Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
SAHOJEN RAAKA-AINELÄHTEET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN OVAT MURROKSESSA 9.6.2014 2
PALJONKO TUKKI- JA KUITUPUUTA VOIDAAN HAKATA KESTÄVÄSTI (Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä 16.09.2013) 9.6.2014 3
ENTÄPÄ ENERGIAPUUTA (Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä 16.09.2013) 9.6.2014 4
MILLAISISTA METSISTÄ PUUTUOTETEOLLISUUDEN RAAKA-AINE TULEVAISUUDESSA Skenaariolaskelma Suurin kestävä hakkuukertymä (Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä 16.09.2013 www.metla.fi/metinfo/mela) Laskettu metsäkeskuksittain 4 % tuottovaatimuksella Tarkennetuilla laskelmilla Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevia tuloksia puulajeittain kokonaisuutena, hakkuutavoittain ja puuston läpimittaluokittain (Olli Salminen & Erkki Verkasalo, 18.3.2014) Ainespuun, tukkipuun ja pikkutukkipuun kokoisen puun hakkuukertymät keskimäärin tukkipuuta / hakattava tukkirunko ja tukkiosuus luontaisesti syntyneiden ja viljeltyjen puustojen tukkiosuus hakkuutavoittain (alustavia tuloksia) 9.6.2014 5
Tukkipuun hakkuukertymän arviot 2009-2038, Etelä-Suomi 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tukkikertymä, m³/a Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,500 Tukkirungon tukkiosan keskikoko, m³/runko 0,400 0,300 0,200 0,100 0,000 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Tukkipuun hakkuukertymän arviot 2009-2038, Pohjois-Suomi Tukkikertymä, m³/a 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,500 Tukkirungon tukkiosan keskikoko, m³/runko 0,400 0,300 0,200 0,100 0,000 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu 9.6.2014 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Tukkiosuuden arviot 2009-2038 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Etelä-Suomi Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Pohjois-Suomi Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 9.6.2014 8
Tukkiosuuden arviot syntytavoittain 2009-2038 Koelaskenta, Etelä-Suomi 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Uudistushakkuut Luontainen Viljelty Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kasvatushakkuut Luontainen Viljelty 9.6.2014 9 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
9.6.2014 10
9.6.2014 11
9.6.2014 12
9.6.2014 13
VILJELYPUUSTOT: ESIMERKKEJÄ SUOMESTA LOPPI HARTOLA PUNKAHARJU 9.6.2014 14 SAARIJÄRVI 14
Metla / VMI10 Metla / VMI10 Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10 25000 20000 Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Kylvö Istutus Luontainen 12000 10000 Viljely Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Luontainen 15000 8000 6000 10000 4000 5000 2000 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 0 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Suojus- tai siemenpuusto 9.6.2014 15
Metla / VMI10 Metla / VMI10 Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston tilavuus kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI10 Kokonaistilavuudet (milj. m 3 ) kasvupaikoittain 300 250 200 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen 300 250 200 Kokonaistilavuudet (milj. m 3 ) kehitysluokittain Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto 150 150 100 100 50 50 0 OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu 0 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen 9.6.2014 16
9.6.2014 17
Mäntytukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi 9.6.2014 18
Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumat syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu 9.6.2014 9.6.2014 19 19
9.6.2014 20
9.6.2014 21
9.6.2014 22
9.6.2014 23
9.6.2014 24
9.6.2014 25
9.6.2014 26
9.6.2014 27
TUKIN MUUTOKSET JA LAJITTELU Tukin koon, laadun ja jalostusarvon vaihtelu kasvaa - varsinkin leimikoiden välillä, ilmeisesti myös niiden sisällä Rungon osien erilainen hyödyntäminen tulee takaisin (tyvitukki, välitukki, pikkutukki) Puutuotteiden potentiaali laajenee valintoja on tehtävä - perusjalostus vs. jatkojalostus - rakennustuotteet vs. visuaaliset ym. tuotteet - tekninen puu (modifionti, insinööripuu) vs. luonnonpuu (massiivipuu, esim. sydänpuu) - sahatavarapohjaiset vs. levypohjaiset Huom! Resurssitehokkuuden vaatimukset lisäävät pää- ja sivutuotteiden saannon, energiankulutuksen ja ainevirtojen seurannan ja optimoinnin tarvetta. 9.6.2014 28
TUKIN MUUTOKSET JA LAJITTELU Tukkien ja sahatavaran lajittelukriteerejä on tarpeen sovittaa ja laadutusmenetelmiä kuten myös hinnoittelua kehittää ja säätää tukkisuman muutosten ja tuotteiden asiakasvaatimusten mukaan. Sahauksen kannattavuusnäkökulmat puoltavat tukin tarkkaan mittaukseen ja laatuoptimointiin perustuvaa tuotannon suunnittelua sekä sahatavaran vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten mukaista laadutusta. Suomalaisen tukin laatupotentiaalia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti! 9.6.2014 29
9.6.2014 30 (Henrik Heräjärvi, 21.5.2014)
(Henrik Heräjärvi, 21.5.2014) 9.6.2014 31
ESIMERKKI SAHATAVARAN LAATULUOKKAJAKAUMIEN VAIHTELUSTA JA SEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Kuusi ja mänty kolmelta alueelta Suomesta ja kahdelta alueelta Luoteis- Venäjältä, yhteensä 1162 kuusitukkia ja 1107 mäntytukkia, vähintään 44 tukkia per alue ja tukin läpimittaluokka (5 kpl). Tietoja ja ennusteita raaka-aineen odotettavissa olevasta laadusta voidaan hyödyntää myös sahojen ja havuvaneritehtaiden tukkien hankinnan suuntaamisessa alueittain ja jatkojalostajien sahatavaran ostojen suunnittelussa eri toimittajilta, kun painotetaan joko visuaalista laatua tai rakenteellista lujuutta ja jäykkyyttä. Kannattavia lopputuoteryhmiä ja tuotevalikoimia voidaan ennakoida käytettäessä erilaisia yhdistelmiä eri alueilta peräisin olevista ja eri kokoluokkia edustavista tukkisumista. Puuraaka-aineen laatupotentiaali on myös yksi perustekijä harkittaessa teollisia investointeja. 9.6.2014 32
9.6.2014 33
9.6.2014 34
LUJUUSLAJITTELU TÄYSKÄYTTÖÖN (Henrik Heräjärvi, 21.5.2014) 9.6.2014 35
Kiitokset mahdollisuudesta tuoda esiin näitä näkökulmia! Mittaamattoman suuret onnittelut ja parasta menestystä jatkossakin FinScan Oy:lle 25-vuotiaalle sahausalan suunnan näyttäjälle! Erkki Verkasalo