Suomen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset

Transkriptio

1 Suomen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Teollisuusneuvos Petteri Kuuva

2 Sisältö Hallituksen ja EU tavoitteet Perusskenaarion mukainen kehitys Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Vaikutukset energiatalouteen Vaikutukset kansantalouteen Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Sisältö Hallituksen ja EU tavoitteet Perusskenaarion mukainen kehitys Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Vaikutukset energiatalouteen Vaikutukset kansantalouteen Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Kivihiilen käytön laskevan trendin ennakoidaan jatkuvan 2020-luvulla. Kivihiilen energiakäytön täydellinen lopettaminen edellyttää voimakasta vero-ohjausta tai kivihiilen käytön kieltämistä lainsäädännöllä. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Sekoitevelvoite biopolttoaineiden vähimmäismäärälle bensiinissä ja dieselissä nostettava 20 %:n nykytavoitteesta. 40 %:n tavoite edellyttää biopolttoaineiden lisäystä nykyisestä reilusta 5:stä n. 9 TWh:iin. Tarkoittaa fyysisessä sekoitussuhteessa 23,5 % Sähköautomäärän arvioidaan nykytoimin yltävän yhteensä n vuoteen 2030, joista vajaa puolet on täyssähköautoja. Määrän merkittävä lisääminen vaatii uusia tukia. Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Tavoitteena on sähköjärjestelmän hyvän toimivuuden varmistaminen sähköjärjestelmän ja energiantuotannon muutoksessa. Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU:n 2030 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:ssa on päätetty että vuoden 2030 ei-päästökauppasektorin EU tavoite on 30 % päästöjen vähentämistavoite vuoden 2005 tasosta. Suomelle ja muillekin EU maille jyvitettävästä tavoitteesta komissio antoi esityksen heinäkuussa Merkittävimmät sektorit ovat liikenne, maatalous sekä päästökaupan ulkopuolinen energian käyttö kuten talokohtainen öljylämmitys. Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö

6 EU:n päästöjenvähennystavoitteet EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 FI: max. 2 % FI: max. 1,3 % Päästökauppasektori (ETS) - 43% Taakanjakosektori (ESD) - 30% Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Maankäyttö (LULUCF) Komission ehdotus taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä Energia- ja ilmastostrategian/ ilmastosuunnitelman haastavin tavoite (Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, maatalous, ) Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland

7 Energiajärjestelmä ja hallituksen tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Sisältö Hallituksen ja EU tavoitteet Perusskenaarion mukainen kehitys Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Vaikutukset energiatalouteen Vaikutukset kansantalouteen Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Primäärienergian kulutus perusskenaariossa Primary energy supply, TWh TWh electricity net import other renewable small-scale combustion of wood forest chips industrial wood residues black liquor etc hydro power peat nuclear energy hard coal coke, blast furnace gas etc natural gas other oil products motor gasoline, diesel fuel incl. bio components

10 Sähkön hankinta perusskenaariossa Electricity supply, TWh TWh net import import or condense power condense power nuclear energy CHP district heating CHP industry wind power and PV hydro power total consumption

11 Sisältö Hallituksen ja EU tavoitteet Perusskenaarion mukainen kehitys Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Vaikutukset energiatalouteen Vaikutukset kansantalouteen Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset (1) YLEISET LINJAUKSET Saavutetaan hallitusohjelman tavoitteet (RES 50 %, omavaraisuus 55 %, öljyn puolitus vuoteen 2005 verrattuna, liikenteen uusiutuvat energiasisältönä yli 23,5% - kivihiilen energiakäytön kielto?) Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen sekä taakanjakosektorille Ylimenokautena kilpailutettu tuotantotuki uusiutuvalle sähkölle? Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa etusijalla metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat (kuori, puru) Sähkön pientuotannossa nykyiset ohjauskeinot (verotuki ja kotitalousvähennys työlle) Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset (2) TAAKANJAKOSEKTORIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖVÄHENNYKSET Linjattu vasta keskeiset toimet loppu linjataan YM:n johdolla ilmastopolitiikan suunnitelmassa keväällä 2017 Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen. Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoite tieliikenteen polttoaineesta nostetaan xx %:iin vuoteen 2030 mennessä Bionesteiden xx %:n bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn. Biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäkysyntä katetaan kotimaan tuotannolla. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan uutta tuotantokapasiteettia toe/a Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat vuoteen 2030: sähköautoa ja kaasuautoa Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset (3) SÄHKÖ- JA KAASUMARKKIAT Sähkömarkkinoita kehittään eurooppalaisten ja alueellisten markkinoiden lähtökohdista Kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista edistetään sähkömarkkinoille älykkäiden ratkaisuiden avulla (kysyntäjousto ja varastot) Kolmas vaihtosähköyhteys Pohjois-Suomesta Ruotsiin vuoteen 2025 mennessä Balticconnector-yhteys Suomen ja Viron välillä mahdollistaa kaasumarkkinoiden avaamisen kilpailulle. Tavoitteena on Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat. Eriytetään kaasun siirtoverkko. Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Sisältö Hallituksen ja EU tavoitteet Perusskenaarion mukainen kehitys Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Vaikutukset energiatalouteen Vaikutukset kansantalouteen Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Työ- ja elinkeinoministeriö

19 Työ- ja elinkeinoministeriö

20 Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Sisältö Hallituksen ja EU tavoitteet Perusskenaarion mukainen kehitys Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Vaikutukset energiatalouteen Vaikutukset kansantalouteen Työ- ja elinkeinoministeriö

22 Kansantaloudelliset vaikutukset VTT arvioinut politiikka- ja perusskenaarioiden välisen eron vaikutuksia kansantaloutta kuvaavan tasapainomallin avulla Julkiset tuet lisäävät (noin 1,1 mrd. e vuosina ) menoja ja ohjausvaikutus erityisesti liikennesektorilla vähentää valtion tuloja (noin 1,4 mrd. e) Budjettineutraalisuus on oletettu toteutettavan hyödykeverojen korotuksella Tuet esim. tuotantotuki, investointituet (uusiutuva ja energiatehokkuus, uuden teknologian hankkeet) Tulojen pieneneminen esim. sekoitevelvoitteen ja liikennesuoritteiden kasvun hidastuminen vähentää polttoaineveroja sekä vähäpäästöisten autojen lisääntyminen autoveroa Toimialoista alkutuotanto ja öljynjalostus (sis. biopolttoaineet ja -nesteet) kasvavat hiukan muut toimialat alenevat Miten panostukset biopolttoaineisiin ja -nesteisiin vaikuttavat selluteollisuuteen (kilpailu kuitupuusta) Työ- ja elinkeinoministeriö

23 Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla Muutos WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttia Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttiyksikköä Kansantuote -0,59 Yksityinen kulutus -0,40-0,23 Investoinnit -0,85-0,10 Julkinen kulutus 0,00 0,00 Vienti -1,75-0,76 Tuonti -1,33 0,49 Työ- ja elinkeinoministeriö

24 Työllisyysvaikutukset Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu Työllisyys - 0,15 % x TWh tuulivoimaa lisää?: + xxx htv 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: htv 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: 150 htv Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput: jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvoida Epäsuorat työllisyysvaikutukset liittyen Pariisin sopimukseen Pariisin sopimuksen vaikutukset sisältyvät jo perusskenaarioon Luo lähimmän vuosikymmenen aikana globaalit markkinat cleantechille tämän vuoksi strategian uusiutuvan energian panostuksissa on otettu kustannustehokkuuden lisäksi huomioon maailmalla kasvavat teknologiat Tasoittaa pelikenttää suomalaiselle teollisuudelle, koska myös muissa maissa vähennetään päästöjä Työ- ja elinkeinoministeriö

25