Kaupunginhallitus 278 21.08.2017 Lausunto museoviraston esitykseen Lieksan kaarisillan suojelusta 589/60.601/2015 KH 278 Museovirasto on esittänyt 3.7.2017 päivätyssä esityksessään Pohjois-Kar ja lan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-kes kus) Lieksan kaarisillan suojelua rakennusperinnön suoje lus ta annetun lain nojalla. Pohjois-Karjalan ELY-keskus pyytää Lieksan kaupungilta lau suntoa tehdystä esityksestä. Samalla ELY-keskus pyytää lä het tä mään tiedot sekä kartan alueen yleis- ja asemakaavasta. ELY-kes kus pyytää kaupunkia kertomaan samalla, aikooko kau pun ki jatkaa tässä vaiheessa sillan jatkosuunnittelua ja jos niin, mi ten. Lausunto, vastaukset kysymyksiin sekä kartat pyydetään lä het tämään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Luonto- ja aluei den käyt töyk si kön päällikölle 18.8.2017 mennessä. Lieksan kaupunki on hake nut aineiston toimittamiselle jatkoaikaa ja sitä on myönnetty ha ke muk sen mukaan 23.8.2017 saakka. Lieksan kaupunki toteaa lausuntonaan ELY-keskukselle seu raavaa: Lieksan kaarisilta on ollut suljettuna ajoneuvoliikenteeltä tou kokuus ta 2014 alkaen, jolloin kuorma-auto törmäsi sillan vaa ka palkkiin. Sillan teknisestä kunnosta on teetetty tutkimus, josta on saa tu 9.12.2015 päivätty raportti. Lieksan kaupunki selvitti sillan osalta valtuuston käsittelyä varten eri vaihtoehtoja, mm. uuden sillan rakentamista ja vanhan kunnos ta mis ta. Tekninen lautakunta päätyi esittämään kau pun gin halli tuk sel le, että Lieksanjoen sillan suunnittelua jatketaan uuden sillan vaih to eh don pohjalta. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 22.5. ja valtuusto 29.5. Lieksan kaupunki pyysi Museovirastolta lausunnon Lieksanjoen (kaa ri sil ta) purkamisesta ja uuden sillan rakentamisesta kau pungin hal li tuk sen ja valtuuston käsittelyä varten. Museovirasto on 4.5.2017 päivätyssä lausunnossaan esittänyt, että Lieksan kaupun ki säilyttäisi sillan ja kehittäisi siitä vaihtoehdoissa esitetyn kevyen liikenteen sillan. Museovirasto ei ole tuolloin esittänyt sil lan suojelua, vaan esitys Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle on teh ty erityisistunnossa 3.7.2017. Kaarisillan valmistelun yhteydessä eri vaihtoehtoja pohdittiin erityi ses ti turvallisuus- ja elinkeinoelämän näkökulmista. Uuden sillan etuina ovat ajoväylän riittävä leveys, riittävä kantavuus, toi-
min nal li suus ja pitkä käyttöikä. Samalla todettiin, että vanhan kaa ri sil lan purkamisen ja uuden sillan rakentamisen myötä me nete tään Lieksan kaupunkikuvaan pitkään liittynyt maamerkki. Sil lan kulttuurihistoriallinen merkitys siis tunnistettiin käsittelyn yh teydes sä, mutta todettiin, että uuden sillan suunnittelu antaa mahdol li suu den myös uuden arkkitehtonisesti näyttävän kohteen raken ta mi seen. Lieksan kaupunki on selvittänyt tuon jälkeen mm. puu ra ken ta mi sen mahdollisuutta uuden sillan kaarissa. Turvallisuuden kannalta todettiin, että uuden sillan rakentaminen kaa ri sil lan paikalle on välttämätön. Lieksanjoen yli kulkee kaksi eri siltaa, joista toinen on kantatien 73 silta. Mahdollisissa häi riö tilan teis sa Lieksanjoen yli ei pääsisi millään ajoneuvoilla, mukaan lu kien suurin osa palo- ja pelastusajoneuvoista. Kaarisilta on nykyi sel lään kin sekä paino- että korkeusrajoitettu, eli palo- ja pe lastus toi men kannalta nykyisinkään kaikki hälytysajoneuvot eivät pys ty kaarisiltaa käyttämään. On huomioitava myös, että Lieksan kaupungin val mius suun ni telmas sa merkittäviä riskikohteita lueteltaessa on mainittu lii ken teelli set kohteet, kuten kantatie 73. Liikenne on pystyttävä jär jes tämään häiriöttä joen yli kaikissa tilanteissa. Palo- ja pelastustoimen lausunto asiasta liitetään kaupungin lausun toon (ei saapunut hallituksen käsittelyyn mennessä). Elinkeinoelämän näkökulmasta uusi silta on välttämätön edellytys yrit tä jil le. Lieksan kaupunki on saanut useita yhteydenottoja suoraan yrittäjiltä, joiden toiminta perustuu kuljetuksiin maanteitse. Yrit tä jil tä tulleiden viestien mukaan yrittäjille ei ole poik keus ti lanteis sa vaihtoehtona kuljetusten järjestäminen Pielisen poh jois puolel ta, vaan Lieksanjoen yli on oltava kaksi eri vaihtoehtoa, jois ta toista voi poikkeustilanteessa käyttää. Osa Lieksassa toi min tan sa laajentamista suunnittelevista yrityksistä joutuu mah dol li sen riskin vuoksi arvioimaan investointeja uudelleen. Lieksan kaupunki pyysi Lieksan Yrittäjät ry:ltä ja Lieksan Nais yrittä jät ry:ltä lausunnot kaarisillasta elinkeinoelämän näkökulmasta. Lieksan Yrittäjät ry toteaa lausunnossaan, että Lieksassa toi mivat yritykset ja elinkeinoelämän kehittäminen vaativat kaksi raskaan liikenteen kestävää siltaa Lieksanjoen yli. Yritysten lo gis tiikka ja hyvät liikenneyhteydet tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Ran ta lan ja teollisuuskylän alueen yritykset ovat kärsineet heiken ty neis tä kulkuyhteyksistä keskustaan, joten suora kul ku yh teys Rantalasta keskustaan tulee turvata. Lieksan Naisyrittäjät ry:n hallitus on yksimielisesti sitä mieltä, että on ehdottoman tärkeää pysyä Lieksan kaupungin valtuuston 29.5.2017 tekemässä päätöksessä.
Lausunnot ovat kokonaisuudessaan Lieksan kaupungin lausunnon liit tee nä. Kadunrakennuspäällikkö Ilkka Puumalainen: Lieksanjoen kaarisillasta on teetetty kuntotutkimus Ramboll Oy:llä, joka toteaa tutkimusraportissaan 9.12.2015/ 30.5.2016 muun muassa: "Lieksanjoen kaarisilta sijaitsee Lieksan Siltakadulla kohdassa, jos sa katu ylittää Lieksanjoen. Silta on valmistunut liikenteelle toden nä köi ses ti vuonna 1930. Rakennussuunnitelma on val mis tu nut vuonna 1928. Silta on tyypiltään teräsbetoninen kaarisilta (Jbjp), jossa on teräksiset jäykiste- ja poikkipalkit. Sillan tuet ovat kivitäytteisiä puuarkkuja, jotka on perustettu puupaa luil la kovaan pohjaan. Kansilaatta on teräsbetoninen. Sil taa on levennetty molemmin puolin rakentamalla puukantiset ke vyen liikenteen kaistat. Levennykset on kannatettu poik ki kan nat ti mil la teräksisistä jäykistepalkeista. Alavirran puolella on kau ko läm pöput ki. Merkittäviä korjauksia ovat olleet keskustan puoleisen kaaren paik kauk set, vaurioituneiden vetotankojen uusimiset ja ve deneris teen uusiminen. Betonilaaduista ja rakenteiden mitoista päätel leen saattaa olla, että Rantalan puoleinen kaari on uusittu tai mant te loi tu sota-ajan jälkeen. Rantalan puoleisten kaarten karbonati soi tu mi nen on hyvästä betonilaadusta ja saderasituksesta joh tuen ollut vähäistä eikä yleisesti uhkaa Rantalan puoleisten kaar ten säilymistä. Mitatut vetolujuudet ovat erinomaisia eikä rapau tu mis ta juurikaan esiinny. Selvästi huonompikuntoisten keskus tan puoleisten kaarten karbonatisoituminen on edennyt sy välle ja on jo saavuttanut osan betoniteräksistä kaarten sivu- ja alapin nois sa. Ruostumista on jo laajalti havaittavissa. Betonilaatu on selvästi heik koa ja/tai kaarissa on selvää rapautumista sekä valuvikoja, jot ka heikentävät suojaavaa betonipeitettä. Poikkipalkeissa on pie niä törmäysten aiheuttamia lohkeamia. Vetotangoissa on törmäyk sen aiheuttamia erittäin vakavia taipumia sekä löystymiä. Las ken nal li ses sa tarkastelussa osoittautui, että vetotankojen nyky ti lan ne on törmäysvaurioiden takia kriittinen. Nykytilanteessa kansilaatan vedeneristys (mastiksieristys) on kovet tu nut ta ja pääosin irti kannen yläpinnasta. Työvirheistä johtuen vedeneristeen käyttöikä on päättynyt. Kansilaatassa on erittäin vakavaa ruostumista laajoilla alueilla, erityisesti kansilaatan reu na-alueil la, mutta yleisesti myös poikkileikkauksen keskellä. Be to ni pei te lohkeilee irti laaja-alaisesti ja paljastaa pahoin ruos tunei ta raudoitustankoja.
Kansilaatan betonin rapautuminen ja betoniterästen korroosio on käyn nis sä niin laajoilla alueilla, että kansilaatan korjaaminen ei ole enää järkevin kustannuksin mahdollista. Teräksisissä pi tuuskan nat ta jis sa sekä poikkipalkeissa on ruostumista sekä ala- että ylä lai pois sa. Pituus- ja poikkikannattimien korroosio ei kuitenkaan uh kaa sillan säilymistä käyttöikätavoitteen (20 vuotta) aikana. Sillankaiteet on kiinnitetty hyvin epämääräisesti eikä kaidetyyppi kes tä juurikaan törmäyksiä. Tiejohteet puuttuvat kokonaan. Puisten tukiseinärakenteiden lahoamisesta aiheutuva penkereen painu mi nen ja maatuen siirtymät saattavat tulevaisuudessa ai heuttaa ongelman sillan käytölle. Myös välituen painuminen saattaa ai heut taa ongelmia." Kaarisillalle ei ole tehty toimenpiteitä vuoden 2013 jälkeen, jolloin as falt ti pääl lys te jyrsittiin ja uusittiin. Sillan kuntoa kevyen lii kenteen väylänä tarkastellaan vuosittain, mutta on epävarmaa, voidaan ko sillan käyttöikää jatkaa arvioitua kahtakymmentä vuotta. Maa tuen liikkeitä ei pystytä ennustamaan, eikä myöskään kohtuul li sin kustannuksin täysin estämään. Maankäyttöpäällikkö Anna-Maria Latosaari: Museoviraston suojeluesityksessä viitataan Pohjois-Karjalan maakun ta kaa vas sa osoitettuun kulttuuriympäristön suojeluun, ja samal la on todettu, että asema- tai yleiskaavalla siltaa ei ole suo jeltu. Lisäksi esityksessä on todettu, että kaarisillan rakentamiseen on aikanaan ryhdytty edellisen puurakenteisen sillan osoit tau duttua huonoksi. Esityksessä on kuvattu kattavasti kohde sekä kerrot tu sen historia. Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaavassa on yhtenä maan käyttö luok ka na rakennusperintö. Kaavakartassa on osoitettu Liek san maakunnallisesti merkittävät kohteet, jotka on luetteloitu eril liseen liitteeseen. Maakuntakaavalla ohjataan kunnan kaa voi tus ta ja maankäyttöratkaisuja. Suunnittelumääräys edellyttää ot tamaan huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuuden, omi naispiir teet ja identiteetin vaalimalla liitteessä kuvattujen koh tei den arvojen säilymistä. Mähköntien kaarisilta on mainittu yhtenä kohtee na. Lieksan kaupunginvaltuuston 1.12.1986 hyväksymässä oi keus vaiku tuk set to mas sa taajamaosayleiskaavassa sillan kautta yh dis te tyt Mähköntie ja Siltakatu on osoitettu alueelliseksi pääväyläksi. Kaupun ki ra ken teel li ses ti Lieksanjoen ylittää rautatie, seudullinen pääväy lä ja alueellinen pääväylä, mikä vastaa nykytilannetta. Kaarisilta kytkeytyy useaan eri asemakaavaan, joista kaksi on saa nut lainvoiman maankäyttö- ja rakennuslain astuttua voimaan 1.1.2000.
Asemakaavassa nro 815 (valtuusto 25.9.2000) Lieksan tieverkkoja liikenneturvallisuussuunnitelma on osa kaava-aineistoa, ja suun ni tel mas sa esitettyyn tavoiteverkkoon sisältyy kaarisillan kor vaa va uusi Lieksanjoen ylittävä silta. Uuteen siltaan on va raudut tu leventämällä katualuetta. Asemakaavassa nro 906 (valtuusto 27.1.2014) on pysytetty ai kaisem man asemakaavamuutoksen tilavaraus uuden sillan vaa ti malle katualueelle. Tarve uuden sillan rakentamiselle käy ilmi kaava-asia kir jois ta. Kaavaprosessin aikana on pyydetty tar vit ta vat lausunnot. Maakuntaliiton lausunnossa ase ma kaa va eh do tuk sen todetaan olevan maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Vi ranomais neu vot te lul le ei ole katsottu olevan tarvetta. Ase ma kaa va perustuu riittäviin selvityksiin, ja maakuntakaavan oh jaus vai ku tus on huomioitu asemakaavalle asetetut tavoitteet huo mioi den. Asemakaavamuutoksesta ei ole valitettu. Lieksanjoen länsirannalla kaarisilta rajautuu asemakaavoihin nro 228 ja 452. Asemakaavoilla on osoitettu aluevaraukset mm. Sil taka dul le. Kaarisiltaa ei ole suojeltu asemakaavalla tai yleiskaavalla. Voimas sa olevat kaavat ovat edenneet kulloinkin edellytetyillä ta voilla perustuen lakiin, tarvittaviin asiakirjoihin ja riittäviin sel vi tyksiin, eikä kaavoista ole valitettu. Sillan suojelemiselle kaavoilla ei ole katsottu olevan tarvetta eikä edellytyksiä, koska muut maankäyt tö- ja rakennuslain asettamat kaavojen sisältövaatimukset ovat olleet painavammassa roolissa, erityisesti turvallisuus. Maakun ta kaa van ohjausvaikutus kohdentuu Lieksanjoen kult tuu ri maise maan, jonka ominaispiirteet eivät kytkeydy yksiselitteisesti kaari sil taan. Kaupungin näkökulmasta sillan suojelemiselle ra ken nus pe rin tö lain nojalla ei ole perusteita. Lakia rakennusperinnön suo je le mi ses ta ei sovelleta rakennusperinnön suojelemiseen ase ma kaa va-alu eella eikä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto ase ma kaa van laatimista varten. Tällöin suojelemisesta säädetään maan käyt töja rakennuslaissa. Poikkeuksena ovat tilanteet, jois sa kohteella on valtakunnallista merkitystä, kohteen säilymistä ja suo je lua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen no jal la annetuilla säännöksillä tai määräyksillä, tai kohteen suo je luun lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuok si. Museoviraston julkaiseman tulkinnan mukaan (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/rakenn usten_suojelu) lakia rakennusperinnön suojelemisesta so vel le taan etenkin silloin kun kohde on valtakunnallisesti merkittävä tai kun rakennuksessa on erityisen arvokkaita sisätiloja ja laitteita tai muita piirteitä, joiden säilymistä ei voi kaavoituksella var mis taa.
Kaarisilta sijaitsee asemakaava-alueella, eikä sillalla ole todettu ole van valtakunnallista merkitystä. Tämä käy ilmi museoviraston laa ti mas ta RKY 2009 inventoinnista sekä Pohjois-Karjalan maakun ta kaa vas ta. Asemakaavoitustilanne ei ole edellä kuvatun perus teel la sellainen, että sillan suojelulle olisi erityisiä syitä. Kohteen suojelulle maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla an netuil la säännöksillä tai määräyksillä ei ole katsottu vireillä olleiden kaa va pro ses sien yhteydessä olevan perusteita. Kohteen säi ly minen olisi turvattavissa MRL:n kautta, mutta se ei vastaa Lieksan kau pun gin tavoitteita. Sillan suojeleminen yksisuuntaisena moottoriajoneuvoille tai kevyel le liikenteelle ei ole tullut huonon kuntonsa, tarpeeseen suhteu te tun kapasiteettinsa ja kustannustehottomuutensa vuoksi maan käyt tö rat kai suis sa kyseeseen. Lieksanjoki on mahdollista ylit tää vain kaarisillan tai kantatie 73:n (Karjalantie) sillan kautta, täl lä hetkellä moottoriajoneuvoilla vain kantatien sillan kautta. Mo lem pien Lieksanjoen ylittävien siltojen on oltava lii ken nöi tä vissä samanaikaisesti kaksisuuntaisena moottoriajoneuvoille jo pelkäs tään pelastuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi. Historiaselvityksen laatimiselle ei ole tarvetta. Selvityksestä kävisi il mi samat tiedot kuin suojeluesitykseen on kirjattu. Rakennustarkastuspäällikkö Jorma Sarkkinen: Museovirasto esittää kaarisillan suojelua rakennusperinnön suo jele mi ses ta annetun lain nojalla. Suojeluesitys aiheuttaa ristiriitaa ra ken nus pe rin tö lain ja maankäyttö- ja rakennuslain välillä ja suoje lu esi tyk sel le rakennusperintölain nojalla ei ole perusteita kuten maan käyt tö pääl lik kö on lausunnossaan esittänyt. Ra ken nus pe rinnön suojelulaki on maankäyttö- ja rakennuslakia täydentävä erityis la ki, jota pääsääntöisesti käytetään asemakaava-alueen ul kopuo lel la. Asemakaavoitetuilla alueilla rakennussuojelu tulee toteut taa ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain keinoin eli asema kaa voi tuk sel la. Maakuntakaavassa silta on merkitty ma/km-merkinnällä (mer kittä vä rakennettu kulttuuriympäristö). Jos nykyinen kaarisilta säi lyte tään ja uusi silta rakennetaan nykyisen kaarisillan viereen, kulttuu ri ym pä ris tö enneminkin turmeltuu ja kaarisillan historiallinen ja rakennustaiteellinen arvo heikentyy. Jos nykyinen silta säilytetään pelkästään kevyen liikenteen tar peita varten, aiheuttaa se haittaa elinkeinon harjoittamiselle ja vaaran taa Lieksan asukkaiden turvallisuutta. Joen eteläpuolella on Lieksan varsinainen teollisuusalue ja paljon asutusta. Mikäli kanta tien silta joudutaan jostakin syystä sulkemaan, liikennöinti hanka loi tuu ja myös palo- ja pelastuslaitoksen pääsy alueelle vai keutuu kohtuuttomasti. Paloasema sijaitsee Lieksanjoen poh jois puolel la. Pelastuslaitoksen ajoneuvokalusto ei suu rim mal ta osin voi
käyttää kaarisiltaa ajoneuvokorkeuden ja sillan pai no ra joi tuk sen vuoksi (alikulkukorkeus 3,67 metriä ja pai no ra joi tus 3 ton nia). Joen pohjoispuoleisten asukkaiden turvallisuus vaa ran tuu, jos ambulanssit eivät pääse kulkemaan joen yli kes kus sai raa laan. Uuden sillan rakentaminen muualle kuin nykyisen kaarisillan paikal le aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja hankaloittaa ase makaa va-alu een maankäyttöä. Uusi siltayhteys esimerkiksi Il jan niemen pientalovaltaisen alueen kautta aiheuttaisi sekä melu- että tä ri nä hait taa alueella lisääntyvän työmatkaliikenteen vuoksi. Uuden sillan rakentaminen kantatien län si puo lel le rautatiesillan lähei syy teen aiheuttaisi kohtuuttoman suu ria kustannuksia, koska ky sei nen alue on alavaa ja tulvaherkkää ja maaperältään huono ra ken ta mi sel le. Maaperää jouduttaisiin ko rot ta maan ja vah vis tamaan laajalta alueelta uusien tie lin jaus ten vuoksi. Jos kaarisilta kunnostetaan, ei sen turvallista käyttöä voida taata il man huomattavia vuosittaisia ylläpitokustannuksia. Myöskään kun nos ta mi sen jälkeen sillan käyttöikä jää lyhyeksi, joten uuden sil lan rakentaminen on niin taloudellisista kuin ympäristöllisistä syis tä paras ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Yhteenvetona yllä esitetystä Lieksan kaupunki toteaa, että kaa risil lan suojelemiselle ei ole perusteita. Kaupunki pitää uuden sillan ra ken ta mis ta kaarisillan tilalle ainoana toteutuskelpoisena rat kaisu na, joka turvaa kuntalaisten turvallisuuden ja sujuvan liik ku misen sekä elinkeinoelämän toiminnan edellytykset. Lieksan kaupungin on tarkoitus jatkaa uuden sillan suunnittelua val tuus ton päätöksen mukaisesti. Vanhan sillan purkamis- ja uuden sillan rakentamistoimenpiteisiin ei voida ryhtyä ennen kuin Mu seo vi ras ton esitys kaarisillan suojelusta on ratkaistu. Niin kauan kuin ajoneuvokäytössä on vain yksi silta, kuntalaisten tur val lisuus vaarantuu, jos liikennöinti sillalla syystä tai toisesta estyy. Liek san kaupunki pyytää, että ELY-keskus käsittelee tämän asian kii reel li se nä. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää 1. antaa esittelytekstin sisällön lausuntonaan museoviraston esi tyk seen Lieksan kaarisillan suojelusta sekä vastauksena Poh jois-kar ja lan ELY-keskuksen tiedusteluihin, 2. toimittaa liitteenä olevan kartta-aineiston Pohjois-Karjalan ELY-kes kuk sel le, ja 3. pyytää Pohjois-Karjalan ELY-keskusta käsittelemään asian kii reel li se nä yllä esitetyistä syistä. Päätös: Hyväksyttiin.
Lisätietoja: Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh. 04010 44020, säh kö pos ti johanna.tahkio@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh. 04010 44005, sähköposti mir ja.turunen@lieksa.fi