Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanotun uittosäännön kumoamista.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 69/06/1 Dnro ISY-2006-Y-77 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Pohjois-Savon ympäristökeskus ASIA Kihlovirran kautta Poroveteen laskevan vesistön uittosäännön kumoaminen ja uittoa varten perattujen koskien entisöinti, Kiuruvesi, Iisalmi, Pyhäjärvi ja Pielavesi. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanotun uittosäännön kumoamista. Hakemuksen mukaan Kihlovirran kautta laskevassa vesistössä on voimassa Toisen vesistötoimikunnan vahvistama uittosääntö ja Itä-Suomen läänin maaherran vahvistama lisäys aikaisempaan uittosääntöön. Uittosääntöön sisältyvät vesistöt kuuluvat Vuoksen päävesistöalueeseen ja sijaitsevat pääasiassa Kiuruveden kaupungin alueella. Uitto alueella on toimitettu irtouittona ja päättynyt 1960-luvulla. Reitin järvistä merkittävä osa on aikoinaan laskettu. Virtavesikohteita on yleisesti kuivatusperattu uiton jälkeen. Uittosäännön kumoamiseen liittyviä entisöintitöitä tehdään Savijärvestä Rytkynjärveen laskevassa Rytkynkoskessa sekä Remesjoen Jylängönkoskessa. Kaikissa muissa kohteissa perkaukset ovat olleet maankuivatukseen liittyviä, uomat luonnontilaisia tai uittoa varten tehdyt perkaukset hyvin vähäisiä. Näin ollen niitä ei esitetä entisöitäviksi tämän hankkeen yhteydessä.

2 2 Rytkynkoskessa on kaksi välisuvannon erottamaa työaluetta. Työ tehdään kaivinkoneella alivirtaamakaudella. Työalue alkaa noin 250 m:n päästä Savijärven luusuasta ja ulottuu Rytkynjärven suulle saakka. Rytkynkoski jakaantuu länsirannan puolella useisiin perkauskivisaarekkeiden erottamiin sivu-uomiin. Alivirtaama-ajankohtina vesi ei riitä kunnolla kaikkiin uomiin, joten virtausta keskitetään yhteen pääuomaan. Perkauskivisaarekkeita puretaan ja muotoillaan niistä saatavilla kivillä suisteita, joilla virtaus ohjataan selkeään pääuomaan. Uomasta tehdään mahdollisimman mutkitteleva, jolloin saadaan lisätyksi veden viipymää ja luoduksi poikashabitaatteja etenkin taimenelle. Pääuomaan kaivetaan tai kynnystetään kiveämällä muutamia syvänteitä isompien kalojen oleskelualueiksi. Kosken yläosalla ajetaan soveltuviin kohtiin kutusoraa (karkeus mm). Toinen työalue alkaa välisuvannon jälkeen. Lännenpuoleista uomaa kynnystetään kivillä niskapadon alapuolelta alkaen kalan vaelluksen helpottamiseksi. Itärannan puoleisesta puretaan nousuesteenä oleva betoninen patojäänne ja kivetään putouskohta luonnonkoskeksi. Nykyinen virtaamasuhde uomien välillä säilytetään suunnilleen samankaltaisena. Kosken alaosalla uomat yhdistetään purkamalla välissä oleva kivisaareke ja levitetään kivet koskeen kynnyksiksi ja suisteiksi. Kosken loppupäähän kerääntynyt noin 10 m pitkä hiekkavalli läjitetään länsirannalle tulvarajan yläpuolelle maanomistajan kanssa erikseen sovittavaan kohtaan. Remesjoen Jylängönkosken niskalle sillan alapuolelle muotoillaan kutusorakoita paikalle ajettavasta seulotusta luonnonsorasta (noin 20 tn, läpimitta mm). Kosken keskiuomassa olevaa perkauskivisaareketta puretaan pohjakynnyksiksi. Kynnysten väliin muodostuu syvempiä vesialtaita. Virtaus muotoillaan kynnyksillä mutkittelevaksi ja mahdollisimman monimuotoiseksi. Virtausta ohjataan rantojen tuntumaan poikasalueina toimiviin koskimatalikoihin. Uittorännin pohjakehikko siivotaan pois uomasta. Uittoa varten perattujen koskiosuuksien kiveämisellä lisätään virtavesiympäristön fyysistä monimuotoisuutta. Perkaukset ovat hävittäneet etenkin virtakutuisten kalalajien poikashabitaatteja ja lisääntymisalueita. Koskien entisöinnistä saatava hyöty on ennen kaikkea kalataloudellinen. Virtauksen keskittäminen, kiveäminen ja kynnystäminen lisäävät veden viipymää ja pohjaeläimistölle elintärkeän lehtikarikkeen pidättymistä koskiin sekä nostavat pienissä uomissa alivesikorkeuksia. Samalla myös koskien maisemallinen ilme kohentuu. Kutusorakoiden lisäämisellä ja poikasalueiden perustamisella luodaan edellytykset taimenen ja harjuksen luonnonpoikastuotannolle, mikä

3 lisää vesistön kalataloudellista arvoa ja esim. virkistyskalastuksen kehittämismahdollisuuksia. 3 Pohjakasvillisuudelle voi aiheutua mekaanisia vaurioita työkohteissa, mutta ne palautuvat vuosien saatossa. Pohjakasvillisuuden elpymistä nopeutetaan jättämällä uomaan koskemattomia alueita. Rantakasvillisuutta säästetään niin paljon kuin se koneen työskentelytilan puitteissa on mahdollista. Perkauskivisaarekkeiden päällä olevaa puustoa joudutaan osittain poistamaan kivimateriaalin saamiseksi entisöintityöhön. Puusto on pääosin pajua, koivua ja leppää. Koneen liikkuessa lähinnä uomassa jäävät rantakasvillisuuden vauriot vähäisiksi. Kaivinkoneen liikkuminen uomassa aiheuttaa lyhytaikaisen samentumishaitan, mikä pääosin karkeassa koskipohjassa jää lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi. Työstä aiheutuvien mahdollisten vedenlaatuvaikutusten selvittämiseksi hakemukseen on liitetty ehdotus tarkkailuohjelmaksi. Työkohteina olevien koskien niskakorkeuksia ei muuteta eikä siten vaikuteta yläpuolisten järvialtaiden vallitseviin vedenkorkeuksiin. Virtauksen keskittämisellä ja uoman kiveämisellä nostetaan hieman alivedenkorkeuksia. Kunnostuskohteissa ei ole merkittyjä veneväyliä. Melontakäyttö kohteissa on vähäistä ja nykytilanteessakin se on mahdollista vain tulva-aikana. Kunnostustoimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia korkealla vedellä tapahtuvaan melontaan. Kunnostuskohteissa olevien uimapaikkojen vesitykseen sekä laitureiden ym. rakenteiden toimintaan ei toimenpiteillä ole vaikutuksia. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään

4 4 MUISTUTUKSET 1. Pohjois-Savon TE-keskus on puoltanut hakemusta. 2. AA on tehnyt seuraavat vaatimukset: "1) Vedenpinnan taso myllypadon yläpuolisessa suvannossa on padon rappiotilan vuoksi nykyisin arviolta noin 1 metrin alempana kuin se on ollut ylimuistoisen ajan myllyn toiminta-aikana. Esitän, että suunnitelman mukaisella kiveämisellä vedenpinta nostettaisiin lähes entiselle tasolle, ainakin yli 0,5 metriä nykyistä ylemmäs. Perusteluna yleinen viihtyisämpi maisema sekä rantaviivan palauttaminen luonnolliselle tasolleen jolle rantapuustokin on kasvanut. 2) Ehdotan että kosken loppupäähän kertynyt noin 10 m pitkä hiekkavalli läjitettäisiin länsirannan sijasta itärannalle niemenkärjen tuntumaan sen itäpuolelle. Perusteluna maisemointi ja se, että hiekka on ainakin osittain alun perin lähtöisin ko. alueelta, josta sitä on aikoinaan kaivettu myllypadon täytteeksi." HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut AA:n muistutuksen 1) vaatimuksen johdosta seuraavan selityksen: "Lähtökohtaisesti hankkeessa on kysymys uittosäännön kumoamiseen liittyvästä kosken entisöinnistä. Uittorakenteet tai perkausjärjestelyt eivät ole syynä suvannon vedenpinnan alenemiseen, joten esitettyä vedenpinnan korotusta ei voida tehdä tämän hankkeen yhteydessä. Lupahakemuksessa esitetyillä kiveämistoimenpiteillä Rytkynkosken alimmat vedenpinnat nousevat hieman, mutta keskivedentasoon tai tulvakorkeuksiin ei kiveämisellä vaikuteta." Vaatimuksen 2) kohdan johdosta hakija on muuttanut suunnitelmaa ja toimittanut AA:n kanssa tekemänsä sopimuksen noin 300 m 2 :n läjitysalueesta AA:n omistamalla tilalla RN:o 10:9. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Koska uitto kysymyksessä olevassa vesistön osassa on lakannut ja uittosäännön voimassa pitäminen sen vuoksi on käynyt tarpeettomaksi, ympäristölupavirasto vesilain 5 luvun 9 :n ja 30 :n 3 momentin nojalla kumoaa Toisen vesistötoimikunnan vahvistaman Kihlovirran kautta Poroveteen laskevan vesistön uittosäännön

5 ja Itä-Suomen läänin maaherran vahvistaman lisäyksen saman vesistön aikaisempaan uittosääntöön. 5 Pohjois-Savon ympäristökeskus velvoitetaan valtion kustannuksella suorittamaan Savijärvestä Rytkynjärveen laskevassa Rytkynkoskessa ja Remesjoen Jylängönkoskessa hakemukseen liitetystä päivätystä suunnitelmasta ja sen liitteenä 3 olevista työkohdekartoista 1:500 ilmenevät kunnostustyöt. Rytkynkosken loppupäähän kerääntynyt hiekkavalli läjitetään tilan RN:o 10:9 alueelle hakijan ja tilan omistajan tekemän sopimuksen mukaisesti. AA:n 1) vaatimuksen ympäristölupavirasto hylkää hakijan selityksen mukaisin perustein. AA:n 2) vaatimus tulee edellä ilmenevällä tavalla otetuksi huomioon. MÄÄRÄYKSET 1. Kunnostustyöt on tehtävä siten, ettei niillä vaikuteta haittaa aiheuttavasti veden korkeuteen. Työt on pyrittävä tekemään sellaisena aikana ja siten, että tarpeeton vesistön samentuminen ja muu haitta vältetään. 2. Työstä aiheutuvaa vaikutusta vesistön veden laatuun on tarkkailtava suunnitelman liitteenä 8 olevan ohjelman mukaisesti. 3. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 4. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6 6 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

7 7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneuvokset Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Seppo Kekäläinen. SK/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

8 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.