LIITE 1 MAJASAAREN JÄTEKESKUS YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEN TÄYDENNYS
Biojätteen ja lietteen tunnelikompostointi Kompostointiprosessin kulku on esitetty kuvassa x. Kuva 1-1 Kompostoinnin prosessikaavio. Käsittelyprosessi Biojäte- ja/tai lietekuormat tyhjennetään laitoksen käsittelykentälle tai tarvittaessa laitoksen yhteyteen rakennettavaan vastaanottohalliin. Vastaanottohallin poistoilma (koneellinen ilmanvaihto) voidaan johtaa hajukaasujen käsittelyyn. Biojäte Vastaanotossa biojäte tarkistetaan silmämääräisesti ja sen joukosta poistetaan siihen kuulumattomat epäpuhtaudet. Käsittelykentällä tai vastaanottohallissa jätteen joukkoon lisätään tukiainetta. Tukiaineena käytetään palikkahaketta ja puhdistamolietteessä lisäksi mahdollisesti turvetta. Tukiaine varastoidaan laitoksen välittömässä läheisyydessä katoksessa tai loosissa asfaltoidulla piha-alueella. Tukiaineen sekoituksen yhteydessä jäteseos murskataan. Sekoituksella ja murskauksella varmistetaan jätteen homogeenisyys, rikotaan jätepussit ja jäätyneet jätteet. Sekoituksen yhteydessä massaan lisätään myös kierrätyskompostia, jolla edesautetaan kompostointiprosessin alkuun pääsemistä ja parannetaan kompostin laatua. Esikäsittelyn jälkeen homogenisoidusta biojätteestä valmistettu kompostimassa siirretään pyöräkuormaajalla kompostoitumaan tunneleihin. Tunneli täytetään 2,5 3,0 metrin korkuiseksi patjaksi (ns. panos). Yhden tunnelipanoksen massa on noin 200 tonnia, josta jätettä on noin 130 tonnia. Tunnelin täyttövaiheessa hajuhaittojen leviäminen estetään tunneliin muodostettavalla
alipaineella. Alipaine saadaan aikaan siten, että ilmanpuhallus kytketään pois päältä samaan aikaan kun poistoilman imu on päällä. Tunnelikompostoinnin aikana massaan puhalletaan ilmaa auman alla sijaitsevien jakokanavien kautta. Poistoilma imetään imupuhaltimien avulla poistoilman käsittely-yksikköön. Biojäte vastaanotetaan tunnelikompostointilaitoksessa vastaanottotilaan, jossa siihen sekoitetaan tukiainetta. Valmis seos laitetaan tunneliin 2-3 metrin kerrokseksi ja tunneli suljetaan. Prosessia ohjataan ilmansyötöllä ja kastelulla. Ensimmäinen vaihe kestää 7 vuorokautta, jonka jälkeen panos siirretään toiseen tunneliin ja kompostointia jatketaan toiset 7 vuorokautta. Jälkikypsytys tapahtuu ulkona aumoissa. Lähtökohtaisesti tunneleissa tulisi ylläpitää yli 55 C lämpötilaa ja tarvittaessa kompostointiaikaa pidennetään. Kompostoitumisprosessia seurataan jatkuvasti mittauksin. Mittaustulosten perusteella kompostoitumisprosessia säädetään ja tällä optimoidaan jätteen tehokas ja hygieeninen kompostoituminen sekä estetään panoksen joutuminen hapettomaan tilaan. Lämpötilamittaukset tehdään pääasiassa tulevasta ja poistettavasta ilmasta. Lisäksi poistettavasta ilmasta mitataan happipitoisuutta. Kypsytysvaiheen jälkeen komposti seulotaan ja siitä erotetaan suurijakeinen tukiaine (seulonnan ylite) takaisin kiertoon. Komposti eli seulonnan alite siirretään jälkikypsytyskentälle aumaan. Siirto tapahtuu kauhakuormaajalla. Jälkikypsytys kestää noin 4-6 kk vuodenajasta riippuen. Jälkikypsytyksen aikana aumoja käännetään tarpeen mukaan. Jälkikypsytyksen jälkeen kompostista valmistetaan kompostimultaa lisäämällä siihen kivennäismaata ja turvetta. Valmistus tehdään tavanomaisesti seulontalaitteistolla. Seulonnassa vielä mahdollisesti talteen saatava tukiaine käytetään uudelleen kompostoinnissa. Valmis kompostointituote varastoidaan tarvittaessa kentällä. Biojätteestä valmistettu multa myydään ulkopuolelle mm. kuntien, kaupunkien ja teollisuuden viherrakentamiseen sekä alueen multamarkkinoille. Lietemultaa valmistetaan pääosin liikennealueiden viherrakentamisen tarpeisiin. Suurin osa lietteen kompostoinnissa syntyvästä maanparannuskompostista käytetään sellaisenaan jätekeskuksen alueella esimerkiksi kaatopaikan pintasuojarakenteen kasvukerrokseen. Biojätteen kompostoinnissa siirrytään tunnelikompostointiin, mikä on tyypillinen biojätteen kompostointi tapa Suomessa ja voidaan pitää BAT:n mukaisena. Lietteet Lietteen kompostointi tehdään kokonaisuudessaan käsittelykentällä. Prosessi on muuten samanlainen kuin biojätteellä. Tarvittaessa lietteen kompostointi voidaan tehdä myös tunnelikompostointina, jolloin käsittelyaika on noin puolet lyhyempi kuin biojätteellä. Koska jatkossa lietteen kompostointi tehdään kentällä aumassa, niin tämän voidaan vielä katsoa olevan BAT:ia huomioiden, että puhdistamolietteen kompostissa ei ole ravinnoksi kelpaavaa materiaalia ja asutus on kaukana alueesta. Biojätteiden käsittely validoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti mm. hygienisoitumistestein, lämpötilamittauksin ja riskinarvioin sekä käsittelykuvauksin. Poistokaasujen pesu ja biosuodatus Kaikki prosessin tarvitsema ilma otetaan esikäsittely-, kypsytys- ja vastaanottotiloista. Prosessin poistoilma johdetaan biosuodattimeen, joka sijaitsee kompostointilaitoksen vieressä. Biosuodattimen toiminta perustuu hajukaasujen biologiseen hajottamiseen biomassassa olevien mikrobien avulla. Biosuodatin mitoitetaan riittävän kokoiseksi ja biosuodattimen materiaali muodostuu oksamurskasta tai muusta karkeasta biopohjaisesta materiaalista. Hajun poiston tehostamiseksi suodatin massaan voidaan lisätä tarvittaessa muuta materiaalia. Suodatinmassa käsitellään (käännetään ja sekoitetaan) tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa ja vaihdetaan uuteen 1...3 vuoden välein. Biosuodatin tehdään suljettuna rakenteena ja ilma johdetaan ulos piipun kautta.
Vesien muodostuminen Kompostoitumisprosessissa vesien muodostuminen arvioidaan vähäiseksi. Kompostia saatetaan joutua myös kastelemaan. Sen sijaan käsittelykentiltä muodostuu ravinnepitoista vettä kompostiaumoista ja nämä vedet johdetaan käsittelyyn. Vesien käsittely tehdään suunniteltavassa uudessa jäteveden puhdistamossa. Aumakompostointikenttien valumavedet ovat erityisesti typen (arvioidut kokonaistyppipitoisuudet ovat 50-200 mg/l) ja orgaanisen aineksen (arviolta BOD-arvot 30-300 mg/l) suhteen kuormittuneita ja vedet edellyttävät käsittelyä ennen vesien johtamista ympäristöön. Vesien kuormittuneisuuteen vaikuttaa tunnelikompostointiprosessilla saavutettu kompostin kypsyys, ja kypsälle kompostille on tyypillistä, että pääosa liukoisesta typestä on hapettunut nitraattimuotoon. Laitteet Kompostointilaitoksen periaate on yksinkertainen ja toiminta perustuu tunnelien ja massan sekoittamisen lisäksi riittävän ilman saannin varmistamiseen. Prosessia valvotaan lämpötilamittauksin, joihin on etävalvonta. Kompostointilaitos sijaitsee etäällä asutuksesta, joten poistoilman ei arvioida tarvittavan hajujen käsittelyä. Tähän tulee kuitenkin tarvittaessa varautua. Kompostointilaitokseen tarvitaan seuraavat laitteistot Jätteiden vastaanotto- ja esikäsittelylaitteistot (mm. homogenisointi, tukiaineen sekoitus) Käsittelytunnelit 4 kpl Prosessinhallintalaitteet (puhaltimet, tarvittavat mittaukset ja teollisuusvalvomo) Tarvittaessa kaasunkäsittelylaitteet (esim. happopesuri (kemikaalisäiliöt) ja biosuodatin) Laitoksen vesien hallintajärjestelmät (kompostin valumavesien varastointisäiliö ja viemäröinti, teknisen veden käyttö kompostin kostutukseen) Ympäristönsuojelurakenteet Kompostointilaitoksen ja siihen liittyvien kenttien rakentamisessa huomioidaan rakenteiden tiiveys. Toiminnassa ei muodostu maaperälle haitallisia aineita vaan ravinteita, joiden pääsy ympäristöön täytyy estää. Vastaanotto ja käsittelykentät tehdään tiivisasfalttirakenteena (tyhjä tila < 5%). Kenttien rakenne voi olla seuraava: Asfalttibetoni AB 20 Tiivisasfalttibetoni ABT 16 Kantava kerros Jakava kerros Käsittelykentiltä muodostuvat vedet ohjataan reunajiirien ja kaivojen kautta hiekanerottimeen tai tasausaltaaseen ja siitä käsittelyyn. Tunnelikompostointilaitos tehdään eristettynä betonirakenteena, jossa tunnelin lattia, seinät ja katto ovat tiivisbetonia. Rakennesuunnitteluvaiheessa tulee huomioida betonirakenteelle vaativat olosuhteet, missä tulee huomioida rasitusluokkien mukaisesti karbonatisoitumisen aiheuttama korroosio, kloridien aiheuttama korroosio, jäätymis/sulamisrasitus ja erityisesti kemiallinen rasitus. Kompostointilaitoksesta mahdollisesti muodostuva vesi johdetaan käsittelyyn. Tunnelikompostoinnin tarkemmat suunnitelmat toimitetaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista.