HYVINVOINTITOIMIALAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

HYVINVOINTITOIMIALAN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Selvitys KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, CENTRIA Hyvinvointi Helmikuu 2008

SISÄLTÖ 2 1. JOHDANTO... 3 2. SELVITYKSEN RAJAUS JA TAVOITTEET... 5 3. SELVITYKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN... 6 4. SELVITYKSEN TULOKSET... 7 5. Hoiva 2008 PROJEKTIN TULOKSIA... 8 6. Yhteenveto Hoiva 2008 projektin tuloksista... 11 7. Yritysten palvelujen kehittäminen ja laajentaminen Hoiva 2008 projektin tulosten perusteella... 15 8. JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 17 LÄHTEET 18 LIITTEET 19-22

3 1. JOHDANTO Vuonna 2030 enemmän kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Palvelujen tarve lisääntyy voimakkaimmin vuoden 2020 jälkeen, jolloin hyvin iäkkäitä alkaa olla paljon. Varsin iäkkääksi elävien ihmisten tarpeet ja haasteet sekä omaisille että palvelujärjestelmälle ovat osittain uudenlaisia: varsin iäkkäiden lapset saattavat olla lähellä vanhuusikää, saattavat sairastaa itsekin ja kärsiä mahdollisista toiminnanvajauksista, jotka voivat rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua iäkkään vanhempansa auttamiseen ja hoitamiseen. Palvelutarpeen muutoksiin vaikuttavat elinajan pitenemisen ja yksin asumisen lisäksi syntyvyyden alhaisuus ja suurten ikäluokkien suuri osuus koko väestöstä. Suuret ikäluokat (v 1945 1950 syntyneet) tulevat vanhuuseläkeikään (63-vuotiaana) vuosina 2008 2013 ja täyttävät 80 v vuosina 2025 2030. Nuorimpien eläkeläisten terveyden ja toimintakyvyn parantumisella on merkitystä tulevaisuuden palvelutarpeelle: palveluiden tarpeen alkaminen saattaa siirtyä myöhemmäksi (Stenvall & Koskinen 2004, Sosiaali- ja terveysministeriö 2006b). Monet tulevaisuuden ikääntyvät ovat tämän päivän ikääntyneisiin verrattuna entistä omaehtoisemmin selviäviä, entistä koulutetumpia, dynaamisemman elämäntavan omaavia, entistä kulutuskeskeisempiä, paremmin teknologiaa hallitsevia ja kansainvälisempiä (Koskinen et al. 1998). Toisaalta tulevaisuudessakin tulee olemaan monella tavalla syrjäytyneitä ikääntyviä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden enemmistön vaatimustaso kuitenkin todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Ihmiset pitävät tärkeänä terveyttään ja hyvinvointiaan, ja ovat valmiita vaatimaan laadukkaita palveluja. (Stenvall & Koskinen 2004) Yleinen elintason ja väestön koulutustason nousu lisää hoiva- ja hoitopalveluiden kysyntää ja kasvattaa palveluiden laatuvaateita, mihin palveluntuottajat reagoivat. (Stakes 2006a) Merkittäväksi huolenaiheeksi yhteiskunnassamme on noussut se, kuinka tulevaisuudessa selvitä ikääntymisen aiheuttamaa palvelutarvetta vastaavien palvelujen tuottamisesta ja rahoittamisesta (Kanniainen 2002; Lassila & Valkonen 2002). Suurimmillaan palvelujen aiheuttama kustannusrasitus työikäistä kohti on yleensä vähenevän väestön alueilla (Nivalainen & Volk 2002, Lassila & Valkonen 2003). Sekä Parkkisen (2001) että Lassilan ja Valkosen (2002) laskelmat osoittavat, että nykyisen tasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan rahoittaa kohtuullisen taloudellisen kasvun vallitessa. Taloudellinen lama valtionosuuksien supistuksineen ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettien leikkauksineen ovat pakottaneet pohtimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointia (Hyvärinen 1997). Valtioneuvoston vuonna 2001 asettaman Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002) tehtävänä oli laatia tilannearvio ja toimenpideohjelma muun muassa palvelujärjestelmän toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden uudistamisesta, tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisestä sekä julkisen terveydenhuollon, yritysten ja kolmannen sektorin palvelutuotannon, työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä. Kanniaisen (2002) mielestä hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin turvata, mutta vain markkinoiden avulla. Ekrosin (2004) arvion mukaan vuonna 2010 iäkkään väestön hoivapalveluista noin kymmenen prosenttia tuotetaan yksityisenä palvelutuotantona. Hyvinvointipalvelujen peruspalvelut (sosiaali-, terveys- ja koulu-

tuspalvelut) ovat luonteeltaan yksityishyödykkeitä, minkä vuoksi markkinat ovat niistä kiinnostuneita. (Stenvall & Koskinen 2004) Vanhuuseläkeikäisten keskimääräisen eläketason ja varallisuuden ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, mikä mahdollistaa yksityisten palvelujen käytön entistä suuremmassa mittakaavassa. Anttosen ja Sipilän (2000) sekä Esping-Andersenin (2002) mukaan tulevaisuuden hyvinvointi-suomessa korostuu palvelujen monituottajuus. Muutoksessa on pitkälti kyse uudenlaisesta yhdistelmästä omavastuuta ja yhteisvastuuta (Lehto 2003, Stakes 2006b). Laadukkaita hyvinvointipalveluja voidaan tulevaisuudessa tuottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Stakesin (2006b) mukaan julkisen ja yksityisen rajaa sekoittavat kuntien ja yksityisten toimijoiden erilaiset yhteistyömuodot (esim. kumppanuushankkeet), kuntien ja järjestöjen yhteiset markkinoilla toimivat säätiöt, ulkoistaminen ja tilaaja-tuottajamalli sekä ostopalvelut. Yksityisellä palvelutuotannolla voidaan täydentää julkisia palveluja. Julkisen sektorin rinnalla hyvinvointipalvelujen tuottajina tulevat olemaan yritykset, kolmas sektori ja läheiset. Alueellisissa ja kunnallisissa hyvinvointistrategioissa argumentoidaan vahvasti hyvinvointipalvelujen monituottajuuden puolesta (Kinnunen & Kostamo-Pääkkö 2003). Kotitalousvähennyksen ja palvelusetelin käyttöönotto mahdollistavat osaltaan palvelun tuottajan valitsemisen. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaukseen (2006b) on kirjattu vaihtoehtojen luominen koti- ja hoivapalvelujen järjestämiseen ja rahoittamiseen. Kansallisella tasolla kansainvälinen kehitys vaikuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen muutossuuntiin. Kansainvälisyys voi tuoda uusia innovaatioita palvelutuotantoomme. Joidenkin arvioiden mukaan Euroopan unionin palvelujen liikkuvuuden periaate johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään jäsenmaissa samansuuntaisesti. (Stenvall & Koskinen 2004) Toteutuessaan tavoitteet palvelujen vapaasta liikkuvuudesta saattavat lisätä kansainvälistä kilpailua hoiva- ja hoitopalveluissa. Vahvan julkisen palvelutuotannon rinnalle tulee todennäköisesti kehittymään yhä enemmän yksityistä palvelutuotantoa ja tuottajien välistä kilpailua. Toimiva kilpailu voi periaatteessa tehostaa palvelujen tuotantoa ja alentaa hoiva- ja hoitopalvelujen kustannuksia tulevaisuudessa. Toimivalle kilpailulle on kuitenkin tällä hetkellä joitakin esteitä: kilpailua rajoittaa muun muassa hajanainen ohjausjärjestelmä, palvelurakenteen jäykkyys, markkinoiden pieni koko varsinkin haja-asutusalueella, kuntien puutteellinen kilpailuosaaminen sekä palveluiden subventiot. (Stakes 2006a) Nykyisin RAY on merkittävä kolmannen sektorin rahoittaja. (Stenvall & Koskinen 2004) 4

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ikääntyvien määrän kasvu Lisääntyvät laatuvaatimukset Kiristynyt julkistalous Kansainvälistyvä kilpailu MUUTTUVA PALVELUJÄRJESTELMÄ Kuvio 1. Toimintaympäristö ja muuttuva palvelujärjestelmä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Kokkolanseudun aluekeskusohjelman toimeksiannosta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, CENTRIA Hyvinvointi teki syksyllä 2007 selvityksen hyvinvointitoimialan nykytilanteesta Kokkolan seutukunnassa, joka käsittää kunnat: Kokkola, Kannus, Kälviä, Lohtaja ja Himanka. Selvityksen tekijäksi valittiin projektityöntekijä Niina Hämäläinen. Selvitystyön eri vaiheisiin osallistuivat kehittämispäällikkö Marja-Liisa Hiironen, toiminnanjohtaja Olli Joensuu ja toimistosihteeri Mirka Huhtala. Yhteistyökumppaneina selvitystyössä olivat KOSEK sekä Keski-Pohjanmaan Liikunta (KePLi) ry. Tässä raportissa esitetään selvityksen tulokset yleisellä tasolla, niin ettei yksittäinen yrittäjä/yritys ole tunnistettavissa, mistä on sovittu selvitykseen osallistuneiden kanssa. Erillinen sähköinen tiedosto palveluntuottajakohtaisista tuloksista luovutetaan KOSEK:in käyttöön sekä liikuntapalveluiden osalta KePLi ry:lle. 2. SELVITYKSEN RAJAUS JA TAVOITTEET Yritysten sijoittumisessa on suuria alueellisia eroja: kun koko maassa 1 261 sosiaalipalvelutoimintayksikön ylläpitäjä on yritys, sijaitsee niistä ainoastaan 15 Keski- Pohjanmaalla. Kun koko maassa yksityisten sosiaalipalveluiden kodinhoitoavun asiakkaina on yhteensä 23 814 vanhusta, on vastaava luku Keski-Pohjanmaalla 57. (Stakes 2002b). Myös terveyspalveluyritysten sijoittumisessa on suuria alueellisia eroja: kun koko maassa toimii yhteensä 2 883 yksityistä terveyspalveluntuottajaa, sijaitsee näistä yrityksistä ainoastaan 29 Keski-Pohjanmaalla. Kotisairaanhoitopalveluntuottajien osuus terveyspalveluntuottajista ei käy ilmi käytettävissä olevista tilastoista. Sen sijaan terveyspalveluyritysten palkkaamista sairaanhoitajista löytyy tietoa: koko maassa terveyspalveluyrityksissä työskentelee 1 935 sairaanhoitajaa ko-

kopäiväisesti ja 538 osa-aikaisesti, kun Keski-Pohjanmaalla vastaavasti työskentelee 15 sairaanhoitajaa kokopäiväisesti ja 3 sairaanhoitajaa osa-aikaisesti. (Stakes 2002a) Hoivapalveluiden osalta selvityksen kohteena olivat terveyspalvelut sisältäen fysikaalisen ja kotisairaanhoidon sekä majoituksen sisältävien sosiaalipalveluiden osalta vanhusten laitokset, palvelutalot ja ryhmäkodit sekä sosiaalisista avopalveluista lasten päivähoidon ja kotipalvelut. Hyvinvointimatkailun osalta puolestaan erilaisia ohjelmapalveluja tarjoavat yritykset ja yhdistykset, kuten liikunta/luontoretkiä, työkykyä ylläpitäviä ohjelmapalveluja. Hemmottelupalveluiden ja täydentävien hoitomuotojen osalta: hierojat, hermoratahierojat, vyöhyketerapeutit jne., jalkahoitajat, kauneushoitolat, kansanlääkintä. Liikuntapalveluden osalta selvitykseen kuuluivat ne palveluntuottajat, joiden tarjoamat hyvinvointipalvelut on tuotteistettu, hinnoiteltu ja jotka ovat maksullisia. Jäsenmaksua ei katsota palvelumaksuksi. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa eri toimialojen yritysten ja yhdistysten määrästä ja työntekijämäärästä. Lisäksi haluttiin selvittää yritysten ja yhdistysten osallisuus eri kehityshankkeisiin ja mitä toimenpiteitä niiden puitteissa on menossa. Selvityksen perusteella ehdotetaan n. 15 yritystä osallistuvaksi kasvuyritysohjelmaan. 6 3. SELVITYKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Suunnitteluvaiheessa sovittiin rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa siitä, mitä tietoja tarvitaan sekä miten ja millä tarkkuudella tiedot selvitetään. Selvitystyö aloitettiin suunnittelemalla kyselylomake ja saatekirje. Lomakkeessa kysyttiin yhteystietoja, yrityksen tämänhetkistä tilannetta sekä tulevaisuutta ja myös osallisuutta mahdollisissa kehittämishankkeissa sekä koulutustarpeita. (Liitteet 1-3) Olemassa olevat yritysrekisterit yhteystietoineen etsittiin käytettäväksi selvityksessä. Tarvittava yritys- ja yhdistysyhteystietomateriaali saatiin KOSEK:lta sekä KePLi:ltä. Yritysten ja yhdistysten yhteystiedot koottiin yhdeksi sähköiseksi tiedostoksi. Yhteydenotot ja tietojen kerääminen palveluntuottajilta suoritettiin puhelinhaastatteluina sekä lähettämällä osalle (116 kpl) kirjalliset lomakkeet ja palautuskuoret. Tietojen keräämisessä hyödynnettiin myös sähköpostia. Kirjepostin ja sähköpostin lähettämiseen päädyttiin, koska puhelintiedustelut osoittautuivat hankaliksi sopivan haastatteluajan löytämiseksi yrittäjien asiakaspalvelutyöstä johtuen. Mikäli haastattelijoita olisi ollut useampi joustavalla työajalla, olisi ollut mahdollista toteuttaa puhelinkyselyt kattamaan kohdeyritykset vielä laajemmin. Saadut vastaukset koottiin yhteiseen sähköiseen tiedostoon alatoimialoittain eriteltyinä mukaan lukien myös liikuntapalvelujen tarjoajat.

4. SELVITYKSEN TULOKSET 7 Selvityksen kohderyhmään kuuluneita palveluntuottajia oli 193, joista liikuntapalvelun tuottajia, seuroja tai yhdistyksiä oli yhteensä 43. Selvitykseen vastauksia saatiin yhteensä 43 kpl ja vastausprosentiksi muodostui 22,3 %. Vastanneiden määrään saattoi vaikuttaa niin yrittäjien kuin liikuntayhdistysten ja -seurojen resurssipula. Kyselyyn vastaaminen tehtiin helpoksi. Esimerkiksi kirjekyselyyn liitettiin mukaan palautuskirjekuoret (postimaksu maksettu) ja sähköpostissa kysymyksiin vastaaminen mahdollistettiin suoraan vastauspostiin, ilman liitetiedostoja. Sähköpostimuistutuksia vastausajan umpeutumisesta lähetettiin myös. Joissakin tapauksissa virheellinen/vanhentunut sähköpostiosoite ei toiminut, yritystä ei ollut enää olemassa tai omistaja oli muuttanut paikkakunnalta tmv., jolloin kirjeitä ja sähköposteja palautui takaisin. Selvitykseen osallistuneet palveluntuottajat käsittivät seuraavat alatoimialat: vastauksia (kpl) Fysioterapia 12 Muu terveyspalvelu 4 Palvelutalot ja ryhmäkodit 4 Lasten päivähoito 1 Muu sosiaalitoiminta 0 Kotipalvelut 4 Muut viihdepalvelut 1 Urheiluun liittyvä toiminta 4 Muut virkistyspalvelut 0 Kauneudenhoitopalvelut 4 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut 0 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta 2 Liikuntapalvelujen tuottajilta vastauksia saatiin 7. Tämänhetkisiksi yhteistyökumppaneiksi selvitykseen osallistuneet palveluntuottajat mainitsivat: kollegayrittäjiä, yritysten yhteistyö perustuen liikkeen sijaintiin, KELA, terveyskeskukset, vakuutusyhtiöt, sairaalat, työterveyshuollot, kotisairaanhoito, työvoimatoimisto, kaupungit ja kunnat, yhdistykset ja maahantuojat. Kolmen seuraavan vuoden aikana yhteistyön muiden yritysten kanssa nähtiin pääsääntöisesti jatkuvan pitkälti samantyyppisenä tai suunnitelmia yhteistyön osalta ei ollut tai sitten yhteistyön haluttiin lisääntyvän. Osallisuus kehittämishankkeissa Monet selvitykseen osallistuneista yrityksistä olivat osallisina DENET-projektissa. Osa yrityksistä oli osallisena Ytyä Naisyrittäjyyteen -, Hoivayrittäjät Framille -, Akseliprojektissa tai jollakin oli oma projekti RAY:n rahoituksella. Yritysten näkemykset osallisuudestaan kehittämishankkeissa seuraavien kolmen vuoden aikana vaihteli, alla esimerkkejä: tilanteen mukaan, kiinnostusta on, kiinnostusta ei

ole, tarpeen mukaan, resurssien mukaan, työhyvinvointia edistävät hankkeet, Ytyä Naisyrittäjyyteen, ei ole tietoa tarjonnasta tai toivottavasti osallisuus paranee. Tulevaisuudennäkymiään yritykset kuvasivat seuraavasti: Töitä on paljon, lisätyövoimaa tarvitaan, ehkä alan vaihdos tulossa, ei investointihalua, KE- LA:n sopimus voimassa, ikärakenne asettaa paineita hoitotyöhön, palvelutarjonnan laajennus, lisärekrytointia, leasing-laitehankintoja, tulevaisuus näyttää hyvälle, asiakasmäärä kasvaa, laajentaminen ja siirtyminen isompiin toimitiloihin, yhteisyritys kollegan kanssa mahdollinen, omistajan vaihdos, sääntöuudistus (ry) muuttanut keski-ikää netin kautta voi liittyä jäseneksi uudet toimijat ja tarpeet, kotihoidon osuus lisääntyy, palveluasuntojen laajentamishanke, yritystoiminnan lopetus terveydellisistä tai eläkkeelle jäämissyistä, toiminnan kristallisointi tarpeen ja uudistuminen, uusia ideoita asiakkaan toiveet huomioiden, laajennusta ja muuttoa. Työntekijämäärän lisäys hyvän työtilanteen ansiosta oli 4 yrityksellä. Laajentumissuunnitelmia toiminnallisesti ja toimitilojen suhteen oli 13 yrityksellä. Laitehankintoja harkitsi 3 yritystä. Koulutustarpeiden osalta tuotiin vahvasti esille ammattitaitoa edistävä koulutus, liiketoimintaosaamiseen (erityisesti markkinointi ja myynti) sekä henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvä koulutus. 8 5. Hoiva 2008 PROJEKTIN TULOKSIA Palvelunkäyttäjien näkökulmaa valotetaan tässä selvityksessä Kokkolan seutukunnasta kerätyn aiemman tutkimustiedon valossa (Hiironen 2006, 2007). Tutkimukseen osallistuneista ikääntyvistä 94 kertoi aiemmin käyttäneensä tai käyttävänsä tällä hetkellä hoivayritysten tuottamia palveluja. Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin halukkuutta yksityisten kotihoivapalvelujen ostamiseen, jos kunnan tuottamia palveluja ei olisi riittävästi saatavilla. Palvelumuodosta riippuen 911 979 vastaajaa 988 1028 vastaajasta ilmoitti, ettei ole halukas ostamaan hoivayritysten tuottamia palveluja. Ateriapalvelujen ostamiseen (valmisateria kotiin tuotuna) oli halukkuutta 61 vastaajalla. Heistä 42 vastaajaa oli halukkaita ostamaan ateriapalveluja kerran päivässä tai muutaman kerran viikossa. Kuusikymmentäyksi vastaajaa oli halukkaita ostamaan ateriapalveluja, joista 21 kerran päivässä ja 8 useammin. Ruuan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen liittyviä palveluja oli valmiita ostamaan 41 tutkimukseen osallistuneista, joista 15 oli halukkaita ostamaan palveluja muutaman kerran viikossa, 9 kerran päivässä ja 3 useammin. Halukkuutta kodin ulkopuolisen ruokapalvelun käyttöön oli 70 vastaajalla. Heistä 28 halusi ostaa kodin ulkopuolista ruokapalvelua kerran kuussa tai harvemmin, 18 muutaman kerran viikossa, 9 kerran päivässä ja 3 useammin. (Taulukko 1) Henkilökohtaiseen hygieniaan ja peseytymiseen liittyvien palvelujen ostamiseen oli halukkuutta 39:llä tutkimukseen osallistuneella. Heistä 13 oli valmiita ostamaan palvelua kerran viikossa, 6 kerran päivässä ja 3 useammin. Neljäkymmentäseitsemän

vastaajaa oli valmiita ostamaan asioimispalvelua kodin ulkopuolella (esim. pankissa käynti). Monet vastaajista (23) halusivat asioimispalvelua kerran viikossa. Viisitoista vastaajaa halusi ostaa asioimispalvelua kerran kuussa tai sitä harvemmin. Neljäkymmentä vastaajaa oli halukkaita ostamaan ulkoilussa avustamiseen liittyviä palveluja. Viisitoista vastaajaa halusi ostaa ulkoilemiseen liittyvää palvelua muutaman kerran viikossa. Kymmenen vastaajaa puolestaan halusi ostaa ulkoilemiseen liittyvää palvelua kerran päivässä (7 vastaajaa) tai useammin (3 vastaajaa). Viisikymmentäyksi tutkimukseen osallistuneista oli halukkaita ostamaan yritykseltä seuranpitoa (esim. keskustelu). Kuljetuspalveluja (esim. lääkäriin kuljettaminen) oli halukkuutta ostaa 77:llä tutkimukseen osallistuneella. Heistä suuri osa (55) halusi ostaa kuljetuspalveluja kerran kuussa tai harvemmin. (Taulukko 1) Siivouspalvelujen ostoon oli halukkuutta 111 vastaajalla, joista 66 halusi ostaa siivouspalveluja kerran kuussa tai harvemmin, 35 kerran viikossa, 2 kerran päivässä ja 4 useita kertoja päivässä. Vaatehuoltoon liittyviä palveluja halusi ostaa 48 tutkimukseen osallistunutta. Heistä suuri osa (29) halusi ostaa vaatehuoltopalveluja kerran kuukaudessa tai harvemmin. Lääkityksestä huolehtimiseen liittyviä palveluja yritykseltä halusi ostaa 42 vastaajaa, joista suuri osa (16) halusi palvelua kerran viikossa tai kerran kuukaudessa tai sitä harvemmin (15). Neljäkymmentäkaksi vastaajaa halusi ostaa lääkityksestä huolehtimiseen liittyviä palveluja, joista suurin osa (31) halusi palvelua joko kerran viikossa tai kerran kuukaudessa tai harvemmin. Päivätoimintaa (esim. palvelutalossa tapahtuvaa virkistystoimintaa) oli halukkuutta ostaa 68:lla kyselytutkimukseen vastanneella. Suuri osa vastanneista halusi ostaa päivätoimintapalvelua kerran viikossa (27 vastaajaa) tai kerran kuussa tai sitä harvemmin (31 vastaajaa). (Taulukko 1) 9

10 Palvelumuoto Useita kertoja päivässä Kerran päivässä Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Kerran kk:ssa/ harvemmin Ateriapalvelut 8 21 21 4 7 967 1028 En ole halukas Ruuan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen liittyvät palvelut 3 9 15 8 6 979 Kodin ulkopuoliset ruokapalvelut 3 9 18 12 28 944 1014 Hygieniapalvelut 3 6 8 13 9 977 1016 Asioimispalvelut 3 2 4 23 15 964 1011 Ulkoilupalvelut 3 7 15 8 7 972 1012 Seuranpitopalvelut 3 3 13 15 17 962 1013 Kuljetuspalvelut 3 1 4 14 55 935 1012 Siivouspalvelut 4 2 4 35 66 911 1022 Vaatehuoltopalvelut 3 0 3 13 29 961 1009 Lääkityksestä huolehtimiseen liittyvät palvelut 3 5 3 16 15 969 1011 Päivätoimintapalvelut 3 1 6 27 31 931 999 Sairaanhoidolliset palvelut 3 4 14 14 49 921 1005 Kuntoutuspalvelut kotona 3 1 4 16 63 919 1006 Lääkärin kotikäyntipalvelut 3 0 2 9 55 930 999 Jalkahoitopalvelut 3 1 1 10 155 842 1012 Turvapalvelut 6 5 4 3 16 954 988 TAULUKKO 1 Ikääntyvien halukkuus yritysten tuottamien palvelujen ostamiseen Yht. 1014 Sairaanhoidollisten palvelujen ostamiseen (esim. haavahoito) tutkimukseen osallistuneista halukkaita oli 84, joista suuri osa (49) halusi ostaa sairaanhoidollisia palveluja kerran kuussa tai harvemmin. Sairaanhoidollisten palvelujen ostoon muutaman kerran viikossa oli halukkuutta 14 vastaajalla, minkä lisäksi 4 vastaajaa halusi ostaa sairaanhoidollisia palveluja kerran päivässä ja 3 useita kertoja päivässä. Kotona annettujen kuntoutuspalvelujen ostamiseen oli halukkuutta 86 vastaajalla. Heistä suuri osa (63) halusi kuntoutuspalveluja kotiin tuotuna kerran kuukaudessa tai sitä harvemmin. Lääkärin kotikäyntejä oli valmis ostamaan 69 tutkimukseen osallistuneista. Suuri osa vastanneista (55 vastaajaa) halusi ostaa lääkärin kotikäyntipalveluja kerran kuussa tai harvemmin. Sataseitsemänkymmentä vastaajaa halusi ostaa jalkahoitoja. Heistä suuri osa halusi ostaa jalkahoitopalveluja kerran kuukaudessa tai sitä harvemmin. Kolme-

kymmentäneljä tutkimukseen osallistuneista oli halukkaita ostamaan turvapalveluja (esim. turvapuhelin). Vastanneista 16 halusi ostaa turvapalveluja kerran kuussa tai harvemmin. Tutkimukseen osallistuneista 11 halusi ostaa turvapalveluja kerran päivässä (5 vastaajaa) tai useammin (6 vastaajaa). (Taulukko 1) Kymmenet vastaajat kertoivat avokysymyksiin kirjoittamissaan vastauksissa, etteivät he vielä tarvitse palveluja, koska ovat hyvässä kunnossa: Tällä hetkellä pärjään vaimon kanssa hyvin. (Mies, syntynyt 1949) Oman tilan muuttuessa ja iän karttuessa monet kuitenkin arvelevat tarvitsevansa palveluja: Tilahan voi muuttua... Jos saa elää hyvin vanhaksi ja kunto heikkenee, voivat palvelutkin tulla tarpeellisiksi. (Nainen, syntynyt 1939) Monet vastaajat tuovat esille tiedon, kokemusten ja tuntemisen olevan yhteydessä hoivayritysten tuottamien palvelujen käyttöön: Haluamisesta ei ole kysymys. Ei ole tietoa, eikä juuri kokemusta yksityissektorilta. (Nainen, syntynyt 1946) ja Ehkä käyttäisin, jos hoitavat henkilöt olisivat tuttuja ihmisiä. (Nainen, syntynyt 1947) Osa vastaajista oli huolissaan tulevaisuudestaan: Kun vielä pärjään omatoimisesti, en ole ajatellut asiaa kovin paljon, mutta kieltämättä joskus tulevaisuus huolettaa. Minun on pakko pian tehdä jotain asian hyväksi. Lapseni asuvat etelässä. (Nainen, syntynyt 1944) Monista vastauksista heijastui se, etteivät kaikki ikääntyvät murehdi tulevaa: Huomisesta en tiiä, enkä viitsi murehtia sitä vielä. (Mies, syntynyt 1949) ja Tulevaisuuttahan ei kukaan tiedä. Kuolema korjaa aikanaan. (Nainen, syntynyt 1939) Useat vastaajat kertoivat vastauksissaan siitä, kuinka tekevät paljon työtä sen eteen, että oma toimintakyky pysyisi mahdollisimman hyvänä: Pidän kuntoni yllä liikkumalla paljon myös kotitöiden parissa. (Nainen, syntynyt 1938) ja Tämän hetken kuntoni on hyvä, talven hiihtomatkaksi tulee 500 km. (Mies, syntynyt 1935) 11 6. Yhteenveto Hoiva 2008 projektin tuloksista Tulosten perusteella kotihoitopalvelujen kokonaissysteemi muodostuu julkisen sektorin, hoivayritysten, järjestöjen ja läheisten tuottamien palvelujen kokonaisuudesta. Monet tutkimukseen osallistuneet ikääntyvät arvostivat valinnanvapautta kotihoitopalveluja tarvitessaan. Tulosten perusteella hoivayritysten rooli ikääntyvien kotihoitopalvelujen tuottajana on vahvin erilaisissa tukipalveluissa: etenkin siivous-, kuljetus- ja vaatehuoltopalveluissa. Osa kuntapäättäjistä oli valmiita siirtämään tai ainakin harkitsemaan monien tukipalvelu-tyyppisten palveluiden tuottamisen siirtämistä yritysten harteille. Pieni osa kuntapäättäjistä arvioi, että jopa kaikkien kotihoitopalvelujen tuottaminen voitaisiin siirtää yritysten vastuulle. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa hoivayritysten hakevan uudenlaista roolia palvelutuotannon kokonaisuudessa, mitä kuvaa hoivayrittäjän vastaus kysymykseen siitä, mitä palveluja kyseinen hoivayritys on valmis tuottamaan: Puutarhuri, mitä vaan. Hoivayrittäjien haastatteluissa tuli esille asiakaslähtöisyys ja tahto palvella asiakasta kokonaisvaltaisesti niin, että ikääntyvän lisäksi huolehditaan tarvittaessa vaikka ikääntyvän kiinteistönhuollosta. (Kuvio 3) Tulosten perusteella julkisella sektorilla on kotihoitopalvelutuotannon kokonaisuudessa vahva asema etenkin ruuan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen liittyvien palvelujen, henkilökohtaiseen hygieniaan ja peseytymiseen liittyvien palvelujen

sekä lääkityksestä huolehtimiseen liittyvien palvelujen tuottamisessa. (Kuvio 2) Suuri osa ikääntyvistä (palvelumuodosta riippuen 47,6 68,0 %) oli sitä mieltä, että palvelunkäyttäjät maksavat palvelusta tulojensa mukaan. Kuntapäättäjien osalta vastaavat luvut olivat 37,5 71,9 % palvelumuodosta riippuen. 12 JULKINEN SEKTORI Ruuan valmistus ja ruokailussa avustaminen Henkilökohtaiseen hygieniaan ja peseytymiseen liittyvät palvelut Lääkityksestä huolehtimiseen liittyvät palvelut LÄHEISET Ulkoilu Virkistystoiminta Vierailukäynnit Kuljetus HOIVAYRITYKSET Siivouspalvelut Kuljetuspalvelut Vaatehuolto Kiinteistöhuolto Puutarhuri, mitä vaan JÄRJESTÖT Vierailupalvelut Virkistyspalvelut Ulkoilupalvelut KUVIO 2 Kotihoitopalvelujen kokonaissysteemi ENSIMMÄINEN IKÄ-PAKETTI Siivouspalvelut Kuljetuspalvelut Vaatehuoltopalvelut KUVIO 3 Ensimmäinen IKÄ-paketti hoivayritysten tuotteeksi Tutkimuksessa on ikääntyvien ja kuntapäättäjien näkemysten perusteella hahmoteltu palvelukokonaisuuksia, joista ensimmäinen IKÄ-paketti (kuvio 3) sisältää siivous-,

kuljetus- ja vaatehuoltopalvelut. Yli 15 % ikääntyvistä ja yli 21 % kuntapäättäjistä katsoi hoivayritysten olevan ensisijaisia siivous-, kuljetus- ja vaatehuoltopalvelujen tuottajia. 13 TOINEN IKÄ-PAKETTI Ruuan valmistus ja ruokailussa avustaminen Henkilökohtainen hygienia Siivouspalvelut Kuljetuspalvelut Vaatehuoltopalvelut KUVIO 4 Toinen IKÄ-paketti hoivayritysten tuotteeksi Toinen IKÄ-paketti (kuvio 4) sisältää siivous-, kuljetus- ja vaatehuoltopalvelujen lisäksi ruuan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut. Yli 22 % ikääntyvistä ja yli 28 % kuntapäättäjistä katsoi hoivayritysten olevan toissijaisia siivous-, kuljetus- ja vaatehuoltopalvelujen sekä ruuan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien palvelujen tuottajia. Tutkimukseen osallistuneet ikääntyvät olivat kiinnostuneimpia jalkahoidon, siivouspalvelujen, kotona annetun kuntoutuksen, sairaanhoidollisten palvelujen, kuljetuspalvelujen, kodin ulkopuolisen ruokapalvelun, lääkärin kotikäyntien, päivätoiminnan ja ateriapalvelujen ostamiseen hoivayrityksiltä. IKÄ-KOTIHOITOPAKETTI Asioimisapupalvelu Lääkityksestä huolehtiminen -palvelu Vaatehuoltopalvelu Henkilökohtainen hygieniapalvelu KUVIO 5 IKÄ-kotihoitopaketti hoivayritysten tuotteeksi Tulosten perusteella voidaan hahmotella erilaisia palvelukokonaisuuksia, joista selvimmin erottuu henkilökohtaisen hygienian ja peseytymiseen liittyvien palvelujen,

asioimisavun, vaatehuollon sekä lääkityksestä huolehtimisen muodostama palvelukokonaisuus, jota voidaan kutsua vaikka IKÄ-kotihoitopaketiksi (kuvio 5) kohderyhmänsä perusteella. Edellä esitettyjen erilaisin perustein rakennettujen IKÄ-pakettien lisäksi kuviossa 6 on koottuna ja kuvattuna sellaisia palvelukokonaisuuksia, joista paketin nimessä mainittu palvelu korreloi voimakkaasti jokaisen siihen liitetyn palvelun kanssa. Hoivayrittäjien haastattelussa esille tuotu asiakaslähtöisyys haastaa etsimään ja kehittämään palveluja ja palvelukokonaisuuksia, jotka vastaavat kunkin asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Kuntapäättäjien haastatteluissa esille tuodun valvonnan tehtävänä on ikääntyvien, kuntapäättäjien ja hoivayrittäjien arvostaman kotihoitopalvelujen laadun ylläpitäminen. 14

15 ASIOIMISAPU & Henkilökohtainen hygienia & Kuljetus & Vaatehuolto & Lääkityksestä huolehtiminen LÄÄKITYKSESTÄ HUOLEHTIMINEN & Ruuan valmistus & Henkilökohtainen hygienia & Asioimisapu & Vaatehuolto & Turvapalvelut TURVAPALVELUT & Lääkityksestä huolehtiminen Tutkimuksen tulosten perusteella hahmoteltiin erilaisia palvelukokonaisuuksia. Ikääntyvän kannalta tarkasteltuna ensimmäisen IKÄ-paketin (siivous-, kuljetus- ja vaatehuoltopalvelut) käytölle saattaa olla ominaista se, että palvelujen ostaminen saattaa alkaa siivous-, vaatehuolto- ja kuljetuspalveluista ja ikääntyvät saattavat itsekin ol- HENKILÖKOHTAI- NEN HYGIENIA & Asioimisapu & Ulkoilussa avustaminen & Vaatehuolto & Lääkityksestä huolehtiminen RUUAN VALMISTUS & Lääkityksestä huolehtiminen ULKOILUSSA AVUSTAMINEN & Henkilökohtainen hygienia KULJETUSPALVE- LUT & Asioimisapu SEURANPITO & Ulkoilussa avustaminen VAATEHUOLTO & Henkilökohtainen hygienia & Asioimisapu & Lääkityksestä huolehtiminen KUVIO 6 Kotihoidon palvelupaketteja hoivayritysten tuotteiksi 7. Yritysten palvelujen kehittäminen ja laajentaminen Hoiva 2008 projektin tulosten perusteella Anderssonin ja Kainlaurin (2001a) mukaan hoiva-alan yritykset pyrkivät profiloitumaan markkinoilla muun muassa asiakaskeskeisyyden ja erikoistumisen avulla. Miten kotihoitopalveluja tuottavat hoivayritykset pyrkivät profiloitumaan? Onko pohdittu, millaisia palveluja ja palvelukokonaisuuksia ikääntyvät tarvitsevat? Larjovuoren (2004) mukaan hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten osalta korostuu tulevaisuudessa tarve tuotteistaa palveluja. Larjovuoren tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa erilaiset palvelumuodot, kuten ateria-, koti-, kotisairaanhoito- sekä turvallisuusja vartiointipalvelu tulevat integroitumaan ja niitä tuotetaan samassa yrityksessä tai yritysverkostojen yhteistyönä. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa edettiin Larjovuoren esittämän erilaisten palvelumuotojen integroitumislogiikan mukaisesti.

la maksavina asiakkaina, näin ainakin osa kuntapäättäjistä toivoi. Hoivayrittäjän kannalta tarkasteltuna siivous-, vaatehuolto- ja kuljetuspalvelujen tuottaminen on melko joustavasti integroitavissa, jolloin palvelutuotannossa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Nissisen ja Santalon (2001) esittämistä palvelupaketeista ensimmäinen IKÄ-paketti muistuttaa lähinnä Siivouspakettia, joka sisälsi vaatehuollon, viikkosiivouksen sekä neljä kertaa vuodessa suursiivouksen ja ikkunanpesun. Ikääntyvän kannalta tarkasteltuna toisen IKÄ-paketin käytölle saattaa olla ominaista se, että palvelujen ostaminen laajenee siivous-, vaatehuolto- ja kuljetuspalveluista ruoan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen liittyviin palveluihin sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviin palveluihin, jolloin kunnan rooli palvelujen maksajana saattaa kasvaa verrattuna ensimmäiseen IKÄ-pakettiin. Hoivayrittäjän kannalta tarkasteltuna siivous-, vaatehuolto- ja kuljetuspalvelujen tuottaminen on melko joustavasti integroitavissa ruuan valmistukseen ja ruokailussa avustamiseen sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien palvelujen tuottamiseen, jolloin palvelutuotannossa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Aiemmista tutkimuksista ei löytynyt vastaavaa palvelu-kokonaisuutta. Voimakkaiden keskinäisten korrelaatioiden perusteella selvimmin erottui henkilökohtaisen hygienian ja peseytymiseen liittyvien palvelujen, asioimisavun, vaatehuollon sekä lääkityksestä huolehtimisen muodostama IKÄ-paketti palvelukokonaisuus. Nissisen ja Santalon (2001) esittämistä palvelupaketeista IKÄ-paketti muistuttaa lähinnä Henkilökohtainen lähiapu palvelupakettia, joka sisälsi kylvetystä, pukeutumisessa avustamista, lääkehuoltoa ja annostelua. Henkilökohtainen lähiapu paketista puuttui asioimisapu ja vaatehuolto. IKÄ-paketin lisäksi tutkimuksessa koottiin ja kuvattiin sellaisia palvelukokonaisuuksia, joista paketin nimessä mainittu palvelu korreloi voimakkaasti jokaisen siihen liitetyn palvelun kanssa. Paketit ovat: Asioimisapu, Henkilökohtainen hygienia, Kuljetuspalvelut, Lääkityksestä huolehtiminen, Ruuan valmistus, Seuranpito, Turvapalvelut, Ulkoilussa avustaminen ja Vaatehuolto. Pakettien sisältämät palvelut on kuvattu edellä kuviossa 6. Verrattaessa Nissisen ja Santalon (2001) esittämiin palvelupaketteihin, voidaan löytää joitakin yhtymäkohtia Henkilökohtainen hygienia paketista ja Nissisen ja Santalon Henkilökohtainen lähiapu paketista, Kuljetuspalvelut-paketista ja Nissisen ja Santalon Autopalvelu- ja Asioiden hoitaminen ikääntyvän puolesta paketeista sekä Ruuan valmistus paketista ja Nissisen ja Santalon Ruoanlaittopaketista. Tutkimuksessa esitetyt paketit sisältävät osittain samoja palveluja. Esimerkiksi lääkityksestä huolehtiminen sisältyy viiteen esitetyistä yhdeksästä palvelupaketista. Jos ikääntyvä haluaa ostaa useamman paketin, sovitetaan paketit yhteen niin, että muodostuu ikääntyvän elämäntilannetta ja tarpeita vastaava kokonaisuus. Kiintoisa yksityiskohta voimakkaiden korrelaatioiden perusteella rakennetuissa palvelukokonaisuuksissa on se, ettei siivous sisältynyt yhteenkään esitetyistä palvelukokonaisuuksista. Voidaan kysyä, nähdäänkö siivous selkeästi yksittäisenä, muista erillään olevana palveluna. Esitetyt palvelupaketit voivat toimia hoivayrityksissä tuotteistamiskeskustelun herätteenä. Yritykset muokkaavat ja hiovat paketeista oman näköisiään kokonaisuuksia, jotka istuvat yrityksen liikeideaan sekä rakentavat ja vahvistavat yrityksen brändiä. 16

17 Yksi Nissisen ja Santalon (2001) tutkimuksessa esitetyistä palvelupaketeista sisälsi puutarhatyöt, nurmikonleikkuun, lumenluonnin, tontin siivouksen ja pienehköt korjaustyöt. Tässä tutkimuksessa tuli varsin niukasti esille pihatöihin ja korjaustöihin liittyviä tarpeita, vaikka suurin osa vastaajista asui omakotitalossa. Tulos saattaa liittyä kyselylomakkeessa käytettyihin vastausvaihtoehtoihin. Vaikka tarjolla oli vastausvaihtoehto, johon pystyi lyhyesti kirjoittamaan palvelutarpeistaan, vain harvat käyttivät tuota mahdollisuutta. Lemposen (2001) tutkimuksen mukaan kodin ja pihan siisteys tuntuivat olevan tutkimukseen osallistuneille joskus omaa vointia ja terveyttä tärkeämpiä: kodin täytyy olla siisti, lehdet haravoituna syksyn jälkeen ja lumityöt tehtynä. Lemposen huomioiden perusteella voisi olettaa, että tarvetta Nissisen ja Santalon kuvaamalle piha- ja korjaustyöt kattavalle palvelupaketille voisi olla. Monien formaalien ja informaalien kotihoitopalveluntuottajien olemassaolo on kotihoitopalvelujärjestelmän suuri voimavara, mutta toisaalta se on iso haaste tiedonkululle ja yhteistyölle. Ikääntyvän kannalta voisi olla helpointa sopia palvelujen hankkimisesta yhden toimijan kanssa, mihin hoivayrittäjät voivat pyrkiä rakentamalla yksiköllisiä palvelukokonaisuuksia. Mikäli yrityksen omat voimavarat eivät riitä koko palvelukokonaisuuden tuottamiseen, voi yhteistyö muiden yrittäjien kanssa tarjota mahdollisuuksia laajojenkin palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. Tulokset kertovat siitä, että palvelujen rahoittajina nähdään pääsääntöisesti ikääntyvät itse, läheiset, kunta, valtio, KELA ja työvoimatoimisto. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan pohtia, nähdäänkö yrittäjätkin palvelujen rahoittajina: yritysten odotetaan perivän sangen kohtuullisia, jopa porrastettuja palvelumaksuja ja monet tutkimukseen osallistuneet yrittäjät kertovat tekevänsä pitkää päivää, kun työntekijän palkkaaminen tuntuu tilauskanan vaihdellessa liian suurelta riskiltä. muuttuvissa kalliilta. Ohjaavan toiminnan toimenpiteitä voidaan pohtia pyrittäessä kehittämän kotihoitopalvelutuotannon kokonaisuutta ja varsinkin pyrittäessä kehittämään hoivayritysten kotipalvelutuotantoa. Esimerkkinä ohjaavan toiminnan toimenpiteistä voi mainita tutkimuksen empiirisen aineiston keräämisen jälkeen voimaantulleen omaisten oikeuden kotitalousvähennyksen tekemiseen niissä tilanteissa, joissa omainen ostaa ikääntyville vanhemmilleen tai isovanhemmilleen palveluja kotona selviytymisen tueksi. 8. JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Larjovuoren (2004) mukaan hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten osalta korostuu tulevaisuudessa tarve tuotteistaa palveluja. Tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa erilaiset palvelumuodot, kuten ateria-, koti-, kotisairaanhoito- sekä turvallisuus- ja vartiointipalvelu tulevat integroitumaan ja niitä tuotetaan samassa yrityksessä tai yritysverkostojen yhteistyönä. Kokonaisvaltainen ratkaisu kotona asuvan asiakkaan tarpeisiin nähtiin kilpailuetuna ja kustannustehokkuutta lisäävänä tekijänä. Voidaan kysyä, kuinka paljon hyvinvointialan yritysten tämänhetkinen palveluvalikoima ohjaa palvelunkäyttäjien ja kuntapäättäjien näkemyksiä siitä, mitä palveluja hoivayritykset voivat lähitulevaisuudessa tuottaa? Uutta voisivat olla yksilölliset, tar-

vittaessa hyvinkin monimuotoiset, sosiaali- ja terveysalan rajat rikkovat ja ylittävät palvelukokonaisuudet, jolloin yritykset toisivat uuden toimintatavan suomalaisen hyvinvointimallin mukaiseen palvelujärjestelmään. Hellmanin (1999) mukaan yksityisten ikääntyville suunnattujen palvelujen tarve on kasvamassa erityisesti räätälöidyissä, yksilöllisissä palveluissa. Lähitulevaisuus tarjoaa kasvumahdollisuuksia hyvinvointiyrityksille Paras hankkeeseen liittyvän kuntarakenneuudistuksen, seutukunnallisen palveluseteli järjestelmän laajentumisen ja kotitalousvähennyksen käytön yleistymisen myötä. Analyysiimme perustuen kasvuyrittäjyyshankkeeseen löytyy 13 yritystä, joista toimitetaan tiedot KOSEK:ille. Koulutuksen osalta ammattitaitoa täydentävät kurssit sekä liikkeenjohdollisia taitoja - sisältäen henkilöstöjohtamista, markkinointia, myyntiä, taloushallintoa, verotusta - syventävät opinnot herättivät kiinnostusta. Tulevaisuudessa yhä enemmän ATK-taitoja tarvitaan ja niihin suunnattua koulutusta voisi tarjota. Edellä mainituissa toteutusvastuu on KOSEK:lla sekä kunkin alan erityisosaamisen kouluttajatahoilla Kokkolan alueella. 18 LÄHTEET Hiironen, Marja-Liisa 2006. Hoivayritykset kotona asuvien ikääntyvien toimintakyvyn tukena Ikääntyvien näkökulma. Lisensiaatintutkimus. Taloustieteiden tiedekunta Julkaisuja 157/2006. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Hiironen, Marja-Liisa 2007. Hoivayritykset kotona asuvien ikääntyvien toimintakyvyn tukena Ikääntyvien, kuntapäättäjien ja hoivayrittäjien näkökulma. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Business and Economics 58. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Kalliokoski, Jaana 2007. Hoivayrittäjät framille projektin loppuraportti. Keski- Pohjanmaan ammttikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Kekäläinen, Sauli 2007. Seutukunnallinen palveluseteli projektin loppuraportti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. LIITTEET Kirje Saatekirje Kyselylomake

LIITE 1 1(1) 19 Hyvinvointitoimialan palvelujen tuottajat ESISELVITYS KPAMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikkö / CENTRIA suorittaa KOSEK Oy:n ja Kokkolanseudun aluekeskusohjelman toimeksiannosta esiselvityskyselyn hyvinvointitoimialan tuotteistettujen, hinnoiteltujen ja maksullisten palvelujen tuottajille. Kyselyssä kartoitetaan hyvinvointitoimialan nykytilannetta sekä tulevaisuutta kehittämishankkeiden, toiminnan ja koulutustarpeiden osalta. Esiselvityksen tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti, jossa tiedot esitetään anonyymisti. Tulosten perusteella KOSEK tulee koordinoimaan hyvinvointitoimi-alalle suunnattuja kehittämishankkeita, jotka ovat osa aluekeskus-ohjelmaa kaudella 2007-2010. Liitteinä ovat saatekirje ja kyselylomake, jonka pyydän täyttämään ja palauttamaan 9.10.2007 mennessä oheisessa vastauskirjekuoressa tai skannattuna sähköpostiosoitteeseen: niina.hamalainen@cou.fi Lisätietoja annan mielelläni. Yhteistyöstänne kiittäen, KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Niina Hämäläinen Hyvinvointiyrittäjyystutkimus puh 044 725 0590 niina.hamalainen@cou.fi LIITTEET 3 kpl saatekirje, kyselylomake, vastauskirjekuori

LIITE 2 1(1) 20 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö HYVINVOINTITOIMIALAN ESISELVITYS TAUSTATIETOA Osana Kokkolan seudun aluekeskusohjelmaa tarjotaan hyvinvointitoimialan yrityksille mahdollisuutta liiketoimintaosaamisensa kehittämiseen. Tätä tarkoitusta varten Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö / Centria suorittaa Kokkolanseudun Kehitys Oy:n (KOSEK) / Kokkolanseudun aluekeskusohjelman toimeksiannosta esiselvityksen hyvinvointitoimialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Esiselvitys tehdään hyvinvointitoimialan yrityksistä Kokkolan, Kannuksen, Kälviän, Lohtajan ja Himangan kuntien alueella. Kyselyssä selvitetään yrityksen yhteystiedot, tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä niin kehittämishankkeiden, koulutustarpeiden kuin kasvuhalukkuuden osalta. ESISELVITYKSEN TULOS JA TIETOJEN KÄYTTÖ Selvityksen tuloksena syntyy kokonaiskuva hyvinvointitoimialan tilanteesta Kokkolan seutukunnassa. Selvityksen tarkoituksena on antaa kehittäjäorganisaatioille tietoa siitä millä liiketoiminnan osa-alueilla hyvinvointitoimialan yritykset tarvitsevat toimenpiteitä, jotta ala kasvaa ja kehittyy. Selvityksessä saatuja, julkisia tietoja käytetään soveltuvin osin jaettavaksi alueella toimiville, yritysten ja yhdistysten kehittämisessä mukana oleville yhteistyötahoille, kuten Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ja Kokkolan seudun aluekeskusohjelma. ESISELVITYSTYÖN JULKISUUS Esiselvityksestä julkaistavassa raportissa ei käsitellä yksittäisiä yrityksiä eikä haastateltuja mainita esim. nimeltä. Tulokset julkaistaan yhteenvetona. KEHITTYMISMAHDOLLISUUS YRITYKSILLE KOSEK tulee koordinoimaan hyvinvointitoimialalle suunnattuja liiketoimintaosaamisen kehittämishankkeita osana aluekeskusohjelmaa kaudella 2007-2010. Lisätietoja antavat: KPAMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikkö KOSEK Oy Projektityöntekijä Niina Hämäläinen Yritysasiamies Carita Pöntiö puh 044 725 0590 puh 044 780 9098 niina.hamalainen@cou.fi carita.pontio@kosek.fi

21 LIITE 3 1(2) Sosiaali- ja terveysalan yksikkö KYSELY HYVINVOINTITOIMIALAN YRITYKSILLE YHTEYSTIEDOT Yrityksen nimi ja yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Fax www-sivut YRITYKSENNE TÄMÄN HETKINEN TILANNE JA TULEVAISUUS Toimiala Perustamisvuosi Työntekijämäärä tällä hetkellä v 2007 Työntekijämäärä v 2010 lopussa Yhteistyö muiden yritysten kanssa nyt (Kuinka monen yrityksen kanssa? Millaista yhteistyötä?) Yhteistyö muiden yritysten kanssa seuraavien kolmen vuoden aikana (Kuinka monen yrityksen kanssa? Millaista yhteistyötä?)

LIITE 3 2(2) 22 Osallisena kehittämishankkeissa nyt (Missä kehittämishankkeissa? Millaista kehittämistyötä? esim. KPAMK:n tai KPAKK:n hankkeet) Osallisena kehittämishankkeissa seuraavien kolmen vuoden aikana (Missä kehittämishankkeissa? Millaista kehittämistyötä?) Tulevaisuudennäkymät seuraavien kolmen vuoden aikana (esim. laajentaminen, muutokset, sukupolvenvaihdos) Koulutustarpeet (tärkeysjärjestyksessä) (esim. markkinointi, johtaminen, myynti, henkilöstöhallinto, verotus, taloushallinto, ammattitaitoa edistävä koulutus) 1) 2) 3) Lämmin kiitos vastauksistanne! Lisätietoja ja lomakkeen palautus 9.10.2007 mennessä: Projektityöntekijä Niina Hämäläinen Hyvinvointiyrittäjyystutkimus K-P:n AMK/Sosiaali- ja terveysalan yksikkö/ CENTRIA Terveystie 1, 67200 Kokkola puh 044-725 0590