UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu
Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana mahdollistaa lasten ja nuorten omakohtaisen arkeen kiinnittyvän hyvinvointitiedon tuottamisen (ks. esim. Niemelä 2007; Heino & Kuure 2009), täyttämään alueellisista tarpeista lähtevän tiedontuotannon katveita lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämis- ja arviointityön näkökulmasta (Kallio-Savela, Sjöholm & Selkee 2013; STM 2006:36) ja kuvaamaan aluekehityksen eriytymistä ilmentäviä prosesseja muuttuvassa kuntakentässä.
Nuorisopuntarin toteutus Puntarin käsittelemät teemat 2011 (n=2196) Alueille kiinnittyminen Monikulttuurisuus Osallisuus Syrjäytyminen Puntarin käsittelemät teemat 2012 (n=1668) Nuorten asuinympäristö Koettu hyvinvointi Työelämäodotukset ja yrittäjyysasenteet Kansainvälisyys
Näkökulma moniulotteiseen hyvinvointiin hyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta enimmäkseen tämä on ohipuhumista, sillä eri yhteyksissä käsite saa aivan erilaisia merkityksiä (Karisto 2010) Näkökulman määrittä orientaatio eli tulkitaanko hyvinvointia sosiologisesta, taloustieteellisestä, psykologisesta, sosiaaliantropologisesta, terveystieteellisestä tai sosiaalipedagogisesta perinteestä (esim. Simpura & Uusitalo 2011) Tai annetaanko hyvinvoinnille objektiivinen mitta vai subjektiivinen tulkinta (having, loving, being) (Allardt 1972)
Nuorisopuntarin näkökulma Itä-Suomen nuorten hyvinvointiin Kiteytyy kokonaisvaltaiseen kysymykseen oman elämän kytkeytymiseen paikalliseen ja alueelliseen ympäristöön (elämismaailma) ja sen tarjoamiin erilaisiin rakenteellisiin resurssitekijöihin (systeemimaailma) Nuoret vastasivat kysymykseen Kuvittele tilanne, jossa kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä on hyvä asua ja elää. Miten arvioisit nykyisen asuinkuntasi sijoittuvan kilpailussa?
Arvio oman kotikunnan tarjoamista hyvinvointitekijöistä maakunnissa
Mitkä koettuun hyvinvointiin liittyvät tekijät selittävät edellisen tuloksen? Vastaajat arvioivat samalla kertaa kaikkiaan 17 hyvinvointiin liittyvää tekijää (ks. teoria) Nämä tekijät voitiin ryhmitellä viiteen hyvinvointia kuvaavaan yleiseen kunnissa eri painotuksin esiintyvään ulottuvuuteen Hyvinvoinnin ulottuvuuksien avulla voitiin tulkita hyvin eroja nuorten kotikunnalleen arvioimista menestystekijöistä
Hyvinvoinnin ensimmäinen ulottuvuus kytkeytyy yhteiskunnan rakenteellisiin (having, elintaso, elämänlaatu) tekijöihin Asuinpaikkakunnan tarjoamat palvelut kuten liikenneyhteydet, peruspalvelut, kohtuuhintainen asuminen ja turvallisuus Toinen merkittävä hyvinvoinnin ulottuvuus kuvaa oman elämän hallintaan, itsensä toteuttamiseen tai olemisen tilaan liittyviä tekijöitä (being) Asuinpaikkakunnan tarjoamat elämänkulun uratekijät kuten työnsaantimahdollisuudet, opiskelupaikka ja puoliso, tyttö- tai poikaystävä Nämä tekijät lisäsivät hyvinvoinnin kokemista erityisesti maakuntakeskuksissa asuvilla ja opiskelevilla nuorilla
Kolmas hyvinvoinnin ulottuvuus kuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja liittymistä yhteisöön (loving, onnellisuuden sosiaalinen komponentti) Sosiaaliset verkostot, joita ovat tuttavat ja kaverit, sukulaiset sekä yleinen asuinpaikkakunnan tuttuus Neljäs ja viides hyvinvoinnin ulottuvuuksista rakentuvat yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta (elämäntyyli ja elämäntapa) Ympäristötekijät, kuten asuinpaikkakunnan luonnonläheisyys, harrastusmahdollisuudet yleiset ympäristötekijät Kulttuuriset tekijät, jotka koostuvat asuinpaikan historiasta ja kulttuurisista tekijöistä ja yleisestä imagosta
Nuorten hyvinvoinnin kokeminen rakentuu siten alueellisuuden ja paikallisuuden mukaisesti (periferia kaksoisperiferia) koulutusasteen ja iän mukaisesti (elämismaailma) sosiaalisen taustan tai sosiaalisen kerrostuman mukaisesti (polarisaatio ylisukupolvisuus?) saa eri painotuksia maakuntien sisällä ja kuntien välillä, joka ilmenee erilaisina arvioina ja odotuksina kotikunnan kilpailukyvyssä
Lisätietoa nuorisopuntarista ja nuorisoalan alueellisesta tutkimuksesta ja kehittämisestä Nuorisoalan tutkimus ja kehittämiskeskus Juvenian sivuilta http://www.mamk.fi/tutkimus_ja_kehitys/juven ia_-_nuorisoalan_tutkimus-_ja_kehittamiskeskus Tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen, jussi.ronkainen@mamk.fi Yliopettaja Pekka Penttinen, pekka.penttinen@mamk.fi