Ympäristöraportti 2002
|
|
- Anja Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristöraportti 22
2 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Tarkka ja monipuolinen seuranta kasvattaa ympäristötietoisuutta; kestävä kehitys edellyttää jatkuvaa parantamista. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 141 ympäristöstandardin mukaisesti, mikä varmistaa jatkuvan parantamisen toteutumisen ympäristötyössä. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä ympäristökysymyksistä on divisioonien johdolla, ja ympäristöjohtaja seuraa, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan koko Nordkalkissa. Tuotannon eri vaiheissa suojataan ympäristöä, ja lisäksi Nordkalk tarjoaa ympäristökoulutusta asiakkailleen. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksia solmittaessa. Lisäksi urakoitsijoiden toimintaa seurataan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet Louhen tehtaan uusi suodatin vähentää tehokkaasti hiukkaspäästöjä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta, ja yritys pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan useiden suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa, ja Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi-järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri -projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Arvot ja tavoitteet - pyrkimys kestävään kehitykseen - voimassa olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä noudatetaan - merkittävät ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa - tiedottaminen ympäristösuojelun kehityksestä, toimenpiteistä ja tuloksista Jatkuva parantaminen - ympäristövaikutukset huomioidaan kehitettäessä tuotteita ja tuotantoprosesseja - ympäristösuunnitelmat ovat osa strategista suunnittelua ja ne sisältävät ympäristönäkökohdat, -päämäärät ja toimenpiteet - investointisuunnitelmiin sisältyy arvio investointien ympäristövaikutuksista - ympäristötyötä arvioidaan säännöllisesti
3 Ympäristövaikutukset Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 3 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Jotkut tuotantolaitoksista - kuten Storugns Gotlannissa sekä Miedzianka ja Wolica Puolassa - sijaitsevat luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Vimpelissä louhokset rajoittuvat Natura-, lehtojensuojelu- ja muinaismuistoalueisiin. Lappeenrannan teollisuusalue sijaitsee osin pohjaveden suojelualueella, mikä lisää viranomaisten asettamia vaatimuksia. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Globaalisti merkittävin ympäristöhaitta on kalkinpoltosta aiheutuvat savukaasupäästöt. Muita haittoja ovat louhinnan yhteydessä syntyvä sivukivi ja muu tuotantoprosesseista yli jäävä materiaali sekä ympäristölle vaarallinen jäte. Viimeksi mainittu koostuu pääasiassa erilaisista jäteöljyistä, jotka kerätään yhteen ja käsitellään lakien ja ympäristömääräysten mukaisesti. Lappeenrannassa toimivat wollastoniitin ja kalsiitin rikastuslaitokset käyttävät runsaasti kiertovettä. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä. Avolouhos muuttaa maisemaa silmiinpistävällä tavalla. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä. Sitä voidaan osittain hyödyntää sepelinä, mutta osa joudutaan varastoimaan kaivosalueella. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin pohjavesi valuu kaivokseen, ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Tämä voi vaikuttaa pohjaveden tasoon ympäristössä. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1 o C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Se seulotaan eri raekokoihin tai jauhetaan. Savukaasut sisältävät typen oksideja (No x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Suodatinpöly voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannuksessa. Kalkinpoltossa ei synny päästöjä vesistöön. Poltettua kalkkia käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, sulfiittimalmien rikastamisessa, selluloosan tuotannossa ja vedenpuhdistuksessa. Myös hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämäällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Karbonaattituotteet ovat kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ), joka on murskattu, jauhettu ja seulottu. Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on jauhatuslaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä rajoitetaan puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä eläinten rehuissa sekä asfaltin, paperin ja muovin täyteaineina. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Rikastettu kalsiitti jatkojalostetaan paperipigmentiksi. Rikastusprosessin veden kierto on suljettu. Kun siinä kiertävän veden määrää on lisättävä, käytetään kaivoksen kuivanapitovettä. Vettä tarvitaan, koska saostusaltaissa tapahtuu haihtumista. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan valvotusti vettä läheiseen ojaan, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaamiseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 22 oli,26 GJ tuotettua karbonaattitonnia kohti. Energian ominaiskulutus on viime vuosina kasvanut, mikä on seurausta uudistuvasta tuotevalikoimasta. Monipuolisemman tuotevalikoiman valmistamiseen kuluu energiaa aiempaa enemmän. Karbonaatti-tuotteiden tuotantoprosesseista on energia-analyysien avulla löydetty potentiaalisia energiansäästökohteita. Tällaisia ovat mm. kuivaukseen käytettävien rumpujen ilmanottojen muuttaminen ja lämpötilojen laskeminen tietyissä paikoissa. Luonnollisesti myös jokapäiväiset kunnossapito- ja säätötoimet vaikuttavat energiankulutukseen vähentävästi. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja, kalkkikivi kalsinoidaan kalkkiuuneissa n. 1 C lämpötilassa. Lämpö tuotetaan kivihiilellä, polttoöljyllä tai koksikaasulla. Koksikaasu on terästeollisuuden sivutuote, jota voidaan käyttää kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa; polttoaineiden epäpuhtaudet siirtyvät kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja, ja useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kasvavat ja aiheuttavat näin ollen prosesseille suuria muutostarpeita. Energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa on 9-luvun lopulla laskenut selvästi, ja vuonna 22 se oli 5,6 GJ kalkkitonnia kohden. Vuosien 1996 ja 1999 välillä tapahtunut voimakas myönteinen kehitys selittyy pääosin energiatehokkaiden kuiluuunien kapasiteettien kasvuilla ja täysin uusilla uuneilla. Viimeisten neljän vuoden ominaiskulutuksen vaihtelut voidaan selittää eri uunien kapasiteettivaihteluilla.
4 Ominaispäästöt ilmaan Poltettu kalkki 1,4 1,2 1,,8,6 Karbonaattituotteet Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. 34 % on peräisin polttoaineesta ja n. 66 % kalsinointiprosessista itsestään. Poltettu kalkki on korvaamaton raakaaine niin teollisuus- kuin ympäristönhoitoprosesseissakin. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunut hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista.,4,2,,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5,, Energiansäästösopimus Nordkalkin kolme suurinta toimipaikkaa Suomessa, Lappeenranta, Parainen ja Tytyri Lohjalla, on liitetty vuonna 2 kauppa- ja teollisuusministeriön vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen. Energiansäästösopimukseen kuulumattomillakin paikkakunnilla pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja vähentämään energiankulutusta. Vuoden 23 aikana on tarkoitus yhä voimakkaammin viedä sopimuspaikkakunnilla esiintulleita säästötoimenpiteitä muiden toimipaikkojen tietoisuuteen. Vuonna 22 saatiin valmiiksi Paraisten ja Lappeenrannan energia-analyysit, Tytyrin analyysi valmistui jouluna 21. Energia-analyyseissä on selvitetty auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla sekä tuotantoprosessien että talotekniikan energiansäästömahdollisuudet. Energia-analyysin tuloksena kullekin paikkakunnalle on tehty energiankäytön tehostamissuunnitelma, jonka toteuttamisesta päättää toimipaikan johto. Energia-analyysejä tehtäessä on kiinnitetty huomiota myös käyttöteknisiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat energiankulutukseen. Nämä toimenpiteet eivät juuri vaadi investointeja ja niiden käyttöönotto sujuu helposti. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää myös hiilidioksidi- ja muita päästöjä, ja sopimus edesauttaa osaltaan kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteisiin pääsemistä.,25 2,2 1,15 Käytetyt energiamuodot,1,5 koksikaasu 19 % Sähkö 11 %, 3 25 maakaasu 3 % nestekaasu 1 % polttoöljy 22 % 2 1,4 1,2 1, 15 1 kivihiili 44 %,8,6 5 Polttoöljyt eroteltuina,4,2 uusioöljy 35 % kevyt polttoöljy 28 %, diesel 7 % Osa kaavioista perustuu mittauksiin, osa laskelmiin. Nouseva suuntaus karbonaattituotteiden osalta johtuu osittain uudesta tuotevalikoimasta, jonka valmistaminen edellyttää energiaa aiempaa enemmän. Lisäksi urakoitsijoiden polttoaineen käytön seurantaa on tehostettu. raskas polttoöljy 3 %
5 Ympäristötuotteet Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristötuotteiden myynti lisääntyi jonkin verran viime vuonna, ja se on 13 % kokonaismyynnistä. Merkittävä osa tästä käytetään juoma- ja jäteveden puhdistukseen. Nordkalk Velox on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostointia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja aumakomposteissa. Nordkalk Filtra -tuoteperheen suodinratkaisut mahdollistavat vedenpuhdistuksen sellaisissakin kohteissa, joihin perinteiset puhdistusmenetelmät eivät sovellu. Tuotteet sopivat parhaiten yksiköille, jotka eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Vesistöjen happamoituminen johtuu ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kalkitsemalla pyritään palauttamaan kohdevesistön vedenlaatu sille tasolle, jolla se oli ennen happamoitumista. Vuosikymmeniä jatkunut pitkän tähtäimen työ on tehnyt Nordkalkin tunnetuksi järvi- ja vesistökalkituksen osaajana kaikkialla maailmassa. Ruotsissa on maailman laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma, jonka kehittämiseen ja toteuttamiseen Nordkalk osallistuu aktiivisesti vesistö- ja metsäkalkituksen asiantuntijana. Energiantuotannossa syntyy happamoittavia kaasumaisia päästöjä, joiden seurauksia ovat mm. happosateet. Voimalaitosten päästöjen vähentämiseksi käytetään savukaasujen rikinpoistoon sekä kalkkikivituotteita, poltettua kalkkia (Nordkalk QL-tuotteet) että sammutettua kalkkia (Nordkalk SL-tuotteet). Kivihiiltä polttoaineenaan käyttävien voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ) vähennetään esim. kalkkikivijauhetta käyttävissä märkäpesureissa tai poltettua kalkkia hyödyntävällä puolikuivalla tekniikalla. Molemmilla tekniikoilla rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 9%. Jätteenpoltossa syntyy rikkipäästöjä enemmän kloori- ja fluoripäästöjä (HCl, HF), joiden vähentämiseen savukaasuissa myös käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja sammutetulla kalkilla. Sammutettua kalkkia käytetään myös siten, että se injektoidaan laitoksen savukaasukanavaan ennen hiukkaserontinta. Jätteenpoltto on yleistä mm. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.
6 Ympäristötyö vuonna 22 Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään kehityshankkeita ja seurantaan ja valvontaan liittyviä rutiineja parannetaan. Hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä rajallisten resurssien, kuten kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen ovat ympäristötyön tärkeimmät päämäärät. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on johtanut moniin parannuksiin, mm. jäteöljyn käsittely on muuttunut turvallisemmaksi ja jätteen erottelu tehokkaammaksi. Sivukiven hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja louhosten ympäristöohjelmaan. Vuonna 22 Nordkalk käytti yhteensä 2,9 miljoonaa euroa ympäristökuormitusta vähentäviin investointeihin, joihin ei kohdistu tuottovaatimuksia. Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan, ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että kokonaisleijuman määrä tehdaslueella on vähentynyt neljännekseen sitten 198-luvun alun. Kalkkiuuneihin, jauhatus- ja seulontalaitoksiin sekä lastauslaitteisiin on viime vuosina asennettu useita uusia sähkö- ja tekstiilisuodattimia, jotka vähentävät tehokkaasti hiukkaspäästöjä. Sekä Louhen tehtaalle Suomessa että Luulajan tehtaalle Ruotsissa asennettiin vuonna 22 uusi sähkösuodatin, ja hiukkas- päästöt laitoksista ovat selvästi vähentyneet. Köpingissä Ruotsissa on meneillään savukaasuja puhdistavan suodattimen vaihto, joka saataneen päätökseen elokuussa 23. Hajapölyämisellä tarkoitetaan erittäin hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastauspaikoilta, varastoalueilta ja ajoneuvojen pyöristä. Parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä voidaankin vähentää pölyämistä ja parantaa turvallisuutta, kuten on tehty mm. Luulajassa. Monilla paikkakunnilla on hankittu lakaisukoneita, asfaltoitu pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Gotlannissa Storugnsissa ja KPAB:ssä (Kalkproduktion Storugns AB) on meneillään kansainvälinen, EU:n rahoittama tutkimus- ja kehityshanke hienoainesten määrän ja siten pölyämisen vähentämiseksi. Joillakin toimipaikoilla vuoden tuotanto murskataan keskitetysti 3-4 kuukauden aikana, mikä vähentää pölyämistä ja melua muina vuodenaikoina. Näin voidaan lisäksi säästää kivimateriaalin kuivaamiseen käytettävää polttoainetta. Nordkalkin tehtailla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden äänen vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi kohentuneen. Hanke Storungsin sataman melutason alentamiseksi saataneen päätökseen vuoden 23 aikana. Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöön laskettava vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan; tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Vuonna 22 kalkkiuunien hukkalämmön talteenottoon on panostettu voimakkaasti. Paraisilla investoitiin lämmöntalteenottolaitteiston kapasiteetin nostamiseen ja Paraisten kaupungin kaukolämpöverkkoon toimitettavan kaukolämmön teho nousi noin 3 MW:iin. Tytyrin vuonna 1998 valmistuneelle kuilu-uunille rakennettiin savukaasujen lämmöntalteenottojärjestelmä ja näin ollen Tytyristä toimitetaan Lohjan kaukolämpöverkkoon kaukolämpöä tuotettuna sekä kierto- että kuiluuunin hukkalämmöllä. Sekä Paraisten että Lohjan kaupunkien vastaava lämpömäärä on aiemmin tuotettu polttoöljyllä, jolloin esimerkiksi kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään. Koska investoinnit tehtiin vuoden 22 aikana kaukolämmön tuotannon kasvu näkyy tuotantoluvuissa vasta vuoden kuluttua. Myös Lappeenrannassa ja Louhella kalkkiuunien hukkalämpöä jaetaan kaukolämpönä, ja lisäksi sitä hyödynnetään omassa tuotannossa. Sisäisen logistiikan kehittäminen on johtanut merkittäviin polttoainesäästöihin mm. Uddagårdenissa ja Luulajassa. Kuljetusmatkat (tonnikm) ovat Luulajassa vähentyneet n. 4,8 %. Tämä todettiin paikallisessa, kesällä 22 päättyneessä projektissa. Materiaalin lastauksen vähentyessä myös pölyäminen on vähentynyt. Tytyrin kaivosveden käyttö Kalkkiuunien savukaasujen lämmön talteenotto Sivukiven hyödyntäminen Suomessa myyntiin 5 % tuotantoon 2 % palautus järveen 48 % tuotettu kaukolämpö 7 % käytetty energia 93 % Sivukivi läjitykseen Hyödynnetty sivukivi
7 Kaivosten ympäristöohjelmissa on tavoitteena vähentää sivukiven varastointia ja kehittää sen hyötykäyttöä. Suomessa sivukiven hyötykäyttö on lisääntynyt 35 % seitsemän viime vuoden aikana. Paraisten, Lappeenrannan, Tytyrin ja Louhen kalkkiuunien sähkösuodatinpölyn myynti on kaksinkertaistunut viime vuosina. Ruotsissa Köpingissä onnistuttiin jälleen hyödyntämään koko vuoden sähkösuodatinpöly. Louhen tehdasalueella Kerimäellä on panostettu menetelmiin, joiden ansiosta ylijääneet sivutuotteet voidaan sijoittaa käytöstä poistettuihin kaivostiloihin. Tämä vähentää pölyämistä merkittävästi, eikä maan päällä olevia läjitysalueita tarvitse suurentaa. Louhen ja Tytyrin käytöstä poistetut maanalaiset kaivostilat ovat ympäristökeskuksen mukaan tärkeä loppusijoituspaikka mm. voimalaitosten jätteille kuten lento- ja kipsituhkalle. Monilla toimipaikoilla on louhosten läheisyydessä sijaitsevia sivukiven läjitysalueita maisemoitu istuttamalla puita. Gotlannin Storugnissa maisemointi katsotaan osaksi tuotantoa ja toteutaan sitä mukaa kuin louhinta etenee. Lappeenrannassa jatkuu vanhan teollisuusjätettä sisältävän kaatopaikan maisemointi. Työ aloitettiin jo vuonna 2 ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Kaatopaikan maisemointi ja puiden istuttaminen jatkui vuonna 22, ja työ saadaan päätökseen vuonna 23. Ympäristöön vaikuttavat odottamattomat tapahtumat Vuonna 22 tapahtui kaksi onnettomuutta. Paraisten kaivoksessa kuljetinhihna tuhoutui tulipalossa. Sitä seurasi perusteellinen siivous palon ympäristöseurausten ehkäisemiseksi, ja työn aikana Nordkalk oli yhteydessä kaupungin ympäristöviranomaisiin. Puolassa Miedziankassa pääsi vanhoista, tyhjennetyistä säiliöistä maahan öljyä, minkä jälkeen maa puhdistettiin. Tiedonkulku paranee Nordkalk on kehittänyt yhtiön intranet-verkkoon ympäristösivut lisätäkseen henkilöstön ympäristötietoisuutta ja heidän sitoutumistaan ympäristötyöhön, mikä helpottaa ympäristöjärjestelmän kehittämistä. Myös Nordkalkin www-sivuille on lisätty tietoa yrityksen ympäristötyöstä. Lappeenrannassa on uusittu paikallinen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, jolla Nordkalkin lisäksi toimii muita yrityksiä. Vuoden Ympäristöteko 22 Akreditoidun arvioijan tekemässä tarkastuksessa todettiin, että Paraisten kaivoksen ympäristöjärjestelmä on erittäin systemaattisesti hoidettu ja osoittaa vakavaa suhtautumista ympäristöasioihin. Yksi Suomen kaivosteollisuuden parhaiten hoidetuista järjestelmistä löytyy juuri Paraisten kaivoksesta. Tämän lausunnon perusteella Paraisten kaivokselle myönnettiin Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 22. Päästöt SUOMI Päästöt ilmaan: CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NO x (t) Päästöt veteen: kiintoaine (t) BOD 7 ATU (t) Sivutuotteet: suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) rikastushiekka (t) * josta hyödynnetty (t) uunijäte (t) * josta hyödynnetty (t) * kaivostäyttöön (t) Ongelmajätteet: öljyt + rasvat (m 3 ) RUOTSI Päästöt ilmaan: CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NO x (t) Sivutuotteet: suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) pesuliete (t) uunijäte (t) * josta hyödynnetty (t) 5 Ongelmajätteet: öljyt + rasvat (m 3 ) VIRO 3) 1) Päästöt ilmaan : CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NO x (t) Sivutuotteet: suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) uunijäte (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) 3 5 Ongelmajätteet: öljyt+rasvat (m 3 ) PUOLA 1) Päästöt ilmaan : CO 2 (t) hiukkaset (t) SO 2 (t) NO x (t) Sivutuotteet: prosessijäte (t) 2 3 sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) Ongelmajätteet: öljyt+rasvat (m 3 ) ei merkitty ) Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 2) Storugnsilla on lainmuutoksen seurauksena oltava valmius vastaanottaa satamassa käyvien alusten jäteöljyä. 3) Päästöjen määrän nousu johtuu toiminnan voimakkaasta kasvusta kalkkikiviyritys Miedziankan hankinnan ja Wolican jauhatuslaitoksen valmistumisen jälkeen. 4) Sivukiven seurantaa on muutettu. 4) 2)
8 / Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 216 Parainen Puh Fax Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 7, PB 544 SE-11 3 Stockholm Puh.+46 () Fax +46 () Viro Nordkalk AS EE-7611 Vasalemma, Harjumaa Puh.+372 () Fax +372 () Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13, 15 PL Krakow Puh.+48 () Fax +48 ()
Ympäristöraportti 2001
Ympäristöraportti 2001 Ympäristöraportti Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti.
LisätiedotYmpäristöjohtaminen edistyy. Nordkalk ja ympäristö. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet
Nordkalk ja ympäristö Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa
LisätiedotPartek Nordkalk ja ympäristö. Tuotantoprosessit. Ympäristöjohtaminen
Ympäristökertomus Partek Nordkalk ja ympäristö Partek Nordkalk keskittyy toiminnassaan kalkkikiven louhintaan ja jalostukseen Itämeren alueella. Jalostukseen kuuluu murskatun ja jauhetun kalkkikiven valmistus
LisätiedotNordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen
Ympäristöraportti 27 Nordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja yli 3 paikkakunnalla.
LisätiedotTavoitteena kestävä kehitys
YMPÄRISTÖRAPORTTI Tavoitteena kestävä kehitys Ympäristötyön tavoitteena on ympäristöstrategiaan tukeutuen nostaa esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2006
YMPÄRISTÖRAPORTTI 26 Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja 39 paikkakunnalla.
LisätiedotNORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005 NORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalk louhii pääosin omista esiintymistään
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2009
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009 Kestävä kehitys perustuu järjestelmälliseen työhön Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm.
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN
KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotKalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.
GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotParaisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa.
NORDKALKIN YMPÄRISTÖrAportTI 2010 Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa. Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotEnergiatehokkuutta koko jalostusketjuun
Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotYMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015
YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotNORDKALK. ja ympäristö RAPORTTI 2011
NORDKALK ja ympäristö RAPORTTI 2011 2 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotInfrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen
Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa Kurkistus kehityshankkeeseen 12.5.2017 Heidi Huvila, Helsinki heidi.huvila@hel.fi Heidi Huvila 15.12.2016 1 Heidi Huvila
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotRecipes. for. Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille
Recipes for Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille Nordkalk Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-,
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotParhaisiin resepteihin kuuluu kalkki
Vuosikertomus 2007 Parhaisiin resepteihin kuuluu kalkki Jos onnistumisen voisi purkittaa, se pitäisi sisällään rautaista ammattitaitoa, tarkkaan harkittuja ainesosia, jatkuvaa tuotekehitystä ja määrätietoisuutta
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotVesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen
Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:
LisätiedotTeollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.
Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotSSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2012
Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotJätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella
Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007
LisätiedotImatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotNORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014
NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014 Member of Rettig Group NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS, RAPORTTI 2014 Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 lähtien. Raportin nimi on nyt Nordkalk
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotYmpäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
Lisätiedot5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi.
5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. Ensin tiilirakenteista. Huokoiset rakennusaineet jatkuvat... 1 Varhainen tiilen käyttö Suomessa : Muuratut tiili- ja kivirakenteet tulivat Ruotsissa käyttöön 1100- luvun
LisätiedotYmpäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007
Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
Lisätiedot