YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 27/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 127 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 127 Annettu julkipanon jälkeen 6.3.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Lestijoen alaosan kalataloudellinen kunnostus, Himanka ja Kannus Länsi Suomen ympäristökeskus HAKEMUS Länsi Suomen ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon 9.5.2005 toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostamiseen Länsi Suomen ympäristökeskuksessa laaditun 23.2.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti Himangan kunnassa ja Kannuksen kaupungissa. ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Vesi ja ympäristöhallitus haki Lestijoen lauttaussäännön kumoamista ja lupaa joen entisöintiin Länsi Suomen vesioikeudelta vuonna 1991. Vesioikeus kumosi 30.12.1994 antamallaan päätöksellä nro 100/1994/2 Lestijoen lauttaussäännön ja osittain hakemuksen hyläten myönsi hakijalle luvan kunnostaa Lestijoen koskia kalastolle sopiviksi. Vesiylioikeus pysytti vesioikeuden päätöksen 28.3.1996 antamallaan päätöksellä nro 34/1996. Korkein hallinto oikeus kumosi edellä mainitut päätökset Lestijoen kunnostamiseen myönnetyn luvan osalta 21.11.1997 antamallaan päätöksellä nro 2961 ja palautti asian siltä osin Länsi Suomen vesioikeudelle täydennettäväksi ja uudelleen käsiteltäväksi. Länsi Suomen ympäristölupavirasto myönsi 22.3.2002 antamallaan päätöksellä nro 15/2002/1 Länsi Suomen ympäristökeskukselle luvan Lestijoen yläosan koskien kalataloudelliseen kunnostamiseen hakemuksen mukaisesti Lestijärven ja Toholammin kuntien alueilla. Ympäristölupavirasto hylkäsi vaatimukset Lestijoen kunnostuksen toteuttamisesta myös Kannuksen ja Himangan kuntien alueella, koska ympäristölupavirasto ei voi velvoittaa hakijaa kunnostamaan Lestijokea laajemmalti kuin mihin lupaa on haettu. Vaasan hallinto oikeus kumosi 7.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 02/0570/1 ympäristölupaviraston päätöksen siltä osin kuin se jätti Lestijoen alaosan (Kannuksen ja Himangan alueella) kunnostussuunnitelman ulkopuolelle. Perusteluissaan hallinto oikeus katsoi, että asiassa oli kyse vesilain 5 luvun 30 :ssä tarkoitetusta ympäristökeskuksen lakisääteisestä velvoitteesta, josta ei voi luopua pelkästään hankkeen koh

2 taaman vastustuksen vuoksi tai muista vastaavista syistä. Uittosäännön kumoamisen yhteydessä Länsi Suomen ympäristökeskus voidaan velvoittaa suorittamaan tarpeelliset kunnostustoimenpiteet myös joen alaosalla. Koska ympäristökeskus ei ollut esittänyt palautetun asian uudelleen käsittelyä varten Lestijoen alaosaa koskevaa kunnostussuunnitelmaa, palautti hallinto oikeus asian tältä osin Länsi Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto oikeus pysytti Vaasan hallinto oikeuden päätöksen 3.5.2005 antamallaan päätöksellä nro 1039. Länsi Suomen ympäristölupavirasto kehotti 3.6.2005 Länsi Suomen ympäristökeskusta toimittamaan Lestijoen alaosan kalataloudellista kunnostusta koskevan suunnitelman ympäristölupavirastolle 28.2.2006 mennessä. SUUNNITELMA Lähtötilanne Lestijoki saa alkunsa Lestijärven kunnassa sijaitsevasta Lestijärvestä. Joki virtaa luoteeseen Toholammin ja Kannuksen kuntien kautta Himangalle, jossa se laskee Perämereen. Himangan Saarenpäässä joki haarautuu kahtia. Etelänpuoleinen haara tunnetaan nimellä Tomujoki ja se yhtyy takaisin Lestijokeen noin 4 km ennen jokisuuta. Kunnostuksen tavoitteet ja periaatteet Lestijoen kokonaispituus on 110 km. Vesistön valuma alueen pintaala on 1 404 km 2 ja järvisyysprosentti 6,3. Lestijärven ja meren välinen korkeusero on N 60 tasossa 140,8 m. Lestijoen keskiylivirtaama on 92 m 3 /s, keskivirtaama 11,5 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,6 m 3 /s. Lestijoki on valtakunnallisesti merkittävä kalavesi sen erittäin uhanalaisen, alkuperäisen meritaimenkannan takia. Myös vaellussiikaa ja harjusta esiintyy joessa. Lestijoki on lisäksi alueellisesti tärkeä nahkiaisjoki. Yläosalla Lestijärven ja Toholammin kuntien alueella on vahva rapukanta, alaosalla Kannuksen kaupungin alueella kanta on heikompi ja Himangan kunnan alueella rapua esiintyy satunnaisemmin. Vaelluskalakantojen ja nahkiaisten vuoksi Korpelan voimalaitoksen padon alapuolinen osa Lestijoesta on kalataloudellisesti padon yläpuolista osaa tärkeämpi. Koska uittoperkauksia on tehty koko Lestijoen alueella, on joen kunnostaminen myös padon alapuolella tarpeen. Lestijoen yläosan kalataloudellinen kunnostus toteutettiin vuosina 2004 2005. Lestijoen vesialue on Natura 2000 verkostoon kuuluva suojelukohde, jossa esiintyy seuraavia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä: jokisuistot (1 %) ja Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (22 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Lestijoella esiintyy saukko ja lintudirektiivin liitteen I linnuista muuttolinnut koskikara ja metsähanhi. Kunnostustoimenpiteitä ovat kutusoraikkojen rakentaminen ja jokiuoman kiveyksen muotoilu. Kutusoraikkojen rakentamisen tavoite on Lestijoen oman poikastuotannon tehostaminen. Kutusoraikkoja ra

3 kennetaan seulotusta 8 40 mm:n luonnonsorasta. Soraikkojen määrä tulee olemaan noin 2 % koskien kokonaispinta alasta. Noin 30 40 cm:n vahvuisia sorapatjoja sijoitetaan uoman sisäkaarteisiin, kivikoiden lomaan tms. koskimaisen virtauksen katvepaikkoihin. Virtauksen tulee olla riittävä soran sisällä kehittyvän mädin hapensaannin turvaamiseksi, mutta ei kuitenkaan niin voimakas, että virtaus vie soran mukanaan. Soraikkojen sijoittamisessa huomioidaan veden riittävyys alivirtaamien aikaan. Soraikkoja voidaan tehdä myös ns. ajesoraistuksena, jolloin soraa pudotetaan kosken niskalle ja veden virtauksen annetaan levittää sora. Sora kertyy tällöin kosken syvempiin, rauhallisemmin virtaaviin kohtiin. Jokiuoman kiveyksen muotoilun tavoitteena on monimuotoisten virtaus ja syvyysolosuhteiden palauttaminen peratuille koskille. Monimuotoinen ja vaihteleva ympäristö tarjoaa sopivia elinympäristöjä virtavesissä viihtyville kaloille niiden kaikissa elinkierron vaiheissa ja muillekin koskihabitaateissa eläville eliöille ja kasveille. Uomassa tai rannoilla olevia suuria lohkareita sijoitetaan koskeen joko yksittäin tai ryhmiin. Pohjakohouma on laajempi ympäristöltään matalampi alue, jonka tarkoituksena on riittävän vesipinta alan ylläpitäminen koskessa alivirtaamien aikaan. Pohjakohouma toimii myös lohikalojen poikasalueena. Suoraan uoman suunnassa kohdistuvaa virtausta voidaan ohjata ns. virranohjaimilla (suisteet, virtauskarikot) myös uoman sivusuuntaan. Kiveyksen muotoilussa käytetään uomassa ja rannoilla olevaa kivimateriaalia, kiviä ei kuljeteta kunnostuskohteille. Vain ylivirtaamaa vastaavan vedenkorkeuden alapuolella olevia kiviä siirrettäessä voidaan varmistua siitä, että kunnostusalueen ja sen yläpuolisen suvannon tulvasuojelullinen tila ei heikkene. Uoman poikkileikkauksen vedenjohtokyky tulvavirtaamilla säilyy, kun kivet sijoitellaan pääosin poikkileikkauksen suunnassa, siksi kiviä ei kuljeteta pitkiä matkoja uoman pituussuunnassa. Lestijoen alaosalla uoman kiveyksen muotoilu mitoitetaan ja rakenteet sijoitetaan siten, että koskien yläpuolisten suvantojen vedenkorkeudet eivät muutu. Kunnostuskohteet Kunnostusta on haettu koskille Korpelan voimalaitospadon alapuolella välillä Himangan Myllykoski Jäväjänkoski ja padon yläpuolella koskille välillä Saarikoski Riutankoski. Kunnostettavia koskia on yhteensä 24 paaluvälillä 21+50 376+10. Kunnostustoimenpiteet Myllykoski (Himanka, paaluväli 21+50 22+50) Kosken keskellä on kaksi lähes yhtenäistä matalaa saarta. Etelärannan puoleinen uoma on vaihteleva ja pohja kivikkoinen. Pohjoisrannan puoleinen uoma on perattu ja pohjaltaan varsin tasainen. Etelän puoleisessa laidassa on kapea sivu uoma. Kosken putouskorkeus on 1,1 m ja pinta ala 0,26 ha.

4 Koskea kivetään noin 100 metrin matkalta. Kosken yläosaan tehdään kutusoraikko. Lisäksi kaivetaan kaksi suojakuoppaa. Kunnostustyöt tehdään paaluvälillä 21+50 22+50. Hillilänkoski (Himanka, paaluväli 32+00 35+00) Koski koostuu neljästä erillisestä pienestä koskesta, joista ylin on Hillilän sillan kohdalla. Koskeen on perattu uittoväylä, joka saaren kohdalla on etelän puoleisessa uomassa. Pohja on virtapaikoissa kivinen, paikoin on pieniä soralaikkuja. Rannassa on vaihtelevan kokoisia kiviä, osin lohkareita. Vesisyvyys vaihtelee 0,3 0,8 m:n välillä. Kosken putouskorkeus on noin 1,2 m ja pinta ala 1,09 ha. Koskiin tehdään suojakuoppia. Näistä saatavia sekä rannalla olevia kiviä käytetään koskikohtien kiveämiseen. Jo olemassa olevia kutusoraikkoja laajennetaan. Kiveäminen tehdään noin 100 m:n matkalla, kuitenkin siten, että sillä ei ole vaikutusta yläpuolisen suvannon vedenkorkeuksiin. Kunnostustyö tehdään paaluvälin 32+00 35+00 koskimaisissa kohdissa. Sämpilänkoski (Himanka, paaluväli 39+50 42+00) Kosken pituus on noin 250 m ja se on syvyyssuhteiltaan varsin vaihteleva. Paikoin on varsin laajoja 0,1 0,2 m syviä alueita, joissa pohjalla on pieniä kiviä. Varsinaisessa peratussa pääväylässä on veden syvyys noin 0,8 m ja pohja kivikkoa. Rannassa on melko runsaasti lohkareita. Eteläisen puolen rannan laidassa on vanha myllyjuova. Myllyn jäänteet tukkivat juovan alaosasta. Kosken putouskorkeus on 1,5 m ja pinta 0,68 ha. Koskea kivetään noin 200 metrin matkalta. Myllyjuovan suisteen yläosa puretaan ja siitä saatavat kivet käytetään kosken kiveämiseen. Myllyn jäänteet poistetaan ja juova avataan alaosalta. Yläosaan tehdään kutusoraikko. Puita kasvavat suisteen osat jätetään paikoilleen. Lisäksi rannassa olevat isot kivet siirretään koskeen. Kunnostustyö tehdään paaluvälillä 39+70 41+70. Hekkalankoski (Himanka, paaluväli 45+00 51+30) Kosken pituus on noin 600 m ja siinä on vuorotellen lyhyitä koski ja virtapaikkoja ja suvantomaisia osuuksia. Yläpään virtapaikat ovat tasaista kivikkoa ja veden syvyys on 0,7 0,8 m. Kolme alimmaista koskipaikkaa ovat vaihtelevia, pohja on kivikkoa ja lohkareita. Alimman koskipaikan pohjoisrannalla on myllyuoma. Sen syvyys on 0,2 0,4 m. Koskessa olleet kivet on siirretty osittain rannalle. Kosken putouskorkeus on 2,0 m ja pinta ala 1,39 ha. Jokiuomaa kivetään yhteensä noin 200 metrin matkalta. Metsän alle jääneet kosken alkuperäiset kivet jätetään paikalleen. Kiveyksellä ei vaikuteta yläpuolisen suvannon vedenkorkeuksiin. Koskimaisten kohtien väliin tehdään kutusoraikoita. Kunnostustoimenpiteitä tehdään paaluvälillä 45+00 51+30.

5 Koivurannankoski (Himanka, paaluväli 57+00 60+00) Kohde on varsin lyhyt perattu koski, jossa veden syvyys on 0,5 1 m. Pohja on kiveä ja lohkareita, joukossa on soraa. Alaosassa on yksittäisiä isoja lohkareita. Itäranta on pensaikkoa, länsiranta peltoa. Kosken putouskorkeus on noin 1 m ja pinta ala 0,68 ha. Koski kivetään rannoilla olevilla kivillä noin 100 metrin matkalta. Kosken yläosaan tehdään kutusoraikot saaren molemmin puolin ja kolmas kosken alaosaan. Kiveyksellä ei ole vaikutusta kosken yläpuolisen suvannon vedenkorkeuksiin. Koskea kivetään paaluvälillä 57+40 58+40 ja kutusoraikkoja tehdään paaluvälillä 58+40 60+00. Rinttikoski (Himanka, paaluväli 61+20 62+20) Kosken pohja on karkeaa kivikkoa ja lohkareita, paikoitellen hienompaa kiveä ja muutamia soralaikkuja. Syvyys on 0,5 1,1 m. Kosken yläosaa on perattu. Kosken putouskorkeus on noin 0,6 m ja pinta ala 0,15 ha. Länsirannalla olevilla kivillä kivetään koskea noin 80 metrin matkalta. Itärannalla olevat kivet jätetään paikalleen. Kunnostuksella ei ole vaikutusta kosken yläpuolisiin vedenkorkeuksiin. Yläosalle tehdään kutusoraikko. Kunnostus tehdään paaluvälillä 61+40 62+20. Antinniitunkoski (Himanka, paaluväli 65+60 69+60) Kohde on noin 400 metriä pitkä jokialue, jossa nivamaiset ja koskimaiset osuudet vaihtelevat. Pohja on karkeaa kivikkoa ja lohkareita, paikoitellen hienompaa kiveä ja muutamia soralaikkuja. Syvyys on 0,5 1,1 m. Koskikohtiin on perattu uittoväylä. Kosken putouskorkeus on 1,9 m ja pinta ala 0,57 ha. Koskeen tehdään kutusoraikkoja ja kaivetaan suojakuoppia. Näistä saatavilla kivillä suojataan kutusoraikot. Koskea kivetään yhteensä noin 100 metrin matkalta. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 65+60 69+00. Saarenpäänkoski (Himanka, paaluväli 119+60 123+10) Kohde on noin 350 metriä pitkä virtapaikka, jossa paikoin vettä on yli 2 m, pääosin kuitenkin 0,5 0,8 m. Pohja on kiveä, paikoin lohkareita, joukossa soralaikkuja. Kosken yläosassa on itäreunassa vanha myllyuoma. Kosken putouskorkeus on noin 1,4 m ja pinta ala 0,95 ha. Jokiuomaa kivetään noin 300 metrin matkalta. Kosken yläosaan tehdään yksi ja kosken alaosaan kaksi kutusoraikkoa. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 119+60 122+60.

6 Niskankoski (Kannus, paaluväli 128+00 134+00) Kohde on pitkä kivinen koski. Uoma on keskeltä perattu, rannassa on molemmilla puolilla kivikkoa ja lohkareita, joiden joukossa soralaikkuja. Veden syvyys on keskellä 0,8 1 m, rannoilla on matalampaa. Koskikohtien välissä on muutama syvä suvantokohta. Pohjassa on vesisammalta. Kosken putouskorkeus on noin 3,8 m ja pinta ala 1,06 ha. Kosken vieressä on levähdyspaikka ja uimaranta. Koski on suosittu retki ja kalastuspaikka. Koskea kivetään reuna alueilta. Keski ja yläosalle tehdään kolme kutusoraikkoa. Uittoväylä jätetään avoimeksi, jotta mahdollisuus jo perinteeksi muodostuneiden tukkilaiskisojen järjestämiseksi säilyy. Toimenpiteet tehdään paaluvälillä 128+50 131+00. Myllylänkoski (Haapakoski) (Kannus, paaluväli 150+50 152+50) Kosken pituus on noin 200 metriä ja siinä on kaksi saarta. Pohjoisen puoleinen uoma on perattu, etelänpuoleinen uoma on puolestaan vanha myllyuoma. Kosken pohja on kivikkoa ja osin lohkareita. Pohjoisen puoleinen reuna on matala ja joukossa on yksittäisiä lohkareita. Vesisyvyys on 0,6 1 m. Pohjassa on runsaasti vesisammalta. Kosken putouskorkeus on 1,3 m ja pinta ala 0,51 ha. Koskessa on riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koealue. Koskea kivetään noin 100 metrin matkalta siirtämällä pohjoisrannalla olevia kiviä takaisin koskeen. Koskeen tehdään kaksi suojakuoppaa ja kaksi kutusoraikkoa. Toimenpiteet tehdään paaluvälillä 151+50 152+50. Kuustonkoski (Kannus, paaluväli 163+60 165+40) Koskessa on yksittäisiä isoja lohkareita kosken niskaa lukuun ottamatta. Kosken yläosa on perattu, sen rannassa on parin kymmenen metrin matkalla kivipenger, joka on todennäköisesti joesta nostettua perkausmassaa. Pohja on kiveä, lohkareita ja paikoitellen soraa. Kosken syvyys on enimmäkseen 0,5 m. Pohjakasvillisuutena on vesisammalta, lummetta, sarpiota, palpakkoa ja vitaa. Kosken putouskorkeus on 1,4 m ja pinta ala 0,72 ha. Jokea kivetään 20 metrin matkalta, minkä lisäksi rakennetaan kaksi kutusoraikkoa. Kiveäminen tehdään paaluvälillä 164+00 164+20. Joki Petäjänkoski (Kannus, paaluväli 169+20 170+40) Kosken syvyys on 0,6 0,8 m. Pohja on kiveä, soraa ja lohkareita. Kosken itärannalla on mylly, joka on kunnostettu museotarkoitukseen. Vesikasvillisuus on vesisammalta ja lummetta. Kosken putouskorkeus on 1 m ja pinta ala 0,67 ha.

7 Koskea kivetään myllypadon alapuolelta siirtämällä kiviä tasaisemmin uomaan noin 100 metrin matkalla. Kiveykseen sijoitetaan kutusoraikko. Kiveäminen tehdään paaluvälillä 169+20 170+20. Tokolankoski (Kannus, paaluväli 181+70 183+40) Kohde on vaihteleva koski, jossa suvannot ja koskipaikat vuorottelevat. Pohja on kivikkoinen, osin soraa ja joukossa on yksitellen isoja lohkareita. Pohjoisemman silta aukon alla on pientä kiveä ja soraa. Veden syvyys on enimmillään noin 1 m, alaosalla matalampi. Koskenniskalla on ylisyöksypato kuivillaan, paitsi keskellä oleva virtaaukko. Pohjoisrannalla on myllyjuova ja pieni sähkölaitos. Pohjakasvillisuus on järvisätkintä, palpakkoa, vesisammalta ja lummetta. Kosken putouskorkeus on 1,6 m ja pinta ala 0,61 m. Kosken alaosassa on silta. Kosken alaosaan tehdään yhtenäinen kutusoraikko. Kosken eteläistä puolta kivetään myllypadon alapuolelta. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 181+70 183+40. Kattilakoski (Kannus, paaluväli 196+80 203+40) Kohde on pitkä vaihteleva koski, jossa on vuorotellen niva ja koskipaikkoja. Koski on enimmäkseen 0,7 1 metriä syvä, mutta siinä on myös matalampia alueita. Pohja on kivikkoa, lohkareita ja vähän soraa. Isoja lohkareita on yksitellen ja koski on osittain kalliota. Pohjakasvillisuus on vesisammalta, sarpiota, palpakkoa, lummetta ja järvisätkintä. Koskessa on ollut kaksi myllyä. Kosken putouskorkeus on 5,6 m ja pinta ala 2,65 ha. Koski kivetään siirtämällä rannassa olevia kiviä keskelle uomaa. Yläosaan tehdään kutusoraikko. Alaosan sivuhaaroja myös syvennetään ja niiden pohjaa soraistetaan. Lisäksi tehdään suojakuoppia. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 197+00 202+30. Pesolankoski (Kannus, paaluväli 216+00 218+60) Kosken yläosa on hidasvirtainen. Keskellä on pohjapato, joka ohjaa vettä idänpuoleiseen myllyjuovaan ja myllyyn. Padon alapuolella on tasainen koski, jonka syvyys on 0,7 1 m. Pohja on kiveä ja soraa sekä yksittäisiä lohkareita. Mylly on rappeutunut. Pohjakasvillisuus on vesisammalta, lummetta ja palpakkoa. Kosken putouskorkeus on 1,5 m ja pinta ala 1,23 ha. Koskea kivetään yläosaltaan sekä entisen myllypadon alapuolelta noin 80 metrin matkalta. Lisäksi tehdään kaksi kutusoraikkoa. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 216+20 217+00. Raasakankoski (Kannus, paaluväli 270+10 271+60) Koskessa on viisi uomaa. Keskimmäinen on varsinainen pääuoma. Se on perattu, pohjaltaan tasainen ja voimakasvirtainen. Uoman jat

8 keena on suiste. Itäisellä puolella on kaksi matalaa ja kivistä sivuuomaa, joista rannimmainen on ehkä vanha myllyjuopa. Uomat on osittain tukittu. Lännen puoleisten sivu uomien yläosa on suvantoa, alaosassa on lyhyet virtapaikat. Reunimmaisessa uomassa on vanhat myllyn rauniot. Kosken putouskorkeus on 1,3 m ja pinta ala 0,70 ha. Tukitut sivu uomat avataan. Koskea kivetään koko matkalta ja koskessa oleva suiste poistetaan ja siitä saatavia kiviä käytetään pääuoman kiveämiseen. Kosken yläosalle rakennetaan kaksi kutusoraikkoa. Kiveäminen tehdään pääluvälillä 270+10 271+40. Niemosenkoski (Kannus, paaluväli 291+50 293+40) Kosken niskalla saaren yläpään kohdalla on kivinen osittain hajonnut myllypato. Uoma on kivinen ja siinä on yksittäisiä lohkareita, joiden joukossa on sorapaikkoja. Syvyys on 0,6 1,2 m. Etelärannalla on myllyjuopa, jonka keskelle myllyn peruskivet ovat levinneet. Kosken putouskorkeus on 1,1 m ja pinta ala 0,36 ha. Koskea kivetään myllypadosta saatavilla kivillä koko matkalta. Etelän puolella oleva myllyjuopa avataan ja siihen tehdään kutusoraikko. Kunnostustyö tehdään paaluvälillä 291+50 293+30. Valvatinkoski (Kannus, paaluväli 307+80 309+80) Kosken pohja on kiveä, jonka joukossa on jonkin verran soraa ja muutama yksittäinen lohkare. Rannassa on mutaa ja paikoitellen hiekkaa. Pohjakasvillisuutena on järvisätkintä, palpakkoa, vitoja ja lummetta. Kosken putouskorkeus on 0,4 m ja pinta ala 0,70 ha. Koskea kivetään noin 60 metrin matkalta ja koskeen rakennetaan kutusoraikko. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 309+10 309+70. Heiniemenkoski (Kannus, paaluväli 311+40 314+80) Kosken syvyys vaihtelee 0,6 0,8 metrin välillä. Pohja on kiveä, jonka joukossa on vähän soraa ja yksittäisiä lohkareita. Rannassa on mutaa ja hiekkaa. Koskesta peratut kivet on käytetty ulkokaarteen verhoukseen. Kosken putouskorkeus on 1,2 m ja pinta ala 1,2 ha. Koskea kivetään alaosaltaan 40 metrin matkalta rannassa olevilla kivillä. Ulkokaarteessa olevat kivet jätetään paikalleen. Koskeen rakennetaan kutusoraikko. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 311+50 311+90. Jäväjänkoski (Kannus, paaluväli 315+80 321+50) Kohde on monipuolinen pitkä koski. Yläosassa on kaksi ja alaosassa viisi matalaa saarta. Kosken pohja on kivikkoa ja paikoin lohkareita. Koski on perattu keskeltä. Kosken alaosassa pohjoisen puoleisessa

9 uomassa on vanhan myllyn jäännökset. Vesisyvyys koskessa on 0,8 1 m, suvannoissa ja kuopissa enemmän. Kosken yläosa on syvempi ja hidasvirtaisempi. Pohjakasvillisuutena on vesisammalta, paikoin lummetta, vitoja ja sarpiota. Kosken putouskorkeus on 4,4 m ja pinta ala 2,23 ha. Koskea kivetään noin 540 metrin matkalta siten, että virtaus jakaantuu nykyistä tasaisemmin koko kosken alueelle. Koskessa olevat matalat suisteet levitetään tasaisesti uomaan. Keskiosan välisuvantoihin rakennetaan koskipinta alaan nähden riittävä määrä kutusoraikoita. Etelän puoleisin kapea sivu uoma avataan siten, että virtausta tapahtuu myös sen kautta. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 316+00 321+40. Saarikoski (Kannus, paaluväli 360+70 362+20) Koskessa on kaksi saarta, jotka jakavat kosken kolmeen uomaan. Pohjoisen puoleisin on varsinainen pääuoma, jossa on vain yksittäisiä pintakiviä. Suurikokoisia kiviä on jonkin verran molemmilla rannoilla. Pääuomaa on perattu siirtämällä kiviä pois keskivirrasta. Koski on varsin matala, syvyys on alle metrin ja pohja on kivikkoa. Sivuuomissa vesisyvyys on alle 0,5 m ja pohja kivikkoa. Kosken kivet ovat lähes kauttaaltaan sammalten peitossa. Kosken putouskorkeus on 0,5 m ja pinta ala 0,61 ha. Pääuoma kivetään ja koskeen tehdään kutusoraikko ja suojakuoppia. Kunnostus tehdään paaluvälillä 360+70 362+00. Karjakoski (Kannus, paaluväli 367+40 368+80) Kohde on varsin vuolasvirtainen koski, jonka vesisyvyys on pääosin alle 1 metrin. Pohjassa on vaihtelevan kokoisia kiviä ja keskiuomasta on pintakivet siirretty rannalle. Saaren takaa kulkeva kapea sivuuoma on tukittu kivillä. Rannalla olevat kivet ovat osin suurikokoisia lohkareita, jotka ovat todennäköisesti alkuperäisillä paikoillaan. Veden alla olevat kivet ovat paksun sammalen peitossa. Kosken putouskorkeus on 1,2 m ja pinta ala 0,35 ha. Koski kivetään koko matkalta ja sivu uoma avataan. Koskeen tehdään kaksi kutusoraikkoa. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 367+40 368+70. Jauhokoski (Kannus, paaluväli 371+20 372+10) Kosken keskellä oleva saari jakaa virtauksen kahteen uomaan. Pohjoisen puoleinen uoma on varsinainen pääuoma, josta pintakivet on siirretty uoman reunalle. Osa kivistä on varsin suurikokoisia lohkareita. Virtaus uomassa on voimakasta ja vesisyvyys on kosken niskalla yli 1 metrin. Etelän puoleinen uoma haarautuu alaosassa kahtia. Rannan puoleisessa haarasta johdetaan vesi pienen sähköä tuottavan myllyn kaut

10 ta alapuoliseen suvantoon. Myllylle johtavaa kanavaa on syvennetty siirtämällä kiviä uoman sivuun. Toisessa haarassa vesi virtaa osittain kivien koloissa laskien alapuoliseen suvantoon noin 15 metriä pääuomasta sivuun. Sivu uoman vesisyvyys on alle 0,7 m. Uoman kivet ovat kauttaaltaan vesisammalkerroksen peitossa. Kosken putouskorkeus on 2,4 m ja pinta ala 0,34 ha. Pääuoma kivetään ja virtausta lisätään sivu uomissa. Sivu uomat muotoillaan uudelleen siten, että muodostuu selvät sivu uomat. Niskalle rakennetaan kutusoraikko. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 371+20 372+00. Riutankoski (Kannus, paaluväli 375+00 376+10) Kunnostuksen toteuttaminen Keskellä koskea oleva saari jakaa kosken virtauksen kahteen uomaan. Näistä pohjoisen puoleinen on varsinainen pääuoma. Uittoperkauksessa pintakivet on siirretty rannan tuntumaan. Pohja on kivikkoinen ja osa kivistä on varsin suurikokoisia. Kivet ovat pääosin vesisammalen peitossa. Kosken putouskorkeus on noin 0,6 m, vesisyvyys 0,4 0,8 m ja pinta ala 0,46 ha. Jokea kivetään noin 60 metrin matkalta ja koskeen rakennetaan kutusoraikko. Kunnostustoimenpiteet tehdään paaluvälillä 375+10 375+60. Kunnostustyöt tehdään kaivinkoneella ja lisäksi kutusoraikkoja rakennettaessa käytetään mahdollisesti apuna myös muuta konetyötä. Työt tehdään kalataloudellisiin kunnostuksiin perehtyneen henkilön ohjauksessa, koska eri rakenteiden yksityiskohtainen sijoittelu on tarkoituksenmukaisinta ratkaista töitä tehdessä. Kunnostukset toteutetaan kohteittain ylävirrasta alavirtaan, jotta rakennettavat kutusoraikot eivät liettyisi työn aikaisen veden samentumisen takia. Työkoneiden kulkureittejä on tutkittu maastossa syksyllä 2005. Kulkureitit on suunniteltu siten, että kunnostuksesta ei synny vältettävissä olevaa haittaa ranta alueille. Kulkureittien maanomistajien kanssa on pyritty sopimaan reittien käytöstä. Kulkureitit kulkevat yhteensä 39 kiinteistön kautta, joista 29 maanomistajan kanssa on päästy sopimukseen. Töiden aikaiset mahdolliset haitat, joita ei voida välttää, korvataan jälkikäteen tehtävän arvion perusteella. Töiden toteuttamisen vaikutuksia vedenlaatuun seurataan tarkkailututkimuksin. Töiden toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuva rapu ja kalatalouteen sekä nahkiaiseen kohdistuva haitta esitetään korvattavaksi harjus ja taimenistutuksin. Yksikesäisiä harjuksia esitetään istutettavaksi 20 000 kpl ja Lestijoen omaa kantaa olevia yksikesäisiä meritaimenia 35 000 kpl kunnostettaville koskille.

11 Hankkeen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Kiveyksen muotoilun ja kutusoraikkojen rakentamisen seurauksena Lestijoen koskien kalataloudelliset mahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi nykyistä tehokkaammin. Lestijoen kalastusalueen tekemien istutusten tuloksellisuus paranee. Lestijoen oman alkuperäisen meritaimenkannan luontainen poikastuotanto tehostuu Korpelan voimalaitoksen padon alapuolella. Myös koski ja virtapaikkojen soraikoille keväisin kuteva nahkiainen hyötyy kalataloudellisesta kunnostuksesta. Kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta alueen peltojen tai metsien kuivatukseen, koska vedenkorkeudet eivät muutu. Veden virtausnopeus hidastuu paikoittain koskissa. Tämä parantaa edellytyksiä jääkannen muodostumiselle. Koskijaksoilla oleviin suvanteisiin muodostuva jääkansi suojaa vettä sen alijäähtymiseltä ja ehkäisee hyydön muodostumista. Virtausnopeuden hidastumisella on siten myös tulvasuojelullista hyötyä hyytövaaran pienentymisen myötä. Lestijoen alaosan kunnostuksessa käytetään samoja menetelmiä ja työtapoja kuin yläosan kunnostuksessa vuosina 2004 2005 käytettiin. Yläosalla tehdyn seurannan perusteella kunnostus ei ole siellä ainakaan pahentanut hyytötilannetta. Koskiympäristön syvyys ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen monipuolistaa alueen pohjaeläimistöä. Tämä lisää alueella talvehtivien, vesistöstä ravintoa ottavien lintujen, kuten koskikaran ravinnon määrää. Myös kalaa pääasiassa syövän saukon ravinnonsaantimahdollisuudet paranevat. Koko Lestijoella syksyisin ja alkutalvisin esiintyvät koskikarat siirtyvät joen jäätymisen vuoksi alaosilta Tornikosken ja Lestijärven välille talvehtimaan, koska siellä joki pysyy pisimpään sulana. Saukko kykenee liikkumaan laajalla alueella ravintotilanteen mukaan. Kalataloudellisen kunnostuksen ei arvioida heikentävän koskikarojen ja saukkojen elinmahdollisuuksia. Hakijan käsityksen mukaan Lestijoen alaosan kalataloudellinen kunnostus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Lestijoki on valittu Natura 2000 verkostoon. Kunnostustoimenpiteet eivät vähennä kohteen luontotyyppejä tai vaikuta heikentävästi lajien elinoloihin. Kunnostettavaksi haettavan jokiosuuden alapuolella noin 3 5 km etäisyydellä on todettu alueellisesti harvinaisen lapinvesitähden (Callitrihce hamulata) esiintymiä, jotka huomioidaan erikseen kunnostustöiden vaikutuksia tarkkailtaessa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Himangan kunnassa ja Kannuksen kaupungissa 15.1. 14.2.2007 välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen

12 ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 14.2.2007. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on valvontaviranomaisena lausunut, että hankkeen vaikutukset koskikaralle ja saukolle lienevät pidemmällä aikavälillä myönteiset, koska kalakannat vahvistuvat ja pohjaeläimistö ja vesihyönteiskanta monipuolistuu. Hanke ei ainakaan merkittävästi heikennä jokisuistoluontotyyppiä, sillä kunnostustoimet päättyvät noin 6 km suiston yläpuolelle ja kunnostustoimenpiteiden aiheuttama samentuminen jäänee lyhytaikaiseksi ja paikalliseksi. Ympäristökeskus ei ole yhtynyt hakijan arvioon siitä, että hankkeella ei ole vaikutusta luonnontilaiset jokireitit vesistöön, koska luontotyyppiä esiintyy vain hankealueen yläpuolisella vesistöosuudella. Muistuttajan näkemyksen mukaan kunnostushanke sijoittuu kuitenkin kokonaisuudessaan tämän luontotyypin alueelle. Hankkeessa kunnostetaan 23 koskea ja muutetaan näin laajaalaisesti jokiuoman nykyistä tilannetta. Koska jokivesistö on ehtinyt monin osin palautua perkauksesta ja alueelle on muodostunut tyypillistä vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä, heikentää kunnostushanke tilapäisesti luontotyypin tilaa. Tämän vuoksi hankkeen yksityiskohtaisemmassa toteutuksessa tulee välttää jokiuoman ja pohjakasvillisuuden ja eliöstön turhaa muuttamista. Pitkällä aikavälillä kunnostushankkeella lienee kuitenkin myönteinen vaikutus luonnontilaiset jokireitit luontotyypin edustavuuteen. Suunnitellut kulku urat kulkevat tiloilla RN:o 29:22, RN:o 125:4 ja RN:o 29:2 (Ylikannus, Kannus) yksityismaiden luonnonsuojelualueiden kautta. Rauhoitussäännöt ovat kaikilla näillä alueilla samanlaiset. Niissä ei ole kielletty maastoajoneuvoilla ajoa, ellei se riko rauhoitusmääräyksiä. Rauhoitusmääräykset kieltävät seuraavanlaisen toiminnan: ojien kaivaminen, ellei se palvele maatalouden välttämättömiä tarpeita, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa ja kallioperän muuttaminen ja niiden ainesten ottaminen kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Edellä mainituista määräyksistä saa poiketa ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti sikäli, kun se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. 2) Pohjanmaan TE keskus on lausunut, että Lestijoella on huomattavaa virkistys ja kalataloudellista merkitystä. Joen paikalliskalakantojen lisäksi jokeen nousee merestä kutemaan mm. meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen. Lestijoen meritaimen on yksi alkuperäisistä jäljellä olevista luontaisesti lisääntyvistä meritaimenkannoista.

13 Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien selvitysten mukaan Lestijoen meritaimenkannan tila on nykyisellään kriittinen ja kanta on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Meritaimenen poikastuotannon edellytyksiä ovat heikentäneet mm. koskien uittoperkaukset ja Korpelan alapuolisissa koskissa voimalaitoksen säännöstelystä aiheutuneet virtaamien ja vedenkorkeuksien vaihtelut. Lestijoen alaosan kosket ovat uittoperkauksien ja liettymisen jäljiltä kalataloudellisesti huonossa kunnossa ja kunnostustoimenpiteiden tarpeessa. Lestijoen alaosan kunnostuksella parannetaan oleellisesti meritaimenen elinympäristöä ja lisääntymismahdollisuuksia, mikä edistää lajin poikastuotantoa ja luontaisen meritaimenkannan vahvistumista. Lestijoen alaosan kunnostukselle on myönnettävä lupa ja hanke on toteutettava viipymättä. Lestijoen kalataloudellinen potentiaali on suuri ja kunnostushankkeeseen sisällytetyt toimenpiteet ovat erittäin toivottuja joen ja merialueen kalakantojen tilan parantamiseksi. Tämä erityisesti koskee jokeen vaeltavia meritaimenkantoja, joiden huolestuttavan heikon tilan kohentamiseksi tarvitaan toimenpiteitä pikaisessa järjestyksessä. Hankkeella on siten keskeinen merkitys sekä virkistyskalastajille että kalastuselinkeinolle ja se edistää lisäksi paikallisen matkailuelinkeinon kehittämismahdollisuuksia. Kunnostustyön aikaisista toimenpiteistä aiheutuu väliaikaista haittaa kala, rapu, ja nahkiaiskannoille. Vahinkojen vähentämiseksi luvan saajan on Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla istutettava kunnostettaville koskialueille kunnostustöiden valmistuttua 25 000 1 vuotiasta meritaimenta ja 15 000 kesänvanhaa harjuksen poikasta. Luvan saajan on tarkkailtava työn aikaisia kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Himangan kunnan tekninen lautakunta on lausunut, että kalataloudellista kunnostushanketta ei tule aloittaa ainakaan ennen kuin Lestijoen alaosan tulvasuojeluhankkeen työt on toteutettu. 4) Himangan kunnanhallitus on lausunut, että Lestijoen koskien kunnostaminen kiveämällä on ristiriidassa tulvasuojeluhankkeen tavoitteiden kanssa. Kiveäminen saattaa kunnanhallituksen mielestä vaikuttaa joen virtaamiin ja aiheuttaa mm. jäiden patoutumista. Kunnanhallitus katsoo, että kiveämisen haitat ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt ja että kiveämiseen käytettävät varat tulisi mieluummin kohdentaa joen tulvasuojeluhankkeeseen. 5) Museovirasto on lausunut, että Lestijokilaakso Kannuksen ja Himangan kuntien alueella on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi ja Toholammin kunnan alueella valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema alueeksi. Jokilaakson merkitys on huomioitu myös maakunnallisissa selvityksissä ja Keski Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaiheen valmistelussa.

14 Hankealueella on 24 koskea. Alueella on vanhoja myllyn paikkoja, myllyihin liittyviä vedenalaisia rakenteita, tukinuittoon liittyviä rakenteita, voimalaitoksia, siltoja ja muita elinkeinotoimintaan ja asutukseen liittyviä rakenteita ja jälkiä. Vanhojen vesimyllyjen ja sahojen jäännökset sekä niihin liittyvät pato ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös nuoret betonisetkin rakenteet voivat muodostaa luontevina lisinä oman kerrostumansa osoituksena pitkään jatkuneesta elinkeinohistoriallisesta toiminnasta samalla koskipaikalla. Muinaismuistolain 1 :n mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Muinaismuistolain 13 :n mukaan on tämän kaltaista hanketta suunniteltaessa otettava hyvissä ajoin selko siitä, saattaako hankkeen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaismuistojäännöstä. Lisäksi vesilain 1:15 :n mukaan vesistössä suoritettavat toimenpiteet eivät saa merkittävästi vähentää kulttuuriarvoja. Lestijoen alaosan kalataloudellisessa kunnostushankkeessa ei ole selvitetty alueella mahdollisesti olevia muinaisjäännöksiä eikä alueen vesistöön liittyvästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä ole tehty kattavaa selvitystä. Myöskään hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön tai kulttuurimaisemaan ei ole riittävässä määrin arvioitu. Museovirasto on edellyttänyt, että myllyt, padot ja muut vedessä tai veden äärellä olevat rakennukset ja rakenteet (rakennusperintö ja muinaisjäännökset) on selvitettävä ja tuotava suunnitelmissa esiin siten, että hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön ylipäätään voidaan arvioida. Suunnitelmia on tämän jälkeen tarvittaessa tarkistettava siten, että kulttuuriympäristö otetaan riittävästi huomioon. Ilman edellä todettuja selvityksiä, vaikutusten arviointia ja eri intressien yhteensovittamista ei ole edellytyksiä luvan myöntämiseen hankkeelle. 6) Lestijoen kalastusalue on nähnyt koskialueiden poikastuotantopinta alojen lisäämisen tarpeelliseksi ja kutusoraikkojen rakentamisen ensiarvoisen tärkeäksi. Muistuttajan käsityksen mukaan kunnostus ei suunnitelman mukaisesti toteutettuna aiheuta rannan omistajille aineellisia haittoja. Vesialueen omistajille kunnostuksesta koituu joen kala ja luonnontaloudellisen arvon nousun myötä selvää hyötyä. Lestijoen yläosalla jo toteutetut kunnostukset eivät ole lisänneet hyytö tai tulvariskiä eikä tällaisesta ole tietoa muistakaan maamme jokien kunnostuksista. Mahdollisten suunnitelmasta poikkeamisten tulisi koskea rajoitettuja yksittäisiä kohteita, joiden poikkeavaan kohteluun on selkeät yksilöidyt perusteet. 7) Kiinteistön Koskela RN:o 43:4 (Hillilä, Himanka) omistajat AA ja BB ovat todenneet, etteivät he hyväksy kulkua kesämökin pihan ja puutarhan lävitse. Lisäksi he ovat todenneet, että kunnostustyöt lisäävät hyydepatojen syntymisen riskiä, mikä saattaa aiheuttaa suurta vaaraa tilalla sijaitseville kesämökille, viljelyksille ja tielle.

15 8) Kiinteistön Ranta Polvikoski RN:o 29:54 ja Jauhomäki RN:o 28:8 (Ylikannus, Kannus) omistaja CC on todennut, ettei hankkeesta saada hakijan esittämää hyötyä, koska voimalaitos estää kalan nousun. Muistuttaja toteaa myös, että alue on suojelukohde ja että muistuttajan alueella on myllyoikeus sivu uomassa. Muistuttaja ei hyväksy koneella suoritettavaa soraistusta ja kiveämistä, joka muuttaisi veden virtausta, ja kieltää kulun maidensa lävitse, koska tästä olisi haittaa maatalouden ja karjan hoidolle. 9) Petäjän myllyosuuskunta on katsonut, että Petäjän mylly ja siihen kuuluva koski muodostavat rakennusperinteen ja kulttuurimaiseman kokonaisuuden, joka kuuluu maailmanperintöluokkaan. Kokonaisuutta ei saa tuhota ja asettaa vaaraksi kalataloudelliseen kunnostukseen vedoten. Perusteluiksi muistuttaja toteaa, että suoritetussa uittoperkauksessa ei koskea perattu, vaan luonnonkiviseen patoon rakennettiin ainoastaan 260 cm:n levyinen lauttausaukko. Tämä ilmenee vuoden 1908 perkaussuunnitelmasta sekä vuoden 1919 lopputarkastuksen toimituskirjasta. Muistuttaja on vaatinut, että koskea ei saa kivetä, koska se aiheuttaa ennalta arvaamattomia vaaroja ja vahinkoja. Riski on kohtuuton oletettuun hyötyyn nähden. Mikäli kunnostus kuitenkin toteutetaan, muistuttaja vaatii mahdollisten vahinkojen ja haittojen täysimääräistä korvaamista. 10) Himangan Kannuskylän yhteisalueiden jakokunta on vastustanut luvan myöntämistä Lestijoen alaosan kalataloudelliselle kunnostukselle. Muistuttaja on esittänyt perusteluiksi, että kalataloudellinen kunnostushanke on voimakkaasti ristiriidassa Lestijoen alaosan tulvasuojeluhankkeen kanssa. Tulvasuojeluhankkeessa perataan Lestijoen alajuoksua ja rakennetaan penkereitä kasvaneiden tulvauhkien varalta. Ehdotettu kalataloudellinen kunnostushanke lisää tulvauhkia hyytöriskien kasvun myötä. Hanke ei täytä vesilain hakemukselle edellyttämiä vaatimuksia mahdollisten vahingollisten vaikutusten selvittämisestä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään muistuttaja vaatii, että hakija velvoitetaan korvaamaan asianosaisille kaikki vahingot, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta. 11) Kannuksen kalastus /osakaskunta on arvioinut, että kalataloudellinen kunnostus saattaa edistää kalatalouden elpymistä joessa. Lisäksi muistuttaja toteaa, että jos hanke toteutuu, se on toteutettava hyvässä yhteistyössä maanomistajien ja rantojen asukkaiden kanssa. Lisäksi hanke ei saa aiheuttaa haittaa vesistölle, elinkeinon harjoittajille, rantojen asukkaille tai omistajille eikä se saa vaikeuttaa vesistössä liikkumista. 12) Kiinteistön Kanta Polvikoski RN:o 29:53 (Polvikoski, Kannus) omistaja DD on vaatinut, ettei kalataloudellista kunnostusta sallita Karja ja Jauhokosken osalta, koska siitä aiheutuu vain haittaa. Hanke ei saa vaikuttaa mitenkään Karja ja Jauhokosken vesien virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Rantojen, ympäristön ja koskiväylien sekä Jauhokoskessa olevan myllyjuovan tilaa ei saa mitenkään muuttaa.

16 Muistuttaja ei salli kauttakulkua koskialueille. Lisäksi muistuttaja vaatii, että asukkaille ei saa aiheuttaa häiriötä eikä heidän elinkeinoaan saa mitenkään vaikeuttaa. Muistuttaja perustelee vaatimuksiaan sillä, että alueet ovat luonnonsuojelualuetta ja kalatalouden ja vedenlaadun kannalta kunnostustoimenpiteillä ei ole merkittävää hyötyä. Jos kunnostukseen käytetään esim. kaivinkonetta ja kuorma autoja, siitä aiheutuu joen luonnolle enemmän haittaa kuin hyötyä. 13) Kiinteistön Hannula RN:o 6:21 omistaja EE, Koskela RN:o 43:4 omistaja FF, Kumpula RN:o 5:10 omistaja GG, Hooka 2 RN:o 6:23 omistaja HH, Kallio RN:o 4:40 omistaja II (Hillilä, Himanka) ovat vastustaneet kalataloudellista kunnostusta. Kivien siirtely on kalakantojen kannalta täysin turhaa ja samalla lisätään hyydetulvan riskiä. Muistuttajat vaativat, että Myllykoski on poistettava kunnostussuunnitelmasta. Mikäli kunnostussuunnitelma kuitenkin pannaan toteen, muistuttajat eivät suostu työkoneiden kulkuun maidensa kautta. 14) JJ ja KK sekä LL ja MM ovat Tokolan myllyosuuskunnan RN:o 878:17 (Välikannus, Kannus) nimissä todenneet, että kunnostustoimenpiteet aiheuttavat Tokolankoskeen hyydepadon, mitä koskessa ei ennen ole muodostunut. Lisäksi muistuttajat huomauttavat myllyn alakanavan ja myllysaaren olevan yksityisaluetta, jotka kuuluvat myllytonttiin ja rakennelmiin. Alakanavan purkausaukolle suunniteltu kivien siirtely vaikeuttaisi virtausta ja lisäisi hyytöriskiä alakanavan edustalla. Alakanavan vapaalla virtauksella on suuri merkitys laitoksen tuottamaan tehoon. Valtaväylän tukkiminen muuttaisi ratkaisevasti virtauksen suuntaa ja painopistettä. Korkeammalla virtauksella se nousisi alavan myllysaaren ylitse ja kuluttaisi maa ainesta ja aiheuttaisi vaaraa ja tuhoa. Suurimmassa vaarassa on myllyrakennus. Muistuttajat ovat todenneet, että nykyinenkään kunnostussuunnitelma ei täytä korkeimman hallinto oikeuden vaatimusta, eli suunnitelmasta ei käy riittävän yksityiskohtaisesti ilmi, miten kosket on tarkoitus kivetä. Muutenkin siinä on Tokolankosken osalta vakavia puutteita, joita muistuttajat vaativat tarkastettaviksi. Lisäksi muistuttajat ovat huomauttaneet, että myllylupa antaa vesivoiman ja kosken käyttöoikeuden luvanhaltijoille koko putousalueella. Kunnostussuunnitelma on kokonaisuudessaan ylimitoitettu, kun sitä verrataan lähes sata vuotta sitten suoritettuun vähäiseen joen siivoamiseen. Koskien pohjaeläimistö tuhoutuu ja toipumiseen kuluu vuosikymmeniä. Joessa elävät ainakin kaksi simpukkalajia on jätetty tutkimatta. Myös Pohjanmaan jokia vaivaava happamuusongelma on jätetty pohtimatta. 15) Kiinteistön Rahkonen RN:o 7:41 (Tomujoki, Himanka) omistajat NN ja OO ovat vaatineet, että hakija on korvausvelvollinen, mikäli hanke aiheuttaa hyyteiden lisääntymisen ja syntyy vahinkoja.

17 16) PP ja 70 muuta Lestijokivarren maanomistajaa ja asukasta ovat vaatineet, että hakemus Lestijoen alaosan kalataloudelliseksi kunnostamiseksi hylätään. Hanke aiheuttaa joessa suuren hyytöriskin. Hanke on ristiriidassa Lestijoen alajuoksua koskevan tulvasuojeluhankkeen kanssa. Kivien siirtely tulee vaikeuttamaan melontaa ja veneilyä joessa. Lisäksi muistuttajat ovat esittäneet, että hakemus ei täytä vesilain 2 luvun 3 :n edellyttämiä selvityksiä hankkeen vahingollisista muutoksista tai muista vaikutuksista rannanomistajille, muutoksista joen virtaamiin ja tulvan aikaisiin vedenkorkeuksiin tai koskikarojen ja saukkojen elinmahdollisuuksiin. Muistuttajat ovat vaatineet, että heille korvataan kaikki ne vahingot, mitä mahdollisen luvan myöntämisen jälkeen toteutetut toimenpiteet aiheuttavat. 17) Kannus Seura ry on vaatinut, että kunnostuksessa otettaisiin huomioon 1800 luvun loppupuolella toiminut Raasakankosken saha, mylly ja meijerialue. Muistuttajalla on tarkoitus asianomaiset luvat saatuaan kunnostaa myllyn uittouoma ja myllypaikka, siistiä ranta aluetta ja laittaa alueelle taulu kertomaan paikan historiasta. Muistuttajan mielestä Raasakankosken osalta kalataloudellinen kunnostus ei vaarannu, vaikka kunnostusta ei suoritettaisi kosken etelärannan puoleisessa uomassa vaan se kunnostettaisiin edellä mainitusti. 18) Kiinteistön Koskenranta RN:o 5:41 (Välikannus, Kannus) omistaja QQ, Peltola RN:o 5:40 (Välikannus, Kannus) omistaja RR ja Kuusiranta RN:o 5:33 (Välikannus, Kannus) omistaja SS ovat epäilleet onko hankkeessa huomioitu joen muut käyttäjäryhmät, kuten melojat ja veneilijät. Joen yläjuoksulla toteutettu kunnostus pilasi melontaretkeilyn harrastusmahdollisuudet. Lisäksi he epäilevät hyytöriskin lisääntyvän. Muistuttajat toteavat myös, että Pesolankoskessa oleva vanha mylly vaarantuu, jos hyytynyt koski muuttaa virtaustaan. Koskien kiveäminen on muistuttajien mielestä kallista oletettuun kalataloudelliseen hyötyyn nähden. Muistuttajien mielestä pelkkä kutusoran lisääminen olisi riittävä kunnostustoimenpide, jolloin kunnostus olisi halvempi, hyytöriski ei lisääntyisi ja vesistössä liikkuminen ei vaikeutuisi. Säästyneet rahat voitaisiin ohjata haja asutusalueiden yhteispuhdistamohankkeelle. Lisäksi muistuttajat kysyvät kuka korvaa vahingot hyydetulvan sattuessa ja vaarantuuko saukon esiintyminen talvella Lestijoen alaosassa. 19) Kiinteistöjen Välitalo RN:o 8:12 ja Koski RN:o 8:36 (Välikannus, Kannus) omistaja TT on vaatinut, että kunnostus ei saa millään muotoa vaikeuttaa peltojen kuntoa ja käyttöä, aiheuttaa vahinkoa tai rajoittaa työskentelyä pelloilla. Mahdolliset vahingot on korvattava. 20) Kiinteistön Tuunala RN:o 10:8 (Välikannus, Kannus) omistaja UU on todennut, että Lestijoen veden ph laskee ajoittain lähes kriittiseksi kalaston kannalta, jonka vuoksi hankkeen kalataloudellinen vaikutus on kyseenalainen. Lestijoki on aina ollut huono lohijoki. Muistuttajan mielestä kunnostussuunnitelma on ylimitoitettu huomioiden lähes sata vuotta sitten suoritettu vähäinen koskien siivoami

18 nen. Kunnostus tuhoaa koskien ekosysteemin ja toipumiseen kuluu parin ihmissukupolven aika. Joessa elävät kaksi simpukkalajia on jätetty suunnitelmassa huomioimatta. Kivien siirtely ja virtaaman levitys vähän veden aikaan yli jokiuoman tulee muistuttajan mielestä aiheuttamaan pohjahyytymiä ja hyydetulvia. Hankkeen vaikutukset saukon ja koskikaran elinmahdollisuuksiin on muistuttajan mielestä kielteinen hakijan arviosta poiketen. Lisäksi muistuttaja epäilee kunnostuksessa käytettävien uoman rannalla sijaitsevien kivien olevan maanomistajien omaisuutta. Muistuttajan mielestä nykyinenkään kunnostussuunnitelma ei täytä korkeimman hallinto oikeuden vaatimusta eli siitä ei käy riittävän yksityiskohtaisesti ilmi, miten kosket on tarkoitus kivetä. Suunnitelma on tehty yksipuolisesti ja siten jäänyt keskeneräiseksi, jonka vuoksi asian perusteellinen selvittäminen ja tarveharkinta edellyttävät laajapohjaista uutta valmistelua. 21) Kiinteistön Pentinmikko RN:o 7:34 (Tomujoki, Himanka) omistajat VV ja XX ovat vaatineet, että ennen kuin päätökset koskien kiveämisen suhteen tehdään ja kyseisiin toimenpiteisiin ryhdytään, niiden haittavaikutukset ympäristölle selvitetään riittävän tarkasti ja laaja alaisesti. Haittavaikutukseksi mainitaan tulvariskin merkittävä lisääntyminen ja sen vaikutukset muistuttajien kiinteistölle. Kiinteistö rajoittuu jokeen, maa on alavaa ja joki on kiinteistön kohdalla sekä sen alapuolella erittäin matala, kapea, kivinen ja kaartuva. Jäät pakkaantuvat keväisin jään lähdön aikaan kiinteistön alapuolella aiheuttaen patoja ja nostaen veden kiinteistölle vain muutaman metrin päähän muistuttajien vapaa ajan asunnosta. Pienetkin kiveämiset kiinteistön kohdalla tai sen alapuolella aiheuttavat enemmän jääpatoja ja tulvia. Muistuttajat ovat vaatineet, että toimenpiteiden aiheuttamat hyytö ja tulvariskit selvitetään heidän kiinteistönsä kohdalla perusteellisesti sekä varmistetaan, että kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta kiinteistöä vahingoittavaa tulvimista. 22) Kiinteistön Järvi Nurkkala RN:o 12:12 (Välikannus, Kannus) omistaja YY on ilmoittanut, ettei vastusta kalataloudellista kunnostusta. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee tulva alttiilla alueella ja muistuttaja tulee esittämään korvausvaatimuksen mikäli kunnostuksesta aiheutuu kiinteistölle tai istutuksille vahinkoa. Muistuttaja on kieltänyt työkoneiden kulun piha alueellaan. Muistuttaja on ilmoittanut myös jokihelmisimpukoiden havainnoista Haapakoskessa. 23) Korpelan Voima kuntayhtymä on esittänyt, että uittoväylän ennallistaminen on veden huonosta laadusta johtuen saavutettavissa oleviin hyötyihin ja joen virkistyskäytölle aiheutuviin haittoihin nähden kallis ja tarpeeton toimenpide, jota ei pidä toteuttaa. Hanke ei paranna Lestijoen vedenlaatua, joka aiheuttaa haittaa kalojen esiintymiselle ja lisääntymiselle joessa. Lestijoella on seurattu meritaimenen luontaista lisääntymistä jo 1970 ja 1980 luvuilla, jol

19 loin poikastiheydet olivat alhaisia ja luontaisesta lisääntymisestä peräisin olevia poikasia löydettiin vain muutamilta koskilta. Tehostetutkaan istutukset eivät ole kyenneet elvyttämään meritaimenen luonnonpoikastuotantoa, sillä luonnonkudusta peräisin olevia poikasia on tavattu 1990 luvulla Korpelan voimalaitoksen alapuolelta vuosittain korkeintaan kolmelta koskelta. Vaikka joen kunnostustoimenpiteet lisäisivätkin kalojen kutupaikkoja, eivät ne lisää jokeen palaavien nousukalojen määrää. Veden alhainen ph sekä korkea rauta ja alumiinipitoisuus heikentävät taimenen esiintymis ja lisääntymismahdollisuuksia joessa mahdollisten kunnostusten jälkeenkin. Uitosta johtuva koskien perkaus on luonut joelle pysyväksi ajateltuja käyttömahdollisuuksia mm. melonnan ja retkeilyn muodossa. Niskakoskea lukuun ottamatta veneenkulkua ei ole kunnostussuunnitelmassa turvattu. Mikäli joen alaosa vastoin näkemystämme päätetään ennallistaa, tulee siihen jättää riittävä kulkuväylä melontaa ym. vapaa ajan veneilykäyttöä varten. HAKIJAN SELITYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä tehtyjen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Lisäksi hakijaa on pyydetty toimittamaan selvitys hankealueella olevista rakennusperintökohteista ja muinaisjäännöksistä, joihin hanke voi vaikuttaa, sekä esityksen haitallisten vaikutusten estämisestä. Hakijaa on pyydetty toimittamaan myös selvitys jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan esiintymisestä hankealueella sekä esitys niille mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämisestä. Hakija on 11.5.2007 toimittanut selityksensä tehtyihin muistutuksiin sekä pyydetyt selvitykset ympäristölupavirastoon. Rakennussuojelulailla suojeltuja kohteita ei ole Himangan kunnan alueella lainkaan ja Kannuksen kaupungin alueella suojelukohteita ovat Mäkiraonmäen työväentalo ja Ala Leppilammen tilan rakennukset. Nämä kohteet eivät sijaitse toimenpidealueilla. Museoviraston ylläpitämässä muinaismuistokohteiden rekisterissä on Himangalla 8 kohdetta ja Kannuksessa 31 kohdetta. Rekisterissä olevat muinaismuistokohteet eivät sijaitse toimenpidealueilla. Muinaismuistolakiin liittyen ei Lestijoella esiintyviä myllyjä tai niiden jäänteitä ole mitenkään luetteloitu. Vanhoja myllyjä toimenpidealueilla sijaitsee kolme ja myllyjen jäännöksiä 11. Myllyjen ja niiden jäännösten tarkempi inventointi tullaan tekemään museoviraston ohjauksessa kesän alkusyksyn aikana vedenkorkeuksien laskettua jokiuomassa riittävän alhaiselle tasolle. Kunnostuksessa esitetyt toimenpiteet tulisivat muuttamaan ainoastaan Sämpilänkoskessa ja Jäväjänkoskessa olevien myllyjen jäännöksiä. Hakemussuunnitelmassa todetaan, että Sämpilänkosken etelän puoleisessa laidassa on myllyjuopa. Myllyn jäänteet tukkivat juovan alaosasta. Suunnitelmassa on esitetty myllyjuovan suisteen yläosa purettavaksi ja siitä saatavat kivet käytettäväksi kosken kiveämiseen. Myllyn jäänteet poistetaan ja juopa avataan alaosalta.