Kompostointilaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Nurmijärvi

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 130/2018/1 Dnro ESAVI/732/2015 Etelä-Suomi Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kompostointilaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Nurmijärvi HAKIJA Kekkilä Oy Äyritie 8 D Vantaa Y-tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Kekkilä Oy:n Nurmijärven kompostointilaitos Metsä-Tuomelan jäteasema, Iivarin metsätie, Nurmijärvi Kiinteistö RN:o Kiinteistön omistaa Nurmijärven kunta. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Luvan tarkistamishakemuksen jättämisen ajankohdasta ( ) on määrätty Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa ympäristöluvassa no YS 646. Ympäristönsuojelulain 29 ja 71 sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 2 momentin kohta 13 h) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (90) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toimintaa koskevat voimassa olevat luvat Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa No YS 646, , joka koskee Vapo Oy:n Nurmijärven biojätteen kompostointilaitoksen toimintaa ja toiminnan olennaista muutosta (dnro UUS-2007-Y-3-111). Vaasan hallinto-oikeuden päätös , Nro 09/0106/1, jolla hylättiin muutoshakemus ympäristöluvan lupamääräyksestä 7. Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) on päätöksellään myöntänyt Kekkilä Oy:n Nurmijärven kompostointilaitokselle laitoshyväksynnän (hyväksyntänumero FIC /2013). Alueella sijaitsevien muiden toimintojen voimassa olevat luvat Nurmijärven kunnan Metsä-Tuomelan maankaatopaikalle Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa No YS 129. Nurmijärven kunnan Metsä-Tuomelan jäteasemalle Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa nro 129/2018/1, jolla on tarkistettu päätöksen No YS 592, ja ympäristöluvan No YS 998, sekä ympäristölupien 191/2012/1, ja 193/2012/1, lupamääräykset, ja myönnetty ympäristölupa haetuille toiminnan muutoksille (dnro ESAVI/135/2015). Etelä-Suomen aluehallintoviraston Nurmijärven kunnalle antama päätös Nro 158/2016/1, joka koskee Metsä-Tuomelan maankaatopaikan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista ja Lepolan puron vaarantamista koskevasta kiellosta poikkeamista. Päätöksestä on valitettu eikä lupa ole lainvoimainen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Metsä-Tuomelan jäteaseman alue on merkitty Nurmijärven kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa , kaatopaikka-alueeksi (EK). Kaatopaikkaa ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M1 ja M2). Metsä-Tuomelan asemakaavassa nro (hyväksytty kunnanvaltuustossa , 87) kompostointilaitos sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten sekä jätteenkäsittelyn korttelialueelle (T-EJ). Alueella saa käsitellä ja välivarastoida jätteitä ja muita ympäristöluvassa määriteltyjä materiaaleja sekä saa sijoittaa jätteen käsittelylaitoksen toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Laitoksen eteläpuolinen kaava-alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Kaavamääräysten mukaan pysäköinti-, liikenne-, lastaus- ja purkualueiden sekä jätteiden käsittelyalueiden pinnat tulee päällystää vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Alueelta kerääntyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä

3 3 (90) haitattomaksi ja johdettava hulevesialtaiden kautta pois alueelta. Puhtaat hulevedet voidaan johtaa hulevesialtaiden kautta laskuojiin. Kompostointilaitoksen länsireunasta noin 700 metriä länteen sijaitsee Perttulan osayleiskaava-alue (hyväksytty kunnanvaltuustossa , 93). Kompostointilaitosta lähimmät alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, laajaksi yhtenäiseksi metsäalueeksi (M-8) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-7). Lepolan puro ja Metsä-Tuomelan saniaiskorpi on merkitty luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi alueen osaksi (sl-7). Lisäksi alueella on vireillä Kirkonkylän osayleiskaava, johon liittyen on alustavasti selvitetty Kirkonkylän luontokohteita ja pohjavesialueita sekä liitoorava- ja lepakkoalueita. Kaavan vireille tulosta on kuulutettu ja kaavahankkeesta on laadittu Kirkonkylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivitetty TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Kekkilä Oy:n tunnelikompostointilaitos sijaitsee Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasemakiinteistöllä sen lounaiskulmassa. Jäteasema-alue sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Nurmijärven kirkonkylästä länteen. Muita toimintoja jäteasema-alueella ovat kunnan jäteasema ja maankaatopaikka. Jäteasema-aluetta ympäröivät länsi-, pohjois- ja kaakkoispuoleiset alueet ovat pääosin metsää. Etelä- ja itäpuolella on kapea metsäkaistale jäteaseman ja peltoaukean välissä. Jälkikypsytysalue tulee sijaitsemaan lupakiinteistön kaakkoiskulmassa. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä kompostointilaitoksen itäpuolella. Kompostointilaitoksen kaakkois- ja eteläsuunnalla sijaitsee viisi asuinrakennusta noin metrin etäisyyksillä. Lännessä kompostointilaitosta lähin asuinrakennus sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä ja pohjoisessa noin kilometrin etäisyydellä. Lähimmät suojelualueet Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat lupa-alueesta luoteeseen, Vaaksinjärven saarnikorven luonnonsuojelualue (LTA201482) noin 3 km päässä ja Kalkkilammi-Sääksjärven Natura 2000-alue (FI ) noin 3,5 km päässä. Perttulan osayleiskaavassa luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi alueen osaksi merkityt Lepolan puro ja Metsä-Tuomelan saniaiskorpi sijaitsevat kompostointilaitoksesta luoteeseen. Puroon on lähimmillään etäisyyttä noin 640 metriä ja saniaiskorpeen noin 1,4 kilometriä. Vireillä olevan Kirkonkylän

4 4 (90) osayleiskaavan alustavassa Kirkonkylän lepakkoalueet -selvityksessä mainittu lepakoiden tärkeä ruokailualue sijaitsee laitoksen välittömässä läheisyydessä länsipuolella ja lepakoiden siirtymäreitti noin 640 metrin etäisyydellä kompostointilaitoksesta länteen. Maaperä ja pohjavesi Jäteasema-alue sijaitsee savi-silttipeitteisessä maastopainanteessa, joka länsi-, pohjois- ja itäpuolilta rajoittuu moreenipeitteisiin kalliomäkiin. Kallion päärakosuuntia ovat luode-kaakko ja koillinen-lounas. Myös vaakarakoilua esiintyy. Pintatopografian mukaan alueen läpi ulottuu luode-kaakkoissuuntainen kapeneva kallioperän heikkousvyöhyke. Kompostointilaitosalueen maanpinta on tasolla metriä. Laitoksen pohjois- ja itäpuolisilla Metsä-Tuomelan jäteaseman alueilla maanpinta on tasolla metriä. Laitoksen länsi- ja eteläpuolisilla kallioalueilla maanpinta on tasolla metriä. Kompostointilaitosalue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet, joista noin 4 km:n etäisyydellä jäteasema-alueesta sijaitsevat Valkoja , 1-luokka itäpuolella, Heikkilä , 1-luokka kaakkoispuolella ja Kiljava , 1-luokka luoteispuolella. Kassakumpu , 2luokka sijaitsee noin viisi kilometriä jäteasemalta länsi-luoteeseen. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 30 m3/d. Pohjaveden päävirtaussuunta jäteasema-alueelta on kaakkoon. Pohjavettä voi virrata myös itään. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 400 metrin päässä idässä ja noin metrin päässä kaakkois-eteläsuunnassa. Purkuvesistö ja pintavedet Laitos sijoittuu Vantaan päävesistöalueen (21) Luhtajoen valuma-alueen (21.05) Kyläjoen alueelle (21.052). Lähimmät vesistöt ovat noin 640 metrin päässä luoteessa Lepolan puro ja noin 1,5 kilometrin päässä etelässä virtaava Luhtajoki sekä 2,3 kilometrin päässä idässä Kyläjoki. Laitosalueen vedet johdetaan purkuojan kautta ojaan, joka laskee peltoalueiden poikki Kyläjokeen. Kyläjoki muuttuu Luhtajoeksi ja yhtyy Luhtaanmäenjokeen, joka virtaa Vantaanjokeen. Ilman laatu Uudenmaan ilmanlaadun tarkkailusta vastaa kuntien toimeksiannosta Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY). Jatkuvatoimiset ilmanlaadun mittausasemat sijaitsivat vuonna 2014 Lohjalla ja Hyvinkäällä. Suuntaa-antavia passiivikeräyksiä tehdään vuosittain jokaisessa alueen kunnassa, myös Nurmijärvellä. Vuosina tehdyissä passiivikeräysmittauksissa typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat alittaneet selvästi raja-arvot Nurmijärvellä. Vuonna 2012 tehtyjen mittausten perusteella ilmanlaatu on Uudella-

5 5 (90) maalla pääosin hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä kompostointialueen ympäristössä ovat jäteasema (haju, pöly), liikenne sekä maatalous. Liikenne Liikennöinti kompostointilaitokselle tapahtuu Metsä-Tuomelan jäteaseman kautta kirkonkylältä Perttulaan johtavalta tieltä nro Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tiellä on noin ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus on noin 170 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jäte-, seosaine- ja kompostikuljetuksia tulee tai lähtee noin 6 8 kpl/päivä. Kompostointilaitoksen toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määrä on arviolta 150 autoa kuukaudessa ja kevyen liikenteen määrä 60 ajoneuvoa kuukaudessa. Uudella jälkikypsytystoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta liikenteeseen. YLEISKUVAUS Yleistä Nurmijärven kompostointilaitos aloitti toimintansa vuonna Laitoksella käsitellään kuntien ja teollisuuden puhdistamolietteitä sekä asutuksen, kaupan, palvelujen ja teollisuuden erilliskerättyä biojätettä enintään tonnia vuodessa. Jätteen kaikki käsittelyvaiheet vastaanotosta kompostointiin tehdään sisätiloissa. Kompostointi tapahtuu tunnelikompostointilaitoksessa suljettuna panosprosessina, josta syntyvät poistokaasut käsitellään kaasupesurilla ja sen jälkeen biosuodattimessa ennen ulkoilmaan johtamista. Prosessi on automatisoitu, joten laitos toimii ympärivuorokautisesti. Laitoksella tehdään konetöitä ja kuormauksia sekä otetaan vastaan jätettä maanantaista perjantaihin klo Materiaalien siirtoa varten laitoksella on pyöräkuormaaja. Laimeiden vesien varastoaltaana vuodesta 2004 käytetty Metsä-Tuomelan jäteaseman jätevedenpuhdistamon vanha selkeytysallas on vuonna 2009 poistettu käytöstä ja jätevesien varastointi on siirtynyt kahteen umpisäiliöön. Säiliöistä jätevedet kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. YTV-kompostia, jota kompostointilaitoksella valmistettiin lietteestä sopimuksen mukaisesti silloiselle YTV:lle (nykyisin HSY), ei ole toimitettu enää vuoden 2009 jälkeen. Laitoksen kentällä tapahtunut mullanvalmistus on lopetettu lupaprosessin aikana.

6 6 (90) Toimintaan esitetyt muutokset Lupaa haetaan vastaanottaa ja käsitellä laitoksella nykyisten puhdistamolietteen ja erilliskerätyn biojätteen lisäksi eläinten lantaa, kasvijätettä ja piimaata sekä suodatinmateriaaleja. Lisäksi haetaan lupaa jälkikypsyttää kompostipanoksia aumassa arviolta 2 8 kuukautta kunnes komposti täyttää tuorekompostin tai maanparannuskompostin laatukriteerit. Kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentäksi tullaan vuokraamaan Nurmijärven kunnalta Metsä-Tuomelan jäteaseman yhteydessä oleva asfaltilla päällystetty kenttä, joka sijaitsee kompostointilaitoksen itäpuolella. Laitokselle esitetään otettavaksi vastaan jätettä maanantaista perjantaihin klo Poikkeustapauksissa jätteitä otetaan vastaan myös muina aikoina. Laitoksella tehdään konetöitä ja kuormauksia pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Toiminnanharjoittaja on esittänyt ympäristöluvan No YS 646, , lupamääräysten 1., 3., 4., 8., 10., 21., ja 28. muuttamista. Esitetyt muutokset on yksilöity tässä päätöksessä kappaleessa Esitys lupamääräysten muuttamiseksi. Tilat ja rakenteet Laitosrakenteet Laitosrakennuksessa on jätteen vastaanotto- ja varastotilat, tunnelin etutila, kompostointitunnelit, konehuone ja sähkötila, valvomo ja sosiaalitilat sekä poistokaasujen kaasupesuri ja biosuodatin. Laitos on jatkuvatoiminen. Laitoksen alapuolelle on rakennettu seuraava eristysrakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: kuivatuskerros, sepeli # 2 16 mm, salaojasora # 1 20 mm, vähintään 300 mm geotekstiili HDPE -kalvo, 2 mm bentoniittimatto tasaus/suojahiekka, # 0 20 mm, 100 mm. Laitoksen kuntokartoitus on tehty joulukuussa Lupahakemuksen liitteenä on esitetty kuntoarvioraportti kompostointilaitoksen rakennuksen rakenteiden, IV-tekniikan ja prosessivesijärjestelmän kunnosta. Raportin mukaan kohteessa ei havaittu turvallisuutta välittömästi vaarantavia puutteita. Raportissa kuitenkin suositellaan huolto- ja korjaustoimenpiteitä sekä lisätarkastuksia muun muassa salaojajärjestelmän ja sen purkupisteen, sadevesien ohjauksen ja biosuodatinaltaan täydentävien rakenteiden kunnostamiseksi.

7 7 (90) Täydennyksen ( ) mukaan joitain vuoden 2014 kuntokartoituksen toimenpiteitä on tehty. Kekkilä Oy:llä on tekeillä kompostointikohteiden elinkaarianalyysi ja tähän liittyen on myös Nurmijärven laitoksen uusin kuntokartoitus tehty Näiden kahden kuntokartoituksen asiat sisällytetään elinkaarianalyysiin ja sitä kautta toimenpiteet aikataulutetaan ja vastuutetaan tehtäviksi viimeistään vuoden 2018 aikana. Piha-alueen rakenteet Laitoksen piha-alueen pinta-ala on noin m2. Piha-alue on päällystetty asfaltilla. Jälkikypsytyskentän pinta-ala on m2. Kentän alapuolelle on rakennettu seuraava eristysrakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: vesitiivis asfaltti, tyhjätila < 3 % louhetta, murskaa ja soraa. Jälkikypsytyskentän ojan puoleisille reunoille on rakennettu reunakorokkeet. Hakemuksen mukaan kentän kunto on hyvä. Kenttää on käytetty jätevesilietteen aumakompostointiin vuoteen 2011 saakka. Tämän jälkeen kenttä on ollut lähinnä hakevarastokäytössä. KÄSITELTÄVÄT JÄTTEET JA RAAKA-AINEET Jätteet Laitokselle vastaanotettujen jätteiden määrät vuosina : Vuosi Jätevesipuhdistamoliete, t/a Biojäte, t/a Puutarhajäte, t/a Lisäksi laitokselle otettiin vastaan hevosenlantaa vuonna tonnia, vuonna tonnia ja vuonna tonnia sekä vuonna 2016 mädätettä 188 tonnia ja myseelijätettä tonnia. Lupaa haetaan käsitellä laitoksella yhteensä tonnia vuodessa: kuntien ja teollisuuden puhdistamolietettä ( ja ) asutuksen, kaupan, palvelujen ja teollisuuden erilliskerätty biojätettä ( ) eläinten lantaa ( ) kasvijätettä ja piimaata ( ) suodatinmateriaaleja (kuten ja ).

8 8 (90) Laitoksen kapasiteetti ei muutu voimassa olevasta ympäristöluvasta. Käsiteltävä jäte tuodaan Nurmijärven kunnan alueelta, Klaukkalan puhdistamoilta ja Hyvinkään vedeltä ja mahdollisesti muualta lähialueelta. Kuiva-ainepitoisuus lietteissä on suurimmaksi osaksi > 20 %, paitsi Nurmijärven kunnan alueelta tulevan lietteen kuiva-ainepitoisuus on > 15 %. Yleisesti lietteen kuiva-aine pitoisuus vaihtelee %. Hevosenlannan lisäksi voidaan ottaa vastaan esimerkiksi lampaanlantaa noin kerran vuodessa. Raaka-aineet Seosaineina käytetään turvetta, kierrätyskompostia, kuoriketta, puuhaketta ja -palikkaa sekä puutarhajätettä ja kompostin seulonnasta saatavaa kierrätyshaketta. Pääasiassa käytetään prosessissa kierrätettäviä materiaaleja. Hakemuksen mukaisella kapasiteetilla uutta seosainetta, kuten turvetta, käytetään vuodessa noin m³ ja uutta haketta tai vastaavaa noin m³ vuodessa. Kompostointilaitoksella on syksyllä 2017 kokeiltu hevosenlannan käyttäytymistä tunnelikompostointiprosessissa. Täydennyksissä ( ja ) on esitetty, että hevosenlantaa käytettäisiin korvaamaan turvetta tunnelivaiheen kompostoinnissa. Vastaanotettavan hevosenlannan määrä olisi enimmillään tonnia ( m3) vuodessa, joka sisältyy laitoksen kokonaiskapasiteettiin tonnia vuodessa. Kerrallaan lantaa on varastoituna enimmillään 300 m3. Jos lannalla ei ole varastointipaikkaa, joudutaan se ottamaan suoraan muiden jätteiden sekaan vastaanottosiiloon. Tällöin on hyvin vaikeaa toteuttaa jatkuvatoimisesti turpeen korvaamista hevosenlannalla ja lannan jatkuvatoimista syöttämistä prosessiin. Puumurske (esimurskattu kanto) tulee valmiina laitokselle. Seosaineena käytetään myös metsäteollisuuden kuorijätettä. Jätteiden vastaanotto ja varastointi Tuleva jäte punnitaan Metsä-Tuomelan jäteaseman vaa'alla. Jätteen määrätiedot rekisteröidään laitosraportointiohjelmaan. Jätekuormat otetaan vastaan laitoksen sisätiloissa. Lietettä sisältävät kuormat ajetaan ennen kuorman purkamista ns. tuulikaappiin, jonka ovet suljetaan. Tuulikaapista kuorma puretaan laitoksen jätevarastoon. Tuulikaapin ilma johdetaan laitoksen puhdistusjärjestelmään. Erilliskerätty biojäte tyhjennetään suoraan laitoksen jätevarastoon. Laitokseen tulevat jätteet täytetään kompostitunneleihin saman tulopäivän aikana. Joskus voi tulla tilanteita, että pieni määrä jätettä (enintään 40 tonnia) jää yön yli odottamaan käsittelyä. Tällöin jäte voidaan sekoittaa tukiaineisiin valmiiksi täyttöseokseksi tai se jätetään vastaanottopaikalleen sellaisenaan. Jätteen varastointiaika ennen tunneliin sijoittamista on korkeintaan 1 2 päivää. Jätteiden sekoitusyksikkö ja vastaanottopaikka sijaitsevat laitoksen sisätiloissa.

9 9 (90) Käsittelyä odottavaa jätettä varastoidaan kompostointilaitoksen sisätiloissa enintään 40 tonnia kerrallaan. Hevosenlanta esitetään varastoitavaksi nykyisessä turvesiilossa, jonka pohja ja seinät ovat betonia. Siilon rakenne estää vesien valumisen siilosta ulos. Jos lupa hevosenlannan varastointiin siilossa saadaan, siiloa laajennetaan ja se katetaan vuoden 2018 aikana joko muovilla tai pellillä. Jätteiden laadun tarkistaminen Lietteen toimittaja määrittää vastaanotettavan lietteen sisältämien raskasmetallien ja tarvittaessa muiden haitta-aineiden pitoisuudet sekä kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Lisäksi määritetään kompostointiprosessin kannalta olennaiset tiedot, kuten kuiva-ainepitoisuus. KOMPOSTOINTIPROSESSI Esikäsittely Jätteen käsittely aloitetaan mahdollisimman nopeasti jäte-erän saavuttua laitokseen. Esikäsittelyvaiheessa jätteisiin sekoitetaan prosessin vaatima määrä tuki- ja seosaineita niin, että valmis kompostointiseos on sopivan kostea ja rakenteeltaan riittävästi ilmaa läpäisevä. Sekoitus tehdään pyöräkuormaajan kauhalla tai kiinteällä sekoitusyksiköllä. Eri jätejakeet käsitellään laitoksessa sekaisin. Seosta tehdään sitä mukaa, kuin jätteet saapuvat laitokseen. Kompostointi Jätteet kompostoidaan suljetuissa betonisissa tunneleissa panosperiaatteella. Tunneleita on yhdeksän ja yhteen tunneliin mahtuu noin m3 (noin 120 t) kompostiseosta. Kompostoitumisprosessi kestää noin vuorokautta, jonka jälkeen komposti seulotaan ja siirretään ulos aumoihin jälkikypsytykseen. Kompostit voidaan mahdollisesti myös siirtää ulos tukiaineineen jälkikypsymään ja seulotaan myöhemmin. Jokaisella tunnelilla on oma tuloilmapuhallin. Puhallin puhaltaa ilmaa tunneliin ilmastuslattian kautta. Tuloilmana käytetään esilämmitettyä laitoksen etutilan sisäilmaa, kiertoilmaa tunnelista tai näiden seosta. Lisäksi tunneleissa on ilman poisto. Poistoilmapuhaltimia on kaksi, tunneliryhmille 1 5 ja 6 9. Poistettava ilma johdetaan käsiteltäväksi laitoksen ilmanpuhdistusjärjestelmään. Automaatiojärjestelmä ohjaa tulo- ja poistoilmapuhaltimia siten, että tunnelit ovat jatkuvasti alipaineistettuja, joten kaikki poistuva ilma saadaan ohjattua puhdistusjärjestelmään. Tunnelin täyttövaiheessa vain ilman poisto on käytössä. Kompostointiprosessin ohjaus ja seuranta tapahtuvat automaatiojärjestelmällä laitoksen valvomosta. Järjestelmä ohjaa ja säätää erikseen jokaisen tunnelin olosuhteita. Järjestelmää on mahdollista ohjata myös etäkäytöllä.

10 10 (90) Kompostointiprosessin optimaaliset olosuhteet saadaan aikaan säätämällä puhallettavaa kokonaisilmamäärää ja raittiin ilman ja kiertoilman seossuhdetta. Tarvittaessa tunnelissa olevaa kompostimassaa voidaan kastella kastelujärjestelmällä. Tunnelin pohjalle levitetään ensin noin 0,1 0,2 metrin kerros tukiainetta. Kerroksen päälle tuodaan pyöräkuormaajalla esikäsitelty kompostiseos. Kompostiseos levitetään 2,5 3 metrin korkuiseksi patjaksi. Täytetyn tunnelin ovi suljetaan ja prosessiohjaus kytketään päälle. Täytön jälkeen kompostoitumisprosessissa alkaa lämpenemisvaihe. Vaihe kestää 1 4 vuorokautta. Kesto riippuu jätteen laadusta, muun muassa kosteudesta ja lämpötilasta. Panos käännetään noin viikon välein eli kahdesti tunnelivaiheen aikana. Tunnelivaiheen aikana lämpötila nostetaan hygienisointilämpötilaan (+57 C) vähintään kolme vuorokautta. Hygienisoinnin jälkeen prosessi siirtyy automaattisesti ylläpitovaiheeseen. Ylläpidossa lämpötila pidetään vähintään 50 C:ssa vähintään 14 vuorokautta. Ilmamäärää ohjataan lämpötilojen ja happipitoisuuden perusteella. Seulonta Panokset seulotaan joko ennen jälkikypsytystä tai sen jälkeen. Varsinainen seula on laitoksen sisäpuolella, mutta seulonta-alite eli komposti tulee kuljetinta pitkin laitoksen ulkopuolelle. Tällä hetkellä seulontaa tehdään laitoksessa keskimäärin kolmena päivänä viikossa noin neljä tuntia kerrallaan. Jos seulonta tullaan jossain vaiheessa suorittamaan jälkikypsytyskentällä, on seulonnan ajallinen kesto myös edellä mainittu. Lopputuotteen seulontaa voidaan tehdä ympäri vuoden, jos seulonta onnistuu. Pakkasella ja lumiseen aikaan seulonta voi olla teknisesti hankala toteuttaa. Jos talvikuukausina ei ole tarvetta saada kentälle tilaa, ei seulontaa välttämättä tehdä silloin. Jälkikypsytys Kompostointiprosessin tunnelivaiheen jälkeen kompostipanokset siirretään jälkikypsytyskentälle aumoihin. Kompostia jälkikypsytetään arviolta 2 8 kuukautta, kunnes komposti täyttää tuorekompostin tai maanparannuskompostin laatukriteerit. Keskimääräinen arvioitu jälkikypsytysaika on 2-4 kuukautta. Aumoja käännetään ja kastellaan tarpeen mukaan jälkikypsytyksen aikana. Valmis maanparannuskomposti toimitetaan mullan raaka-aineeksi Kekkilä Oy:n omaan mullantuotantoon. Jälkikypsytyksen ansiosta valmis maanparannuskomposti on tuotteena paljon kypsempää kuin aikaisemmin ja siten ravinnepäästöt sijoituskohteessa ovat aikaisempaa pienempiä. Kentälle mahtuu jälkikypsytettävää kompostituotetta enintään m3 (4 500 t). Laitoskäsiteltyä kompostia ( ) jälkikompostoidaan yhteensä enintään t/a.

11 11 (90) Kompostituote Laitoksen tuotteita ovat maanparannus- ja tuorekomposti. Kompostierä kuljetetaan pois laitokselta siinä vaiheessa, kun se täyttää lannoitevalmistelain määrittelemät tuore- tai maanparannuskompostin laatuvaatimukset käyttökohteesta riippuen. Kompostointilaitoksen lopputuotteet analysoidaan Eviran hyväksymän omavalvontasuunnitelman ja lannoitevalmisteasetuksen mukaisesti. Kompostituotetta syntyy 0,8 tonnia/vastaanotettu jätetonni. Seulottua kompostituotetta syntyy jätemäärästä riippuen noin m3 vuodessa ( t/vuosi). Vuonna 2009 laitokselle vastaanotettiin jätettä noin tonnia ja valmista kompostia syntyi tonnia. Vuonna 2015 jätettä vastaanotettiin tonnia ja kompostia syntyi tonnia. VESIEN KÄSITTELY Veden hankinta ja viemäröinti Laitoksella käytetään vettä m3 vuodessa. Vettä tarvitaan kompostointiprosessissa, hajukaasujen puhdistuksessa ja sosiaalitiloissa. Käyttövesi otetaan kompostointilaitoksen omasta porakaivosta, joka sijaitsee laitosalueen länsipuolella. Sosiaalitilojen jätevedet kerätään 3 m3 muoviseen umpisäiliöön ja kuljetetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Viikin jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiä muodostuu noin 15 m3 vuodessa. Jätevedet Laitoksella muodostuu väkeviä ja laimeita jätevesiä. Väkeviä jätevesiä syntyy kaasupesurin toiminnasta. Laimeita jätevesiä muodostuu muista toiminnoista mm. kompostointitunneleista ja biosuodattimesta. Kompostointilaitoksen jätevedet johdetaan kokoojasäiliöön, josta ne menevät ylivuotona pumppukaivoon, josta edelleen umpisäiliöön. Kokoojasäiliö on jaettu kahteen osaan ja siellä väkevät ja laimeat jätevedet ovat erillisissä osissa. Kokoojasäiliön jälkeen sekä väkevät että laimeat jätevedet menevät ylivuotona pumppukaivoon ja edelleen kahteen kompostointilaitoksella sijaitsevaan muoviseen umpisäiliöön (tilavuudet 25 m3 ja 15 m3). Väkevät jätevedet pyritään käyttämään täysimääräisesti kompostin kasteluun seulonnan yhteydessä ja laimeat jätevedet tunnelivaiheessa kompostointipanosten kasteluun. Kastelussa käytettävien jätevesien määrää ei mitata. Ne väkevät ja laimeat jätevedet, joita ei käytetä kasteluun, toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Tällä hetkellä jätevedet toimitetaan HSY:n Viikin jätevedenpuhdistamolle.

12 12 (90) Laitokselta pois toimitettavia laimeita ja väkeviä jätevesiä muodostui vuonna 2014 yhteensä noin m3 eli noin 135 m3/kk, vuonna 2015 yhteensä m3, vuonna 2016 yhteensä m3 ja vuonna 2017 yhteensä 732 m3. Jälkikypsytyskentän hulevedet Kentällä syntyy hulevesiä keskimääräisellä sadannalla noin m3 vuodessa. Kompostin jälkikypsytyksen aikana kentän hulevedet johdetaan Metsä-Tuomelan jätevedenpuhdistamolle kaatopaikkavesialtaaseen. Kun kenttä on tyhjillään, johdetaan hulevedet niskaojaan. Vesien ohjaus tapahtuu kaivossa olevan venttiilin avulla. Tällä hetkellä jälkikypsytyskentän hulevesistä vastaa Metsä-Tuomelan jäteasema. Kentän ojan puoleisille reunoille on rakennettu reunakorokkeet. Reunakorokkeilla ja kallistuksilla vedet saadaan ohjautumaan haluttuun paikkaan. Kentän hulevesien kokoojakaivossa on näytteenottoputki, kiintoaineen talteenottojärjestelmä sekä öljynerotus. Kokoojakaivon kiintoaineen talteenottojärjestelmällä saadaan kiintoainesta erotettua ja purkuojassa on pian purkukohdan jälkeen V-pato ja kiintoainepesä, johon kiintoainetta saadaan myös jäämään. Hule-, salaoja- ja kattovedet Piha-alueella arvioidaan muodostuvan hulevesiä m3 vuodessa. Pihan hulevedet johdetaan maapohjaiseen, savipinnoitettuun laskeutusaltaaseen, joka erottaa suuret kiintoainepartikkelit vedestä ennen kuin vedet kulkeutuvat V padon kautta kahdella sihdillisellä rengaskaivolla varustettuun avo-ojaan (niskaoja). Avo-ojasta vedet kulkeutuvat V-padon kautta purkuojaan. Kiinteistöllä muodostuu salaojavesiä rakennuksen alla olevan tiivistyskerroksen ylä- ja alapuolelta. Vedet kerätään ja johdetaan erillisillä rakenteilla. Tiivistyskerroksen yläpuoliset vedet kerätään rakennuksen alta kolmella salaojalinjalla ja johdetaan rakennuksen ulkopuolella sijaitseviin kolmeen kaivoon, joista vedet menevät jätevesisäiliöihin. Tiivistyskerroksen alapuolisten vesien keräämiseksi on rakennettu salaojat kompostointilaitoksen ja biosuodatinrakenteen ympärille. Lisäksi laitoksen alapuolella on kolme salaojalinjaa. Salaojavedet johdetaan biosuodattimen kulmalla sijaitsevan kaivon kautta niskaojaan. Kattovedet johdetaan tällä hetkellä kompostointilaitoksen ns. takaosalta niskaojaan ja sisäpihan puolelta piha-alueen laskeutusaltaaseen. Vesiä arvioidaan muodostuvan noin 600 m3 vuodessa. Prosessi-ilman käsittely Laitoksen prosessi-ilman puhdistusjärjestelmä koostuu kaasupesurista ja biosuodattimesta. Pesurin veden ph säädetään rikkihapolla happamaksi. Kaasupesurissa on lämmön talteenottopiiri, jolla poistoilma tarvittaessa säädetään biosuodatukselle optimaaliseen lämpötilaan ja kaasun sisältämä lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimella. Talteen otettavaa lämpöenergiaa voidaan käyttää tuloilman ja rakennuksen lämmittämiseen. Kesäaikana ylilämpöä voidaan johtaa ulkoilmaan lauhduttimilla.

13 13 (90) Kaasupesurilta biosuodattimeen johdettavan ilman lämpötila on enintään +40 C ja suodattimessa suodatinmateriaalina käytetään esimerkiksi haketta ja kypsää kompostia. Materiaalissa elävät mikrobit hapettavat hajua aiheuttavia yhdisteitä. Materiaali vaihdetaan tai pöyhitään, jos materiaali kanavoituu, tiivistyy liikaa tai muuten menettää puhdistustehokkuutensa. POLTTOAINEET, KEMIKAALIT JA ENERGIANKÄYTTÖ Polttoaineet ja kemikaalit Rikkihapposäiliön tilavuus on 10 m3 ja se on varustettu suoja-altaalla ja pintamittarilla. Rikkihappoa käytetään noin tonnia vuodessa. Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa on 18,4 tonnia. Pyöräkuormaajan polttoaine varastoidaan maanpäällisessä kaksivaippaisessa litran IBC-säiliössä. Säiliö on valmistettu vuonna 2010 ja viimeisin tarkastus on tehty kesäkuussa Säiliössä on sähkökäyttöinen pumppu. Varastointi- ja tankkauspaikka on asfalttipintainen. Laitokselta löytyy imeytysturvetta mahdollisten vuototilanteiden varalle. Polttoainetta käytetään noin litraa vuodessa, josta litraa arvioidaan menevän jälkikypsytyskentällä tehtävissä siirtotöissä. Laitoksella varastoidaan pieniä määriä työkoneissa tarvittavia öljyjä ja muita kemikaaleja pihamaalla olevassa varastokontissa. Työkoneet huolletaan laitoksen piha-alueella peitteen päällä. Energian käyttö ja arvio energiatehokkuudesta Laitos saa lähes kaiken tarvitsemansa lämpöenergian kompostointiprosessista. Sähköä kuluu noin MWh vuodessa. Kompostointilaitos käyttää energiaa arviolta kwh/jätetonni. Kompostointiprosessista saatavalla lämpöenergialla lämmitetään prosessi-ilmaa, laitosta ja sosiaalitiloja. Prosessi-ilman puhdistuslaitteiston vesi lämmittää glykolipiirin vettä, joka lämmittää rakennuksen lattialämpöpiirit. Glykolipiiri lämmittää lämmönvaihtimen avulla myös sisään tulevan ulkoilman. Myös tunnelit lämmittävät omalla lämmöllään laitosta ja konehuoneita ilmakanavista johtuvan lämmön seurauksena. Kesäaikaan yli jäävä lämpö johdetaan ulkoilmaan lauhduttimilla. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Hakemuksen mukaan laitos ei ole teollisuuspäästödirektiivin mukainen laitos, mutta sen toimintaan voidaan soveltaa jätteenkäsittelyn ja kemianteollisuuden päästöjen puhdistamista koskevia BREF-asiakirjoja. Laitokselle on laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Selvityksessä on arvioitu, miten tuotantotekniikat ja -prosessit, raaka-aineiden käyttö, päästöjen ja jätteiden vähentämiseen tähtäävät toimet sekä energian käytön tehokkuuteen liittyvät toimenpiteet vastaavat parasta käyttökelpoista

14 14 (90) tekniikkaa. Selvityksen yhteenvedossa todetaan laitoksen edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja kompostointiprosessi kokonaisuudessaan vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Jätevesi Väkevän jäteveden laatu ja keskimääräinen kuormitus 6/2003-4/2014: Kiintoaine mg/l Keskiarvo Mediaani Kuormitus g/d ka.* Kuormitus kg/a ka. AVL ** ph Kok. N mg/l NH4-N mg/l NO3-N mg/l Kok. P mg/l 5,7 5, ,4 2,9 0, , , (NH4)2 SO4 g/l ,2 SO4-S mg/l Keskiarvo Mediaani Kuormitus g/d ka.* Kuormitus kg/a ka. AVL ** Sähkönjohtokyky ms/m ,1 CODCr mg/l BOD7ATU mg/l ,9 Sameus FNU 51 8,7 42 Väri mg Pt/l Fe mg/l Zn mg/l ,92 0,83 0,063 0, ,76 0,052 0,28 0,019 0,45 * Keskimääräisen arvioidun virtaaman ja keskimääräisen veden laadun perusteella ** Keskimääräisen kuormituksen ja asetuksen (209/2011) 2 :n mukaisten ominaiskuormitusten perusteella. Poistoilman sisältämän ammoniakin puhdistamisen tuloksena syntyvien väkevien jätevesien laatu poikkeaa tyypillisestä yhdyskuntajätevesien laadusta merkittävimmin korkean typpipitoisuuden osalta. Väkevän jäteveden typpikuormitus vastaa keskimäärin noin AVL:n jätevesikuormitusta. Vesi on myös hapanta ja sen alkaliteetti on alhainen. Väkevien jätevesien kiintoainepitoisuus on yleensä alhaisempi verrattaessa yhdyskuntajätevesiin. Happea kuluttavien ainesten (BOD ja COD) ja fosforin pitoisuudet ovat yhdyskuntajätevesiin verrattaessa alhaisia. Laimeiden jätevesien laatu ja keskimääräinen kuormitus aikavälillä 6/2003 4/2014: Kiintoaine mg/l Keskiarvo Mediaani Sähkönjohtokyky ms/m ph Kok. N mg/l NH4-N mg/l NO3-N mg/l Kok. P mg/l 7,1 7, ,4 3,1

15 15 (90) Kuormitus g/d ka.* Kuormitus kg/a ka ,3 AVL ** ,3 SO4-S mg/l Cl - mg/l CODCr mg/l BOD7ATU mg/l Sameus FNU Väri mg Pt/l Alkaliteetti mg/l Zn mg/l Keskiarvo ,0 0,36 Mediaani ,5 0,32 Kuormitus g/d ka.* 1,3 Kuormitus kg/a ka. 0,46 AVL ** 4,4 * Keskimääräisen arvioidun virtaaman ja keskimääräisen veden laadun perusteella ** Keskimääräisen kuormituksen ja asetuksen (209/2011) 2 :n mukaisten ominaiskuormitusten perusteella. Myös laimeiden jätevesien laatu poikkeaa merkittävimmin tyypillisestä yhdyskuntajätevesien laadusta korkean typpipitoisuuden osalta. Laimeiden jätevesien typpikuormitus vastaa keskimäärin noin AVL:n jätevesikuormitusta. Kiintoainepitoisuus on yleensä alhaisempi verrattaessa yhdyskuntajätevesiin, mutta vaihtelua esiintyy aika ajoin. Happea kuluttavien ainesten (BOD ja COD) ja fosforin pitoisuudet ovat keskimäärin yhdyskuntajätevesiin verrattaessa alhaisia. Laimeat jätevedet ovat ph -arvoltaan lähellä neutraalia ja vesillä on myös kykyä vastustaa ph:n muutosta. Väkevien ja laimeiden jätevesien typpi on pääosin ammoniumtyppenä. Typpipitoisuudet ovat korkeita esimerkiksi tyypillisiin kaatopaikan suotovesiin verrattaessa. Yhdyskuntajätevesiin verrattaessa sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtokyky ovat korkeita. Metalleista sinkin pitoisuus on alhainen, kun sitä verrataan jätevedenpuhdistamoille johdettavien vesien raja-arvoihin. Päästöt pohjaveteen Alueen pohjaveden laatua on seurattu yhdestä laitosalueen kaakkoispuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta (HP8A). Pohjaveden laatu on ollut seuraava: Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan pohjaveden laatu on ollut suhteellisen tasaista. Pohjavesi on hapetonta ja siinä esiintyy runsaasti rautaa ja mangaania. Näytteen värissä ja ulkonäössä sekä sameudessa tapahtuu aika ajoin muutoksia. Näyte on todettu usein kellertäväksi ja hieman sameaksi. Pohjaveden kloridipitoisuus on ollut laskussa. Talousveden laatuvaatimuksiin tai -suosituksiin verrattuna raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittävät talousveden laatusuositukset. Lisäksi laatusuosituksia ovat aika ajoin sivunneet ph-arvo, sulfaatti- ja kloridipitoisuus, kemiallinen hapettuvuus (CODMn) ja väri sekä ulkonäkö. Sinkin pitoisuus on aika ajoin ylittänyt pohjaveden hyvästä kemiallisesta tilasta annetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Sulfaattipitoisuus on ollut hienoisessa nousussa ja se on vuosina 2012 ja 2013 sivunnut pohjaveden kemiallisesta tilasta annettua ympäristönlaatunormia.

16 16 (90) Pohjaveden tarkkailua laajennettiin vuonna 2009 kompostointialueelle, kun Metsä-Tuomelan jätevedenpuhdistamon salaojakaivon veden typpi- ja sulfaattipitoisuudet kohosivat. Kohonneiden pitoisuuksien mahdollisia syitä tutkittiin, mutta varmuutta lähteestä ei saatu. Varotoimenpiteenä jäteveden varastoallas poistettiin käytöstä ja kompostointialueelle asennettiin viisi uutta pohjaveden havaintoputkea (HP1 HP5). Varastoaltaan viereen asennetusta havaintoputkesta HP3 ja varastoaltaan ja puhdistamon väliin asennetusta havaintoputkesta HP5 otetuissa näytteissä oli korkeita typpi- ja sulfaattipitoisuuksia vuonna Varastoaltaan käytöstä poiston jälkeen pitoisuudet ovat näillä havaintopisteillä kääntyneet laskuun. Vuosina 2013 ja 2014 on havaintopisteellä HP5 todettu aiempaa korkeampia typen ja sulfaatin pitoisuuksia. Päästöt pintavesiin ja vesistöön Laitoksen salaojavedet Salaojavesien laatua seurataan kahdesta salaojakaivosta (SO13 ja SO15). Salaojavesien laatu 2/2004 4/2014 on ollut seuraava: SO13 Keskiarvo Mediaani SO15 Keskiarvo Mediaani Sähkönjohtokyky ms/m ph Kok. N mg/l NH4-N mg/l NO3-N mg/l Kok. P mg/l SO4S mg/l CODCr mg/l ,9 6, ,1 1, ,052 0, ,0 7, , ,0 0, mg/l Sameus FNU Väri mg Pt/l <31 <30 <3,5 <3,0 2,4 1, <30 <30 <3,5 <3,0 82 7, BOD7 ATU Typen pitoisuudet ovat salaojavedeksi kohtuullisen korkealla tasolla. Typpipitoisuuksien mediaanitaso vastaa tasoltaan puhdistetun jäteveden pitoisuustasoa. Typpi on esiintynyt viime vuosina pääosin nitraattityppenä. Ravinteista fosforin pitoisuudet ovat alhaisia, mikäli niitä verrataan esimerkiksi puhdistetun jäteveden tasoon. Kuitenkin vuonna 2013 fosforin pitoisuus kohosi huomattavasti salaojakaivolla SO15. Tämän jälkeen tarkkailupisteen fosforin pitoisuus on kääntynyt laskuun. Ravinteiden osalta pitoisuustason vaihtelu on merkittävää ja pitoisuudet ovat olleet viime vuosina hieman korkeammalla tasolla kuin aiemmin tarkkailun aikana. Salaojavesien ph-arvo on lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat pääosin hulevesille tyypillisellä tasolla. Happea kuluttavien ainesten (COD ja BOD) pitoisuudet ovat pääosin alhaisella tasolla. Täydennyksen mukaan tiivistyskerroksen yläpuolisista salaojavesistä on otettu näyte vuonna 2010, mutta sen jälkeen vesiä ei muodostunut. Hulevedet Piha-alueen hulevesiin sisältyy myös kompostointilaitoksen tiivistyskerroksen alapuolisia salaojavesiä. Tutkimuspisteenä on V-mittapato.

17 17 (90) Vesien laatu11/2006 4/2014 on ollut seuraava: Kiintoaine mg/l Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani SO4-S mg/l Sähkönjohtokyky ms/m Clmg/l 5,9 2,8 ph Kok. N mg/l NH4-N mg/l NO3-N mg/l NO3+ NO2-N mg/l Kok. P mg/l 7,0 7, , ,1 0,81 Alkaliteetti mg/l 1,7 1,9 CODCr mg/l BOD7ATU mg/l Sameus FNU Väri mg Pt/l Vesien metalli- ja bakteeripitoisuudet 9/2006 4/2014 ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Mediaani Fe µg/l Pb µg/l 1,6 1,1 Zn µg/l Al µg/l As µg/l 1,6 0,5 Cd µg/l <0,3 <0,3 Co µg/l 1,4 0,7 Cr µg/l 3,0 2,6 Cu µg/l 20 8,1 Ni µg/l 4,9 4,0 Vesien fekaalisten koliformisten bakteerien määrät ovat olleet < pmy/100 ml ja enterokokkien pmy/100 ml. Ravinteiden (typpi ja fosfori) pitoisuudet ovat hulevedeksi kohtuullisen korkealla tasolla. Typpi on esiintynyt viime vuosina pääosin ammoniumtyppenä. Ravinteiden osalta pitoisuustason vaihtelu on erittäin suurta ja pitoisuudet ovat olleet viime vuosina hieman korkeammalla tasolla kuin aiemmin tarkkailun aikana. Ravinteiden päästöpitoisuuden vesien mediaanitaso vastaa tasoltaan puhdistetun jäteveden pitoisuustasoa. Vesien kiintoainepitoisuudessa esiintyy huomattavaa vaihtelua. Kiintoainepitoisuuden mediaanitaso 50 mg/l on hulevesille tavanomaisella tasolla. Vesien ph-arvo on lähellä neutraalia, sähkönjohtavuus ja sulfaatti- ja kloridipitoisuudet ovat pääosin hulevesille tyypillisellä tasolla. Happea kuluttavien ainesten (COD ja BOD) pitoisuudet ovat mediaanitasoltaan hulevesille tavanomaisella tasolla. Raskasmetallien pitoisuustaso on mediaanitasoltaan hulevesille tavanomaisella tai alhaisella tasolla. Yhteenveto Vesistökuormituksessa vaihtelu on erittäin suurta. Vaihtelu johtuu osin vuodenaikojen ja vuosien erilaisista sääolosuhteista. Myös tarkkailukertojen välillä vaihtelu pitoisuustasoissa voi olla erittäin suurta riippuen millaiseen sääolosuhteeseen tarkkailukerta ajoittuu. Jos tarkkailu painottuu pelkästään kevään ja syksyn ylivirtaamakauteen tulee kuormitus helposti yliarvioitua. Seuraavassa taulukossa on laskettu vesistökuormitus vuosilta 2012 ja 2013, sekä keskimäärin ajalta Laskennassa on pitoisuustietona käytetty kunkin ajanjakson keskimääräistä pitoisuutta V-padon mittapisteellä. Virtaamatiedossa ei ollut käytettävissä V-padon virtaamamittaustuloksia, koska V-padolla ei yleensä ole virtausta, joten virtaama on laskennallinen.

18 18 (90) Virtaaman laskennassa on huomioitu hulevedet ja salaojavedet. Hulevesimäärä on laskettu viemäröidyn alueen pinta-alan ja sadannan tulona. Salaojavesiä on arvioitu syntyvän samassa suhteessa hulevesiin kuin vuonna 2007, jolloin virtausmittaustietoja V-padolta oli käytettävissä. Kuormitus Keskiarvo Kiintoaine kg/d Kok. N kg/d Kok. P kg/d SO4-S kg/d BOD7ATU kg/d 4,8 3,6 0,13 8,7 0,89 2,6 7,5 1,3 3,9 0,8 0, ,5 0,6 1,1 0,028 0,45 0,08 0,08 0,06 0, ,33 1,49 2,12 0,55 3,4 0,17 0,37 0,83 Kuormitusvaihtelu on erittäin suurta. Vuosina 2012 ja 2013 tarkkailukertoja (1 ja 2 kpl) oli vähän, joten myös sattuman osuus näytekerran sääolosuhteen suhteen korostui. Vuonna 2012 kuormitus oli keskimääräistä huomattavasti vähäisempää ja vuonna 2013 korkeampaa. Vuodet 2012 ja 2013 kuvastavat likipitäen kuormitusvaihtelun ääripäitä. Hakemuksessa on vertailtu kompostointilaitoksen keskimääräistä vesistökuormitusta vuosina Metsä-Tuomelan jäteaseman vesistökuormitukseen vuonna Kompostointilaitoksen ja jäteaseman vesistökuormitukset ovat olleet keskenään samaa suuruusluokkaa typen, fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta. Uutena vesistön kuormitusta lisäävänä toimintana kompostointilaitoksella on tarkoitus aloittaa kompostin jälkikypsytys. Jälkikypsytyksen aikana kentän hulevedet johdetaan Metsä-Tuomelan jätevedenpuhdistamolle. Jälkikypsytyskentän hulevedet lisäävät jonkin verran Metsä-Tuomelan jätevedenpuhdistamolle tulevaa jätevesikuormaa. Täydennyksessä hakija esittää, että piha-alueen hulevesien tarkkailussa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota näytteenoton ajankohtaan. Näytteet on otettava sellaisena ajankohtana, kun hulevesiä tulee eli sateella ja silloin, kun vesi virtaa V-padon läpi. Aikaisemmin näytteenotto on tapahtunut kiintoaineen erotusaltaasta seisovasta vedestä ennen V-patoa ja näin ollen tulokset eivät kerro todellista tilannetta. Vesistövaikutukset Metsä-Tuomelan jäteasemalta ja kompostointialueelta lähtevä purkuoja yhtyy peltoalueen ojaan, joka laskee edelleen Kyläjokeen. Kompostointialueelta aiheutuva kiintoainekuormitus voi ajan oloon mataloittaa purkuojaa tai peltoalueen ojaa ja yhdessä suhteellisen korkean ravinnetason kanssa luoda hyvät olosuhteet kasvillisuuden runsastumiselle. Hulevesien sisältämät ravinteet osaltaan lisäävät hieman alapuolisen vesistön rehevyystasoa.

19 19 (90) Hulevesien vaikutusaluetta on ensisijaisesti purkuoja ja Kyläjoki. Kyläjoki on pintavesityypiltään pieni savimaiden joki, jonka kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja ekologinen luokka tyydyttäväksi. Kyläjokea kuormittaa kompostointilaitoksen lisäksi mm. Metsä-Tuomelan jäteaseman niskaojien vesi ja jäteaseman jätevedenpuhdistamolta lähtevä jätevesi. Lisäksi purkuoja ja Kyläjoki sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella, joten ravinteiden osalta Kyläjoen merkittävimmäksi kuormittajaksi voidaan arvioida maatalous. Metsä-Tuomelan jäteaseman (ml. kompostointilaitos) vaikutuksia purkuvesistön tilaan on arvioitu Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu vuosina , Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, julkaisu 72/2014 -raportissa. Raportin mukaan kevään ja syksyn ylivirtaamakaudella hajakuormituksen vaikutukset ovat korostuneet purkuojan veden laadussa. Alivirtaamakaudella puolestaan Metsä-Tuomelasta laskevan ojan vesi on ollut laadultaan jätevettä ja kaatopaikkavesien vaikutus on ollut erittäin selvästi havaittavissa, mutta kuormitusvaikutus on ollut vähäinen vähäisen virtaaman ansiosta. Purkuojan vesistä on analysoitu myös vesiympäristölle haitallisista alkuaineista mm. nikkeli, lyijy ja kadmium. Näiden aineiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot eivät olleet ylittäneet pintavesille annettuja (VNA 1022/2006 ja VNA 868/2010) ympäristölaatunormeja. Vantaanjoen yhteistarkkailussa Metsä-Tuomelan jäteasemalta laskevan ojan vaikutuksia Kyläjoen veden laatuun on tarkkailtu kahdella jokihavaintopaikalla. Yhteistarkkailun vuosiyhteenvetoraportin 2013 mukaan lievä typpipitoisuuksien kohoaminen oli ainoa havaittava muutos Kyläjoen veden laadussa havaintopaikkojen välillä. Raportin mukaan typpipitoisuuksien kasvun aiheutti kaatopaikkavesien ohella myös peltovedet, joita jokeen tuli kuivatusalueelta ajoittain kaatopaikkavesiä enemmän. Toiminnanharjoittaja katsoo, että vesistökuormitusta alapuoliseen vesistöön on riittävää tarkkailla nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kuormitusta pyritään minimoimaan laskeuttamalla kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita laskeutusaltaassa, joka erottaa suuret kiintoainepartikkelit vedestä ennen kuin vedet kulkeutuvat V padon kautta kahdella sihdillisellä rengaskaivolla varustettuun avo-ojaan (niskaoja). Laskeutusaltaan ja rengaskaivoilla varustettua avo-ojan pohjien lietettä ruopataan tarvittaessa, jotta kiintoaineen erotuskyky olisi mahdollisimman hyvä. Tarvittaessa kiintoaineen erotusta tehostetaan. Päästöt ilmaan Haju- ja ammoniakkipäästöt Haju- ja ammoniakkimittausten ilmamäärällä painotetut keskiarvot vuosina :

20 20 (90) Vuosina laitoksen poistoilman hajupitoisuudet ennen kaasupesuria ovat olleet oue/m3. Biosuodattimen jälkeiset hajupitoisuudet ovat olleet oue/m3. Reduktio on ollut %. Mittaustulosten perusteella voimassa olevan ympäristöluvan mukaista päästöraja-arvoa oue/m³ ei ole ylitetty vuosina Vuosina ammoniakin pitoisuudet poistoilmassa ennen kaasupesuria ovat olleet ppm. Biosuodattimen jälkeiset pitoisuudet ovat olleet < 4 ppm. Reduktio on ollut %. Hajuhaittoja pyritään ennaltaehkäisemään huoltamalla biosuodatinta ja kaasupesuria. Lisäksi huolehditaan yleisestä siisteydestä erityisesti jätteiden vastaanottotilojen edustalla. Uutena kompostoinnin vaiheena tulee jälkikypsytys, joka on tarkoitus toteuttaa Metsä-Tuomelan jäteasemalla olemassa olevalla asfalttikentällä. Hajuhaitan välttämiseksi komposti kypsytetään tunneleissa mahdollisimman pitkälle. Näin toimittaessa jälkikypsytyksen hajupäästöt arvioidaan vähäisiksi. Nykyisin laitoksella välivarastoitavan kompostituotteen ei ole havaittu aiheuttavan mainittavaa hajuhaittaa. Kompostoinnin aktiivivaihe ja eniten hajuja aiheuttava vaihe suoritetaan laitoksen kompostointitunneleissa. Käytännön kokemus on, että kun tunnelivaihe itse laitoksessa hoidetaan hyvin, ei jälkikypsytyksessä muodostu juurikaan häiritseviä hajuja. Laitoksella tehtiin syksyllä 2017 kokeilu, jossa hevosenlannalla korvattiin tunnelivaiheen kompostoinnissa käytettävää turvetta. Havaintojen perusteella hevosenlanta aiheuttaa varsin vähän hajuhaittoja. Syynä on lannan sisältämä runsas määrä kuiviketurvetta, joka sitoo erittäin hyvin lannan sisältämän kosteuden ja lannan aiheuttamat hajut. Eniten hajuja aiheuttava toimenpide on kompostin seulonta ennen jälkikypsytystä. Varsinainen seula sijaitsee laitoksen sisäpuolella, mutta seulontaalite siirretään kuljetinta pitkin laitoksen ulkopuolelle. Kentällä tapahtuvan jälkikypsytettävän massan seulonnan ei arvioida aiheuttavan hajuhaittoja. Jäl-

21 21 (90) kikypsytysaumojen kääntämisestä ja kompostin lastaamisesta aiheutuu jonkin verran hajuja. Komposti on jälkikypsytyskentälle tuotaessa jo useimmiten ainakin tuorekompostikriteerit täyttävä eli varsin pitkälle kypsynyttä. Metsä-Tuomelan jäteaseman ja kompostointilaitoksen ympäristössä hajua ja muita ympäristövaikutuksia tarkkaillaan jatkuvatoimisesti lähialueen asukkaista kootun ympäristöpaneelin avulla. Paneelitarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 2005 alkaen. Paneeliin osallistuneiden määrä on ollut Vastausaktiivisuus on vaihdellut välillä 0 73 %. Raportoitujen havaintojen perusteella asukkaat ovat kuvanneet hajun laatua yleisimmin kaatopaikan ja kaasun hajuksi. Hajun laatua on myös kuvailtu mm. viemärin, kompostin, penkan, mädän, ulosteen ja lietteen hajuksi. Viimeksi hajua on kuvailtu kompostointilaitoksen hajuksi vuonna Hajuhavaintojen perusteella laskettu hajupäivien määrä kuukaudessa on vaihdellut suuresti. Toisinaan on ollut kuukausia, jolloin hajusta ei ole raportoitu lainkaan ja toisinaan hajusta on raportoitu kuukauden jokaisena päivänä. Vuonna 2014 tammi-elokuussa hajupäiviä on ollut keskimäärin 11. Hajulähteitä pyritään selvittämään ympäristöpaneelin havaintoajankohdilta käyttöpäiväkirjamerkintöjen avulla. Ympäristöpaneelissa kompostointilaitokselta ei ole saatu tietoa, että laitoksella olisi tapahtunut erityisiä hajua aiheuttavia poikkeuksellisia tilanteita. Hajutapahtumien syiksi on todettu mm. Nurmijärven kunnan jäteaseman kunnostus- ja huoltotoimenpiteitä. Aina hajuhavainnoille ei löydy erityistä syytä. Ympäristöpaneelin tulosten perusteella on vaikea arvioida, mikä osuus hajupäästöistä on peräisin kompostointilaitoksen toiminnasta. Hajumallinnus Hajumallinnus on esitetty raportissa Kekkilä Oy:n Nurmijärven jäteaseman hajumallinnus, Nablabs Oy, tutkimusraportti 204/2017, Raporttia on täydennetty toimitetulla Kekkilä Oy:n Nurmijärven jäteaseman hajumallinnuksen päivitys 2018, Eurofins Nablabs Oy, tutkimusraportti 118/2018, raportilla.

22 22 (90) Raporteissa on esitetty koko Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelyalueen hajumittaus- ja mallinnustulokset. Aumojen hajupitoisuudet määritettiin olfaktometrisesti eli mitattiin mittauspisteessä hajun voimakkuus. Hajupäästöt laskettiin hajupitoisuuksista. Päästöjen pohjalta on laadittu hajujen leviämismalli, jolla tarkastellaan jätteenkäsittelykeskuksen päästöjen leviämistä ja vaikutusta viihtyvyyteen. Mallinnuksessa käytetyt hajupitoisuudet ovat seuraavat: * Mallinnuksessa käytetty näyte Suurin hajupitoisuus (1 600 HY/m3) biosuodattimelta perustui aiempiin hajumääritystuloksiin. Vähiten haisivat näytteet, jotka oli otettu kaatopaikan portilta ja siirtokuormausasemalta. Suurin mallinnuksen hajunlähde oli kaatopaikan penkka, jonka osuus koko jätteenkäsittelykeskuksen hajupäästöistä oli 57,9 %. Kompostitoiminnot ja aumojen kääntö on jaksotettu siten, että kompostitoimintoja on 15 tuntia viikossa ja aumojen kääntöä 15 tuntia kuukaudessa. 1 perustuu toiminnanharjoittajalta saatuun tietoon Raporteissa on esitetty kaatopaikan penkan ja kompostointilaitoksen yhteinen hajumallinnus, kompostointilaitoksen hajumallinnus ja erikseen kompostointilaitoksen aumojen hajumallinnus. Hajupitoisuus 1 HY/m3 tarkoittaa juuri aistittavaa hajua, 3 HY/m3 on selvä tunnistettava haju ja 5 HY/m3 tarkoittaa melko voimakasta hajua. Epämiellyttävän hajun pitoisuus 5 10 HY/m3 yleensä koetaan häiritsevänä. Suomessa ei ole tuntikohtaisen hajun suurimmille pitoisuuksille ohjearvoja. Ohjearvot

23 23 (90) perustuvat yleensä toiminnasta aiheutuvien hajujen ilmenemiseen ympäristössä hajutunteina vuodessa, eli kuinka monta prosenttia vuoden tunneista jokin toiminta aiheuttaa tietyn suuruista hajuhaittaa tietyllä alueella. Hajutunti tarkoittaa sitä, että kyseisenä tuntina hajun voimakkuus ylittää tietyn hajupitoisuuden. Kompostointilaitos Vuoden tuntikohtainen 5 HY/m3 maksimipitoisuus (pitoisuus, jolla edes joskus vuoden aikana hajupitoisuus 5 HY/m3 ylittyy kompostointilaitoksella) vaihteli noin 1,3 kilometrin etäisyydellä laitoksella. Kuvassa 1. on esitetty yhden tunnin hajun suurimmat pitoisuudet. 1 Hajupitoisuuden 1 HY/m3 esiintyminen 2 % vuoden tunneista kompostointilaitoksella (175 h) yhden tunnin pituisena hajuhaittana ulottui noin 300 metrin etäisyydelle laitoksesta. Kuvassa 2. on esitetty hajutuntien osuus vuodessa, juuri aistittava haju (1 HY/m3).

24 24 (90) 2 Kompostointilaitoksen aumat Vuoden tuntikohtainen 5 HY/m3 maksimipitoisuus (pitoisuus, jolla edes joskus vuoden aikana hajupitoisuus 5 HY/m3 ylittyy kompostointilaitoksella) on noin 500 metriä. Kuvassa 3. on esitetty pitkäaikaisen yhden tunnin hajun suurimmat pitoisuudet. 3 Hajupitoisuuden 1 HY/m3 esiintyminen 2 % vuoden tunneista kompostointilaitoksella (175 h) yhden tunnin pituisena hajuhaittana ulottui reilun 200 metrin etäisyydelle laitoksesta. Kuvassa 4. on esitetty hajutuntien osuus vuodessa, juuri aistittava haju (1 HY/m3).

25 25 (90) 4 Raportin 118/2018 mukaan Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua voidaan havaita suotuisissa oloissa ainakin joskus noin 3,2 kilometrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta. Eniten asutusta jää pitkäaikaisen hajun vyöhykkeelle 5 HY/m3 (melko voimakas haju) Kumpulassa, Lepolassa, Puotilassa ja Nurmijärven keskustan liepeillä. Alueella, jolla hajutuntien osuus vuoden tunneista on 2 % tai enemmän, on kiinteistöjä Savelassa. Raportin mukaan hajuhaittojen vähentämisen kannalta on tärkeintä keskittyä eniten hajua tuottaviin päästölähteisiin. Tutkimuksen perusteella sellaisia olivat peittämätön kaatopaikan penkka ja kompostointilaitoksen auma 1. Näistä hajukuvausten perusteella epämiellyttävämpiä hajuja tuli kaatopaikan penkasta. Näytteenoton aikana kaatopaikan soihtupoltin oli poissa käytöstä, joten kaatopaikkakaasua saattoi erittyä penkasta normaalia enemmän, jolloin mittaus penkasta suoritettiin poikkeustilanteessa. Penkan todellinen hajupitoisuus on todennäköisesti normaalitilanteessa nyt mallinnettua huomattavasti pienempi. Täydennyksessä on selvitetty kompostointilaitoksen eri hajulähteitä ja niistä aiheutuvia hajupäästöjä: - Kompostin tukiaineena käytetään erikokoista puuhaketta (tuore puu), josta ei aiheudu hajupäästöjä. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia metsäteollisuuden sivutuotteita kuten kuorimateriaaleja, joista aiheutuvat hajupäästöt ovat vähäisiä. - Jälkikypsytyskentällä tehtävän seulonnan hajupäästö on suurin piirtein saman suuruinen kuin jos seulonta tehdään laitoksen sisätiloissa ja komposti siirretään jälkikypsytyskentälle. Kompostin seulontaa tehdään keskimäärin tuntia viikossa. Seulonnasta aiheutuvat hajupäästöt ovat hetkellisiä ja ajoittuvat päiväaikaan. Seulottava komposti on noin kaksi kuukautta jälkikypsytyskentällä kypsynyttä kompostia ja on seulonnan