Sibelius-Akatemian. tilinpäätös Toimintakertomus ja tilinpäätösasiakirjat liitteineen

Sibelius-Akatemian tilinpäätös 2006 Toimintakertomus ja tilinpäätösasiakirjat liitteineen

13. 3. 2007 Sibelius-Akatemian tilinpäätös vuodelta 2006 Toimintakertomus sisältää tiedot opetusministeriön ja Sibelius-Akatemian tulossopimuksessa asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta vuoden 2006 osalta. Sibelius-Akatemian hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 13.3.2007. Rehtori Gustav Djupsjöbacka Hallintojohtaja Seppo Suihko

1 Johdon katsaus... 3 2 Toiminnan vaikuttavuus...5 2.1 KULTTUURI...5 2.2 KOULUTUS JA TYÖMARKKINAT...5 2.3 YHTEISKUNTA JA ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS...5 2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTAKENTTÄ...6 3 Toiminnallinen tehokkuus...7 3.1 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA TUOTTAVUUS...7 3.2 TULOSALUEIDEN KUSTANNUKSET...8 3.3 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...9 3.4 LIIKETALOUDELLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS...11 3.5 JULKISOIKEUDELLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 13 3.6 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 14 4 Tuotokset ja laadunhallinta...16 4.1 TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET...16 4.1.1 Taiteellinen toiminta...16 4.1.2 Tutkimus ja jatkokoulutus... 17 4.1.3 Peruskoulutus...18 4.1.4 Kansainvälinen toiminta... 20 4.1.5 Yhteiskunnalliset tehtävät...23 4.1.5.1 Alueellinen yhteistyö...23 4.1.5.2 Innovaatiotoiminta...23 4.1.5.3 Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa...25 4.1.5.4 Aikuiskoulutus...25 4.1.5.5 Nuorisokoulutus...27 4.1.6 Tilat...27 4.1.7 Laadunvarmistusjärjestelmä... 29 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU...29 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...31 6 Tilinpäätösanalyysi... 34 6.1 RAHOITUS JA RAHAN KÄYTTÖ...34 6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...38 6.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA...38 6.4 TASE...38 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 40 8 Talousarvion toteumalaskelma... 43 9 Tuotto- ja kululaskelma... 44 10 Tase... 45 11 Liitetiedot...47 11.1 LIITE 1: TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET JA VERTAILTAVUUS...47 11.2 LIITE 2: NETTOUTETUT TULOT JA MENOT...47 11.3 LIITE 3:ARVIOMÄÄRÄRAHOJEN YLITYKSET... 48 11.4 LIITE 4:PERUUTETUT SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT... 48 11.5 LIITE 5:HENKILÖSTÖKULUJEN ERITTELY...49 11.6 LIITE 6:SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET JA NIIDEN MUUTOKSET...49 11.7 LIITE 7: KANSALLIS- JA KÄYTTÖOMAISUUDEN SEKÄ MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN POISTOT...50 11.8 LIITE 8: RAHOITUSTUOTOT JA KULUT... 51 11.9 LIITE 9:TALOUSARVIOTALOUDESTA ANNETUT LAINAT... 51 11.10 LIITE 10:ARVOPAPERIT JA OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET...52 11.11 LIITE 11:TASEEN RAHOITUSERÄT...53 11.12 LIITE 12:TAKAUKSET...53 11.13 LIITE 13:TASEESEEN SISÄLTYVÄT RAHASTOIDUT VARAT...54 11.14 LIITE 14:TASEESEEN SISÄLTYMÄTTÖMÄT RAHASTOIDUT VARAT...54 11.15 LIITE 15:VELAN MUUTOKSET...55 11.16 LIITE 16:VELAN MATURITEETTIJAKAUMA JA DURAATIO...55 11.17 LIITE 17:OIKEIDEN JA RIITTÄVIEN TIETOJEN ANTAMISEKSI TARVITTAVAT MUUT TÄYDENTÄVÄT TIEDOT..55 12 ALLEKIRJOITUKSET... 56

3 1 JOHDON KATSAUS Sibelius-Akatemia on päättyneenä toimintavuonna saavuttanut tai ylittänyt melkein kaikki Opetusministeriön kanssa sovitut tulostavoitteet. Yliopisto on pystynyt täyttämään myös tärkeimmät itselleen asettamat tavoitteet. Sibelius-Akatemia on musiikin huippuyliopisto, jolle ovat ominaisia taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu, erinomainen kansainvälinen kilpailukyky ja toiminnallinen tehokkuus. Taloustutkimuksen tekemän korkeakoulujen imagotutkimuksen mukaan Sibelius-Akatemia oli vuonna 2006 kokonaisarvosanan perusteella myös Suomen arvostetuin yliopisto. Tutkimus tehtiin 17-29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Toimintavuotta 2006 leimasi yliopistokentän rakenteellinen kehittäminen. Sibelius-Akatemia kävi neuvotteluja muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa kartoittaen yhteistyömuotoja, jotka tehostaisivat maamme korkeakoululaitoksen toimintaa ja vahvistaisivat yliopistojen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan kansainvälistä kilpailukykyä. Yliopiston hallitus hyväksyi 6.9.2006 rakenteellisen kehittämisen ohjelman, joka sisältää useita tulevaisuuteen tähtääviä yhteistyöhankkeita mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tärkeä osa yliopiston laadunvarmistusta ja toiminnan tehostamista on ollut johtamisjärjestelmän kehittäminen. Sibelius-Akatemian hallitus on jo usean vuoden ajan käynyt keskustelua yliopiston organisaation uudistamisesta. Hallitus päätti joulukuussa, että osastojen lukumäärää vähennetään ja opetus- ja tutkimusneuvoston asemaa vahvistetaan ja sen toimintaa tehostetaan. Yliopiston hallitus hyväksyi sekä vuoteen 2012 ulottuvan strategian että osana sen toimeenpanoa voimavarojen uudelleenkohdentamisen tavoiteohjelman, joka määrittää yliopiston resurssien käytön päälinjat vuoteen 2012 saakka. Sibelius-Akatemia kohdentaa ohjelman mukaisesti merkittävästi varoja mm. jatkokoulutukseen, taiteelliseen toimintaan ja tutkimukseen ja vahvistaa näin toimintansa laatua ja kansainvälistä kilpailukykyään. Ohjelmaan perustuvan, vuosia 2007-2012 koskevan henkilöstösuunnitelman valmistelu aloitettiin. Suunnitelma määrittelee mm. uudet, yliopiston strategisille avainalueille perustettavat professuurit sekä rahoitus- ja virkajärjestelyt, jotka lisäävät mahdollisuuksia päätoimiseen jatko-opiskeluun ja postdoc-työskentelyyn. Kansainvälinen ulottuvuus Maan ainoana musiikkiyliopistona Sibelius-Akatemian toiminnassa ei ole olennaisia päällekkäisyyksiä muiden yliopistojen kanssa. Yliopiston katse suuntautuukin erityisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Sibelius-Akatemia on kansainvälinen huippuyliopisto. Sen kansalliset rajat ylittävä toiminta on klassisen musiikin sekä jazzmusiikin, kansanmusiikin ja musiikkiteknologian alueilla vakiintunut ja edelleen laajentunut. Uutta on, että tyypillisesti suomalaiseen yhteiskuntaan kytkeytyvien musiikkikasvatuksen ja kirkkomusiikin koulutusohjelmien toimintakenttä on laajentunut kansainväliseksi. Esimerkkeinä mainittakoon musiikkikasvatuksen osaston runsas ja kiitosta saanut edustus ISME:n konferenssissa sekä Sibelius-Akatemiassa järjestetty Nordic Forum on Higher Education in Church Music. Merkittävä uusi avaus oli yhteisen tutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelun käynnistäminen pohjoismaisten kumppaneiden kanssa. Valmisteluja jatkettiin yhdysvaltalaisiin yliopistoihin suuntautuvan vuorovaikutuksen ja vaihtotoiminnan tueksi tarkoitetun varainhankintajärjestön perustamiseksi.

4 Ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden osuus opiskelijoista on maamme huipputasoa ja huomattava osa yliopiston suomalaisista opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Koulutus Sibelius-Akatemian koulutus on tuloksellista. Tältä osin vuosi 2006 oli jo poikkeuksellinen ja musiikin maistereita valmistui enemmän kuin koskaan. Tämä johtui suurelta osin mm. parannetusta opinto-ohjauksesta ja tiiviimmästä opintojen seurannasta. Tärkeä tekijä on myös viime vuosina tapahtunut yliopistotutkinnon arvostuksen kasvu musiikkialalla. Tavoitteeksi asetettu 140 maisteritutkintoa ylittyi 28 %. Yliopiston koulutuksen läpäisykyky on ennätyksellisen korkea ja uusista peruskoulutukseen otetuista opiskelijoista odotetaankin valmistuvan yli 80 %. On perusteita odottaa, että vuonna 2006 täydessä laajuudessa käyttöön otettu henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinta ja seuranta sekä tätä tukeva ohjaus ja neuvonta tulevat entisestäänkin nostamaan koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta. Kulttuurin kenttä Yliopistolla on keskeinen asema suomalaisessa kulttuurielämässä. Sibelius-Akatemian kolmannen tehtävän toteutus otti vahvan askeleen eteenpäin tammi-helmikuussa toteutetun SibaFesttapahtuman muodossa. Kahdeksanpäiväinen laaja tapahtuma (65 ohjelmakohtaa) sisälsi mm. konsertteja, esitelmiä, yleisökeskusteluja ja lastentapahtumia. SibaFest sai julkisuudessa erittäin myönteisen vastaanoton ja kirkasti yliopiston profiilia taiteellisesti laaja-alaisena kouluttajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Laatu Sibelius-Akatemia uudistuu ja kehittyy. Yliopiston laatuhanke on jatkunut tavoitteena kokonaisvaltainen ja yliopiston ydintoimintaa tukeva laatujärjestelmä, joka auditoidaan vuonna 2010. Työtä on tehty mm. ydinprosessien määrittelyssä, itsearviointikäytäntöjen kehittämisessä sekä johtamisjärjestelmän ja prosessien kuvaamisessa sekä uudistamisessa. Sibelius-Akatemia on osallistunut aktiivisesti musiikkialan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja siihen liittyvän laadunvarmistuksen ja alakohtaisen eurooppalaisen akkreditointijärjestelmän kehittämiseen. Johtamisen ja toiminnan kehittäminen Yliopiston toiminnanohjausta vahvistettiin ja virtaviivaistettiin, sen kytkeytymistä strategiseen suunnitteluun tiivistettiin ja siirryttiin kolmevuotiseen toiminnan ja rahoituksen suunnittelurytmiin. Yliopiston hallitus teki tämän mukaisesti päätöksen määrärahojen jaon suuntaviivoista kolmeksi vuodeksi vuosille 2007-2009. Tulossopimukset tehtiin toimintayksiköiden kanssa niin ikään kolmevuotisina. Sopimusten vaikuttavuutta edistettiin uudistamalla niiden rakenne BSCmallin mukaiseksi. Tietovarastotekniikkaan perustuvaa johtamisen tietojärjestelmää kehitettiin edelleen. Vuonna 2001 luotua sisäistä rahanjakomallia on käytetty systemaattisesti tukemaan strategiaa ja johtamista. Uusina toimintamuotoina ovat vakiinnuttaneet asemansa yliopiston ns. virtuaalikeskukset: innovaatiokeskus, koulutuksen kehittämiskeskus ja taiteellisen toiminnan kehittämiskeskus. Niillä on keskeinen Sibelius-Akatemian strategiaa toteuttava tehtävä rajoja ylittävässä toiminnassaan taiteen, koulutuksen, tutkimuksen ja uuden tekniikan välimaastossa.

5 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 2.1 Kulttuuri Sibelius-Akatemian toiminnalla on suuri vaikuttavuus koko suomalaisessa kulttuurielämässä. Musiikkiyliopiston taiteellinen toiminta luo suomalaisen kulttuurin sisältöä ja tuottaa kulttuuripalveluja vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Musiikkiyliopiston piirissä jatkuvasti toimivalla yhteensä noin 2500 opettajalla ja opiskelijalla on suuri vaikutus koko maan kulttuuri- ja koulutustarjonnalle ja sitä kautta väestön hyvinvoinnille ja osaavista ammattilaisista globaalisti kilpailevan talouselämän menestykselle. Sibelius-Akatemian toiminnalla on ratkaisevan tärkeä vaikutus Helsingin metropolialueen kansainväliseen vetovoimaisuuteen musiikin ja muun kulttuurin keskuksena. Musiikkitalon toiminnan käynnistyminen lisää merkittävästi Sibelius-Akatemian kulttuurista vaikuttavuutta. Yliopisto on internet-verkossa tapahtuvan toimintansa osalta valinnut avoimen toimintalinjan. Yliopiston tuottamat laajat musiikkialan verkkoaineistot ovat olleet suuren yleisön vapaassa käytössä. Konserttien suoriin verkko-tv lähetyksiin ja niiden taltiointeihin on yleisöllä ollut vapaa pääsy. 2.2 Koulutus ja työmarkkinat Sibelius-Akatemian koulutuksen vaikuttavuutta on tutkittu vuonna 2006 valmistuneella laajalla työllistymisselvityksellä, jossa olivat mukana Sibelius-Akatemiassa perusopintonsa vuosina 1993, 1995, 1997 ja 1998 aloittaneet. Tutkimuksen tekohetkellä työttöminä oli laskentatavasta riippuen vain 2-4 % vastaajista. Selvityksen tuloksilla tulee olemaan huomattava merkitys yliopiston koulutuksen kehittämistyössä tulevina vuosina. Orkesterimuusikoiden koulutukseen on kehitetty uusia, työelämävalmiuksia parantavia toimintamalleja, joissa korostuu erityisesti orkesterityöskentelyn taito. Opiskelijat osallistuvat opintojensa alusta alkaen monipuoliseen orkesteritoimintaan, johon sisältyy julkisia esiintymisiä. Näin kehittyvä homogeeninen sointi- ja soittokulttuuri heijastuu sekä yliopiston omien orkestereiden tasoon että työelämään siirtyvien opiskelijoiden valmiuksiin toimia ammattiorkestereissa. Opintoihin on sisällytetty myös työharjoittelu, joka voidaan suorittaa esimerkiksi ammattiorkestereissa tai opettajina musiikkioppilaitoksissa. Sibelius-Akatemiasta valmistuneiden orkesterimuusikoiden työhön sijoittumista on edistetty lisäksi mm. koesoittoon valmentavalla koulutuksella. Koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta on kehitetty erityisesti taidehallinnon koulutusohjelmassa. Opintojen sisältö kytkeytyy suurelta osin suoraan työelämän tarpeisiin ja toteutuu tiiviissä yhteydessä alueellisten ja valtakunnallisten kulttuurialan yritysten kanssa. Merkittävä osa opettajavoimista tulee yliopiston ulkopuolelta, kulttuurin ja liike-elämän organisaatioista ja yrityksistä. Koulutusohjelmalla on myös luonteensa mukaisesti läheiset yhteydet elinkeinoelämään. Jazzmusiikin osasto on kehittänyt erityisen jazzimprovisaatioon perustuvan johtamismallin luovalle organisaatiolle. Hankkeen tarkoituksena on synnyttää koulutuspaketteja, joissa jazzyhtye ja johtamiskouluttaja yhdessä demonstroivat jazzyhtyeen sisäistä kommunikointia ja eri instrumenttien roolia vuorollaan sooloilevina ja toisiaan tukevina elementteinä. Jazzyhtye on organisaatiotieteessä ollut vallitseva vertauskuva improvisoivasta organisaatiosta 1990-luvun lopulta lähtien. Johtamisja organisaatiokoulutuspaketteja kehitetään, tuotteistetaan ja markkinoidaan yrityksille. 2.3 Yhteiskunta ja alueellinen vaikuttavuus Sibelius-Akatemian tukisäätiön alaisuudessa toimii neuvottelukunta, joka perustettiin vuonna 2003. Sen tehtävänä on vuorovaikutuksen lisääminen ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen. Neuvottelukunnan jäseniksi kutsuttiin merkittäviä vaikut-

6 tajia yhteiskuntaelämän eri aloilta. Kokemukset neuvottelukunnan toiminnasta ovat olleet hyviä, jäseniltä on saatu arvokasta tukea verkostojen luomisessa ja avautumisessa yhteiskuntaan. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto on vuonna 2006 osallistunut monin tavoin alueellisen toiminnan kehittämiseen Itä-Suomessa. Yhteistyön käynnistyminen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansanmusiikin koulutuksen kanssa on laajentanut vaikuttavuutta Pohjois-Karjalaan. Musiikki- ja tanssikoulutuksen kehittämiskeskuksen (MUSIKE) toiminnan suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion kanssa. Samoin käynnistettiin selvitys Kuopion MUSIKE:n ja Jyväskylän Suomalaisen musiikkikampuksen yhteistyön kehittämisestä musiikkikoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Sibelius-Akatemian osalta painopistealueina tässä ovat tohtorikoulutuksen ja kanttori-musiikinopettaja yhdistelmäkoulutuksen kehittäminen. Konserttitoiminnassa Sibelius-Akatemian Kuopion osasto on edelleen merkittävä alueellinen vaikuttaja. Vuonna 2004 käynnistyneestä taidehallinnon maisteriohjelmasta valmistuneista valtaosa on sijoittunut työhön Itä-Suomen alueelle. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetulla täydennyskoulutuksella ja Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä järjestetyllä rytmimusiikin koulutus- ja tutkimustoiminnalla on merkittävä alueellinen vaikutus. Rahoitukseen ovat osallistuneet Seinäjoen kaupunki ja alueen elinkeinoelämä. Toiminta on ollut menestyksellistä ja on synnyttänyt myös Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta. Sibelius-Akatemia liittyi HERA (Helsinki Education and Research Area) hankkeeseen, jonka toimikaudeksi on määritelty 2006-2009. Hanke on Helsingin laajan metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sateenvarjohanke, jossa korkeakoulut osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Korkeakoulujen tarkoituksena on vahvistaa tutkimukseen ja koulutukseen pohjautuvia kansainvälisiä kilpailukyvyn ja tasapainoisen yhteiskuntakehityksen edellytyksiä. Avoimen yliopiston opetustarjonta painottui pääkaupunkiseudulle. Yhteensä avointa yliopistoopetusta tarjottiin yhdeksän yhteistyöoppilaitoksen kanssa kahdeksalla paikkakunnalla. Jotta opetustarjontaa voitaisiin laajentaa myös muualle Suomeen, tarvittaisiin aktiivista, paikallista markkinointia. Tähän yhteistyöoppilaitoksilla harvoin kuitenkin on resursseja. 2.4 Kansainvälinen toimintakenttä Vuonna 2006 kansainvälistä toimintaa suunnattiin erityisesti sekä Pohjoismaihin että Yhdysvaltoihin. Syksyllä 2006 Sibelius-Akatemia aloitti rakenteellisemman yhteistyön kehittämisen Creative Benchmarking metodin avulla yhdessä Det Jyske Musikkonservatoriumin (Århus) ja Kungliga Musikhögskolanin (Tukholma) kanssa. Yhdysvalloissa tavoitteena on pyrkiä pitkäjänteiseen yhteistyöhön valikoitujen kumppaneiden kanssa. Toimintaa tukemaan on käynnistetty erityisen varainkeruuorganisaation, The Friends of Sibelius Academy (FSA), perustaminen Yhdysvaltoihin. Sen tavoitteena on rahoittaa koulutuksellista, taiteellista ja tutkimusyhteistyötä Yhdysvaltain parhaiden yliopistojen ja Sibelius-Akatemian välillä. Syksyllä New Yorkissa ja Washingtonissa järjestettiin hankkeen käynnistystilaisuudet.

7 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuus Sibelius-Akatemian hallinto on yliopistolaitoksen tehokkain, kun sitä mitataan hallintohenkilöstön määrällä opettajaa kohti. Myös koulutuksen tuottavuus on huippuluokkaa: vuosien 2004-2006 maisterintutkintojen tavoite saavutettiin kokonaan. Yliopisto on kiinnittänyt strategiansa mukaisesti edelleen huomiota toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen. Sisäisen organisaatiomallin ja muuttaminen on tässä ollut keskeisellä sijalla. Hallitus päätti opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävien muuttamisesta elokuusta 2007 lukien niin, että neuvoston tehtävänä on peruskoulutuksen koordinointi ja laadunvarmistus, jatkotutkintosuunnitelmien ja jatkotutkintojen hyväksyminen sekä virkaehdotuksen tekeminen professorin virkaan ja esitys dosentiksi nimittämisestä. Samalla neuvoston jäsenmäärää pienennettiin niin, että siihen kuuluu 10 professoria, kaksi tohtorin tutkinnon suorittanutta yliassistenttia tai lehtoria sekä yksi perustutkinto- ja yksi jatko-opiskelija sekä kaikille henkilökohtaiset varajäsenet. Toimenpiteet vahvistavat opetus- ja tutkimusneuvoston roolia yliopiston koulutusprosessin johtamisessa, tehostavat neuvoston toimintaa sekä keventävät osastohallintoa. Hallitus päätti myös vähentää osastojen lukumäärää niitä hallinnollisesti uudella tavalla ryhmittelemällä. Tämä uudistus, jonka yksityiskohtaisempi toteutus on vielä avoinna, astunee voimaan vuoden 2008 elokuussa. Hallituksen helmikuussa hyväksymä uudelleenkohdentamisohjelma on osa yliopiston vuoteen 2012 ulottuvan strategian toimeenpanoa. Sibelius-Akatemia kohdentaa sen mukaisesti merkittävästi varoja taiteelliseen toimintaan, tutkimukseen ja jatkokoulutukseen. Ohjelmaan sisältyy mm. 10 uuden professuurin ja 10 uuden jatkokoulutusviran perustaminen, joita toteutetaan lähinnä hyödyntäen lähivuosien laajaa eläkkeellesiirtymistä ja lyhyen maisterikoulutuksen lisäämisessä vapautuvien resurssien avulla. Samalla kohdennetaan voimavaroja myös kirjaston ja musiikkitalon tuleviin tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on, että noin 13 % yliopiston perusvoimavaroista kohdennetaan uudelleen. Yliopiston hallituksen hyväksymä rakenteellisen kehittämisen ohjelma sisältää useita tulevaisuuteen tähtääviä yhteistyöhankkeita, joista tärkeimpinä mainittakoon Helsingin Musiikkitalo ja siihen liittyvä läheinen yhteistyö Radion Sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin kanssa sekä aineenopettajakoulutukseen ja täydennyskoulutukseen liittyvät hankkeet Helsingin yliopiston kanssa. Kiinnostavaa yhteistyötä tehdään tai ollaan käynnistämässä Stadia-ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Tampereen yliopiston ja Seinäjoen kaupungin kanssa. Sibelius-Akatemia osallistuu myös yliopistojen teknologiayhteistyön kehittämishankkeeseen. Sibelius-Akatemia on ollut keskeisessä roolissa pääkaupunkiseudun seitsemän yliopiston palvelukeskuksen ideoinnissa ja käynnistämisessä. Sibelius-Akatemia näkee palvelukeskuksessa mahdollisuuksia nykyistä vielä laajempaan yhteistyöhön, joka voi koskea mm. henkilöstöhallintoa ja hankintoja. Töölön alueella toimivien yliopistojen kesken aloitettiin neuvottelut yhteisen kampusalueen luomisesta. Ensisijaisesti kysymykseen tulee pitkällekin menevä yhteistyö tilapalvelujen ja tilojen käytön osalta. Sibelius-Akatemia neuvotteli rakenteellisesta kehittämisestä myös useiden muiden yliopistojen kanssa. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet vielä tässä vaiheessa tuloksiin.

8 3.2 Tulosalueiden kustannukset Tulosaluelaskenta on vuodesta 2004 lähtien tehty yliopiston tietovarastoon tukeutuvalla KUSTIohjelmistolla. Vuoden 2004 jälkeen on opetusministeriön tulosaluelaskentaa koskeva ohjeistus tarkentunut ja yliopisto on myös kehittänyt omaa tulkintaansa ja menetelmiä yhteiskustannusten laskemiseen ja kohdistamiseen. Uudet menetelmät ovat mahdollistaneet aikaisempaa tarkemman tulosaluekohdistuksen. Laskentamallia kehitetään edelleen tulosalueittaisen laskennan luotettavuuden parantamiseksi huomioita kiinnitetään mm. aiheutumisperiaatteen noudattamiseen yleis- ja yhteiskustannusten kohdistamisessa tulosalueille. Taideyliopistojen yhteistyö taiteellisen toiminnan kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseksi jatkuu. Sibelius-Akatemian tulosalueiden kustannukset kehittyivät vuosina 2004 2006 seuraavasti: TAITEELLINEN TOIMINTA 3 992 16,6 3 089 77,4 4 589 18,0 3 835 83,6 4 696 17,6 3 359 71,5 `000 2004 2005 2006 Tulosalueen %- Budjetti- Tulosalueen Budjetti- Tulosalueen Budjetti- YHT. osuus rahalla % YHT. %-osuus rahalla % YHT. %-osuus rahalla % Peruskoulutus 15 515 64,6 14 977 96,5 15 989 62,9 15 277 95,5 16 078 60,2 15 499 96,4 Aikuiskoulutus 852 3,5 425 49,8 710 2,8 457 64,3 540 2,0 283 52,5 KOULUTUS YH- TEENSÄ 16 367 68,1 15 402 94,1 16 699 65,7 15 734 94,2 16 618 62,2 15 782 95,0 Jatkotutkintokoulutus 1 1 195 5,0 1 013 84,8 1 575 6,2 1 412 89,6 2 445 9,2 2 251 92,0 Muu tutkimus 915 3,8 824 90,1 1 149 4,5 871 75,8 1 388 5,2 869 62,6 TUTKIMUS YH- TEENSÄ 2 110 8,8 1 837 87,1 2 724 10,7 2 283 83,8 3 833 14,4 3 120 81,4 YHTEISKUNNALLI- SET PALVELUT 1 553 6,5 1 346 86,6 1 423 5,6 1 158 81,4 1 550 5,8 1 423 91,8 KAIKKI YHTEENSÄ 24 022 100,0 21 674 90,2 25 435 100,0 23 010 90,5 26 696 100,0 23 684 88,7 1 sisältää jatkokoulutukseen liittyvän tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan Tulosalueiden osuudet kokonaiskustannuksista vv. 2004, 2005 ja 2006 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6,5 % 5,6 % 5,8 % 16,6 % 18,0 % 17,6 % 3,8 % 4,5 % 5,2 % 5,0 % 6,2 % 3,5 % 9,2 % 2,8 % 2,0 % 64,6 % 62,9 % 60,2 % 2004 2005 2006 Yhteiskunnalliset palvelut Taiteellinen toiminta Muu tutkimus Jatkotutkintokoulutus & -tutkimus Aikuiskoulutus Peruskoulutus Tulosalueiden osuudet kokonaiskustannuksista kehittyivät edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Sibelius-Akatemian toiminnan painopiste on peruskoulutuksessa, jonka osuus kokonaiskustannuksista oli 60 %. Osuus on kuitenkin viime vuosina tasaisesti vähentynyt yliopiston strategian

9 edellyttämällä tavalla. Taiteellisen toiminnan osuus oli noin 18 % ja tutkimuksen noin 14 %. Tutkimuksen tulosalueen kasvu on myös perustunut yliopiston strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Tulosalueen sisällä eniten kasvoi jatkokoulutuksen osuus kustannuksista, 3,0-prosenttiyksikköä. Vaikka taiteellisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista näyttää laskeneen, on samalla huomattava, että musiikkiyliopistossa sekä perus- että jatkokoulutus sisältävät myös merkittävän määrän taiteellista toimintaa, kuten kaikki oopperaproduktiot. Jatkokoulutuksen ja tutkimuksen tulosalueen kasvusta osan muodostavatkin jatko-opintoihin liittyvät taiteelliset taidonnäytteet. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kustannuksista on asetettujen tavoitteiden mukaisesti noussut tarkasteluvuosina erityisesti jatkokoulutuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Taiteellisessa toiminnassa ulkopuolisen rahoituksen osuus vaihtelee vuosittain riippuen erityisesti konserttitoiminnan laajuudesta ja tuotoista. Ulkopuolisella rahoituksella katettu osuus tulosalueiden kustannuksista 2004 2005 2006 Peruskoulutus 3,5 % 4,5 % 3,6 % Aikuiskoulutus 50,2 % 35,7 % 47,5 % KOULUTUS YHTEENSÄ 5,9 % 5,8 % 5,0 % Jatkotutkintokoulutus 15,2 % 10,4 % 8,0 % Muu tutkimus 9,9 % 24,2 % 37,4 % TUTKIMUS YHTEENSÄ 12,9 % 16,2 % 18,6 % TAITEELLINEN TOIMINTA 22,6 % 16,4 % 28,5 % YHTEISKUNNALLISET PALVELUT 13,4 % 18,6 % 8,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 9,8 % 9,5 % 11,3 % 3.3 Toiminnan tuottavuus Tutkimus, jatkokoulutus ja taiteellinen toiminta Taulukko 1: 2004 2005 2006 Tohtorin tutkinnot / professorien htv 0,19 0,42 0,3 Tohtorin tutkinto-opiskelijat/tohtorin tutkinnot (kirjoilla olevat) 16,4 7,8 9,75 Esitetyt aikasarjat eivät kuvaa havainnollisella tavalla tapahtunutta kehitystä, koska pienten lukumäärien vuoksi vaihtelut ovat vuosittain suuria. Pitkällä aikavälillä tohtorintutkintojen määrä on kasvanut, mikä on merkinnyt professuuria kohti laskettujen tutkintojen määrän lisääntymistä, koska professuurien määrä on pysynyt ennallaan. Tohtorin tutkintoa suorittavien jatkoopiskelijoiden määrä suhteessa suoritettuihin tohtorin tutkintoihin on ollut keskimäärin 10 vuosina 2003-2006, mutta suunta on ollut selvästi laskeva. Se johtuu sekä tohtorikoulutukseen valinnan kriteerien tiukentumisesta että koulutuksen läpäisyn paranemisesta.

10 Peruskoulutus Taulukko 2: 2004 2005 2006 Ylemmät kk-tutkinnot / opetushenkilökunta (budjettirah.) 0,5 0,6 0,8 Tilasto osoittaa, että vuonna 2006 ylempiä korkeakoulututkintoja tuli pienemmällä opettajaresurssoinnilla kuin edellisvuosina. Sibelius-Akatemia myös ylitti tutkintotavoitteen vuonna 2006 ja saavutti historiansa korkeimman tutkintomäärän. Taulukko 3: 2004 2005 2006 Ylemmät kk-tutkinnot / (5/6) vuotta aiemmin aloittaneet opiskelijat 90,60 % 91,70 % 106,60 % Sibelius-Akatemian laskennallinen läpäisy on huippuluokkaa. Tilasto kuitenkin osoittaa, että vaikka läpäisyaste on noussut viime vuosina, vuonna 2006 valmistui myös paljon pitkään kirjoilla olleita, jotka halusivat valmistua ennen uuteen tutkintojärjestelmään siirtymistä. Taulukko 4 2004 2005 2006 Uudet opiskelijat / opetushenkilökunta (budj.rahoitus) 0,5 0,8 0,7 Opettajien määrä on pysynyt lähes samana. Uusia opiskelijoita valittiin vuonna 2005 enemmän kuin vuonna 2004 tai 2006. Lisäksi yliopiston läpäisyprosentti on parantunut viime vuosina. Taulukko 5 2004 2005 2006 Uudet opiskelijat / perustutkinto-opiskelijat (kirjoilla olevat) 0,09 0,13 0,12 Uusien opiskelijoiden määrä on hiukan noussut sen jälkeen, kun 2,5-vuotinen maisterin tutkintoon tähtäävä koulutus alkoi. Lisäksi Sibelius-Akatemian läpäisyprosentti ja vuosittain valmistuneiden määrä ovat kasvaneet. Taulukko 6 2004 2005 2006 Suoritetut opintopisteet (peruskoulutus) op 51 869 49210 50653 Suoritukset/perusopisk. 46 40,7 38 1.8.2005 Sibelius-Akatemiassa otettiin käyttöön uusi koulutusjohtosääntö, jonka mukaan hyväksiluettavat opinnot eivät voi olla osa toista korkeakoulututkintoa. Tämän johdosta hyväksilukuja tehdään vähemmän kuin aiemmin. Taulukko 7 2004 2005 2006 Maisterintutkintoja yhteensä 125 133 178 Tavoiteajassa (5,5 v) suoritetut 28 37 74 Tavoiteajassa (6 v) suoritetut 40 56 92 Tavoiteajassa 5,5 v. suoritetut /ylemmät tutkinnot 0,22 0,27 0,41 Tavoiteajassa 6 v. suoritetut / ylemmät tutkinnot 0,32 0,42 0,52 Tilasto osoittaa, että henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönoton ja henkilökohtaisen ohjauksen lisäämisen myötä tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen määrä on noussut huomattavasti. Sibelius-Akatemian maisterin tutkintojen suoritusajan mediaani on laskenut tasaisesti tulossopimuskauden aikana.

11 Kansainvälistyminen Taulukko 8: Kansainvälistymisen tuottavuuslukuja 2004 2005 2006 Ulkomaille lähteneet yli 3kk opiskelleet perustutkintoopiskelijat/tuhat perustutkinto-opiskelijaa 48 48 34 Ulkomailta saapuneet yli 3kk opiskelleet perustutkinto-opiskelijat/ tuhat perustutkinto-opiskelijaa 30 35 38 Opiskelijavaihdot painottuvat pitkiin, koko lukuvuoden kestäviin vaihtoihin. Koska musiikinopiskelu perustuu pitkäjänteisyyteen ja painottuu yksityisopetukseen, on opettajasuhteen luomisella suuri merkitys. Tämän vuoksi opiskelijavaihdot toteutetaan mahdollisimman pitkinä. Tämän vuoksi opiskelijavaihtojen lukumäärä jää pienemmäksi kuin sellaisissa yliopistoissa, joissa vaihdot painottuvat 3 kk:n vaihtohin. Kalenterivuosittain tarkasteltuna vaihtojen määrä on laskenut vuosien 2004 2006 aikana. Lukuvuosittain tehtynä tarkastelu osoittaa kuitenkin, että laskua ei ole ollut. Lukuvuosina 2004-05 lähteneitä oli 34, lukuvuonna 2005-06 40 ja samoin lukuvuonna 2006-2007 40. Sibelius-Akatemian kiinnostavuus vaihtoyliopistona on ollut viime vuosina kasvussa. Sibelius- Akatemialla on korkeatasoisen oppilaitoksen hyvä maine ja kiinnostavuutta on lisännyt se, että Sibelius-Akatemia järjestää opetusta laaja-alaisesti eri musiikin lajeissa. Opiskelijoiden on mahdollista yhdistää musiikinopiskelua esim. Arts Management alan opiskeluun. Suomalainen aineenopettajakoulutus kiinnostaa Pisa-tutkimusten valossa ja Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen koulutus eroaakin monen muun oppilaitoksen koulutuksesta monipuolisuudellaan edukseen. 3.4 Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus Sibelius-Akatemian liiketaloudellinen toiminta muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta: tilauskonserttitoiminnasta, täydennyskoulutuksesta ja sekalaisista vuokra- ja maksutuotoista. Sekalaiseen osuuteen sisältyy muun muassa Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen tuottoja ja muiden tilojen vuokraustoimintaa. Opetusministeriön ja yliopiston väliseen tulossopimukseen kirjattu tulotavoite 1,5 M sisältää myös nykyisin yhteisrahoitteiseksi tulkitun muun kuin tilauskonserttipalveluun lukeutuvan taiteellisen toiminnan, minkä vuoksi tavoite on epärealistisen korkea. Liiketaloudellisen toiminnan tuotot vuonna 2006 olivat yhteensä 842,5 t, noin 30 % suuremmat kuin kahtena aikaisempana vuonna. Tulossopimuksessa kannattavuustavoitteeksi kirjattu 1000 saavutettiin: jäämä oli hintatuen jälkeen 9,5 t.

12 Maksullisen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma '000 Hintatuettu Täydennys- Täydennys- täydennys- koulutus Tilaus- 2006 2005 2004 koulutus koulutus yhteensä konsertit Muut YHTEENSÄ TUOTOT Myyntituotot 99,1 76,8 175,9 563,0 79,6 818,4 569,4 529,5 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 24,1 24,1 79,7 117,0 Tuotot yhteensä 99,1 76,8 175,9 563,0 103,7 842,5 649,1 646,5 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,1 0,2 0,3 0,7 0,0 1,0 12,1 Henkilöstökustannukset 93,7 88,9 182,6 301,7 0,0 484,3 430,2 497,9 Vuokrat 9,4 11,5 20,9 63,7 0,0 84,7 93,4 21,0 Palvelujen ostot 33,0 26,3 59,3 101,0 0,0 160,3 99,3 Muut erilliskustannukset 94,0 65,3 159,3 19,3 0,0 178,5 124,5 184,2 Erilliskustannukset yhteensä 230,2 192,2 422,5 486,4 0,0 908,8 759,5 703,1 KÄYTTÖJÄÄMÄ -131,1-115,5-246,6 76,6 103,7-66,3-110,4-56,6 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 9,0 11,6 20,6 21,5 103,7 145,8 74,6 42,7 Poistot 1,9 2,4 4,3 1,4 0,0 5,7 4,2 2,9 Korot 0,4 0,5 0,8 0,3 0,0 1,1 1,1 0,7 Muut yhteiskustannukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 98,2 Yhteiskustannukset yhteensä 11,3 14,6 25,8 23,1 103,7 152,6 79,9 144,6 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 241,5 206,8 448,3 509,5 103,7 1 061,4 839,4 847,7 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -142,3-130,0-272,4 53,5 0,0-218,9-190,3-201,1 Käytetty hintatuki (MPL 7.1 ) 0,0 115,5 115,5 0,0 0,0 115,5 91,1 93,2 Seinäjoen kaupungin rahoitus 112,9 0,0 112,9 0,0 0,0 112,9 112,9 112,9 JÄÄMÄ HINTATUEN JÄLKEEN * -29,4-14,6-44,0 53,5 0,0 9,5 13,7 5,0 Käytettävissä ollut hintatuki 115,5 115,5 115,5 106,6 100,0 Tavoitteet vuodelle 2006: tuotot 1 500 t, kannattavuus 1 t. Tilauskonserttitoiminta ylsi historiansa parhaaseen tulokseen, 53,5 t. Myös tuotot olivat suuremmat kuin koskaan: suurin yksittäinen tilaus oli poikkeuksellisen suuri, yli 160 t, mikä selittää osaltaan hyvää tulosta. Kulut, erityisesti toimintaan kytkeytyvät kuukausipalkkamenot, pysyivät alhaisina suhteessa toimintavolyymiin. Koulutuskeskuksen organisoima täydennyskoulutustoiminta näytti hintatuen jälkeen alijäämää 44 t. Edeltävinä vuosina toiminta on ollut lievästi ylijäämäistä. Hintatuettu toiminta oli yhteiskustannustensa verran eli 14,6 t alijäämäistä; hintatukea käytettiin yhteensä 115,5 t, joista edellisen vuoden saldoista 15,5t. Koulutuskeskuksessa oli aiempia vuosia vähemmän muuta kuin liiketaloudellista toimintaa, mikä aiheuttaa paineita liiketaloudelliseen kannattavuuteen kasvavan yhteiskustannuskohdistuksen takia. Tämä pätee erityisesti Seinäjoen toimipaikkaan, jossa liiketaloudellisen toiminnan volyymi on nykyisellään melko alhainen suhteessa kiinteäluontoisiin kustannuksiin. Koulutuskeskus lakkautettiin yksikkönä 31.12.2006 akatemian hallituksen päätöksellä. Täydennyskoulutustoimintaa ollaan parhaillaan organisoimassa uudelleen yliopiston palveluyksikön yhteyteen. Tavoitteena on mm. toiminnan tehostaminen ja kannattavuuden parantaminen. Liiketaloudellisen toiminnan kannattavuuslaskelman Muut-osuuteen sisältyvät suurimpana eränä Kallio-Kuninkalan kurssikeskuksen pitopalvelulta saadut myyntituotot, noin 59,5 t. Sekalaisia tilojen vuokratuottoja kertyi 24,1 t. Vastaavien kustannusten kohdistaminen näihin tuottoeriin on problemaattista. Laskelmassa onkin kohdistettu näille toiminnoille yhteiskustannuksia tuottojen verran, jotta erät eivät vääristä varsinaisten liiketaloudellisten toimintojen tulosta. Näiden erien kustannuslaskentaa kehitetään edelleen.

13 3.5 Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus 000 2006 2005 2004 2003 TUOTOT Myyntituotot 95,6 82,3 93,8 81,0 Muut tuotot 5,6 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 101,1 82,3 93,8 81,0 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,2 1,2 0,0 Henkilöstökustannukset 65,7 88,0 99,8 108,0 Vuokrat 15,7 16,1 15,1 Palvelujen ostot 6,8 3,4 Muut erilliskustannukset 10,1 43,5 56,3 9,0 Erilliskustannukset yhteensä 101,2 152,2 171,2 117,0 KÄYTTÖJÄÄMÄ 0,0-70,0-77,4-36,0 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 19,0 11,7 9,9 44,0 Poistot 0,4 1,2 1,3 0,0 Korot 0,1 0,3 0,3 0,0 Yhteiskustannukset yhteensä 19,5 13,3 11,5 44,0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 120,7 165,5 182,7 161,0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -19,5-83,3-88,9-80,0 OPM:n rahoitus 79,0 78,0 79,0 79,0 JÄÄMÄ 59,5-5,3-9,9-1,0 Julkisoikeudellisen toiminnan tuotot koostuvat lähinnä avoimen yliopiston, nuorisokoulutuksen ja kirjaston toimintaan liittyvistä julkisoikeudellisista maksutuotoista. Julkisoikeudellisen toiminnan volyymi on melko vähäistä koko Sibelius-Akatemian toiminnasta. Neljän vuoden tarkastelujaksolla julkisoikeudellisen toiminnan tuotot ja kustannukset ovat pysyneet samassa suuruusluokassa. Avoimen yliopiston opetus on kuitenkin uudelleenorganisoitu ja laskentaperusteita tarkennettu vuoden 2006 alusta.

14 3.6 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 000 Koulutus- Taiteellinenelutus Manage- Tieteelli- Jatkokou- Arts- Muut YHTEENSÄ keskus 2006 2005 toiminta toiminta toiminta ment TUOTOT Muilta valtion virastoilta 90,2 5,9 228,0 132,8 0,0 56,7 513,6 425,3 EU:lta saatu rahoitus 40,3 0,0 61,8 1,3 104,1 41,4 248,9 301,1 Muu valtion ulkop. rahoitus 202,3 62,0 3,0 0,7 150,3 418,3 300,7 Muut tuotot 14,6 229,4 36,2 7,1 0,0 154,2 441,4 523,3 Tuotot yhteensä 145,1 437,7 387,9 144,2 104,8 402,5 1 622,2 1 550,4 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 6,4 2,1 0,6 1,5 42,6 53,2 46,6 Henkilöstökustannukset 86,6 645,5 264,7 89,4 68,9 210,4 1 365,5 1 354,7 Vuokrat 0,0 134,2 58,0 31,4 18,1 168,0 409,7 435,4 Palvelujen ostot 37,7 214,8 7,7 14,2 28,5 101,9 404,9 476,8 KÄYTTÖJÄÄMÄ -67,2-724,9 6,6-61,7-20,9-237,1-1 105,2-1 333,7 Muut erilliskustannukset 87,9 161,7 48,8 70,2 8,7 116,8 494,2 570,5 Erilliskustannukset yhteensä 212,3 1 162,6 381,3 205,8 125,7 639,7 2 727,4 2 884,1 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 9,8 243,3 172,7 93,2 56,9 297,9 873,9 859,3 Poistot 2,0 11,9 3,7 2,0 1,2 6,4 27,3 28,7 Muut yhteiskustannukset 0,4 2,5 0,8 0,4 0,3 1,3 5,7 7,3 Yhteiskustannukset yhteensä 12,2 257,7 177,2 95,6 58,4 305,7 906,8 895,2 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 224,6 1 420,3 558,5 301,4 184,1 945,3 3 634,2 3 779,3 KUSTANNUSVASTAAVUUS -79,5-982,6-170,6-157,3-79,3-542,8-2 012,0-2 228,9 Kustannusvastaavuus-% 64,6 % 30,8 % 69,5 % 47,8 % 56,9 % 42,6 % 44,6 % 41,0 % Osuus yhteisrahoitteisen 4,0 % 48,8 % 8,5 % 7,8 % 3,9 % 27,0 % 100,0 % toiminnan budjettirahoituksesta Vuonna 2004 Sibelius-Akatemia ei tehnyt yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ja aikaisempien vuosien laskenta oli perustaltaan niin poikkeava nykyisestä, että aikaisempien vuosien vertailutietoja ei voi esittää. Vuoden 2006 tulossopimuksen mukaan yhteistoimintatutkimuksen tulotavoite on 400 t,sama kuin edellisenäkin vuonna. Tulotavoitteeksi asetettu 400 t tarkoittanee lähinnä taulukon Muut tuotot -riviä. Tässä taulukossa kuitenkin Muut valtion ulkopuolinen rahoitus-rivi sisältää myös taiteelliseen toimintaan kohdistuneita sponsorointituloja 181,2t. Ulkopuolisesta rahoituksesta 248,9 t on EU-rahoitusta. Muiden valtion virastojen varojen käytöstä 272,4 t oli Suomen Akatemian varoja sekä 229,4 t oli taiteellisen toiminnan (pääasiassa) pääsylipputuloja. Osalla Muut-sarakkeeseen sisältyvistä toiminnoista (Kv-toiminta, Kallio-Kuninkala, kirjastot) erilliskustannuksiin on sisällytetty kaikki näille toiminnoille kirjatut menot. Kaikkien yhteisrahoitteisten toimintojen erilliskustannuksien rivi Muut erilliskustannukset sisältää ao. toimintaa järjestävien yksiköiden yhteiskustannukset.

15 Muun yhteisrahoitteisen toiminnan sarakkeeseen sisältyy 155,4 t verran sellaisia toimintoja, joille kustannuksia on otettu laskelmaan saman verran kuin tuottoja on ko. toiminnoille kirjattu. Nämä ovat opetukseen ja perustoimintaan liittyviä vähäisiä tuloja, mm. harjoitusoppilastulot, n. 30 t ja 35,3 t oopperaproduktioiden lipputuloja. Taulukon perusteella ilmenee, että yliopisto käytti budjettivaroja yhteisrahoitteiseen toimintaan 2 012 t. 48,8 % eli 982,6 t budjettirahoituksesta kohdistui taiteelliseen toimintaan. Muun yhteisrahoitteiseen toiminnan budjettirahoitus kohdistui pääasiassa Kallio-Kuninkalan (248,5 t ) ja kirjastojen yhteisrahoitteiseen toimintaan (218,0 t, Voyager-järjestelmä ja Kuopion kirjaston yhteisrahoitteinen toiminta).

16 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 4.1 Tulosanalyysi ja johtopäätökset 4.1.1 Taiteellinen toiminta Sibelius-Akatemian strategian 2012 mukaisesti taiteellinen toiminta sisältää sekä julkisen että eijulkisen ulottuvuuden. Konsertteina, julkaisuina ja muina näkyvinä toiminnan muotoina se viestii opettajakunnan korkeatasoisesta osaamisesta. Taiteellinen toiminta hyödyntää taiteen tutkimuksen tuottamaa tietoa ja tarjoaa sille vastavuoroisesti uutta materiaalia. Ei-julkiselta osaltaan taiteellinen toiminta perustuu sille näkemyksellisyydelle, joka ohjaa koulutusta ja oppimista. Taulukko 9: Konserttitoiminnan lukuja 2000-2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Julkisten konserttien määrä 368 343 354 374 337 341 280 Julkisten konserttien kuulijamäärät 70 136 31 483 36 442 38 815 27 817 40748 29198 Tilauskonserttien määrä 225 387 314 269 296 317 292 Tilauskonserttien kuulijamäärät 37 920 53 728 44 000 47 859 69 792 52900 72483 Kuulijoita yhteensä 108 056 85 211 80 442 86 674 97 609 93648 102253 Yllä olevista taulukoista käy ilmi Sibelius-Akatemian ja sen henkilöstön aktiivisuus taiteellisessa toiminnassa. Opettajien oman taiteellisen toiminnan yleisömääristä ei ole tietoja. Yliopiston järjestämien julkisten konserttien määrä (v. 2006 280) osoittaa, että yliopisto on merkittävä ja monipuolinen kotimaisen kulttuurikentän toimija. Yliopiston järjestämissä konserteissa on toimintavuonna käynyt yhteensä noin 102 000 kuulijaa. Vaikka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole tavoitella suuria yleisömääriä, osoittaa luku yliopiston taiteellisen toiminnan laajaa vaikuttavuutta. Edellä esitetystä taulukosta on myös nähtävissä, että yliopiston taiteellisen toiminnan tuottavuus on olennaisesti parantunut, kun budjetti- tai yhteisrahoitteista toimintaa on kyetty kanavoimaan maksulliseksi liiketaloudelliseksi toiminnaksi, joka on myös kannattavaa, kuten toisaalla tässä toimintakertomuksessa on todettu. Sibelius-Akatemia toimii myös kansainvälisessä kulttuurikentässä. Yliopisto tekee laajaa taiteellista yhteistyötä Ulkoministeriön, Opetusministeriön ja eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien Suomiinstituuttien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa esiintyjävaihdon ja konserttikiertueiden muodossa. Vuonna 2006 konserttivierailuja järjestettiin myös uusissa EU-maissa sekä useissa muissa Euroopan maissa. Yliopiston taiteellista toimintaa on tuotu entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Vuoden alussa järjestettiin SibaFest, Sibelius-Akatemian talvijuhla, jossa yliopiston taiteellista ja tutkimustoimintaa esiteltiin suurelle yleisölle yli 60 eri tilaisuudessa. Myös yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja suomen- ja ruotsinkielisten teattereiden kanssa on ollut tiivistä. Helsingin kaupunginorkesterin kanssa toteutettiin Mahlerin 8.sinfonia Helsingin Juhlaviikoilla ja yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa toteutettiin konsertit Espoossa ja Järvenpäässä. Svenska Teaternin kanssa yhteistyössä toteutettiin La Finta Giardiniera -ooppera ja Kansallisoopperan kanssa Albert Herring -ooppera. Yliopisto järjesti 2. kansainvälisen Harald Andersén-kamarikuorokilpailun Helsingissä syyskuussa. Taiteen uusiutumista ja rajoja ylittävää toimintaa edustavat yliopiston taiteellisen toiminnan kehittämiskeskuksen toimintavuonna rahoittamat 16 kokeilevaa taiteellista projektia. Niissä luodaan uusia sisältöjä ja kehitetään ja kokeillaan uusia taiteellisen ilmaisun muotoja.

17 4.1.2 Tutkimus ja jatkokoulutus Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että kaudella 2004-2006 yliopistosta valmistuu keskimäärin yhdeksän tohtoria vuodessa. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2006 tutkijakoulujen opiskelijoista 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Taulukko 10: Tohtorintutkinnot 2001-2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006 - taiteilijakoulutus 4 2 5 2 8 3 - tutkijakoulutus 1 6 3 3 2 4 - kehittäjäkoulutus 1 1 1 1 Tohtorintutkinnot yhteensä 6 8 9 5 11 8 Taulukko 11: Jatko-opiskelijat 2001-2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Jatkokoulutus 115 130 128 133 148 132 joista ulkomaalaisia 15 15 12 14 16 ulkomaisten osuus % 11,5 11,7 9 9,5 12,1 Tohtoreita valmistui sopimuskauden 2004-2006 aikana vuosittain keskimäärin kahdeksan, mikä jää hieman alle Opetusministeriön kanssa sovitun tavoitteen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus jatko-opiskelijoista kasvoi sopimuskauden aikana ja oli viimeisenä toimintavuonna jo 12% ylittäen sovitun tavoitteen. Tutkijakoulujen opiskelijoista 25% oli ulkomaalaisia, joten tavoite ylitettiin. Toimintavuonna Sibelius-Akatemia alkoi toteuttaa yliopiston hallituksen hyväksymää voimavarojen uudelleenkohdentamisohjelmaa. Sen tavoitteena on varmistaa yliopistolla edellytykset vastata niihin haasteisiin, joita sille on asetettu oman alansa taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen edistäjänä ja ylimmän opetuksen antajana. Resurssien kohdentaminen professuureihin sekä jatkokoulutus- ja post doc-virkoihin vahvistaa tutkimustoiminnan edellytyksiä ja edistää tutkijoiden kouluttamista Sibelius-Akatemian perustehtävän mukaisille tutkimuksen alueille, joissa keskeistä on eri tieteenalojen kytkeytyminen luovaan ja esittävään säveltaiteeseen. Tällaisesta esimerkkinä oli Sibelius-Akatemian tammikuussa 2006 järjestämä musiikkikasvatuksen alan aivotutkimukseen keskittyvä symposium, joka oli maailmanlaajuisesti yksi ensimmäisistä alallaan. Yliopiston sisäisessä toiminnanohjauksessa on lisätty kilpailutettuun rahoitukseen perustuvaa voimavarojen suuntaamista tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erityisesti Sibelius-Akatemian innovaatiokeskuksen ja koulutuksen kehittämiskeskuksen rahoitusta on ohjattu pitkäjänteisiä projekteja ja jatkotutkintoja tuottaviin tutkimushankkeisiin. Myös yliopiston keskitetysti rahoitettua ja ohjattua assistenttijärjestelmää on vahvistettu suuntaamalla siihen lisää rahoitusta. Kysymyksessä on menettely, jossa assistentuureja myönnetään jatko-opiskelijoille kilpailun kaltaisen haun perusteella. Käytäntö ulottuu tulevaisuudessa myös yliassentuureihin, millä tuetaan tutkijan- ja taiteilijanuran kehittymistä. Vuonna 2006 aloitetussa yliopiston ydinprosessien järjestelmällisessä kuvaamis- ja kehittämistyössä on erääksi tavoitteeksi asetettu tutkimustoiminnan toiminnallisten ja materiaalisten edellytysten ja johtamisjärjestelmän parantaminen. Sibelius-Akatemia hallinoi vuonna 2006 kahta Suomen Akatemian tutkijakoulua, joissa opiskeli yhteensä 12 tohtorikoulutettavaa, joista neljä Sibelius-Akatemiassa. Nämä tutkijakoulut yhdistet-

18 tiin OPM:n päätösten mukaisesti vuoden 2007 alusta, ja toimintavuonna laadittiin yhdistymisen edellyttämä uusi toimintasuunnitelma ja johtamisjärjestelmä. 4.1.3 Peruskoulutus Vuoden 2006 tulossopimuksessa todetaan, että opiskelijavalintojen kehittämiseksi OPM laatii yhteistyössä yliopistojen kanssa toimenpideohjelman opiskelijavalinnan kehittämisstrategioiden, opiskelijavalintojen yhteistyötä koskevan selvityksen ja opiskelijavalintojen arvioinnin pohjalta. Toimenpideohjelman ja kehittämistoimien avulla nopeutetaan opintoihin sijoittumista, vähennetään valintayksiköiden määrää sekä kevennetään yleisesti valintamenettelyjä valtakunnallisesti ja kunkin yliopiston tasolla. Sibelius-Akatemia on osallistunut aktiivisesti OPM:n perustaman yliopistojen yhteishakujärjestelmän toteuttamistyötä tukevan ohjaus- ja seurantaryhmän työhön. Yliopisto on tämän mukaisesti parhaillaan kehittämässä valintajärjestelmäänsä Merkittävän haasteen tähän tuovat Sibelius- Akatemian yksialaisuus ja sen asema maan ainoana musiikkiyliopistona. Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että tulossopimuskauden 2004-2006 loppuun mennessä samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneiden osuus yliopiston uusista opiskelijoista kasvaa. Saman vuoden ylioppilaiden määrä sisäänpäässeistä on 29%. Määrä on kasvanut viime vuosina. Tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että yliopisto lisää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää siten, että vuonna 2006 yliopistossa opiskelee 145 tutkintoa suorittavaa ulkomaalaista. Sibelius-Akatemian ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on noussut, vaikkakin eri maiden oppilaitosten hyvin erilainen lukuvuosirytmi on aiheuttanut ongelmia valintakokeiden järjestämisessä ja valintapäätöksen ajoittamisessa. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus oli vuonna 2006 yhteensä 151, mikä ylittää asetetun tavoitteen. Näistä peruskoulutuksessa oli 135 ja jatkokoulutuksessa 16 opiskelijaa. Maisterikoulutukseen toimintavuonna valituista ulkomaalaisten osuus oli 27%. Taulukko 12: Ulkomaalaisten osuus koulutuksessa olevista 2002-2006 2002 2003 2004 2005 2006 Peruskoulutus 1 384 1347 1381 1 429 1412 joista ulkomaalaisia 124 121 112 156 135 ulkomaisten osuus % 9 9 8,1 11 9,6 Jatkokoulutus 130 128 133 148 132 joista ulkomaalaisia 15 15 12 14 16 ulkomaalaisten osuus% 11,5 11,7 9 9,5 12,1 Tulossopimuksessa edellytetään, että yliopistot ottavat käyttöön opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Sibelius-Akatemiassa on jo useamman vuoden ajan ollut käytössä henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmat laaditaan koko 5,5-vuotiselle koulutukselle (kandidaatin ja maisterin tutkinnot erikseen), mikä auttaa opiskelijaa opintojensa suunnittelussa ja hahmottamisessa. Opiskelija voi tarvittaessa myös muuttaa suunnitelmaansa erityisen menettelyn mukaisesti.

19 Opintosuunnitelmaprosessin kehittämistä ja sitä tukevan ehops-järjestelmän käyttöönoton valmistelua jatkettiin tiiviisti. Työhön osallistui yliopiston opettajia, opiskelijoita ja hallintohenkilökuntaa. Sen yhteydessä kehitettiin myös välineitä ja menetelmiä opinto-ohjauksen avuksi sekä luotiin menettelytavat, joiden avulla henkilökohtainen opintosuunnitelma tukee osastonjohtajien työtä opetuksen järjestämisessä ja opetusresurssien ennakoinnissa. Tulossopimuksessa tavoitteena on, että vuosittain otetaan 170 uutta opiskelijaa. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan vuosittain 140, joista 30 aineenopettajakoulutuksessa. Taulukko 13: Koulutukseen hakeneet ja hyväksytyt 2001-2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Hakeneet 1021 893 1012 963 1057 911 Hyväksytyt 167 155 163 174 189 179 Hyväksyttyjen % osuus hakijoista 16,3 17,3 16,1 18 17,9 19,6 joista naisia % 56,3 55,5 65 64,9 60 62,5 Taulukko 14: Tutkinnot: määrä, läpäisyprosentti, laajuus, suoritusaika 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Maisterintutkintoja 111 111 153 125 133 178 joista aineenopettajan koulutuksessa 25 21 22 23 20 41 Sisään otetut 5 v. aikaisemmin 148 157 155 147 145 167 Läpäisyprosentti 75 70,7 98,7 85 91,7 106,5 Tutkinnon laajuus, ov (mediaani) 191 189 193 188,5 189 190 Suoritusaika, vuosina (netto) (mediaani) 7 7,5 7 6,9 6,4 6,2 Taulukko 15: Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 2000-2006 Koulutusohjelma 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Esittävä säveltaide (sis. urut) 29 38 65 51 46 59 Jazzmusiikki (sis. muuntokoulutuksen) 5 5 7 5 8 10 Kansanmusiikki 4 8 7 5 5 4 Kirkkomusiikki 27 15 24 25 26 26 Musiikkikasvatus 25 21 22 23 20 41 Musiikkiteknologia* 0 0 0 0 2 2 Laulumusiikki (oopperalaulu) (sis. esko/laulun) 12 14 17 3 13 14 Orkesterin- ja kuoronjohto 2 5 4 2 2 7 Sävellys ja musiikinteoria 2 4 1 6 6 5 Taidehallinnon ala 5 1 6 5 5 10 Yhteensä 111 111 153 125 133 178 * Koulutus alkanut v. 1998 Sibelius-Akatemia on 2000-luvulla tehnyt merkittävästi työtä maisteriopintojen tehostamiseksi ja suoritusaikojen lyhentämiseksi. Musiikin maisterin tutkinnon suoritusajat ovat ratkaisevasti lyhentyneet 2000-luvun alun keskiarvoista. Vuonna 2006 5,5-vuotisen maisterintutkinnon mediaanisuoritusaika oli 6,2 vuotta. Tutkintojen laajuudet ovat 2000-luvun aikana asettuneet keskimäärin 190 opintoviikkoon. Vuonna 2006 Sibelius-Akatemiasta valmistui 178 musiikin maisteria, mikä on 28 % yli asetetun tavoitteen. Vuosien 2004-2006 yhteenlaskettu maisterintutkintojen määrä oli 436 tavoitteen ollessa 420 tutkintoa. Tutkintotavoitteen saavuttamiseen liittyvinä merkittävinä tekijöinä voidaan pitää systemaattista opinto-ohjauksen ja neuvonnan kehittämistyötä, lyhyttä 2,5-vuotista maisterikoulutusta sekä vanhojen opiskelijoiden halukkuutta valmistua ennen uuteen tutkintojärjestelmään siirtymistä. Yliopiston peruskoulutuksen läpäisyaste on erittäin korkea ja sen odotetaan edelleen paranevan. On perusteita olettaa, että uusista peruskoulutukseen otettavista opiskelijoista yli 80 % suorittaa maisterin tutkinnon.

20 Musiikin aineenopettajan koulutuksesta valmistui yhteensä 41 musiikin maisteria, mikä ylittää vuodelle 2006 asetetun tavoitteen. Vuosien 2004-2006 yhteenlaskettu aineenopettajien tutkintomäärä oli 84 tavoitteen ollessa 90 tutkintoa. Aineenopettajakoulutuksen tilanne Peruskoulun muuttuminen yhtenäiskouluksi on muuttamassa aineenopettajien työmarkkinatilannetta. Samanaikaisesti musiikkituntien vähentäminen, opettajien eläköityminen ja ikäluokkien pieneminen aiheuttavat aineenopettajien tarpeen vähenemistä. Monilta koulujen musiikinopettajina eri puolilla maata työskenteleviltä puuttuu edelleen aineenopettajan kelpoisuus. Parantaakseen opettajien työmarkkinavalmiuksia ja musiikinopetuksen paikoin huonoa tilannetta kouluissa Sibelius-Akatemia uudistaa aineenopettajakoulutustaan yhteistyössä muiden opettajakoulutusta antavien yksiköiden kanssa. Työmarkkinoilla on puutetta nykyistä laajemmat kelpoisuusvaatimukset täyttävistä opettajista. Musiikin osalta selkein tarve on opettajista, joilla on sekä luokanopettajan että perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuus. Osana koulutuksen kehittämistä aloitettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksen kanssa perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuteen johtava sivuainekoulutus luokanopettajakoulutuksessa opiskeleville sekä luokanopettajan kelpoisuuteen johtava sivuainekoulutus musiikin aineenopettajakoulutuksessa opiskeleville. Sibelius-Akatemiaan kehitettiin perusopetuksen musiikin aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittava opetettavan aineen sivuainekokonaisuuden koulutus luokanopettajiksi opiskeleville. Sivuainekokonaisuuden suorittaneet saavat kaksoiskelpoisuuden ja voivat työskennellä koululaitoksessa sekä musiikin aineenopettajina että luokanopettajina. Pula ruotsinkielisistä aineenopettajista ja hakijoista on edelleen suuri. Musiikkikasvatuksen ruotsinkielisen peruskoulutuksen hakijamäärä vuonna 2006 oli 11, joista kuitenkin vain kolme täytti valintakriteerit. Kevään 2006 alussa Sibelius-Akatemia suuntasi tiedotusta valinnoista erityisesti ruotsinkielisiin lukioihin ja musiikkikasvatusoppilaitoksiin, joihin järjestettiin myös musiikkikasvatuksen koulutusohjelman opiskelijoiden vierailuja. Syksyllä 2006 käynnistettiin vastaava vuoden 2007 valintoihin tähtäävä projekti. 4.1.4 Kansainvälinen toiminta Tulossopimuksen mukaan yliopistojen tulee tiivistää ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista siten, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja aloitteellisia toimijoita ja arvostettuja yhteistyökumppaneita eristyisesti Euroopan korkeakoulutus- ja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän asiantuntemusta. Sibelius-Akatemia on jatkanut kansainvälistä verkostoitumistaan, ja se on haluttu kumppani kansainväliseen yhteistyöhön. Vuonna 2006 työtä on tehty erityisesti pohjoismaisten kumppanikoulujen kanssa yhteispohjoismaisten maisterikoulutusten kehittämiseksi. Yliopisto on suunnitellut yhdessä Det Fynske Musikkonservatoriumin (Odense) sekä Kungliga Musikhögskolanin (Tukholma) kanssa pohjoismaisen kansanmusiikin maisterikoulutusohjelman, joka aloittaa toimintansa syksyllä 2007. Sibelius-Akatemia on mukana myös kahden muun maisterikoulutuksen suunnittelussa. Vuonna 2006 aloitettiin yhteistyön suunnittelu vanhan musiikin maisteriohjelman kehittämiseksi yhteistyössä Grieg-akademietin (Bergen) ja Det Kongelige Danske Musikkonservatoriumin kanssa (Kööpenhamina). Vastaavaa yhteistyötä tullaan kehittämään myös jazz-musiikin alueella. Sibelius-Akatemia on ollut aloitteellinen yhteisen koulutuksen suunnittelussa ja jättänyt hakemuksen Nordplus-ohjelmaan maisterikoulutuksen aloittamiseksi yhdessä Det