ympäristöpolitiikkaa noudatetaan. Christer Sundström, toimitusjohtaja Ympäristöjohtaminen Partek Nordkalkin tavoitteena on saada ISO 141- ympäristösertifikaatti koko toiminnalleen. Tähän mennessä Raahen kalkkitehdas ja yhtiön Lappeenrannan toiminto ovat saaneet ympäristösertifikaatin. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan myös muissa Suomen tuotantolaitoksissa sekä Köpingissä, Ruotsissa. Sertifiointiprosessi on aloitettu. Samalla kun ympäristöjärjestelmää sovelletaan käytäntöön koko henkilöstö saa koulutusta ympäristöasioissa. Myös urakoitsijoille on annettu ympäristökoulutusta niillä paikkakunnilla, joilla he osallistuvat tuotantoon. Partek Nordkalkin toiminta edellyttää ympäristölupia, joiden sisältöä ollaan uudistamassa suurelta osin sekä Suomessa että Ruotsissa. Voidaankin olettaa, että rajoituksia tiukennetaan etenkin pölyn ja sivutuotteiden osalta. Emme kuitenkaan odota tiukennusten vaarantavan toimintaamme. Torbjörn Engman, ympäristöjohtaja Tuotantoprosessit kg NO x /t CaO 1,8 NO x -ominaispäästöt Tytyrin uusi uuni Typpioksidipäästöt ovat riippuvaisia palamislämpötilasta ja polttoaineesta. Kalkkiuunien savu-kaasujen typpioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen ei ole olemassa teknistaloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristötilanne Monet teollisuuslaitoksistamme sijaitsevat kaupungeissa ja taajamissa, mikä ympäristöasioissa kasvattaa meihin kohdistuvia vaatimuksia. Gotlannissa Storugnsin louhoksen läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, jotka osaltaan rajoittavat kalkkikiven louhintaa. Lappeenrannassa tehdasalue sijaitsee osittain pohjaveden suoja-alueella, mikä lisää toimintamme vastuullisuutta ja tarkkailutarvetta. Vimpelissä Vesterbackan louhoksella kalkkikiven louhintaa rajoittavat lehtojensuojeluasetus ja muinaismuistolaki. Toiminnan merkittävimmät ympäristöhaitat ovat melu, louhintatärinä, pöly, savukaasupäästöt, kuten typpioksidi, rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt, louhosten sivukivet, valmistusprosesseista yli jäävä materiaali sekä ongelmajätteet, pääasiassa erilaiset jäteöljyt, jotka kerätään yhteen ja käsitellään lakien ja ympäristömääräysten mukaisesti. Lappeenrannassa toimivalle kalsiitin ja wollastoniitin rikastuslaitoselle on myös vedenkäyttö merkittävä ympäristönäkökohta. Kalkinpoltossa vapautuu hiilidioksidia, joka tunnetusti vaikuttaa maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Partek Nordkalkin kalkinpolton hiilidioksidipäästöjen osuus on noin,5 % kaikista hiilidioksidipäästöistä Suomessa ja Ruotsissa. Louhinta ja esikäsittely Kalkkikivi louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaimeen ja lajitteluun, jonka jälkeen se kuljetetaan edelleen jalostettavaksi. 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 1,79 1,23 1,41,49

3 CO 2 -ominaispäästöt Hiukkaspäästöt SO 2 -ominaispäästöt Energiankulutus t CO 2 /t CaO 1,4 1,2 1,8,6,4,2 1,31 1,22 1,27,91 kg hiukkasia/t CaO,6,5,4,3,2,1,57,44,39,5 kg SO 2 /t CaO,45,4,35,3,25,2,15,1,5,2,25,45 GJ/t CaO ,37 5,96 5,33 3,62 Tytyrin uusi uuni Hiilidioksidipäästöissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viimeisten kolmen vuoden aikana. Tytyrin uusi uuni Savukaasujen hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi. Tämä kertoo Partek Nordkalkin järjestelmällisestä työstä pölypäästöjen vähentämiseksi. Rikkidioksidipäästötiedot perustuvat viranomaisten edellyttämiin yksittäismittauksiin, jotka suoritetaan joka kolmas vuosi. Mittauksen kesto on noin 2-6 tuntia, joten sen tulos voi poiketa huomattavasti uunin keskimääräisestä päästöstä. Tytyrin uusi uuni Poltetun kalkintuotannon energiankulutus (sähkö + fossiiliset polttoaineet) on vähentynyt tasaisesti. Toiminnasta aiheutuu räjäytettäessä tärinää sekä melua ja pölyä. Partek Nordkalk louhii kalkkikiveä kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa, viidellä paikkakunnalla Ruotsissa ja kolmella Virossa. Puolassa on yksi kaivos vuoden 1999 tammikuusta lähtien. Vaikutus maisemaan Avolouhos muuttaa maisemaa silmiinpistävällä tavalla. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan aina louhimaan myös sivukiveä. Sitä voidaan osittain hyödyntää sepelinä. Osa sivukivestä varastoidaan kasoina, jotka näkyvät louhintapaikkakunnilla. Pohja- ja pintavesi Kallioperässä olevia halkeamia myöten pohjavesi valuu kaivokseen ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Vettä on jatkuvasti pumpattava pois, muuten kaivokset vähitellen täyttyisivät. Veden pumppaus voi vaikuttaa pohjaveden tasoon kaivoksen lähiympäristössä. Poltettu kalkki on joko rae- tai jauhemuotoista. Se seulotaan eri fraktioihin tai jauhetaan. Tuotteita käytetään muun muassa raudan- ja teräksenvalmistuksessa, sulfiittimalmien rikastamisessa, selluloosan tuotannossa sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksessa. Poltetun kalkin valmistuksessa käytetään polttoaineena kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Vesistöön ei synny päästöjä kalkinpoltossa. Partek Nordkalk tuottaa poltettua kalkkia viidellä paikkakunnalla Suomessa ja kolmella paikkakunnalla Ruotsissa. Poltettu kalkki Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1 C:ssa joko kiertouunissa tai kuilu-uunissa. Uunin polttovyöhykkeessä kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ).

4 CO 2 -ominaispäästöt Hiukkaspäästöt SO 2 -ominaispäästöt NO x -ominaispäästöt kg CO 2 /tuotetonni ,3 9,3 1,3 g hiukkasia/tuotetonni ,1 58,3 61,9 g SO 2 /tuotetonni ,8 5,8 6 g NO x /tuotetonni , ,6 vuosi Kaaviot osoittavat, että karbonaattituotteiden valmistuksen ominaispäästöt ja energiankulutus ovat kautta linjan eri suuruusluokkaa kuin kalkinpolton vastaavat arvot. Sammutettu kalkki Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ) eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutettua kalkkia käytetään mm. käyttö- ja jäteveden puhdistusprosessissa, metallurgisessa teollisuudessa ja rakennusaineteollisuudessa. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Ilmaan pääsee myös pieniä määriä hiukkasia. Partek Nordkalk valmistaa sammutettua kalkkia kahdella paikkakunnalla Suomessa ja kahdella paikkakunnalla Ruotsissa. Karbonaattituotteet Karbonaattituotteet valmistetaan kalkkikivestä eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ) murskaamalla, jauhamalla ja seulomalla. Tuotteita käytetään muun muassa maanparannusaineena maaperän happamuuden neutralointiin, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä eläinten rehuissa sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineena. Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi. Siten pölynmuodostus on kalkkikivijauhetehtaiden suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin rajoittaa pitämällä prosessit suljettuina ja puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Partek Nordkalk tuottaa karbonaattituotteita yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa, viidellä Ruotsissa, kolmella Virossa ja yhdellä Puolassa. Muu tuotanto Partek Nordkalk rikastaa omasta kiviraaka-aineestaan myös kalsiittia ja wollastoniittia. Rikastettu kalsiitti jatkojalostetaan paperipigmentiksi. Raaka-aine tulee Partek Nordkalkin Lappeenrannan kaivoksesta.

5 Energiankulutus,25,2,22,24 GJ/tuotetonni,15,1,5,14 Ympäristönsuojelutoimenpiteet tuotantopaikkakunnilla Kaivosteollisuuden riskienhallinnan parantamiseksi kehitetään parhaillaan toimintarutiineja kaivostoimintaan liittyvien riskien seurantaan ja valvontaan. Toinen Partek Nordkalkin pitkän aikavälin tavoite on pölypäästöjen vähentäminen. Yhtiö pyrkii myös tarkempaan raaka-aineiden hyödyntämiseen ja tehokkaampiin kuljetuksiin, mikä vaikuttaa positiivisesti yhtiön talouteen ja pienentää ympäristökuormitusta. Parhaillaan on käynnissä kehitysprojekti, jonka tavoitteena on luoda menetelmiä tuotantoprosesseista yli jäävän raaka-aineen uudelleenkäyttöön. Viime vuosina Partek Nordkalk on toiminut aktiivisesti vähentääkseen toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kun Ignabergan tehdasta Ruotsissa peruskorjattiin vuonna 1997, vähennettiin samalla maan tärinä ja melu naapureiden hyväksymälle tasolle. KPAB Gotlannissa ja kalkkitehdas Luulajassa ovat uusineet savukaasujen puhdistukseen käyttämänsä tekstiilisuodattimet. Köpingin tehdasalueella suoritettiin laajoja asfaltointitöitä, jotta pihojen puhtaanapitoa voidaan tehostaa ja pölyn leviämistä ympäristöön vähentää. Gotlannin Storugns on ensimmäisenä louhoksena Ruotsissa ryhtynyt käyttämään helposti hajoavia kasvipohjaisia öljyjä kaikkien kaivoskoneiden hydraulisissa järjestelmissä. Myös tuotantolaitoksen äänieristystä on parannettu niin, että nykyään on mahdollista tehdä myös yövuoroja. (Sallittu melutaso on yöllä alhaisempi kuin päivällä.) Toimenpiteet louhintatärinän vähentämiseksi jatkuvat. Myös Paraisten kaivos käyttää kasvipohjaisia öljyjä tietyissä hydraulisissa järjestelmissä. Tytyrissä otettiin marraskuussa käyttöön uusi kuiluuuni. Uuden uunin energiankulutus tuotetonnia kohti on 2-3 % alhaisempi kuin vanhan kiertouunin vastaava kulutus. Uunille tyypilliset typpioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenevät suhteessa vieläkin enemmän. Voidaankin todeta, että uuden uunin ympäristöhaitat ovat merkittävästi pienemmät kuin vanhojen kiertouunien. Paraisten kalkkiuunin savukaasujen puhdistukseen hankittiin uusi sähkösuodin. Tämän ansiosta hiukkaspäästöt pienenivät 2 % ollen nyt korkeintaan 8 mg hiukkasia kuutiometrissä savukaasua. Louhen kalkkitehtaan sähkösuotimeen tehtiin vuoden aikana parannuksia. Asiakkaille on vuoden mittaan toimitettu päästöselvityksiä ja muuta perustietoa asiakkaiden omien tuotteiden elinkaarianalyyseja varten. Tiedonvaihto on tapahtunut pääasiassa asiakkaiden kyselylomakkeisiin perustuen. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä käytettävissä oleviin tietoihin. Ympäristötuotteet Partek Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhuoltoon. Erilaisia kalkkipohjaisia sovelluksia voidaan käyttää sekä ympäristöongelmien ehkäisemiseen että ratkaisemiseen. Ympäristötuotteiden osuus liikevaihdosta on noin 1 %. Yksi tärkeä käyttöalue on hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistus, jossa kalkkia käytetään estämään ympäristölle haitallisten aineiden päästöjä. Maa- ja metsätaloudessa kalkkikivituotteita käytetään neutraloimaan happamoitumista, joka on seurausta eri maankäsittelytoimista, lannoituksesta ja happamista laskeumista. Kalkilla on myös tärkeä merkitys veden kiertokulussa, niin juomaveden käsittelyssä kuin jäteveden puhdistuksessa. Vesistöjen ja metsien kalkitus auttaa pitämään happamuudesta kärsivät ekosysteemit hengissä. Pysyvään parannukseen vaaditaan kuitenkin happamien päästöjen vähentämistä. Juhlistaakseen 1-vuotispäiväänsä ja osoittaakseen kunnioitusta perinteilleen kalkintoimittajana, Partek ja Partek Nordkalk tekivät sopimuksen 1-vuotisesta kalkitusprojektista, jonka tavoitteena on parantaa Nokialla sijaitsevan Alisenjärven veden laatua. Projekti toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.

6 Poikkeukselliset tapahtumat Vuoden aikana on ollut kaksi räjäytysvahinkoa Storugnsin ja Paraisten kaivoksilla. Normaalin räjäytyksen yhteydessä kiviä sinkoutui poikkeuksellisen kauas räjäytyspaikasta. Paraisilla tapahtuma ei aiheuttanut vahinkoja. Storugnsissa Gotlannissa kiviä lensi tielle sekä läheisten kiinteistöjen puutarhoihin. Kivet aiheuttivat vahinkoa rakennuksille, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Nykyinen louhintarintauksen suunta on sellainen, että kivien lentäminen kohti asutusta on estetty. Lisäksi sisäisiä toimintatapoja on täydennetty. Ympäristöinvestoinnit ja sitoumukset Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan investointia, joka vähentää prosessin ympäristökuormitusta. Vuonna 1997 Partek Nordkalkin ympäristöinvestoinnit olivat 12 milj. mk ja vuonna milj. mk. Näihin lukuihin eivät sisälly uusinvestoinnit kuten Ignabergan tuotantolaitos tai Tytyrin uusi kuilu-uuni, vaikkakin nämä vähentävät tuotannon ominaispäästöjä. Ruotsissa on varattu 2.5 milj. kruunua kalkkikivikaivosten jälkihoitoon. Ilmapäästöjen laskeminen Rikkidioksiidipäästöt (öljykattila) Hiukkaspäästöt (öljykattila) M =.2 x s x M (t/a) s a jossa M s = rikkidoksiidipäästö (t/a) s = polttoaineen rikkipitoisuus M a = polttoaineen kulutus (t/a) M =.4 x Q x M h /1 (t/a) a jossa M h = hiukkaspäästö (t/a) Q = hiukkaspäästö (7 mg/mj, jollei mitattu) CO 2 -päästökertoimia polttoaine kg CO 2 /GJ bensiini 69,3 diesel, kpö 74,1 rpö, jäteöljy 77,4 nestekasu 63,1 kivihiili 94,6 koksi 18, antrasiitti 94,6 maakaasu 56,1 masuunikaasu 252, koksaamokaasu 1,1 turve 16, Hiilidioksiidipäästöt Kalkkikiven poltossa vapautuu - ca 36 kg CO 2 /syötetty kivitonni (CaCo 3 -pitoisuus n. 85 %) - ca 4 kg CO 2 /syötetty kivitonni (CaCo 3 -pitoisuus n. 95 %) - ca 7 kg CO 2 /tonni CaO

7 Käytetyt luonnonvarat ja päästöt SUOMI 1995 Tuotanto kalkkikivi (t) poltettu kalkki (t) sammutettu kalkki (t) kalkkikivijauheet (t) kvartsi (t) maasälpä (t) rikastettu kalsiitti (t) wollastoniitti (t) sepeli (t) Käytetyt luonnonvarat louhinta (t) jalostukseen (t) pegmatiittimalmi (t) kvartsiitti (t) vesi (m 3 ) Käytetyt polttoaineet kivihiili (t) polttoöljy (t) diesel (t) luonnonkaasu (*1 m 3 ) 328,5 245, 28,7 251,9 nestekaasu (t) koksikaasu (*1 m 3 ) Sähkönkulutus (MWh) Päästöt ilmaan CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NO x (t) Päästöt veteen kiintoaine (t) Fe (kg) fluoridit (kg) 23 2 BOD 7 ATU (t) 4 3 Kiinteät jätteet sähkösuodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) rikastushiekka (t) Ongelmajätteet öljyt+rasvat (t) RUOTSI 1995 Tuotanto kalkkikivi (t) poltettu kalkki (t) sammutettu kalkki (t) kalkkikivijauheet (t) Käytetyt luonnonvarat louhinta (t) jalostukseen (t) vesi (m 3 ) Käytetyt polttoaineet kivihiili (t) polttoöljy (t) diesel (t) nestekaasu (t) Sähkönkulutus (MWh) Päästöt ilmaan CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NO x (t) Kiinteät jätteet sähkösuodinpöly (t) sammutusjäte (t) pesuliete (t) 49 7 poltettu kalkki (t) Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m 3 )

8 Partek Nordkalk Oy Ab 216 Parainen Puh Fax internet: Partek Nordkalk Oy Ab Sörnäisten rantatie Helsinki Puh Fax