Hallituksen energiapolitiikka Valtiosihteeri Jari Partanen Kalajoki 15.09.2017
Energian kokonaiskulutus 1970 2015 450 TWh 400 350 300 250 200 150 100 * Energiakriisit 1973- ja 1980- näkyvät *Samoin 2005 metsäteollisuuden työtaist. * 2008- lama ja (metsä)teollisuuden sulkemiset näkyvät Sähkön nettotuonti Hiili Muut Puupolttoaineet Vesi- ja tuulivoima Turve Ydinenergia Maakaasu Öljy 50 Lähde: Tilastokeskus 0 1970 1980 1990 2000 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 2
Energian kokonaiskulutus 2015 yhteensä 361 TWh 6 % 8 % 4 % 5 % 4 % 4 % Puupolttoaineet 26 % Öljy Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Vesi- ja tuulivoima 19 % 24 % Muut Sähkön nettotuonti Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 3
Energian kokonaiskulutus 2015 2015 TWh osuus Puupolttoaineet 93 26 % Öljy 87 24 % Ydinenergia 68 19 % Hiili 29 8 % Maakaasu 22 6 % Turve 15 4 % Vesi- ja tuulivoima 19 5 % Muut 14 4 % Sähkön nettotuonti 16 5 % Yhteensä 361 Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 4
Energian loppukäyttö 2015 2015 yhteensä 293 TWh Muut * 12 % Liikenne 17 % Teollisuus 46 % Rakennusten lämmitys 25 % * kotitaloukset, palvelut, maa- ja metsätalous, rakentaminen Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 5
Energian loppukäyttö 2015 293 TWh Teollisuuden energiankäyttö pl. sähkö 33 % Teollisuus 13 % Lähde: Tilastokeskus Rakennusten lämmitys pl. sähkö 20 % Liikenteen polttoaineet 16 % 27 % Sähkö Muu energian loppukäyttö 4 % Koti- ja maataloudet 8 % Palvelut 6 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 6
Energian loppukäyttö 2015 2015 TWh osuus Teollisuus 136 46 % Liikenne 49 17 % Rakennusten lämmitys 72 25 % Muut* 36 12 % Yhteensä 293 * kotitalouksien, palveluiden, maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan sähkö ja polttoaineet Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 7
Energian loppukäyttö sektoreittain 1970 2015 350 300 TWh 250 200 150 100 Muut * Rakennusten lämmitys Liikenne Teollisuus Lähde: Tilastokeskus 50 0 1970 1980 1990 2000 2010 * kotitalouksien, palveluiden, maa- ja metsätalouden ja rakennustoiminnan sähkö ja polttoaineet Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 8
Sähkön hankinta 1990 2014 TWh 90 80 Lähde: Tilastokeskus 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 Sähkön nettotuonti Muu Puu Turve Maakaasu Öljy Kivihiili Ydinenergia Tuulivoima Vesivoima Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 9
Sähkön hankinta tuotantomuodoittain 1970 2015 TWh Lähde: Tilastokeskus 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1970 1980 1990 2000 2010 Nettotuonti Tavallinen lauhdevoima Yhteistuotanto, kaukolämpö Yhteistuotanto, teollisuus Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 10
Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ja loppukulutuksesta 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 5 % 0 % Lähde: Tilastokeskus 1970 1980 1990 2000 2010 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 11
Uusiutuva energia 1970-2016 TWh 120 100 80 Tuulivoima Kierrätyspolttoaine (bioosuus) Lämpöpumput Muu bioenergia 60 40 20 Lähde: Tilastokeskus 0 1970 1980 1990 2000 2010 Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Puun pienkäyttö Vesivoima Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 12
Uusiutuva energia 2016 127 TWh 3 % 3 % 2 % 2016 4 % 12 % Vesivoima Puun pienkäyttö 31 % 13 % Metsäteollisuuden jäteliemet Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Muu bioenergia Lämpöpumput Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) 32 % Tuulivoima Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 13
Kaukolämmön tuotannon polttoainekulutus 2000-2015 50 TWh 45 40 35 30 25 20 15 10 Muut Sähkö Teollisuuden jätelämpö Kierrätyspolttoaine Puutähde, metsähake Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Maakaasu Turve Kivihiili Lähde: Tilastokeskus 5 0 2000 2005 2010 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 14
Kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma 2015 1 % 1 % 2 % 2015 33 % 7 % 17 % 20 % 16 % 3 % 0 % Kivihiili Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Maakaasu Turve Puutähde, metsähake Kierrätyspolttoaine Teollisuuden jätelämpö Sähkö Muut Yhteensä 39 TWh Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 15
Kivihiilen kulutus 2000-2016 Kivihiilen kulutus TWh 50 40 30 20 10 0 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 16
Kasvihuonekaasupäästöt 1990-2015 Mt CO2 ekv. 80 70 60 50 40 30 Energiasektori Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö Maatalous Jätteiden käsittely 20 10 Lähde: Tilastokeskus 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 17
Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Energia- ja ilmastostrategian perusskenaario Mt CO2 ekv 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Päästökaupan ulkopuoliset * kasvihuonekaasupäästöt F-kaasut Dityppioksidi Metaani CO2; teollisuus, muut päästöt CO2; lämmitys, pienkaukolämpö CO2; työkoneet, maatalous ml. kalkitus CO2; liikenne 2030 päästötavoite -39 % 2020 päästötavoite -16 % - 16 % - 39 % Lähde: TEM 5 * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 18
Päästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasut KHK (CO2, CH4, N2O, F-kaasut), tärkein CO2 poltto ja prosessit (teräs, sementti) Muut ilmapäästöt (SOx, NOx (Volkswagen-gate), hiukkaset jne.) Tärkeä huomata KHK-vähennyksissä, että päästökaupassa (ETS) on EUlaajuinen kupla: jaksolle (nyt 2013-2020, seuraava 2021-2030) myönnetään tietty määrä päästöoikeuksia osa annetaan ilmaiseksi (ETS), muut huutokaupataan (huutokauppatulot jaetaan jäsenmaille tuloilla voi mm. kompensoida päästökaupan aiheuttaa sähkönhinnan nousua teollisuudelle) Sähköntuotanto ETS:ssä: sähkön säästö tai tekeminen päästöttömästi ei vähennä kuplan päästöjä joku EU:ssa käyttää oikeudet. Siksi esim. aurinkosähkö (PV) ei ole niin selkeä KHK-päästövähennystoimi kuin esim. liikenteen ratkaisut (kävely, pyöräily, julkinen liikenne, sähköautot EV jne.) Päästökaupan ulkopuoliset päästöt ovat jäsenmaan vastuulla. Suomen tavoite 2020-16 % (2005-taso) ja 2030 38 %. Kolmas päästöosa (ETS ja non-ets lisäksi) on LULUCF/nielut (Land Use, Land Use Change and Forestry). Suomelle erittäin TÄRKEÄ osa! Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 19
EU:n päästöjenvähennystavoitteet 2030 Direktiivit: EED EPBD RED II ETS jne. EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 Päästökauppasektori (ETS) - 43% FI: max. 2 % Taakanjakosektori (ESD) - 30% FI: max. 1,3 % Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Komission ehdotus taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä (Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, maatalous, ) Maankäyttö (LULUCF) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 20
Liikenteen polttoaineet 1900-2015 TWh 50 40 30 20 Sähkö Liikenteen biopolttonesteet Dieselöljy, foss. Moottoribensiini, foss. Lentopetroli ja -bensiini Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 21
Suomen energia- ja ilmastopolitiikka 2) Suomen energiapolitiikka - energian järkevä käyttö kustannustehokkaasti ja markkinalähtöisesti - keinot: tuet (investointi-, tuotanto-), verotus, normit (rakennus-), tiedotus - sektoriministeriöt (LVM liikenne, MMM, TEM teollisuus, energiantuotanto, kokonaisuus, VM verot, YM rakennukset, jäte) ja virastot (mm. Energiamarkkinavirasto) 3) Suomen ilmastopolitiikka - keskeisenä kasvihuonekaasu (KHK) päästöjen (CO2 tärkein, metaani CH4, N20, F- kaasut) vähentäminen, myös muut KHK-päästöt kuten musta hiili - lisäksi terveydelle ja ympäristölle haitalliset päästöt (rikki- ja typpioksidit, hiukkaset) - ohjaus päästökauppa, ja energiapolitiikan keinot: energia keskeinen sektori - YM vastaa kv- ja EU-tason koordinaatiosta, sektoriministeriöt omista sektoreista 4) Energiapolitiikan välineet - asiantuntijaselvitykset, taustaraportit, selonteot, strategiat, lainsäädäntö yms. - Nyt Valtioneuvoston yhteinen selvitys ja tutkimustoiminta (TEAS) keskeistä ministeriökohtaisten resurssien vähetessä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 22
Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 % Päästökaupan kompensaatio otetaan käyttöön: 24.5.2017 VA-asetuksella laki voimaan 1.6.2017 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 23
Sipilän hallituksen kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus 2020- luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 3/17 x/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kattava energia- ja ilmastostrategia 2030 2. Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma & Bernerin parlam. Liikennetyöryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 24
Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU-2030: päästöt -40 %, uusiutuvat 27 %, energiatehokkuus väh. 27 % (30 %) Jäsenmaakohtaisesti EU:ssa vain päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli - 39 % vuoden 2005 tasosta. Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), käsittelee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä -2030, lausunnoilla 5/-17 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 25
EU ja Energia- ja ilmastopolitiikka - EU 2020 tavoitteet 20/20/20: KHK-päästöt -20 % (1990-tasosta) Uusiutuvan (RES) osuus 20 % energian loppukäytöstä Energiatehokkuus 20 % (energiankulutus alempi, kuin mitä ns. Baseline-skenaario vuodelta 2007 antoi) Lisäksi liikenteessä 10 % uusiutuvaa KHK-päästöissä n. puolet EU-laajuisessa päästökaupassa, loput (ei-päästökauppa) jaettu jäsenmaittain Uusiutuvassa jäsenmaakohtaiset tavoitteet (Suomi 38 %), energiatehokkuudessa maan omat tavoitteet - EU 2030 energiapolitiikka KHK-tavoite -40 %, Suomella ei-päästökaupassa -39 % Uusiutuva 27 % ja energiatehokkuus ensin 27 %, nyt tulossa 30 %, molemmat EU-laajuisia Toimeenpanossa direktiivit: päästökauppa (ETS), uusiutuva (RED II), energiatehokkuus (EED) jne. Kansallinen toimeenpano lailla ja asetuksilla Energiatehokkuudessa tärkeänä osana Energiatehokkuussopimukset (2017-2025) Energia ja ilmastopolitiikka sekä muu kansainvälinen sopimusjärjestelmä - Pariisin ilmastosopimus, tavoite; maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 C Muuta kv-toimintaa, mm. pohjoismaista (sähkömarkkinat), jäämässä hieman taka-alalle, Jorma Olllilan selvitys jne. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 26
2018 budjetissa 48 milj. euroa lisää ilmastotyöhön TEM, LVM, YM 8 miljoonaa euroa autokannan uudistamiseen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen romutuspalkkio-ohjelman jatkamiseen. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain. Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain. Uuden energiateknologian investointeja vauhditetaan 20 miljoonan euron lisävaltuudella. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Ilmastoystävälliseen puurakentamiseen tehdään 2 miljoonan lisäpanostus. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Yritysten, kuntien ja kansalaisten ilmastotyötä vauhditetaan neuvonnan ja opastuksen kautta 2 miljoonan euron lisärahoituksella. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 27
Direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö, energia- ja ilmastoasiat Päästökauppadirektiivi (ETS) ja päästökauppalaki Energiatehokkuusdirektiivi (EED) ja energiatehokkuuslaki (katselmukset), energiatehokkuussopimukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), Suomessa rakennusmääräykset, rakennusten energiatodistus Laitteiden energiatehokkuus, komission asetukset; ekosuunnittelu (Ecodesign, poisti mm. hehkulamput) ja energiamerkintä (A++ jne.) Uusiutuvan energian direktiivi (RED), Suomessa mm. syöttötariffi, energiatuet Sähkömarkkinadirektiivit, sähkömarkkinalainsäädäntö Suomen kehitys on ollut EU-lainsäädäntö edellä, mm. etäluettavat sähkömittarit Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 28
Tiiviisti EU, hallitusohjelma ja EI-strategia: EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-päästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30). 80..95 % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi 30.11.2016 Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen 2021-2030 Päästökauppa jatkuu, 2021-2030, niukkuus päästöoikeuksista lisääntyy Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin, PONNET Rinnalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 5-6/2017, annetaan selontekona eduskuntaan syksyllä 2017. Min. Bernerin parlamentaarinen työryhmä liikenneverkon tulevaisuus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 29
Energiatehokkuus (Energy Efficiency EE) # 1 Energiatehokkuus ensimmäisenä, First Fuel (IEA) jne. IEA: vuoteen 2050 päästövähennyksistä suurin osa EE:lla Energiakriiseissä (73/74 ja 79/80) EE oli selvästi YKKÖNEN ( ovi kiinni, ostolämmin, turhat tuikut sammuta lasku tulee kaikista ) EE on teknologiaa (LED, taajuusmuuttaja jne.) ja käyttö (sisälämpötila, kaasujalka jne.) teknologialla pääosa, käyttö oltava aina järkevää EE muodostuu isoista ja pienistä puroista: yksi isoimpia sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP: kaukolämpö ja teollisuus CHP, energiatehokkuussopimukset, katselmukset, energiamerkintä (A++) ja ekosuunnittelu (hehkulamppu-myyntikielto jne.), energianeuvonta; rakennusmääräykset, korjausrakentaminen; verot (polttoaine, sähkö, autot.. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 30
Gt CO 2 13.5 13.0 12.5 12.0 11.5 11.0 10.5 Figure: Avoided GHG emissions from energy efficiency improvements in IEA countries since 2000 Cumulative savings since 2000: 13.2 Gt CO 2 10.0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Industry and services Transport Residential Annual savings in 2015: 1.5 Gt CO 2 EE on vähentänyt päästöjä menneessä ja tulevassa (IEA WEO 2015) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 31
Energiatehokkuussopimukset Täyttävät 20 vuotta! Alku 1997 Ensimmäinen jakso 1997-2007 (Energiasäästösopimukset) Toinen jakso 2008-2016: vastaus Energiapalveludiretiiviin (ESD), 2016-9 % Vastaa samalla Energiatehokkuusdir. (EED) 7 artiklan velvoitteeseen 2014-2020 jaksolla TULOKSET HYVIÄ Toimet tuoneet vuosisäästöjä (2015): lämpöä ja polttoainetta 10,6 TWh, sähköä 3,6 TWh, CO2 4,3 Mt, säästöä energiakustannuksina 500 M Energiatukea myönnetty 2008-2015 yht. 95 M, investointeja EE-toimeenpanoon 1050 M Kolmas jakso 2017-2025 Kattaa EED:n jatkon (ehdotus) 2021-2030 alkuosan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 32
Energiakatselmukset Suomessa tässäkin pitkä historia Verrattavissa lääkärintarkastukseen: asiantuntija käy läpi tilanteen, ehdottaa toimenpiteitä (ja arvioi kustannuksia), mutta toimeenpano katselmoitavan vastuulla Nivoutuu kiinteästi EE-sopimuksiin (ja harkinnanvaraisiin energiatukiin). EED teki pakolliseksi suurille yrityksille (EU-laajuinen määritelmä työntekijä / liikevaihto jne.) PK-sektorin katselmuksia voidaan edelleen tukea (pakollisia ei), mutta aivan pieniin yksiköihin ei kustannustehokasta energianeuvontaa kaikille Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 33
Energiatehokkuuden mittaaminen Yksittäisen EE-toimen osoittaminen helppoa: hehkulampusta LEDiin tehoero (esim. 60-11 W) x käyttöaika (esim. 600 h/a) = 30 kwh/a ~ 3,5 /a Mutta jos tehoero menee sisätiloissa lämmittämiseen (valaistus ja lämmitys samanaikaista) Sopimustoiminnassa pystytään arvioimaan ja erottamaan energiatehokkuus muista vaikutuksista CO2-vaikutus aina vaikea: Suomessa sähkö varsin CO2-vapaata ja jatkossa vielä enemmän! EU mittaa (20-20-20-tavoitteet 2020 ja 2030-ehdotus -30 %) primäärienergiana ja/tai loppuenergiana Jako BKT:lla (energiaintensiteetti), sektoreittain arvonlisäyksellä Jos talouden rakenne ei muuttuisi, olisi energiaintensiteetti OK indikaattori. Mutta esim. Nokia parhaillaan yli 3 % BKT:sta lähes nollaenergialla, teollisuuden sulkemiset (sähkönkulutus väheni enimmillään 11 TWh, nyt -8 TWh 2007-tasoon), arvonlisäys vs. markkina $ jne. Tapaus konesalit: varmasti alansa huipua (BAT), mutta lisää energiankulutusta! Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 34
Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 10 MJ/euro (2010 hinnoin) 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus/bkt Energian loppukäyttö/bkt Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 35
Kaukolämmitettyjen rakennusten ominaiskulutus (lämpötilakorjattu) 60 50 40 kwh/m3, a 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Energiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 36
Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen 45 MJ/euro (2010 hinnoin) 40 35 30 25 20 15 10 Nokia---- Metsäteollisuudessa arvokkaasta paperista halvempaan selluun 5 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kokonaiskulutuksen intensiteetti Loppukäytön intensiteetti Lähde: Tilastokeskus. Huom! Muutos aikasarjassa v. 2000 ja 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 18.9.2017 37
EU:n -20 % energiatehokkuustavoite skenaarioita eri ajoilta, laajenemista, non-energy uses pois 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 2014 ennakko 1510 Mtoe Suomi noin 33 Mtoe HUOM! Näissä luvuissa ja tavoitteessa ei ole non-energy uses, eli raaka-aineet kemiaan jne. jotka ovat ~100-150 Mtoe + Kroatia -> EU-28 tavoite:1483 Mtoe Baseline 2013 ~1570 Mtoe 2016: 18,4 %: 1503 Mtoe EU-27 1473 Mtoe Source: DG ENER data
2000 EU-28, prim.energia (Mtoe) ja tavoitteet 1800 1600 1400 1483 1 368 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 statistics and goals 2020, 2030 (-27%) EU-28 ref.scenario 2007 exl non-energy uses
Suomen loppuenergian kulutus, TWh 350 300 250 200 150 loppukulutus Tavoite 310 TWh 100 50 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016 2017 2018 2019 2020
Lyhyesti tavoitteista ja toimista EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30). 80..95 % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi 30.11.2016 Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen 2021-2030 Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 5/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 41
Miltä Suomi näyttää 2030-luvulla Risukasoja enemmän, kivihiilikasa(t) huvenneet Aurinkopaneeleja (sähkö, lämpö) ja lämpöpumppuja (ilma-) näkyy enemmän Isot lämpöpumput (jätevesi, maalämpö jne.) ja syvä geoterminen (Otaniemi..) eivät kadulle näy Sähköautot (EV) yleistyneet, myös linja-autot ja paketti-autot, myös kaasu- mutta ei se koko kuva ole Edelleen bensa- ja diesel-autoja (uusiutuvaa tankkiin) isoin osa autokannasta Edelleen isoja CHP-laitoksia (puu, jäte, turve jne.) kaukolämmössä ja teoll. Jätteiden kierrätys ja lajittelu edistynyt, loppu polttoon Kaukolämpö edelleen suurin lämmitysmuoto, kaukokylmä laajenee Sähköverkot vahvistuvat: jakeluverkot maakaapelille ja kantaverkko vahvistuu Tuulivoimaa (-puistoja) näkyy rannikoilla ja sisämaassakin enemmän Ydinvoimaa on valmistunut lisää Sähköakustot vielä vähäisiä (mm. vanhat EV-akut), lämpöakkuja enemmän Kuluttaja enemmän keskiössä, tietoisempia, mutta ei kaikki eikä kaiken aikaa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 42