Varmistetaan yhteistyö viranomaisten kanssa ympäristöä koskevissa lupa-ja maankäyttöasioissa.

Samankaltaiset tiedostot
MESSILÄ GOLF OY YMPÄRISTÖOHJELMA. Marko Suokas

AURINKO GOLF OY:N YMPÄRISTÖOHJELMA

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Suometsätalouden vesistövaikutukset

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

2. Työvälineiden, materiaalien ja menetelmien hallinta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

The Scandinavian Way

Täydentävien ehtojen valvonta. Mira Liiri Tampere

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää

Lahden Golf Oy Syyskokous Esityslista

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Kasvilajikohtainen tuottaminen (Nurmentuotanto) 1. Työprosessin hallinta. Valitun kasvin viljelyn suunnitteleminen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ KATSELMUSRAPORTTI

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Tukihaku Täydentävät ehdot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Nitraattiasetus (1250/2014)

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

JOROISTEN KARTANOGOLF OY

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

PYHÄN GOLFKENTTÄ - ympäristövaikutuksista

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Green Golf Events Social Golf Days

YMPÄRISTÖN- SUOJELU. Tanja Suoninen, Reijo Porttikivi, Aarno Särkioja ja Irmeli Taipalinen Tarinaharjun golfkentän pinta- ja pohjavesivaikutukset

Jätevesienkäsittely kuntoon

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Tervetuloa! Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Karjanlannan hyödyntäminen

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

TIETOISKU SÄÄNNÖISTÄ SENIORITREFFIT HARRI HONKATUKIA.

Valtioneuvoston asetus

Transkriptio:

Marko Suokas 3.6.2010 YMPÄRISTÖOHJELMA 1. MESSILÄ GOLFIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Messilä golfin johto sitoutuu jatkuvasti kehittämään Messilän golfkenttää ja sen toimintaa ympäristön laadun parantamiseksi ja ympäristölle haitallisten uhkien torjumiseksi. Henkilöstön ja pelaajien ympäristövastuullisen toiminnan ja käyttäytymisen tärkeyttä korostetaan. Hyvää tulokseen pyritään jatkuvalla koulutuksella ja valistustoiminnalla. Golfyhteisö huolehtii siitä, että sen käyttöönottamat työmenetelmät, laitteet, koneet, tarvikkeet, kemialliset yhdisteet, ja öljyt sekä maa-aines ovat ympäristönsuojelun kannalta hyväksyttäviä alkuperältään, vaikutuksiltaan sekä kierrätysominaisuuksiltaan. Varmistetaan yhteistyö viranomaisten kanssa ympäristöä koskevissa lupa-ja maankäyttöasioissa. Huolehditaan siitä, että kentällä mahdollisesti toimivat urakoitsijat ja toisaalta yhteisön käyttämät alihankkijat toimivat hyväksyttäviä ympäristöperiaatteita noudattaen. Messilä golfin kentällä pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta turvaamalla alueella sopivien kasvien, puiden ja eläinten kasvuolosuhteet. 2. TAVOITTEET Tämän ohjelman tavoitteena on vastuullisen ympäristönhoidon periaatteiden noudattaminen päivittäisessä kentänhoidossa. Päämäärinä on ottaa huomioon luonto ja sitä ympäröivä kulttuurimiljöö sekä samalla taata osakaskunnalle korkeatasoinen ja hyvin hoidettu peliympäristö. Istutusten suunnittelu, hoito, metsien puuston elvyttäminen sekä maisemahoidosta huolehtiminen itse pelialueella lisäävät alueen viihtyisyyttä. Omalla ympäristöohjelmallaan Messilä golf haluaa tiedottaa pelaajille, alueella asuvalle väestölle sekä viranomaisille toimistaan luonnon suojelemiseksi. 3. YMPÄRISTÖNSUOJELU 3.1. VESIENSUOJELU 3.1.1. Vesilain säädökset ja valvonta Maassa toimii 13 alueellista ympäristökeskusta, joiden huolena on toisaalta vesilain noudattamisen valvonta ja samalla vesien käyttöön ja suojeluun liittyvä asiantuntija- ja neuvontatoiminta alueellaan. Paikallisena valvontaviranomaisena Hollolassa toimii ympäristönsuojelulautakunta. Messilä golf noudattaa kaikkia Suomen vesilain säädöksiä, joista keskeiset periaatteet sisältyvät ns. pohjaveden pilaamiskieltoon ja pohjaveden muuttamiskieltoon. Muita vesilain säännöksiä ovat vesistön pilaamiskielto, vesistön muuttamiskielto sekä vesistön sulkemiskielto.

3.1.2. Kuormittavat tekijät ja haittojen estäminen Vesiensuojelun kannalta riskitekijän golfkenttätoiminnassa muodostaa typen, fosforin ja torjunta-aineiden huuhtoutuminen pinta- ja pohjavesiin. Oman vesiensuojelutoimenpiteitä edellyttävän kohteensa muodostavat kentän sosiaali-, sauna- ja pukeutumistilojen saniteettivedet sekä ravintolatoiminnassa syntyvät jätevedet. Jätevedet käsitellään kunnallisessa puhdistuslaitoksessa. Pohjaveden suojelu on vesiensuojelun kannalta tärkein. Messilä golf sijaitsee 1 luokan pohjavesien muodostumisalueella. Kentän rakennus vaiheessa on kentän alueelle levitetty hieta/hiesu täyttöjä. Tämä muodostaa tiiviin kerroksen ettei vedet huuhtoudu suoraan pohjaveteen vaan jää ruohon käyttöön. Huuhtoutumisriskin typen osalta aiheuttaa lähinnä nitraatti. Tehtyjen tutkimusten valossa näyttäisi golfkentiltä pohjavesiin suotuvan veden nitraattityppipitoisuus jäävän yleensä alle 10mg/l. Pohjaveden muodostumisalueen hydrologiasta riippuu kuinka suureksi lannoituksen vaikutus kokonaisuudessaan muodostuu. Mainittakoon, että suomalaisten terveysmääräystem mukaan nitraattitypen sallittu enimmäismäärä talousvedessä on 6 mg/l. EU-normien alempi raja-arvo on 6mg/l ylempi 11mg/l. Huuhtoutuva typpi lisää myös pintavesien ravinteiden määrää. Fosfori on ravinne, joka kulkeutuu vesistöihin maahiukkasiin sitoutuneena. Avoimelta peltohehtaarilta huuhtoutuu 75mm:n sateen vaikutuksesta 200 kg maa-ainesta. Vastaavankokoiselta nurmikentältä sama sade pystyy irroittamaan vain 30 kg maata, koska kasvit suojaavat ja sitovat maan pintaa. 3.2. GOLFKENTÄN HOITO Messilä golfin kenttä muodostuu seuraavista hoidetuista alueista: Viheriöt 1,2ha Lyöntipaikat 1ha Väylät 12ha Karheikot 13ha Harjoitusalueet 5 ha Yht 32ha muut alueet n. 32 ha Yhteensä 64ha Viheriöt leikataan pelisesongin aikana päivittäin. Leikkuujäte kerätään ja käytetään karheikkojen lannoitukseen. Ilmastukset, pystyleikkuut, harjaukset sekä kattaukset kuuluvat säännöllisiin hoitorutiineihin. Viheriöitä kastellaan, lannoitetaan ja niiltä torjutaan kasvitauteja. Lyöntipaikat leikataan kolmesti viikossa, leikkujätettä ei kerätä. Paikkaus, ilmastus ja kattaukset tehdään säännöllisesti. Lyöntipaikkoja kastellaan ja lannoitetaan. Väylät leikataan kolmesti viikossa, leikkuujätettä ei kerätä. Väyliä kastellaan ja lannoitetaan.

3.3. GOLFKENTÄN LANNOITUS Messilä Golf Golfliiton suositus N kg/ha P kg/ha N kg/ha P kg/ha Viheriöt 180-230 35-55 140-240 40-80 Lyöntipaikat 80-100 25-35 80-170 20-50 Väylät 70-80 20-30 40-80 10-40 Karheikot 15-20 4-7 10 (keskimäärin/v) Lannoitteita käytetään määräajoin toistettavien viljavuustutkimusten osoittamalla tavalla ja lannoituksessa pyritään noudattamaan hyviä viljelymenetelmiä. Näihin kuuluu mm. tarkoituksenmukainen levitystekniikka, suojavyöhykkeiden hyödyntäminen vesialueiden varsilla ja tässä ohjelmassa osoitettujen lannoitteiden enimmäismäärien noudattaminen kentän eri osilla. Viheriöille valtaosa typestä annetaan joko hidasliukoisena mineraalityppenä, orgaanisena typpenä tai ruiskulannoituksena 1 viikon tarve kerrallaan. Lannoitus tehdään 5 8 kertaa vuodessa rakeisella lannoitteella, nestelannoitteella n. 15 kertaa kasvukaudessa. Käytetyt kalium määrät ovat 140 180kg/ha. Kentänhoidossa lannoitteiden käytön tarkoituksena on luoda suotuisat kasvun edellytykset. Lannoitteet annetaan aina kasvussa olevalle nurmelle niin pieninä kerta- annoksina, että kasvit ehtivät käyttää annetut ravinteet ja huuhtoutumisvaara pienenee. Lannoituksen perusteena ovat tutkimuksilla selvitetty maaperän ja kasvien ravintotilanne. Kentän eräänä suhteellisen suurena lannoitelähteenä ovat ruohonleikkuu jätteet. Viheriöille leikkuujätteistä jää n. 15% ja loput käytetään karheikkojen lannoitukseen. Karheikkoja lannoitetaan rakeisilla lannoitteilla joka toinen vuosi. 3.4. TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ Kasvit ja taudit joita torjutaan: - rikkakasveja - apilaa - sienitauteja - talvihomesieniä Rikkakasvien torjunnassa keskitytään pistekohtaisesti lähinnä voikukan ja tatarlajikkeiden torjuntaan. Sienitauteja torjutaan ainoastaan todetun tarpeen mukaan. Ensisijaisena torjuntamenetelmänä käytetään rautasulfaattiruiskutusta, vain mikäli tämä ei tehoa, käytetään torjunta-aineita. Talvihomesienien torjunta aloitetaan syys-lokakuulla ja jatketaan lumen tuloon asti. Torjunta-aineiden käyttö pyritään minimoimaan esim. biologisen torjunnan keinoin ja luomalla hyvät kasvuolot terveelle kasvustolle maaperän kasvuolosuhteita optimoimalla. Silloin kun kemialliseen torjuntaan joudutaan, tekee sen koulutettu ammattitaitoinen henkilökunta seuravia käyttösuosituksia noudattaen: - torjunta-aineiden käyttö tapahtuu tarpeen mukaan, oikea-aikaisesti ja noudattaen aineita koskevia varomääräyksiä sekä valmistajan käyttösuosituksia - kaikessa suojelussa huomioidaan vesistösuojelu - torjuntakalusto on kunnossa - työn suorittajille annetaan käytettävien torjunta-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet - ilmoitus kentän käyttäjille siitä, mitä on torjuttu ja miten

- käyttökerroista ja määristä pidetään kirjaa 3.6. KASTELUN JÄRJESTÄMINEN Golfkentän kastelu on Suomen ilmasto-olosuhteissa yhtä välttämätöntä kuin sen kuivatus. Kastelu alkaa taallisesti toukokuussa ja jatkuu syyskuulle. Kentälle on asennettu kiinteä automaattinen kastelujärjestelmä joka kattaa viheriöt, lyöntipaikat ja väylät. Kasteluvesi otetaan Vesijärvestä. 3.7. KASTELUN TARVE Kastelukausi alkaa tavallisesti toukokuun alussa jatkuu syyskuulle. Messilä golf sijaitsee salpauselän soraharjulla. Kentän rakennusvaiheessa on kentän pintaa ajettu hiesu/hietaa jolla pinnat muotoiltu. Tämä on tiivistynyt tiiviiksi kerrokseski joka ei läpäise vettä. Tämä kerros pienentää kastelun tarvetta, koska se sitoo vettä hyvin. Viheriöt ja lyöntipaikat on salaojitettu tehokkaasti, mutta kasvualustat pidättävät vettä. Kastelun määrään kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Turhaa kastelua pyritään välttämään. 3.8. JÄTEHUOLTO 3.8.1. Säädökset 1994 jätelaki ja asetus - haltijan oltava selvillä määrästä, laadusta ja ominaisuuksista. - erillaiset jätteet pidettävä erillään. - ei saa aiheuttaa ongelmia ympäristölle, eikä terveysvaaraa. - ongelma jätteet lajiteltava. - jätteen keräys järjestettävä. 3.8.2. Viranomaiset Kunnalla on vastuu jätehuollpn ohjaamisestaan alueellaan. Jätelainsäädäntö valvoo kunnan ympäristönsuojelulautakunta. Alueellisina jätehuoltoviranomaisina toimii 13 alueellista ympäristökeskusta. Ylin jätealan viranomainen on ympäristöministeriö. Messilä golfilla on jätehuoltosopimus Lassila & Tikanojan kanssa. Normaalista jätelaatikkojätteestä seuraavat ongelmajätteet lajitellaan jo alueella niille jokaiselle erikseen varattuun astiaan: - jäteöljy - liuottimet - akut - paristot - öljynsuodattimet ja kiinteä öljyjäte - loisteputket Näiden poiskuljetuksesta huolehtii Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy 4. GOLFKENTÄN TURVALLISUUS 4.1.TYÖTURVALLISUUS GOLFKENTÄLLÄ Työturvallisuudella ymmärretään olosuhteiden tilaa, jossa työ ja työolot eivät sisällä mitään työntekijän terveyteen, turvallisuuteen tai viihtyvyyteen kohdistuvia vaara-,rasitus- tai haittatekijöitä. Työsuojeluun puolestaan katsotaan kuuluvan kaikki ne toimenpiteet, keinot ja menetelmät, joiden avulla pyritään parantamaan ihmisen turvallisuutta,terveyttä ja viihtyvyyttä työssä. Golfkentillä työskenteleviä altistavat pääasiassa seuraavat vaaratekijät: koneet, laitteet,rakennukset,kemialliset

aineet tai harhautuneet golfpallot. Käytettävien koneiden turvallisuus riippuu niiden kunnosta ja varustetasosta, käyttäjien ammattitaidosta, henkilökohtaisista ominaisuuksista seä huolellisuudesta. Pelitoiminta vaarantaa työntekijöiden turvallisuutta. Työhön opastaminen ja työturvallisuuteen perehdyttäminen parantaa merkittävästi työturvallisuutta. Näitä toimenpiteitä ovat: - uusien työntekijöiden perehdyttäminen turvalliseen työtapaan. - työntekijöiden perehdyttäminen uusiin laitteisiin ja niiden turvalliseen käyttöön. - ohjeet työtehtävistä, joiden suorittaminen edellyttää työsuojainten käyttöä. - työsuojeluohjeiden noudattaminen. Kemiallisia aineita käsiteltäessä niille altistumisvaaraa vähennetään käyttämällä riittävää ja oikeatyyppistä henkilökohtaista suojausta ja-suojaimia. Kemiallisia aineita käytetään kentänhoidossa vain pakottavissa tapauksissa. Työkoneiden melu on huomioitava paitsi työntekijän työturvallisuuden kannalta, myös golfkentän käyttäjien viihtyvyyden näkökulmasta. Pitämällä koneet asianmukaisessa kunnossa sekä huolehtimalla siitä että työntekijät käyttävät asianmukaista henkilökohtaista suojavarustusta, ei melu ole golfkentällä ensisijainen ongelma. Klubitalossa ja konehallissa suurimmat vaaratekijät johtuvat kulkureittien ja työskentelytasojen liukkaudesta, valaistuksen ja suojakaiteiden puutteesta. Messilä golfissa on todettu työskentetelyolosuhteiden olevan kunnossa. Asioiden tilaa seurataan jatkuvasti ja epäkohdat korjataan niiden ilmaannuttua. 4.2. MESSILÄ GOLFISSA NOUDATETTAVAT LAIT JA SÄÄDÖKSET Työturvallisuuslaki 28.6.1958/299 Työterveydenhuoltolaki 29.9.1978/743 Tapaturmavakuutuslaki 28.8.1940/608 Laki nuorten työntekijöiden suojelusta 2912.1967/669 Asetus työministeriöstä 12.5.1989/437;2,5 ja 5a Laki työsuojeluhallinnosta 8.1.1993/16 Neuvontaa, työsuojelun säännösten ja määräysten valvontaa sekä työsuojelutarkastuksia suorittaa työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. 4.3. TURVALLINEN PELAAMINEN Golfkenttä on: - pelaajille monipuolinen vapaa-ajan harrastuspaikka - muille liikkujille ulkoilualue - kentän henkilökunnalle työpaikka Korkeatasoisella golfkulttuurilla voidaan ehkäistä harhautuneen golfpallon aiheuttamat vaaratekijät. Kentänhoitajilla on oltava mahdollisuus hoitaa tehtäviään turvallisesti. Pelaajen ja kentäntyöntekijöiden yhteistyö ja toisten huomioon ottaminen on keskeinen turvallisuustekijä. 5. KENTÄN YMPÄRIVUOTINEN KÄYTTÖ 5.1. KÄYTTÖ MUUHUN LIIKUNTAAN Hyvin hoidettu golfkenttä on kaunis ympärivuotiseen luonnon virkistyskäyttöön sopiva ulkoilualue. Golfkenttää hoidetaan siten että siellä voi kehittyä monipuolinen eläimistö ja kasvikunta ja että se saumattomasti liittyy ympäröivään maisemaan. Messilän golfin kenttäalueella menee ulkoilureittejä joita voi kävellä kesällä ja talvisin hiihtää.

5.2. PELIKAUSI Pelikaudella golfkentän alueet ovat pääsääntöisesti golfpelaajien ja kentän hoitotyötä tekevien käytössä. Pelikaudella golfkentän kapasiteetti on hyvin hyödynnetty. Pelikierroksia kertyy n. 30 000 vuodessa. 5.3. TALVIKÄYTTÖ Talvikaudella on kentänhalki meneville ulkoilureiteille tehty hiihtoladut. 6. YMPÄRISTÖOHJELMAN YHTEENVETO 6.1. MESSILÄ GOLFIN JOHTAVAT PERIAATTEET 1. Golfkentän ylläpitämisellä ja asianmukaisella hoidolla on mahdollista saavuttaa pitkän aikavälin hyötyä säilyttämällä luonnon monimuotoisuutta, maisemaa ja alueen kulttuuriyhteistyötä. 2. Laadullisesti korkeatasoinen ympäristö rikastaa golfin pelaamista. 3. Ympäristönsuojelutavoitteet ovat tärkeitä kentän koko toiminan johtamisessa. 4. Vastuu ympäristöstä tukee myös golfkenttähankkeen kaupallista onnistumista. Ympäristöperiaateiden tavoitteena on tuottaa hyötyä kaikille kenttähnkkeeseen liittyville osapuolille ja osoittaa golfkentän ja ympäristönsuojelun tavoitteiden olevan yhteneväiset. 6.2. MESSILÄ GOLFIN KENTÄNHOITO Ympäristönsuojelu on nousemassa golfin osalta yhä tärkeämmäksi. Golfin pelaamiseen liittyvien tavoitteiden ohella kentän hoitamisen ja kehittämisen tavoitteeksi asetetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja jopa sen lisääminen. Asianmukainen hoito on tehtyjen tutkimusten mukaan riittävä tae siitä, että golfkenttä voidaan niin pelillisesti kuin ympäristöllisesti säilyttää hyväkuntoisena ja viihtyisänä luonnossa virkistäytymisen kohteena. 7. LOPUKSI Tavoitteenamme on ollut luoda ohjelma, jossa golfin pitkä perinne luontoon liittyvänä peli- ja liikuntapaikkana yhdistyy vastuulliseen ympäristönhoitoon. Tämä ympäristöohjelma ottaa huomioon luonnon- ja ympäristönsuojelun. Tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että huolellinen kentän hoito on luonnon monimuotoisuutta lisäävä tekijä eikä kuormita ympäristöä. Monimuotoinen eläimistö ja sekä huolella vaalittu maisema lisää pelin viihtyvyyttä ja nostaa kentän arvoa. Messilä golf tulee kehittämän ympäristöohjelmaansa yhteistyössä viranomaisten j muiden tahojen kanssa sitten, että ympäristöohjelmamme on jatkuvasti ajantasalla. Kenttä pyrkii myös tukemaan sellaista tutkimusta, jolla kentänhoitoa kehitetään ottamaan huomioon muuttuvat ympäristönsuojelun tarpeet.