Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp)

Samankaltaiset tiedostot
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton näkemyksiä ammatillisen koulutuksen reformista

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Asiantuntijalausunto HE 39/2017 vp

Ammatillisen koulutuksen reformi

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen

10 askelta onnistumiseen

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Ammatillisen koulutuksen reformitiedotus jatkaville opiskelijoille siirtymävaiheessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä syksy 2017

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Ammatillisen koulutuksen reformi

Lausunto 1 (8) Eduskunta

#ammattiosaaminen2023

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

10 askelta onnistumiseen

Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus

Ammatillisen koulutuksen reformi

Asiantuntijalausunto HE 39/2017 vp

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

Hallituksen esitys laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

LAUSUNTO /2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntönne OKM/41/010/2016

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Työpaikkaohjaajakoulutus

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia

SASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Nuorten Oppisopimuskoulutus

MOLEMPI PAREMPI! Oppisopimus & Koulutussopimuksen joustava ja yksilöllinen yhdisteleminen työpaikalla. Salla Kivelä & Susanne Forsberg

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

#ammattiosaaminen2023

Ammattiosaamisen näytöt

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Ammatillinen koulutus puutoimialan edistäjänä

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Reformin alakohtaiset infot. Katriina Huttunen

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala

Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Satu Neuvonen Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

TUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN

TopAreena Koulutussopimus, oppisopimus ja reformi. johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Liikunta-alan tutkintojen kehittämispäivä Tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden uudistaminen

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

MIKÄ MUUTTUU AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA S A R I K I V I O J A

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Työssäoppimisen toteuttaminen

Yhteiset tutkinnon osat

Oppisopimus koulutussopimus Gradiassa

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Transkriptio:

Lausunto 1 (5) Eduskunnan sivistysvaliokunta siv@eduskunta.fi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp) Kemianteollisuus ry lausuu kunnioittavasti eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Lausunnon keskeinen sisältö - Ehdotetut muutokset ovat Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta katsottuna perusteltuja. Reformin toimeenpanossa tulee kiinnittää huomiota yritysten mukaan saattamiseen. - Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava pienten, mutta elinkeinoelämälle tärkeiden alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti. - Kemianteollisuus ry kannattaa esitettyä rahoitusmallia, jossa 50 % rahoituksesta olisi perusrahoitusta, 35 % suoritteisiin perustuvaa rahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta. - Osatutkintojen mahdollistaminen on tervetullut uudistus. - Koulutus- tai oppisopimusopiskelijasta ei saa muodostua yrityksille taakkaa. Konkreettiset muutosesitykset - Tutkintojen yhteisissä osissa on nostettava esitettyä enemmän matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen painoarvoa. - Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen on aina vaihtoehtoisesti voitava tapahtua työpaikanomaisessa ympäristössä. - Työnantajan vastuu koulutussopimuksen oppimissuunnitelman seuraamisesta on siirrettävä koulutuksen järjestäjälle. - Koulutuskorvausta tulisi olla mahdollista maksaa yrityksille, kun koulutusvastuu on yrityksessä. - Akuutteihin koulutustarpeisiin varattava enemmän rahoitusta. Tämän vuoksi on pienennettävä suoriterahoituksen vuosittaista rahoituskattavuutta. Yleistä Kemianteollisuus ry on pääosin tyytyväinen esitettyihin ammatillisen koulutuksen muutoksiin. Vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa erittäin tarpeelliselta ja työelämän tarpeita palvelevalta muutokselta. Kemianteollisuus ry toivoo, että laki voidaan hyväksyä eduskunnassa aikataulussaan. Lain voimaansaattaminen käytännössä vaatii tiivistä yhteistyötä lainsäätäjien, opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4 00131 Helsinki PUH. 09 172 841 www.kemianteollisuus.fi Y-TUNNUS 0909788-1 KOTIPAIKKA Helsinki

Kemianteollisuus ry Lausunto 2 (5) Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän työpaikoilla. Yritykset kantavat jo nyt osansa osaajien kouluttamisesta. Koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen vaatii osakseen yritysten tarpeista lähtevää koulutuksen tarkastelua ja vahvaa valtakunnallista ohjausta. Koulutushaasteeseen on vastattava vahvistamalla teollisuuden ja koulutuksen välistä vuoropuhelua. Kemianteollisuus ry katsoo, että valmistelutyö ei ole ollut tarpeeksi vuorovaikutteista yritysten ja elinkeinoelämän suuntaan siitä, miten esitetyt lainmuutokset toimivat käytännössä. Näin ollen yksi tärkeä asiakaskunta on jäänyt melko paitsioon uudistusta tehdessä. Reformin toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että yritykset otetaan mukaan tiiviisti käytännön toteutukseen. Työelämä on tärkeä asiakasryhmä ja reformi onnistuu vain, jos myös asiakkaat ovat mukana sen toteutuksessa tasapuolisena kumppanina. Esitetyt muutokset järjestelmä- ja rahoitusrakenteeseen ovat vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna perusteltuja. Suomessa tarvitaan laadukkaita osaajia vientiteollisuuden palvelukseen. Kemianteollisuus työllistää suoraan 34 000 ihmistä ja alan investoinnit ovat kasvussa. Lisäksi merkittävä osa tuotantopuolen työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina. Tämä näkyy tulevaisuudessa vapautuvien työpaikkojen määrässä. Tulevaisuuden kemian osaajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä, sillä esimerkiksi puhtaan veden saanti ja energiaratkaisut pohjautuvat kemiaan. Kemian alalla työskentely vaatii korkeaa motivaatiota ja laadukasta osaamista sekä valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Erityisen kovat vaatimukset asetetaan turvallisuus- ja ongelmaratkaisutaitojen suhteen. Osaamisvaatimukset nousevat vielä enemmän lähitulevaisuudessa kiristyvän kansainvälisen kilpailun vuoksi. Tämä asettaa koulutusjärjestelmämme suurien haasteiden eteen: nuorille ja aikuisille on koulutettava työelämässä tarvittavaa osaamista ja heidät on ohjattava oikean koulutuksen piiriin. Ammatillinen koulutus painii monien ongelmien kanssa. Pisa -tutkimuksissa on havaittu, että 15- vuotiaiden ikäluokasta noin 15 %:lla ei kuitenkaan ole tosiasiallisia jatko-opintotaitoja. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen Rahkeet duuniin -tutkimuksessa (2012) selvisi, että vain noin joka neljäs ammatillisesta perustutkinnosta valmistunut työllistyy laadullisesti koulutusta vastaaviin tehtäviin. Vuoden 2014 työllisyyslukujen osalta Vipunen -järjestelmästä selviää, että jopa yli 23 % ammattiin valmistuneista on työttömänä vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tekniikan- ja liikenteen alalta vastaava luku on vielä korkeampi, jopa noin 40 %. Myös näiden lukujen perusteella katsomme, että ehdotetut muutokset ovat enemmän kuin tervetulleita. Tutkintorakenne ja osaamistarpeet Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa on huomioitava elinkeinoelämälle pienet, mutta tärkeät alat. Tutkintojen laaja-alaistaminen ja yhdistäminen erityisesti ammatillisten perustutkintojen kohdalla on perusteltua, mutta tämä ei saa tarkoittaa osaamisen katoamista. Tutkintoja ei tule myöskään yhdistää ammatillisen täsmäkoulutuksen kustannuksella. Esitettyjä osaamisaloja ja tutkintojen kehittämistyötä on tehtävä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa mahdollisimman läheisesti, jotta varmistetaan työelämälle tärkeän osaamisen säilyminen ja vältetään mahdolliset epäselvyydet. Kemianteollisuus ry on erityisen kiitollinen siitä, että reformin myötä osatutkintojen suorittaminen on mahdollista. Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä säilyttää mahdollisuuden suorittaa ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistävä kaksoistutkinto neljässä vuodessa, sillä kemian alan osaamisvaatimukset ovat

Kemianteollisuus ry Lausunto 3 (5) nousussa ja ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan yleissivistävien aineiden hallintaa (mm. äidinkieli, vieraat kielet) sekä ammattityön pohjana olevan teoreettisen tiedon syvällistä ymmärtämistä (mm. luonnontieteet ja matematiikka). Kannatamme myös koulutusalasäätelystä luopumista, jos tämä esitetyn mukaisesti helpottaa poikkisektoriaalista yhteistyötä ja vastaa entistä monialaisempiin koulutustarpeisiin. Kemianteollisuus ry on tyytyväinen esitykseen nostaa matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen painoarvoa yhteisissä tutkinnon osissa. Katsomme kuitenkin, että painoarvo voisi olla yhteisissä tutkinnon osissa vieläkin korkeampi. Painoarvon nosto on perusteltua tuoreimpien tutkimustulosten vuoksi. TIMSS ja PISA -tutkimukset osoittavat, että matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja innostus ovat vaarassa kadota Suomesta. Tällä kehityksellä on suora negatiivinen vaikutus Suomen vientiin ja kilpailukykyyn. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori ymmärtää matemaattis-luonnontieteellisiä ilmiöitä ja pitää luonnontieteellistä koulutusta varteenotettavana vaihtoehtona. Myös yleisiä työelämätaitoja on vahvistettava. Kemianteollisuudessa työskenteleminen vaatii myös erittäin hyvää työ- ja prosessiturvallisuusosaamista. Ammatillisen koulutuksen on tuettava itsenäistä ajattelua ja aktiivista otetta. Koulutuksessa on vahvistettava elinikäistä oppimista, työhyvinvoinnista huolehtimista, itsensä johtamista, turvallisuusosaamista ja kaupallista osaamista. Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että joustavia oppimispolkuja lisätään. Oppimisen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa sekä joustavasti yhdistämään oppilaitosmuotoista ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kemianteollisuus ry katsoo, että opiskelijalle on varmistettava opintojen ohjaus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaksoistutkintoa opiskelevien opiskelijoiden ohjaukseen ja yhdistelmätutkintojen rakenteelliseen kehittämiseen, jotta kahden tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen olisi käytännössä mahdollista. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vaikutukset yrityksiin Hallituksen esityksessä on vahvasti mukana ajatus, että oppiminen tapahtuu jatkossa yhä enemmän työpaikoilla. Aiemmin on arvioitu, että mikäli työpaikalla tapahtuva koulutus lisääntyisi nykyisestä laajuudestaan 10-15 %, vähentäisi tämä koulutuksen järjestäjien kustannuksia. Katsomme, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen lisääminen ei saa edetä säästöt edellä, vaan työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen on syytä perustua kaikkia hyödyttävään lopputilanteeseen. Pidämme tärkeänä, että yrityksestä ei tule vaihtoehtoista koulutuksen järjestäjää. Esimerkiksi kemian alalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkittävä lisääminen on hankalaa, sillä moneen paikkaan oppimaan päästääkseen on oltava täysi-ikäinen. Kemianteollisuus ry katsoo, että työpaikalla tapahtuva oppiminen tai näyttötilanne tulee aina olla mahdollista järjestää vaihtoehtoisesti työpaikanomaisessa ympäristössä. Siksi esitämme kirjausta, että näytöt tulee antaa joko työpaikoilla tai oppilaitoksissa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen voitava tapahtua työpaikanomaisessa koulutuksessa. Näin vältetään turhaa käytännön sääntelyä. Hallituksen esityksen 74 :n mukaan koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä, velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan sekä velvollisuus raportoida koulutuksen järjestäjälle opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman toteutumisesta.

Kemianteollisuus ry Lausunto 4 (5) Emme pidä kirjausta tarkoituksenmukaisena työnantajan näkökulmasta katsottuna. Työnantajalla on vastuu opiskelijan ohjaamisesta työpaikalla, mutta oppimissuunnitelman seuraaminen on näkemyksemme mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävä eikä työpaikkojen vastuulla. Esitämme kyseisen kohdan muokkaamista siten, että vastuu on koulutuksen järjestäjällä. Vaikutuksia yrityksiin ja työelämään on Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta katsottuna edelleen hieman puutteellisesti arvioitu kappaleessa 4.3.2. Hallituksen esityksessä todetaan, että yrityksiä ei voida velvoittaa ottamaan vastaan opiskelijoita. Jos työpaikalla tapahtuvan oppimisen halutaan tosiasiallisesti lisätä, on yrityksille viestitettävä tehokkaammin reformin mukana tuomista mahdollisuuksista ja muutoksista. Yritykset ovat reformin tärkein asiakasryhmä opiskelijoiden ohella. Kemianteollisuuden yrityksistä melkein 60 % pitää oppisopimusopiskelijan ohjausta resurssien vuoksi vaikeana ja noin joka neljäs kokee oppisopimuskoulutuksen olevan vaikeaa tiedon puutteesta tai byrokratiasta johtuen (2014). Koulutus- tai oppisopimusopiskelijasta ei saa muodostua yrityksille taakkaa. Työpaikalle tapahtuvalle oppimiselle on varmistettava järjestelyihin ja ohjaukseen riittävästi voimavaroja, osaamista ja koulutusta. Koulutuskorvausta on maksettava mukaisesti, jos vastuukouluttaja on yrityksen edustaja. Laajeneva työpaikalla tapahtuva oppiminen vaatii yrityksiltä enemmän esimerkiksi työpaikkaohjaajien resursseja. Tarpeen mukaan koulutuksen järjestäjien tulisi voida maksaa koulutuskorvauksia yrityksille. On kuitenkin oltava myös mahdollisuus siihen, että molemmat osapuolet voivat mahdollisimman joustavasti, ilman ylimääräisiä korvauksia, solmia koulutus- tai oppisopimuksen. Rahoitusuudistus Kemianteollisuus ry kannattaa esitettyä rahoitusmallia, jossa 50 % rahoituksesta olisi perusrahoitusta, 35 % suoritteisiin perustuvaa rahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta. Lisäksi pieni strategiarahoitus on tervetullut lisä. Toimiva rahoitusjärjestelmä tarvitsee rinnalleen ohjausjärjestelmän, joka pitää huolen siitä, että työelämän myös vastataan. Työelämäpalautteen kehittäminen on kannatettava ehdotus. Suoriterahoituksessa meitä huolettaa esitys siitä, että päätettävät tavoitteelliset opiskelijavuosimäärät kattaisivat peräti noin 98 % kaikista jaettavista opiskelijavuosista. Näin vain pieni osa kohdennettaisiin akuutteihin koulutuksen kohdentamistarpeisiin. Kemianteollisuus ry katsoo, että tämä on liian suuri osuus ja esittää, että kattavuutta hieman pienennetään ketterämmän järjestelmän luomiseksi. Osaamisen arviointi Kemianteollisuus ry kannattaa näyttötutkintoperusteista järjestelmää, kaksikantaista arviointia ja vahvaa osaamisperusteista mallia. Kaikkien tutkintojen suorittaminen näyttöinä ja osaamisperusteisuus vahvistavat ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Tutkintojen suuren määrän vuoksi kaksikantaiseen arviointiin siirtyminen on perusteltua. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämä työelämäedustus on aidosti arvioinnissa läsnä eikä toimi niin sanottuna kumileimasimena koulutuksen järjestäjän arvioinnille. Koulutuksen järjestäminen ja uusi ohjausjärjestelmä

Kemianteollisuus ry Lausunto 5 (5) Hallituksen esityksessä koulutuksen järjestäjän oikeushenkilömuotoa arvioitaessa on ansiokkaasti pohdittu osakeyhtiömuotoiseen oikeushenkilömuotoon siirtymistä. Esityksessä todetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjien oikeushenkilömuodon muuttamista osakeyhtiömuotoisiksi oikeushenkilöiksi ei olisi mahdollista toteuttaa ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä aikataulusyistä. Kemianteollisuus ry ehdottaa, että ammatillisessa koulutuksessa otetaan viimeistään seuraavalla hallituskaudella tavoitteeksi osakeyhtiömuotoiseen toimilupajärjestelmään siirtyminen. Osakeyhtiömalli on etevä tapa varmistaa, että työ- ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli koulutuksen järjestämisessä ja päätöksenteossa. Osakeyhtiömalli myös vahvistaa yritysten ja ammatillisen koulutuksen välistä sidettä ja johtaa laadukkaampaan ja vaikuttavampaan ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava pienten, mutta elinkeinoelämälle tärkeiden alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti. Koulutuksen yhteistyöhön on kannustettava. Ohjausjärjestelmän tulee ennen kaikkea ohjata toimintaa työelämälähtöisesti ja ohjata oppilaitoksia profiloitumaan vahvuuksiensa perusteella. Vaikuttavuutta ja tarjonnan laadukasta ja määrällistä kohtaamista on tarkasteltava säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjiä on syytä ohjata tiiviimpään yhteistyöhön koulutusasteesta tai koulutusmuodosta riippumatta. Ohjausjärjestelmän toimivuus on riippuvainen myös ajantasaisesti tiedosta. Ohjauksen ja työelämälähtöisyyden varmistamiseksi tarvitaan ajantasaista tietoa niistä opiskelijoista, jotka hakeutuvat ja valmistuvat jatkuvan haun kautta. Työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumi Kemianteollisuus ry kannattaa esityksen mukaisesti työelämätoimikuntien ja ennakointifoorumeiden perustamista. Nykyisen tutkintotoimikuntajärjestelmän lakkauttaminen on kuitenkin herättänyt yrityksissä huolta. On perusteltua, että koko ammatillisen koulutuksen näyttötutkintoon perustuvassa järjestelmässä kevennetty työelämätoimikunta -malli toimii riittävänä laadunvarmistajana ja työelämän äänen esille tuojana. Kemianteollisuus ry toivoo, että työelämätoimikunnille annetaan riittävä mandaatti toteuttaa laadunvarmistajan tehtäväänsä. Kemianteollisuus ry:n puolesta, Jyrki Hollmén Johtaja, työelämä Lisätietoja: Jussi-Pekka Rode Koulutuspolitiikan asiantuntija jussi-pekka.rode@kemianteollisuus.fi 040 168 68 36