YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009
|
|
- Emma Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009
2 Kestävä kehitys perustuu järjestelmälliseen työhön Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki on Nordkalk. Vuonna 2009 Nordkalkin liikevaihto oli 277,3 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 1200 henkilöä yli 30 paikkakunnalla kahdeksassa maassa. Tuotantoa kalkkikiven louhintaa tai jalostusta - on 26 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalkin ympäristöosasto perustettiin Ympäristötyön tavoitteena on nostaa järjestelmällisesti esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Nordkalkin tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä. Tulevien vuosien tavoitteista korostuvat energian ja raaka-aineiden käytön tehokkuus, pölyämisen vähentäminen sekä toiminnan ilmaan ja veteen aiheuttamien päästöjen tehokas seuranta. Energiatehokkuutta parannetaan uusia investointeja toteutettaessa ja käytössä olevia prosesseja optimoidaan energian käytön ja päästöjen vähentämiseksi. Nämä asiat kuuluvat divisioonien ympäristötavoitteisiin tulevina vuosina. Nordkalkkonsernin toimintaperiaatteet kattavat ympäristöä, laatua ja työturvallisuutta koskevat periaatteet ja edellyttävät jatkuvaa parantamista. Vuonna 2009 Nordkalk käytti ympäristöinvestointeihin yhteensä 3,0 miljoonaa euroa. Nordkalkin uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa, ja se kattaa koko konsernin. Entiset osajärjestelmät on koottu yhdeksi johtamisjärjestelmäksi, johon kuuluvat laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perusteet sekä muut koko konsernia koskevat toimintaohjeet ja rutiinit. Vuoden 2009 alussa Nordkalk sai suunnitelmien mukaisesti ns. multisite-sertifikaatit: laatusertifikaatti (ISO 9001:2000) on voimassa koko konsernissa, ympäristösertifikaatti (ISO 14001:2004) Puolan ja Ruotsin toimipaikoilla sekä Suomen tuotantolaitoksilla ja työterveysja työturvallisuussertifikaatti (OHSAS 18001:2007) Ruotsin ja Puolan toimipaikoilla sekä Suomessa Lappeenrannassa. Työ ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuussertifioinnin laajentamiseksi kaikille toimipaikoille saadaan päätökseen vuonna Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoito. Usein alue pyritään maisemoimaan, mutta vaihtoehtona on kaivoksen erikoispiirteiden hyödyntäminen. YK on julistanut vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Käytöstä poistettu kalkkikivilouhos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön monille harvinaisille kasveille ja eliöille ja voi siten edistää luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus oli myös European Minerals Day -tapahtuman teema. Toukokuun puolivälissä järjestettyyn tapahtumaan osallistui yli sata kaivosta, louhosta ja teollisuuslaitosta 22 maassa. Nordkalkin toimipaikoissa siihen osallistuivat Lappeenranta ja Parainen, Köping ja Storugns Ruotsissa sekä Rakke ja Vasalemma Virossa. Biodiversiteetti-teeman ohella European Minerals Day tarjosi suurelle yleisölle tilaisuuden perehtyä mineraaliteollisuuteen, joka tuottaa monien jokapäiväisten hyödykkeiden valmistamiseen välttämättömiä raaka-aineita. Lainsäädäntö Nordkalk on osallistunut Suomen kaivoslain uudistamisesta käytyyn keskusteluun alan yhteistyöjärjestön Kaivannaisteollisuus ry:n jäsenenä. Yhtiö on korostanut, että kaivoslain tulee edesauttaa esiintymien hyödyntämistä niissä rajatuissa paikoissa, joissa elintärkeät mineraalivarannot ovat. Kaivoslakiin ei saa sisällyttää päällekkäistä tai ristiriitaista ympäristösääntelyä. European Minerals Day -tapahtuman yleisöä tutustumassa Nordkalkin avolouhokseen Viron Vasalemmassa. 2
3 Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH astui voimaan Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Nordkalk on esirekisteröinyt REACHin piiriin kuuluvat aineet. Yhtiö kuuluu perustajajäsenenä eurooppalaiseen yhteenliittymään, joka käsittelee em. aineisiin liittyviä kysymyksiä ja jakaa tietoa niistä. Varsinainen aineiden REACH-rekisteröinti on marraskuussa Nordkalk sai louhintaluvan Gotlannissa Ruotsin ympäristöylioikeus on antanut Nordkalkille luvan uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseen Bungessa Pohjois- Gotlannissa. Nordkalk AB:n hakemusta oli aikaisemmin käsitellyt Nackan käräjäoikeuden ympäristötuomioistuin, joka antoi hylkäävän päätöksen. Nordkalk valitti tästä ympäristöylioikeuteen, joka antoi myöntävän päätöksensä 9. lokakuuta Ympäristöylioikeuden päätöksestä on valitettu Ruotsin korkeimpaan oikeuteen, joka ei ole vielä ilmoittanut, ottaako se asian käsiteltäväksi. Gotlannin kalkkikivi on korvaamaton raaka-aine pohjoismaiselle terästeollisuudelle, ja uuden louhoksen avaaminen on välttämätöntä kalkkikiven saannin turvaamiseksi. Louhinnan arvioidaan voivan jatkua nykyisessä Gotlannin louhoksessa vuoden 2012 loppuun. Päämääränä on avata uusi louhos ennen sitä. Nordkalk on tehnyt yhdessä konsulttien ja viranomaisten kanssa kattavia tutkimuksia louhinnan ympäristövaikutuksista. Yhtiö on vakuuttunut, että Bungen alueen ainutlaatuiset luontoarvot ja vastuullinen kalkkikiven louhinta voidaan yhdistää ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Yksi Bungen alueen merkittävistä eduista on sen sijainti kauempana asutuksesta kuin nykyinen louhos. Bungen sijainti on edullinen myös olemassaolevaan infrastruktuuriin nähden; se sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Storugnsista, jossa kivi lajitellaan, jalostetaan ja laivataan. Nordkalk suunnittelee kalkkikivilouhoksen avaamista myös Suomen Lapissa. Yhtiö haki joulukuussa 2009 ympäristölupaa aloittaakseen uudelleen louhinnan käytöstä poistetussa Ruonaojan kalkkikivilouhoksessa Kolarin kunnassa. Hakemusta odotetaan käsiteltävän vuoden 2010 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana, ja koelouhinnan toivotaan pääsevän käyntiin kesällä. Lappeenrannassa Nordkalk allekirjoitti huhtikuussa 2009 Lappeenrannan kaupungin kanssa sopimuksen maa-alueen hyödyntämisestä ja kalkkikiven louhinnasta seuraavaksi 60 vuodeksi. Uusi kalkkiuuni Norjassa Keväällä 2009 varmistui, että Nordkalkin ja Franzefoss Minerals AS:n yhteisyrityksen NorFraKalkin uusi kalkkiuuni Verdalissa, Norjassa saa vapaita päästöoikeuksia. Norjalainen lainsäädäntö uhkasi sivuuttaa uunin päästökiintiöiden jaossa kaudelle , mutta omistajien voimakas reaktio EU:n tuella johti toivottuun tulokseen. Uuni edustaa uusinta teknologiaa, joka mahdollistaa ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan tuotantoprosessin. Uunin teknologia tukee myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, ja uuni on erittäin vähäpäästöinen. NorFraKalkin ympäristöjärjestelmä on valmis sertifioitavaksi kuluvan vuoden aikana. Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään ympäristönhoitoon, sillä erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että korjata monia ympäristöongelmia. Maanparannuksessa kalkitaan peltoja maaperän happamuuden vähentämiseksi. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyssä. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä kalkkikivituotteita että poltettua ja sammutettua kalkkia. Vesistökohtaisilla kalkituksilla palautetaan vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Voimalaitosten savukaasut puhdistetaan tehokkaasti poltetun tai sammutetun kalkin, kalkkikivijauheiden tai dolomiitin avulla. Myös jätteenpoltossa syntyviä päästöjä vähennetään erilaisilla kalkkituotteilla. Nordkalk on mukana useissa vesihuoltohankkeissa, esimerkiksi jätevesiprojektissa, joka tähtää jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen haja-asutusalueilla. Pitkäjänteisiä vesistöjen laadun parantamiseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Nokialla ja Kerimäellä. 3
4 Raaka-aine ja tuotanto Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä, ja avolouhos muuttaa maisemaa. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä hyödyntämätön kivi ja tuotantoprosessien oheistuotteet. Kaivoksiin valuu vettä, mikä saattaa vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Kalkkikivituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on useimmiten kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Kalkkikivituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineena. Resurssit hyödynnetään tehokkaasti Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Nordkalkin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä edelleen ja louhia ympäristöä säästäen. Suomessa 70 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Nordkalkin kaikilla kaivoksilla laaditaan paikallinen suunnitelma sivukiven käsittelystä ja varastoinnista. Tämä viime vuonna käynnistynyt hanke jatkuu edelleen. Nordkalk pyrkii lisäämään maamassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on erottaa esim. maisemoinnissa käyttökelpoinen maa-aines, kuten multa ja savi, ja varastoida se erikseen tulevia tarpeita varten. Virossa Karinun louhoksella on meneillään maisemointihanke, jossa hyödynnetään kaivosalueelta poistettavaa maa-ainesta. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraakaaineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan vettä valvotusti läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. 4
5 Energia Kalkkikivituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi tuotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä, koksi- tai maakaasua tai vaihtoehtoisia polttoaineita. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Tuotteita käytetään mm. malmien rikastamisessa, teräksen ja selluloosan valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Paperipigmentti PCC:n raaka-aine on poltettu kalkki. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiatehokkuus tavoitteena Nordkalkin kaikilla toimipaikoilla tehdään työtä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Energiatehokkuutta korostetaan suunniteltaessa uusia investointeja ja käytössä olevia prosesseja optimoidaan energian käytön vähentämiseksi. Energiatehokkuus liitettiin vuonna 2009 osaksi konsernin johtamisjärjestelmää ja toimintaperiaatteita. Suomessa Nordkalk liittyi jo vuonna 2008 Suomen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, joka kannustaa uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Koko konsernissa tarkastellaan energiakysymyksiä sisäisissä auditoinneissa ja johdon katselmuksissa. Venäjällä ja Virossa on meneillään ISO standardin mukaisen ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentaminen, joten näissä maissa energiakysymykset ovat osa järjestelmää alusta asti. Lappeenrannassa ja Tytyrissä paineilmaverkostoon tehdyt muutokset ovat mahdollistaneet huomattavan energiansäästön. Paraisilla vuonna 2008 tehty hiilen jauhatuksen optimointi on käytössä osoittautunut toimivaksi, ja se mahdollistaa entistä energiatehokkaamman prosessin. Myös Köpingissä on tehostettu paineilman käyttöä muuttamalla kalkkiuunin savukaasujen käsittelyyn liittyvää laitteistoa. Uddagårdenissa on toiminnan tehostamisen ansiosta kyetty vähentämään sekä sähkön että polttoaineen kulutusta noin kymmenen prosenttia kahden viime vuoden aikana. Kaivoksilla on jatkunut louhosautojen taloudellisen ajotavan koulutus. Vaihtoehtoiset polttoaineet Nordkalkin tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hiilidioksidineutraaleilla vaihtoehdoilla. Köpingissä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto etenee hyvää vauhtia. Vuoden 2009 aikana kalkkiuunille asennettiin uusi polttoaineiden syöttöjärjestelmä, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden jatkuvaluonteisen käytön. Uuden järjestelmän ansiosta polttoainevalikoimaa voidaan laajentaa ja polttoainesyöttöä ohjata entistä tarkemmin. Vuoden 2010 aikana järjestelmää kehitetään edelleen, mm. rakentamalla uusi polttoaineiden vastaanottoasema, ja tavoitteena on nostaa vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus neljännekseen. Paraisten kalkkiuunilla suoritettiin vuoden 2009 aikana onnistunut koeajo biopolttoaineella. Osa normaalisti käytettävästä kivihiilestä pystyttiin koeajon aikana korvaamaan hiilidioksidivapaalla vaihtoehdolla. Köpingin kalkkiuuni Tytyrin kalkkiuuneissa on koeluontoisesti ja hyvällä menestyksellä poltettu kierrätysöljyä raskaan polttoöljyn ja kivihiilen tilalla. Koepolton aikana suoritettiin asianmukaiset päästömittaukset, ja niiden tuloksissa ei ollut huomautettavaa. Kaukolämpö Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Jos vastaava lämpömäärä tuotettaisiin polttoöljyllä, ilmakehään vapautuisi hiilidioksidia. Vuonna 2009 Nordkalk toimitti kaukolämpöverkkoihin lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää lähes 2000 omakotitaloa. Määrä väheni edellisvuodesta 23 prosenttia, koska poltetun kalkin tuotanto laski. Hukkalämpöä hyödynnetään Lappeenrannan, Lohjan ja Paraisten lisäksi omassa tuotannossa KPAB:ssä Gotlannissa. 5
6 Päästöt Pölyäminen ja päästöt ilmaan Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Pölyämistä voidaan vähentää mm. parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä, mikä parantaa myös turvallisuutta. Pihojen ja teiden asfaltoiminen helpottaa puhtaanapitoa, ja viime vuonna tehdasalueita asfaltoitiin mm. Ignabergassa. Muita keinoja pölyämisen vähentämiseksi ovat kastelu, ajoneuvojen pyörien ja alustojen huuhteleminen, suojavallit ja puiden istuttaminen. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Lappeenrannassa testattiin viime kesänä lumitykin soveltuvuutta pölyn sitomiseen, lupaavin tuloksin. Uddagårdenissa katettiin varastoon johtava kuljetin, ja Tytyrissä parannettiin lastauslaitteita. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnallaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että pölypäästöjen määrä on vähentynyt neljännekseen sitten 1980-luvun alun. Puolan Miedziankassa otettiin heinäkuussa 2009 käyttöön uusi murskaus- ja pesulinja, jonka rakentamisessa ympäristönäkökohdat olivat keskeisesti esillä. Uuteen linjaan kuuluu mm. pölynpoistolaitteita ja sprinkleri, jotka vähentävät pölyämistä. Myös melu vähenee, koska katetut kuljetuslinjat ja autosta junaan -lastausasema vähentävät huomattavasti liikkuvien lastauslaitteiden käyttöä ja lyhentävät lastausaikoja. Linjalla valmistetaan tuotteita Puolan ja Saksan terästeollisuudelle sekä infrastruktuurin rakentamiseen Puolassa. Puolan Miedziankassa otettiin heinäkuussa 2009 käyttöön uusi murskaus- ja pesulinja. Uusi murskauslinja vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta, parantaa raaka-aineen hyödyntämistä, lisää tehokkuutta ja tuo joustavuutta tuotantoon. 6
7 Savukaasut Savukaasut sisältävät typen oksideja (NOx), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Suodattimia uusittiin viime vuonna mm. Luulajassa, jossa lisäksi peruskorjattiin kalkkiuunin suodatin. Tytyrissä kunnostettiin pölynpoistolaite ja asennettiin uusi siilosuodatin. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksidia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä noin kolmasosa on peräisin polttoaineesta ja loput raaka-aineesta. Poltettu kalkki on korvaamaton raaka-aine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten esim. paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunutta hiilidioksidia kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Kaikilla Nordkalkin tuotantopaikkakunnilla Suomessa käytetään hiilivapaata sähköä. Melu ja tärinä Nordkalkin tuotantolaitoksilla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden aiheuttaman melun vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuonna Orsassa vähennettiin melua eristämällä tehtaan seiniä ja suodattimen tuuletin. Köpingissä mitattiin melua uudessa poltetun kalkin purkuterminaalissa, ja melun todettiin jäävän ympäristöluvassa sallittua alhaisemmaksi. Louhokset sijaitsevat lähellä asuinalueita, mikä otetaan huomioon louhintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Louhosten lähellä asuvilta tulee joskus kyselyjä tärinästä, jolloin asia selvitetään ja tarvittaessa tehdään räjäytys- tai louhintateknisiä muutoksia tärinän vähentämiseksi. Lohjan Tytyrissä mitattiin viime vuonna tärinää useammassa kiinteistössä, mutta mittausten perusteella jatkotoimenpiteitä ei tarvittu. Lohjalla rakennetaan uutta asuinaluetta kaivoksen tuntumaan. Nordkalk pyrkii yhteistyössä viranomaisten kanssa varmistamaan, että kaavoituksessa otetaan etukäteen huomioon louhinnan mahdollisia ympäristövaikutuksia. Paraisilla ja Lappeenrannassa sekä Storugnsissa Gotlannissa on kehitetty räjäytyskenttien panostusta tärinähaittojen vähentämiseksi louhoksen läheisyydessä. On pyritty optimoimaan porausmetrit, porausreikien suunnat sekä käytetyt räjähdysainemäärät siten, että kivi irtoaa mahdollisimman keveästi, jolloin tärinä jää vähäisemmäksi. Parannuksiin on pyritty myös ottamalla paremmin huomioon geologiset seikat, eri räjähdysainelaatujen yhteiskäytöllä sekä supistamalla ja suuntaamalla räjäytyskenttiä. Lappeenrannassa valmistuu kevään 2010 aikana diplomityö, jossa selvitetään louhintaräjäytysten aiheuttamien tärinöiden vaikutuksia kaivoksen reunaluiskien vakauteen. Kaivoksen maanpoistoon liittyen reunaluiskat rakennetaan kivipenkereistä, joilla maamassat stabiloidaan. Tutkimuksen tietojen pohjalta saadaan käyttöön taulukkotyökalu, jonka avulla räjähdysainemäärä voidaan optimoida kullekin alueelle talous ja turvallisuus huomioiden. Vesi Kaivoksiin valuu pohjavettä kallioperässä olevia halkeamia pitkin, ja avolouhokseen valuu myös pintavettä. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan. Tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolan Miedziankassa aloitetaan valuma- ja teollisuusvesien käsittelyyn tarkoitetun laitteiston rakentaminen. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Veden myynti Tytyristä lisääntyi viime vuonna noin 20 % pumppauslinjaa uusimalla ja pumppauksen tehokkuutta lisäämällä. 7
8 Kaivosten jälkihoito Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoito. Jokaiselle kaivokselle on laadittu oma suunnitelma; viimeiset suunnitelmat valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Näitä alustavia suunnitelmia tarkennetaan huomioiden alueen luonnon erityispiirteet ja yhteiskunnan tarpeet. Kaivosten elinkaari on usein kymmeniä vuosia, joten suunnitelmia päivitetään louhinnan edetessä. Jälkihoidon lähtökohtana on kaivosalueen turvallisuuden varmistaminen mm. aitaamalla. Usein louhoksen jyrkät seinämät loivennetaan, ja louhos maisemoidaan, jotta se sopii ympäristöönsä. Virossa Vasalemman louhoksessa tehtiin jälkihoitosuunnitelma yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa. Yhteistyö on jatkunut vuosia, ja aiemmin jälkihoitosuunnitelma on tehty Kureveren louhokselle. YK on julistanut vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Kalkkipitoisilta kaivosalueilta löytyy monia harvinaisia kasvi- ja eliölajeja, ja käytöstä poistettu kalkkikivilouhos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön kalkinsuosijakasveille. Biodiversiteetti on kaikkialla Suomessa korkeimmillaan juuri kalkkialueilla ja aina selvästi korkeampi kuin niiden lähiympäristöjen kalkkiköyhissä elinympäristöissä. Länsi-Turunmaan kalkkipitoisilla alueilla lajimäärien on todettu olevan Suomen korkeimmat monissa tutkituissa eliöryhmissä. Kaivosten erikoispiirteitä voidaan hyödyntää myös monin muin tavoin. Nordkalkin Tytyrin maanalaisen kaivoksen käytöstä poistetuissa osissa toimii museo, näyttelytila ja juhlasali. Osa Tytyrin tyhjistä kaivoskuiluista on hyötykäytössä voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana. Gotlannin Storugnsissa vanhaan louhokseen on rakennettu moottoriurheilurata. Kaivosalueilla on myös järjestetty konsertteja, ja esimerkiksi Paraisten toiminnassa olevan kaivoksen näyttävät maisemat on ikuistettu valokuviin, mainosfilmeihin ja jopa elokuvaan. Esimerkki kalkkipitoisen maaperän taloudellisesta hyödyntämisestä on arvokkaan tryffelisienen viljely kaivosalueella. Suomen ympäristökeskus kartoitti viime vuonna jäkälä- ja sammalkasvillisuutta Tytyrin ja Mustion louhoksilla Lohjalla sekä Paraisten kaivoksen alueella Länsi-Turunmaalla. Kartoituksessa löytyi useita harvinaisia ja osin uhanalaisia lajeja. Nordkalk suunnittelee eliöstön kartoittamista kaivoksillaan. Kalkkikivikaivoksilla on tärkeä rooli biodiversiteetin säilyttäjinä, ja louhinnan loputtua ne tarjoavat mahdollisuuksia luontomatkailulle. Gotlannin Klinthagenin louhoksen hyödynnettyjä osia maisemoidaan samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa. Maisemointi käsittää louhoksen reunojen loiventamisen ja kasvillisuuden istuttamisen. Osa louhoksen korkeista reunoista säilytetään sellaisenaan, sillä ne muistuttavat tyypillistä gotlantilaista maisemaa. Louhoksen pohjalle kerääntyneestä vedestä on muodostunut pieni lintujärvi. 8
9 Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja sopimuksia. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme, palvelujamme ja prosessejamme huomioiden taloudelliset seikat, ympäristönäkökohdat ja energiankäyttö. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja energiasidonnaisia kustannuksia. Näihin liittyvät päämäärät, toimenpiteet ja investoinnit määritellään parannussuunnitelmissa. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä laatu- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. 9
10
Tavoitteena kestävä kehitys
YMPÄRISTÖRAPORTTI Tavoitteena kestävä kehitys Ympäristötyön tavoitteena on ympäristöstrategiaan tukeutuen nostaa esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden
LisätiedotYmpäristöjohtaminen edistyy. Nordkalk ja ympäristö. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet
Nordkalk ja ympäristö Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa
LisätiedotNordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen
Ympäristöraportti 27 Nordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja yli 3 paikkakunnalla.
LisätiedotYmpäristöraportti 2002
Ympäristöraportti 22 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2006
YMPÄRISTÖRAPORTTI 26 Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja 39 paikkakunnalla.
LisätiedotPartek Nordkalk ja ympäristö. Tuotantoprosessit. Ympäristöjohtaminen
Ympäristökertomus Partek Nordkalk ja ympäristö Partek Nordkalk keskittyy toiminnassaan kalkkikiven louhintaan ja jalostukseen Itämeren alueella. Jalostukseen kuuluu murskatun ja jauhetun kalkkikiven valmistus
LisätiedotParaisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa.
NORDKALKIN YMPÄRISTÖrAportTI 2010 Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa. Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme
LisätiedotYmpäristöraportti 2001
Ympäristöraportti 2001 Ympäristöraportti Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti.
LisätiedotKalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.
GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
LisätiedotNORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005 NORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalk louhii pääosin omista esiintymistään
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotNORDKALK. ja ympäristö RAPORTTI 2011
NORDKALK ja ympäristö RAPORTTI 2011 2 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotNordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä
Lehdistötiedote Nordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä Tilinpäätöstiedote 2008 13.2.2009 liikevaihto kasvoi 344,9 (2007:334,4) miljoonaan euroon (+3 %) voitto
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotRecipes. for. Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille
Recipes for Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille Nordkalk Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-,
LisätiedotKALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN
KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotValtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*
AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LisätiedotAsiakassegmentissä Muu teollisuus myynti kemianteollisuudelle kasvoi verrattuna vuoteen 2006.
Lehdistötiedote 31.1.2008 Nordkalkilla hyvä vuosi Tilinpäätöstiedote 2007 liikevaihto kasvoi 334,4 (2006:303,8) miljoonaan euroon (+10 %) voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia nousi 32,7 (24,5) miljoonaan
LisätiedotTalvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset
Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2017
Abloy oy ympäristökatsaus 2017 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotSSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotNORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014
NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014 Member of Rettig Group NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS, RAPORTTI 2014 Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 lähtien. Raportin nimi on nyt Nordkalk
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VUOSIKERTOMUS Prosessimies Mika Viinanen, Lappeenranta
VUOSIKERTOMUS 2009 Paraisten kaivos Nordkalkin toiminta on laaja-alaista ja kansainvälistä. Se on vakaalla kalkkikivipohjalla, joka on myös teollisen yhteiskunnan perusta. Nykyinen hyvinvointimme edellyttää
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotSisällysluettelo. 3 Jatkuvaa parantamista. 4 Yhtiö Itämeren rannoilla. 4 Yritys on osa yhteisöä. 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa
Nordkalk ja kestävä kehitys Raportti 2013 Sisällysluettelo 3 Jatkuvaa parantamista 4 Yhtiö Itämeren rannoilla 4 Yritys on osa yhteisöä 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa 7 Uudelleen suunnatut henkilöstöresurssit
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotBoliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja
Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotParhaisiin resepteihin kuuluu kalkki
Vuosikertomus 2007 Parhaisiin resepteihin kuuluu kalkki Jos onnistumisen voisi purkittaa, se pitäisi sisällään rautaista ammattitaitoa, tarkkaan harkittuja ainesosia, jatkuvaa tuotekehitystä ja määrätietoisuutta
LisätiedotVALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan
VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja
LisätiedotRaaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi
Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotNordkalk & Sustainability Not just lime, but responsibility for a sustainable tomorrow
Nordkalk & Sustainability 2015 Not just lime, but responsibility for a sustainable tomorrow Sisältö Vastuullisuus 1 Ympäristövastuu 3 Kalkkikiven monta puolta 3 Puhdasta ja luonnollista 3 Osa jokapäiväistä
LisätiedotElämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari
Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotLammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto
Lammin päivät 3.10.2018 Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto Kaivoslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Luonnonsuojelulaki YVA-laki... poronhoitolaki, erämaalaki,
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
Lisätiedotnordkalk ja ympäristö raportti 2012
nordkalk ja ympäristö raportti 2012 2 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö Ei Vain kalkkia, Vaan tässä raportissa kerromme mitä vaikutuksia toiminnallamme on ympäristöön, sekä mitä toimenpiteitä on tehty
LisätiedotJättimäistä amfiteatteria muistuttava kalkkikaivos on paitsi mykistävä, myös inspiroiva ympäristö. Paraisten avolouhoksella on monena kesänä
Jättimäistä amfiteatteria muistuttava kalkkikaivos on paitsi mykistävä, myös inspiroiva ympäristö. Paraisten avolouhoksella on monena kesänä kaivostyön jylyn sijasta kaikunut rockmusiikki. Tytyrin kaivoksessa
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotEnergiatehokkuutta koko jalostusketjuun
Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
LisätiedotNOKIANVIRRAN ENERGIA OY
1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotPAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015
PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS Yritysesittely 2015 Saanko esitellä: Ovako Kehittää teknologisesti korkeatasoisia koneenrakennusteräksiä Asiakkaina maailmanlaajuisesti johtavia laakeri-, konepaja- ja
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotKivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotKatsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut
Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot
Lisätiedot