KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2014 2017

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2014 2017 HEKE-tiimi 29.4.2014 Johtoryhmä 9.5.2014 YT-ryhmä 15.5.2014 Hallitus 15.5.2014

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 2. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAUSTAA 4 2.1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä 4 2.2. Suunnitelman taustaa ja käsitemäärittelyjä 4 3. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSHENKILÖSTÖASIOISSA 5 3.1. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tasa-arvotilanne tilastoittain 5 4. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN OSA-ALUEET 7 4.1. Koulutus ja urakehitys 9 4.2. Palkkaus 9 4.3. Päätöksenteko ja vaikuttaminen 9 4.4. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen 9 4.5. Työolosuhteet 10 4.6. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu 10 4.7. Työsuojelu 10 4.8. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö 11 5. SEURANTA 11 LIITE 1 12

3 JOHDANTO Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Sitä säätelee laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (L 609/1986). Kaikilla tulee olla samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet niin työ- kuin yksityiselämässä ja muutoinkin yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei merkitse samanlaisuuden vaatimusta, mutta naisten ja miesten erilaisuus ei saa johtaa eriarvoiseen asemaan tai kohteluun yhteiskunnassa. Tarvitaan myös aktiivista toimintaa molempien sukupuolten koulutus- ja uravalintojen monipuolistamiseksi. Koulutuksen keskeinen tavoite on miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Laissa säädetään myös kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään Suomen perustuslain perusoikeussäännöksissä. Näitä säännöksiä täsmentävät useissa eri laeissa säädetyt syrjinnän kiellot sekä tasapuoliseen kohteluun velvoittavat säädökset. Euroopan Unionin jäsenmaaat ovat sitoutuneet edistämään yhdenvertaisuutta ja vastustamaan syrjintää. Vuonna 2000 annetut kaksi direktiiviä, ns. rasisimi-direktiivi ja työsyrjintädirektiivi, on pantu Suomessa toimeen yhdevertaisuuslailla. Yhdenvertaisuuslaissa (L 21/2004) kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassa edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellasiet hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Työelämässä noudatettavia yhdenvertaisuutta koskevia säännöksiä on yhdenvertaisuuslaissa ja työ- ja virkasuhdelainsäädännössä. Myös työsopimuslaki sisältää syrjintäkiellon ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksen. Tasa-arvolakiin esitetään täydennystä säännöksillä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjinnän kiellosta ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tasa-arvon edistämisestä. Muutoksella turvattaisiin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien osalta perustuslaissa tarkoitetun syrjinnän kiellon toteutumista. Sukupuolten tasa-arvoa koskevissa valvontasäännöksissä otetaan huomioon suunniteltu yhdenvertaisuuslain uudistus. Lisäksi moniperusteisen syrjinnän tilanteet on tarkoitus ottaa huomioon lainsäädäntöä uudistettaessa. Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausuntokierroksella ja esitys on annettu eduskunnalle 3.4.2014. Lakeihin sisältyy velvoite lakien toteutumista edistävien suunnitelmien laatimisesta. Vuonna 2005 uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L 232/2005) velvoittaa yli 30 työntekijän työpaikkoja laatimaan työpaikan tasa-arvosuunnitelman (6a ). Sen lisäksi oppilaitoksia koskee opetustoiminnan tasa-arvosuunnitelman laatiminen yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa (6b ). Työpaikan tasa-arvosuunnitelma painottuu lain mukaan erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeviin asioihin. Opetustoiminnan tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota tasa-arvon toteutumiseen ja edistämiseen mm. opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusssuunnitelmaa laadittaessa on käytetty apuna sosiaali- ja terveysministeriön 18.10.2005 antamaa ohjetta työpaikkojen tasa-arvosuunnittelulle sekä työministeriön (9.9.2004) suositusta yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöksi. Henkilöstön tasa-arvosuunnitelman taustaksi on tehty tasa-arvokysely henkilöstökyselyn yhteydessä. Lisäksi taustamateriaalina on käytetty henkilöstöjärjestelmistä saatavia tietoja. Suunnittelu- ja seurantaprosessi kytketään osaksi henkilöstösuunnittelua. Näin varmistetaan vuotuinen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.

4 Koulutusyhtymän henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa tehtiin yhteistyötä opetustoiminnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatijoiden kanssa mm. yhteisiä tasa-arvon periaatteita määriteltäessä. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma ja opetustoiminnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tuotetaan kuitenkin erillisinä asiakirjoina ja niiden toteutumista seurataan erikseen. Lisäksi toimialat tuottavat yhteisesti sovitulla tavalla omat toteuttamissuunnitelmat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi omassa opetustoiminnassaan. 2. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAUSTAA 2.1.Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstöpoliittisen ja opetustoiminnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tavoitteena on edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisellä on myönteinen vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja ilmapiiriin. Kun työntekijät kokevat, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja heidän työtään arvostetaan, lisää se viihtyvyyttä ja motivaatiota työyhteisössä. Oppilaitoksissa työskentelevien asenteet ja toimintatavat vaikuttavat myös opiskelijoiden arvomaailmaan ja käyttäytymiseen. Strategiaohjelmiimme kirjattuja arvoja ovat avoimuus, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja vastuullisuus. Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille ja helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista huolehtia siitä, että ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi kiinnittää huomiota tasa-arvon toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin. Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa organisaation yhdenvertaisuutta. Tavoitteen kannalta keskeisiä kehittämisalueita ovat: 1. Syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen 2. Toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen 3. Osallisuuden lisääminen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen tavoitteena on auttaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä työskenteleviä tunnistamaan, arvioimaan ja tarvittaessa muuttamaan toimintatapojaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä tukevaan suuntaan. 3.2.Suunnitelman taustaa ja käsitemäärittelyjä Tasa-arvolla tarkoitetaan jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, opiskella, kehittyä työssään sekä tulla kuulluksi, kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta. Tasa-arvolaissa (L 609/1986) syrjinnällä tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista eriasemaan sukupuolen perusteella tai eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. Välillisellä

syrjinnällä tarkoitetaan eri asemaan asettamista sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan myös eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tasa-arvolaissa syrjinnäksi määritellään myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella, samoin kuin käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvosuunnitelman laatimiseen velvoittavan säännöksen tarkoituksena on luoda organisaatioihin suunnitelmaan perustuva tasa-arvonäkökulma, joka liittyy kaikkeen työpaikan toimintaan ja kehittämiseen. Työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelusuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti (6 a ). Selvitys tasa-arvotilanteesta voidaan tehdä myös harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Yhdenvertaisuuslaki tarkentaa kaikkien ihmisten oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. Lain säätämisen taustalla ovat mm. eri kulttuureista ja perinteistä nousevat, yksilöjen kohtelua eriarvoistavat käytännön toimintatavat ja niiden ristiriitaisuus länsimaisen ihmisoikeus- ja ihmisarvokäsityksen kanssa. Pohjimmiltaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä on kysymys tietoisesta pyrkimyksestä hyvään ihmisyyteen ja jokaisen vastuuseen sen toteuttamisessa. Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Myös kiusaaminen on syrjivää toimintaa. Kiusaamiseen liittyy seuraavia piirteitä kiusaaminen on fyysistä, psyykkistä, verbaalista ja sosiaalista kiusaaminen on suoraa tai epäsuoraa se tapahtuu toistuvasti kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee epätasapaino se on tahallista ja tietoista sillä alistetaan ja loukataan toista siihen liittyy ryhmän vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen. Työsyhteisö ei voi sallia kiusaamista. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi. Koulutusyhtymässä on laadittu ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiksi ja käsittelyyn. 5 3. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSHENKILÖSTÖASIOISSA 3.1.Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tasa-arvotilanne tilastoittain Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstön tasa-arvotilannetta tilastoittain esitellään vuoden 2013 henkilöstöraportin (31.12.2013) tulosten ja alkuvuoden raporttien pohjalta. Koulutusyhtymän tulosyksiköiden sukupuolijakauma huhtikuun 2014 tilanteen mukaan esitellään taulukossa 1. Henkilöstömäärästä 62 % on naisia ja 38 % on miehiä.

6 TAULUKKO 1. Naisten ja miesten sukupuolijakauma Kuviossa 1. on esitetty naisten ja miesten ikäjakauma 31.12.2013 tilanteen mukaan. Koulutusyhtymän suurimmat ikäryhmät olivat 50 54 -vuotiaat (20 % koko henkilöstöstä) ja 55 59 vuotiaat (17,1 % koko henkilöstöstä). Naisten ja miesten suurin ikäryhmä oli 50 54 -vuotiaat (naiset 20,1 %, miehet 19,8 %). Koko henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 48,6 %. KUVIO 1. Naisten ja miesten ikäjakauma 31.12.2013 (henkilöstöraportti 2013) Alla olevassa taulukossa on kuvattu vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014. Koko henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta 6 kuukautta. Naisten keski-ikä on 49 vuotta ja miesten 50 vuotta 1 kuukausi. TAULUKKO 2. Naisten ja miesten keski-ikä Taulukosta 3. näkee naisten ja miesten jakautuminen vakinaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin opetus ja muissa tehtävissä huhtikuun 2014 tilanteen mukaan.

7 TAULUKKO 3. Naisten ja miesten jakautuminen vakinaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin Vakituista henkilöstöä koulutusyhtymässä on 76,7 % ja määräaikaisia 23,3 %. Naisopettajista on 69,6 % vakinaisessa työsuhteessa ja miesopettajista 74,7% on vakituisia. Muun henkilöstön osalta on naisista vakinaisia 81,8 % ja miehistä 83,6 %. Osa-aikaisessa virassa tai toimessa on 46 henkilöä. Näistä 35 henkilöä ( 76,1 %) on naisia. Osa-aikaisiin ei ole laskettu mukaan osa-aikaeläkeläisiä ja osa-aikatyökyvyttömyyseläkeläisiä. Perhevapaalla vuoden 2013 aikana oli 32 henkilöä. Näistä 21 henkilöä (65,6 %) oli naisia. Opettajista on 52 % naisia ja 48 % miehiä. Johtotason tehtävistä jakautuu 50 % naisille ja 50 % miehille. Päälliköistä 65,5 % on naisia ja 34,5 % miehiä. Taulukossa 4. esitellään naisten ja miesten palkkavertailu sopimusaloittain tehtäväkohtaisten palkkojen ja kokonaisansioiden osalta. Osion E:n aikuisopiston palkat määritellään OVTES:n mukaan kokonaispalkkoina, jotka sisältävät lisät jo palveluvuosista (vrt. työkokemuslisä/vuosisidonnainen lisä). Muiden liitteiden tehtäväkohtaiset palkat eivät sisällä lisiä palveluvuosista. Tehtäväkohtaiset palkkojen keskiarvot on laskettu kokoaikaisten palkoista ja opetushenkilöstön osalta on poistettu epäpätevyysalennukset, eli kyseessä on siis todellinen lähtöpalkka. Kokonaisansioiden keskiarvot taas sisältävät mm. osa-aikaiset ja opettajien epäpätevyysalennukset. Kokonaisansion muita palkanosia tehtäväkohtaisen palkan lisäksi saattavat olla mm. työkokemuslisä/vuosisidonnainen lisä, määräaikaikainen lisä ja/tai henkilökohtainen lisä. TAULUKKO 4. Naisten ja miesten palkkavertailu sopimusaloittain (tehtäväkohtaiset palkat) Taulukossa 5. esitellään sukupuolijakauma tutkintoon johtavassa II-asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa

8 yhteensä Opiskelijamäärä tutkintoon johtavassa II-asteen koulutuksessa/nuoret (2013) 2 210 52,2 % Aikuisopiskelijat (2013) 484 59,3 % Vuonna 2013 ammatilliseen perustutkintoon valmistuneet yksikköhintaiset opiskelijat/nuoret 629 54,4 % Vuonna 2013 ammatilliseen perustutkintoon valmistuneet yksikköhintaiset opiskelijat/aikuisopiskelijat 154 55,2 % TAULUKKO 5. Opiskelijamäärät naiset 4. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN OSA-ALUEET TOB-työyhteisökyselyssä on tasa-arvoon liittyviä väittämiä käsitelty alla olevien kuvioiden mukaisesti. TOB-työyhteisökysely on toteutettu tällä mallilla vasta vuosina 2012 2013, joten sen vuoksi vertailu on kahdelta vuodelta. Kyselyn tuloksia käydään läpi koko yhtymäkohtaisesti, aloittain ja toimipaikoittain sekä henkilöstöasioita käsittelevissä tiimeissä ja toimielimissä. KUVIO 2. Tasa-arvokysymykset TOB-työyhteisökyselyssä Tulosten tulkinnan mukaan kuvion 2. toisen väittämän Ihmisiä kohdellaan työpaikallani kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti tasa-arvoisuus ei liity sukupuoleen vaan enemmän esim. työtehtävien tasapuoliseen jakautumiseen. Tyytyväisyyttä palkkaan ja muihin työsuhde-etuihin kysyttiin vuonna 2013 ensimmäisen kerran.

9 KUVIO 3. Tasa-arvokysymykset TOB-työyhteisökyselyssä Jos TOB-työyhteisökyselyn tulosten pohjalta tai muuta kautta käy ilmi henkilöstöön kohdistuvaa kiusaamista tai henkistä tai fyysistä väkivaltaa, pyritään näihin epäkohtiin puuttumaan välittömästi. Koulutusyhtymässä on tehty vuonna 2011 ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelyyn. 4.1. Koulutus ja urakehitys Lain mukaan naisille ja miehille on järjestettävä samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Samoin urakehitysmahdollisuuksien tulee olla tasapuoliset naisille ja miehille. Henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan työssä tarvittavan ammatillisen osaamisen synty ja kehittyminen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tarvitsemissa tehtävissä. Kehityskeskusteluissa tulee huomioida tasapuolisesti sekä naisten että miesten työnkuvan kehittäminen sekä kiinnittää huomiota tasa-arvoon urakehityksessä ja kouluttautumisessa. Kaikille mahdollistetaan tasapuolisesti oman alansa kouluttautuminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia laadittaessa huomioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. 4.2. Palkkaus Työnantajan tulee tasa-arvon edistämiseksi edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa (tasa-arvolaki 6 ). Koulutusyhtymän palkkavertailu opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta on esitetty aiemmin olleessa taulukossa 4.

10 Tavoitteena on tasa-arvoinen palkkaus naisten ja miesten välillä suhteessa työtehtäviin. Työn vaativuuden arviointi tehdään säännöllisin väliajoin kaikkien työntekijöiden ja ammattiryhmien osalta. 4.3. Päätöksenteko ja vaikuttaminen Naisilla ja miehillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja sen valmisteluun sekä vaikuttaa työyhteisön kehittymiseen. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimielimissä toteutuu sukupuolten tasapuolisen kokoonpanon periaate. Esimiesten tehtävänä on huolehtia, että työyhteisössä kaikille taataan yhdenmukaiset mahdollisuudet osallistua yhteiseen suunnitteluun, asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja oman yksikkönsä toimintaan esim. kehityskeskusteluissa. Vahvistetaan päätöksentekomenettelyn tasa-arvoisuutta ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. 4.4. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työnantajan tulee toimia siten, että perheellisille naisille ja miehille on lain takaamat mahdollisuudet sairaan lapsen hoitoon, vanhempainlomaan ja hoitovapaaseen. Lisäksi erilaisilla joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan helpottaa pienten lasten vanhempien asemaa. Tarkoituksenmukaisilla työaikajärjestelyillä edistetään myös toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on molemmilla sukupuolilla edellytykset perhepoliittisten vapaiden käyttöön. Työyhteisön naisvaltaisuus osaltaan lisää perhepoliittisten vapaiden käyttöä, mutta huomioitavaa on myös miesten lisääntyvä perhevapaiden osuus. Joustetaan työaikajärjestelyin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työntekijöillä on mahdollisuus lain suomiin perhevapaiden käyttöön ilman, että työura vaarantuu. 4.5. Työolosuhteet Työnantajan velvollisuus on luoda sellaiset työolot, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille. Kullekin työntekijälle on luotava sopivat työtilat ja työvälineet, jotka mahdollistavat tehokkaan, turvallisen ja terveellisen työn tekemisen fyysiset ja psyykkiset tekijät huomioon ottaen.

11 Henkilöstön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että henkilöstö kokee tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Työpaikkakiusaaminen muu häirintä ovat kielletty. Jokaisella työntekijälla on sopivat työtilat ja työvälineet työn edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Henkilöstö voi hyvin työssään ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Käytetään tarvittaessa varhaisen tuen mallia 4.6. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Työnantajan tulee huolehtia, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi työpaikalla. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Jos sukupuolista häirintää tai ahdistelua on syytä epäillä, on työnantajan ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Henkilöstöllä on tasa-arvoinen ja häiriötön työympäristö. Kiusaamis- ja häirintätilanteiden osalta on luotu toimintaohjeet, joiden pohjalta esimies ryhtyy käytettävissä oleviin toimiin välittömästi esiin nousseen häirinnän poistamiseksi. 4.7. Työsuojelu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena viisijäsenisenä jaoksena (neljä työsuojeluvaltuutettua ja työsuojelupäällikkö). Koulutusyhtymän työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö ja lisäksi oppilaitoksissa toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. Työolojen tulee turvata kaikenpuolinen tasa-arvon toteutuminen. Henkilöstön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että henkilöstö kokee tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Yhteistyöllä, ennakoivalla toiminalla, varhaisella puuttumisella ja aktiivisella työsuojelutoiminnalla luodaan hyvä fyysinen ja sosiaalinen työympäristö sekä vahva työsuojelukulttuuri. 4.8. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä oppimisympäristönä vaalii suvaitsevuutta, tasa-arvoista kohtelua ja huomioi erilaiset opiskelijat. Tasa-arvoajattelu ja yhdenvertaisuus tulee olla näkyvä periaate myös kaikessa opetuksessa. Eri koulutusalojen opiskelijoille turvataan sukupuolesta riippumatta yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ja opetus. Opintosuoritukset arvioidaan tasa-arvoisesti.

12 Oppimisyhteisössä kukaan joudu epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen, sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Opiskelijavalinnoissa huomioidaan molemmat sukupuolet tasavertaisesti. Opetusjärjestelyt soveltuvat molemmille sukupuolille. 5. SEURANTA Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen velvoittavan säännöksen tarkoituksena on luoda organisaatioihin suunnitelmaan perustuva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma, joka liittyy kaikkeen työpaikan toimintaan ja kehittämiseen. Työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain, erityisesti palkkausta ja muita palvelusuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti (6 a ). Selvitys tasa-arvotilanteesta voidaan tehdä myös harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Koulutusyhtymässä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi suunnattuja toimenpiteitä seurataan mm. vuosittain tehtävien TOB-työyhteisökyselyn ja henkilöstöraportin yhteydessä. TOB-työyhteisökyselyn osalta seurataan tuloksa mm. tasa-arvoisen kohtelun, kiusaamisen ja väkivallan kokemisen osalta. Tuloksia tarkastellessa raja-arvona pidetään 3,25, jonka alle jääneet tulokset edellyttävät toimenpiteitä. Jos keskiarvo on 3,5 4,0 välillä, tulos on tyydyttävällä tasolla. Henkilöstöraportin osalta seurataan naisten ja miesten määriä, keski-ikää ja suurimpia ikäryhmiä. Koulutusyhtymän raportoinnissa huomioidaan myös yhdenvertaisuusnäkökulma. Näiden seurantojen poikkeamista tulee raportoida työsuojelupäällikölle. Vastuu tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain noudattamisesta työpaikalla kuuluu työnantajalle, mutta vastuu tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta käytöksestä kuuluu koko työyhteisölle. Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2017. Ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma on tehty vuonna 2005 ja se päivitettiin vuonna 2007. Vuoden 2010 päivityksessä otettiin mukaan myös yhdenvertaisuusnäkökulma. LIITE 1 Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä Erityisryhmä Erityisryhmällä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on joko kehitys-, aisti- tai fyysinen vamma. He tar-vitsevat tukea jokapäiväisessä elämässä, liikkumisessa ja/tai kommunikoinnissa. Ihmisoikeudet Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Nykyisin ihmisoikeuksilla ymmärretään lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Häirintä

Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista siten, että häiritsevällä käyttäytymisellä tai häiritsevillä toimilla luo-daan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sekä tarkoitukselli-nen häirintä että häiritseviin seurauksiin johtava menettely on kiellettyä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus toteutuu yksilön ja yhteisöjen kunnioittamisella, avoimella ja vastuullisella toiminnalla ja yhteistyöllä. Tasa-arvoa toteutetaan yksilöiden, eri ihmisryhmien ja aatesuuntien molemminpuolisella kunnioittamisella ja huomioonottamisella niin periaatteiden kuin käytän-nönkin tasolla. Positiivinen syrjintä Positiivinen syrjintä eli positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan Segregaatio Segregaatio tarkoittaa naisten ja miesten sijoittumista ja keskittymistä yhteiskunnassa erilaisiin ja eritasoisiin toimiin, ammatteihin tai koulutusaloille. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Sukupuolisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan ei-toivottua ja yksipuolista fyysistä tai sanal-lista käyttäytymistä, jolle on ominaista, että sen aiheuttamat tunteet ja seuraukset ovat kohteelle aina kielteisiä. Sukupuoleen perustuva syrjintä Sukupuoleen perustuva syrjintä tarkoittaa naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen vuoksi. Sukupuolisensitiivisyys Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista. Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa toimenpide-ehdotusten oletettujen vaikutusten arvioi-mista naisten ja miesten aseman, resurssien ja intressien kannalta. Sukupuolivähemmistö Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolinen it-seilmaisu poikkeaa kulttuurisista sukupuoliodotuksista. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transseksuaalit, transvestiitit ja intersukupuoliset sekä muut ihmiset, jotka sukupuolisamastumisellaan ja sukupuolen ilmaisullaan haastavat perinteistä sukupuolijakoa. Valtavirtaistaminen (mainstreaming) Valtavirtaistaminen on muutosstrategia, jolla tarkoitetaan politiikkaprosessien uudelleen organisoimista niin, että eri alojen toimijat edistävät tasa-arvoa kaikilla tasoilla, kaikissa vaiheissa ja erityisesti työelämän ja arjen käytännöissä. Välillinen syrjintä Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali säännös tai toimintatapa saattaa tietyt henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Välillinen syrjintä johtuu usein rakenteellisista tai kulttuurisista syistä, toimintatavoista tai fyysisen ympäristön puutteista. Välitön syrjintä Välitön syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia henkilöitä. Tällä tarkoitetaan kohtelua, joka aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä verrattuna siihen, miten muita kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa. 13

Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan oikeudellista ja tosiasiallista tasa-arvoa ikään, etniseen tai kan-salliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, tervey-dentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään asiaan katsomatta. Yhdenvertaisuudella pyritään tasapuoliseen kohteluun. Sukupuoli (engl. gender) viittaa miesten ja naisten välisiin sosiaalisiin eroihin (ei biologisiin eroihin, engl. sex), jotka ovat opittuja, mutta jotka muuttuvat ajan myötä ja vaihtelevat kulttuu rien välillä. Tasa-arvo miesten ja naisten välillä (sukupuolten välinen tasa-arvo) tarkoittaa, että ihmiset voivat kehittyä ja tehdä valintoja ilman tiukkoja rajoituksia sukupuolen takia ja, että miesten ja naisten eri tavat, pyrkimykset ja tarpeet ovat yhtä arvostettuja ja samassa asemassa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa, että pyrkimykset edistää tasa-arvoa eivät rajoitu naisiin kohdistuviin erityistoimenpiteisiin, vaan että sukupuoli ja tasa-arvo otetaan huomioon kaikissa käytännöissä ja toiminnoissa, ts. suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailunkohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoit teen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jota kuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa 14