Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla kertyvän lietteen käsitteleminen rumpukompostoinnilla ja toiminnan aloittamislupa, Savonlinna

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 47/06/2 Dnro ISY-2006-Y-16 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla kertyvän lietteen käsitteleminen rumpukompostoinnilla ja toiminnan aloittamislupa, Savonlinna LUVAN HAKIJA Savonlinnan kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Savonlinnan kaupunki on pyytänyt ympäristölupavirastoon saapuneessa, ja täydennetyssä hakemuksessa ympäristölupaa Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolla kertyvän lietteen käsittelemiseen rumpukompostoinnilla, joka sijoitetaan jätevedenpuhdistamolle. Hakija on lisäksi pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa eli oikeutta saada aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lietteen käsittelytoiminnan ympäristöluvan tarve perustuu ympäristönsuojelulain 28 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momenttiin. Puhdistamolle sijoittuva lietteen käsittely liittyy teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi puhdistamon toimintaan. Lupa-asian käsittelee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 8) kohdan perusteella.

2 PUHDISTAMON SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ 2 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Savonlinnan kaupungin Pihlajaniemen kaupunginosassa Puhdistamo -nimisellä tilalla (kiinteistötunnus ), jonka rakennuksineen omistaa Savonlinnan kaupunki. Kiinteistöllä on nykyisin puhdistamon prosessi-, valvomo- ja sosiaalitilat, lietteen sakeuttamo, kuivatun lietteen varastokatos sekä jätevesilietteen aumakompostointialue. Hakemuksessa esitetty lietteenkäsittelylaitos on tarkoitus sijoittaa puhdistamon viereen tehtävään rakennukseen. Savonlinnan keskustaajaman yleiskaavassa 2000 puhdistamon alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) ja ympäröivä alue lähivirkistysalueeksi (VL). Puhdistamon kaakkoispuolella on teollisuus- ja varastoalue (T) sekä länsi- ja luoteispuolella pientalovaltainen asuntoalue (AP). Voimassa olevassa, vahvistetussa asemakaavassa puhdistamon alue on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (kaavamerkintä ET) ja puhdistamon lähiympäristö puistoksi (VP). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin päässä rakennettavasta lietteenkäsittelylaitoksesta. Alle 300 metrin päässä lietteenkäsittelylaitoksesta on neljä asuinrakennusta AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Pihlajaniemen jätevesipuhdistamon toimintaan ympäristöluvan päätöksellä nro 33/03/2, , jossa puhdistamolietteen kompostoinnista on annettu seuraava lupamääräys: " 7. Puhdistamon kompostointialueella saadaan kompostoida puhdistamolla syntyvää kuivattua lietettä aumakompostointina saakka." Itä-Suomen ympäristölupavirasto on pidentänyt päätöksellä nro 140/04/2, aumakompostoinnin määräaikaa saakka. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut ympäristöluvan Pihlajaniemen jäteve-

3 denpuhdistamoalueelle sijoitettavan puhdistamolietteen termisen kuivauslaitoksen toimintaan päätöksellä nro 87/05/2, TOIMINNAN KUVAUS Hakemuksen tausta Savonlinnan kaupunki on luopunut hankkeesta toteuttaa puhdistamolietteen terminen kuivauslaitos, koska rumpukompostointi on osoittautunut termistä kuivausta edullisemmaksi lietteen jatkokäsittelymenetelmäksi. Hakija pitää lietteen rumpukompostointia vähäisen energiatarpeen vuoksi ympäristön kannalta parempana ratkaisuna kuin termistä kuivausta. Lietteen käsittely ja kompostointi Puhdistamon ilmastus- ja esiselkeytysaltaista poistetaan lietettä tasaisesti päivittäin. Liete pumpataan lietteen sakeuttamon kautta kuivauslingolle. Kuivatun lietteen kuivaainepitoisuus on %. Kuivauslingon sijasta voidaan käyttää varalla olevia suotonauhakuivaimia. Kuivattua lietettä syntyy noin tonnia vuodessa. Lingolla kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan rumpukompostointilaitoksella. Laitokselle hankitaan kaksi tai kolme tilavuudeltaan 125 m 3 :n rumpukompostoria, joiden pituus on noin 14 m ja korkeus 4 m. Kaksi kompostointirumpua riittää nykyiselle tonnin lietemäärälle. Kolmen rummun kapasiteetti on tonnia lietettä vuodessa. Liete syötetään välivarastoimatta lietekuivaimelta kompostointirumpuihin. Kuivattuun lietteeseen sekoitetaan tukiainetta ja sekoitettu massa syötetään jatkuvatoimisiin pyöriviin kompostointirumpuihin, joihin johdetaan ilmaa tuloilmapuhaltimien ja ilmastimien avulla. Seoksen viipymä rummussa on 6-12 vuorokautta. Tukiaineena käytetään ensisijaisesti turvetta, jota sekoitetaan yhteen lietetonniin noin 1,2 m 3. Tukiaineena on mahdollista käyttää myös olkea, puuhaketta, kutterinlastua ja kierrätettävää kompostoitua massaa. Turve siirtyy varastosta ( m 3 ) automaattisesti sekoitusruuveille, jotka sekoittavat tukiaineen lietteen kanssa tasalaatuisek-

4 si massaksi. 4 Kompostointilaitoksella ei oteta vastaan sivutuoteasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus nro 1774/2002) mukaisia I-luokan jätemateriaaleja. Lämmin poistoilma, joka sisältää kompostoinnissa höyrystynyttä vettä, siirretään kompostointirummusta poistoilmapuhaltimella lämmön talteenoton kautta poistoilmaputkistoon. Lämmön talteenotossa osa poistokaasun vesihöyrystä tiivistyy nesteeksi. Tiivistynyt kondenssivesi, joka sisältää epäpuhtauksia, johdetaan jätevedenpuhdistamon viemäriin tai takaisin kompostointiprosessiin. Osa poistokaasun haisevista yhdisteistä poistuu kondenssiveden mukana. Lämpöpumpulla talteen otettu lämpöenergia siirretään lämminvesivaraajaan ja käytetään kompostointilaitoksen rakennuksen ja lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Lämmön talteenoton jälkeen poistoilma käsitellään hajun poistamiseksi otsonoimalla. Kompostoitu aines siirretään rummusta poistoruuvin avulla katokseen, missä komposti viipyy kasassa jälkikypsytyksessä 2-3 kuukautta. Kompostia ei käännetä tänä aikana. Sen jälkeen komposti kuljetetaan loppukäyttöön tai maanparannusseoksen valmistukseen. Kuormaukseen käytetään pyöräkuormaajaa ja kuljettamiseen kuorma-autoa. Vuonna 2005 tehtyjen määritysten perusteella lietteen raskasmetallipitoisuudet alittavat raja-arvot, jotka on annettu puhdistamolietteen ja lieteseoksen maanviljelykäyttöä varten valtioneuvoston päätöksessä 282/1994. Kompostoitavasta seoksesta poistuu rumpukompostoinnissa kosteutta %. Noin kolmen kuukauden jälkikypsytyksen jälkeen massamäärä on % pienempi kuin liete- ja turveseoksen yhteenlaskettu määrä ennen kompostointia. Laitosta hoidetaan ohjelmoitavan prosessiohjauksen ja etävalvonnan avulla. Prosessista seurataan massan ja poistoilman lämpötilaa, joista voidaan päätellä kompostoitumisprosessin toiminta. Prosessin ohjauksen ja etävalvonnan hoitaa Preseco Oy. Lisäksi laitoksen toimintaa, kuntoa ja toimivuutta seurataan ja valvotaan päivittäisin tarkastuksin.

5 5 Käytettävät kemikaalit Hajukaasujen käsittelyssä käytettävä otsonikaasu valmistetaan otsonigeneraattorilla ilman hapesta. Otsonia ei varastoida vaan se kulutetaan välittömästi. Otsoniputkilinjat ovat tiiviitä ja työntekijät eivät joudu kosketuksiin otsonin kanssa. Otsonin määrä on pieni ja siitä ei aiheudu turvallisuusriskiä. Jätteet ja niiden käsittely Lietteen rumpukompostoinnista ja katoksessa tapahtuvasta jälkikypsytyksestä ei synny kompostituotteen lisäksi merkittäviä määriä muita jätejakeita. Kompostin mahdollisessa jatkokäsittelyssä kuten seulonnassa voi kompostista lajittua pieniä kantoja ja kiviä. Toiminnassa syntyvät jätteet, joiden arvioitu määrä on noin kg vuodessa, lajitellaan paikallisten ohjeiden mukaan ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle. Huolloissa ja kunnossapidossa syntyy pieniä määriä öljy- ja voiteluainepitoisia jätteitä ja metallijätteitä. Nämä jätteet kuljetetaan ongelmajätteiden ja metallin keräykseen. Liikenne Liikenne on kompostoinnin tukiaineen kuljetusta laitokselle ja kompostoidun tuotteen poiskuljetusta. Laitokselle tuodaan tukiainetta turverekalla 2-3 kertaa kuukaudessa. Laitokselta lopputuote kuljetaan pois suljetuissa kuormissa rekka-autolla keskimäärin 12 viikon välein, jolloin 2-3 päivän aikana kuljetetaan 8-12 rekkakuormaa (a' 100 m 3 ). Lopputuote kuormataan autoihin pyöräkuormaimella pääasiassa päiväaikana klo Kuljetukset hoidetaan arkisin päiväaikana. Kuljetusmäärät eivät lisäänny nykyiseen toimintaan verrattuna. Paras käyttökelpoinen tekniikka Kompostointilaitteiston toimittavalla Preseco Oy:llä on kokemusta kompostoinnista ja erityyppisten jätejakeiden laitosmaisesta käsittelystä. Laitteisto on jatkuvatoiminen, pitkälle automatisoitu ja suljettu. Erityistä huomiota on kiinnitetty prosessin varmatoimisuuteen, poistokaasujen käsittelyyn, lietteen hygienisoitumiseen, työhygieniaan ja turvallisuuteen. Laitteistoa on kehitetty tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

6 Rumpukompostoinnin on todettu soveltuvan hyvin puhdistamolietteiden käsittelyyn. 6 Energian käyttö Kompostointilaitoksen sähkönkulutus on ensimmäisessä vaiheessa noin 50 MWh/a. Suurin osa rakennusten lämmitysenergiasta saadaan ottamalla talteen kompostoinnissa syntyvää lämpöenergiaa. PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesiin Rumpukompostointiprosessissa ei synny jätevesiä. Laitoksen saniteettitiloista ja laitospesuista syntyvät jätevedet sekä poistokaasujen lämmönvaihtimella tiivistyvät vedet johdetaan puhdistamolle. Kompostin jälkikypsytys on sijoitettu katokseen, josta ei tule jätevesiä. Piha-alueiden sadevedet johdetaan puhdistamolle. Rumpukompostointilaitoksen toiminta ei vaikuta vesistöön ja pohjaveteen. Päästöt ilmaan Lietteen siirto kompostointirumpuihin ja rumpukompostointiprosessi ovat täysin suljettuja. Kompostointirumpujen poistoilma käsitellään otsonointilaitteistolla. Otsoni johdetaan lämpöpumpun jälkeiseen poistoilmakanavaan, jossa se reaktiivisena hapettaa haisevia yhdisteitä ja tuhoaa poistoilman bakteerit. Poistoilmaputkisto on suunniteltu riittävän pitkäksi, jotta otsonin reaktioaika saadaan riittävän pitkäksi ennen poistoilman purkautumista ulkoilmaan. Otsonin ja kompostorin poistoilman sekoitusajan on oltava vähintään 10 sekuntia. Hakemuksen mukaan poistoilman ammoniakkipitoisuus on alle 20 ppm ja hajupäästö on hajuyksikköpitoisuutena alle hy/m 3. Rumpukompostointi pilkkoo hajua aiheuttavat yhdisteet. Jälkikypsytysaumaan siirretty kompostimassa on tasalaatuista ja se tuottaa lievää hajua vain välittömään ympäristöön.

7 7 Rumpukompostointilaitoksen hajupäästöt ovat samanlaisista laitoksista saatujen kokemusten mukaan samaa tasoa kuin lietteen termisen kuivauksen hajupäästöt. Toiminnasta hakijan arvion mukaan ei synny hajuhaittoja ympäristön asutukselle. Melu Laitoksella syntyy melua prosessilaitteista ja liikenteestä. Prosessilaitteet ovat rakennuksen sisällä. Laitoksen ympäristössä aiheuttama melutaso jää keskiäänitasona (L Aeq ) päivällä alle 55 db:n ja yöllä alle 50 db:n. Muut vaikutukset ympäristöön Rummussa kompostoituneen aineksen hygieeninen laatu on hyvä. Materiaali ei houkuttele lintuja tai pieneläimiä. Laitoksen päästöillä ei ole vaikutuksia ympäristön viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon eikä rakennettuun ympäristöön. TOIMINNAN RISKIT JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMINEN Kompostointiin liittyvä suurin ympäristöriski on materiaalin huono kompostoituminen. Tähän voi olla syynä laitteista johtuvat toimintahäiriöt ja prosessista itsestään johtuva riittämätön kompostoituminen. Suljettu rumpukompostointi takaa kompostin riittävän hygienisoitumisen, mikä voidaan varmistaa riittävällä viipymäajalla, riittävän korkealla lämpötilalla, hapellisilla olosuhteilla ja hyvällä sekoittumisella. Rakennettava järjestelmä mahdollistaa lyhytaikaiset huoltotoimet ilman, että koko kompostointiprosessi häiriintyy. Orgaanisia jätteitä käsiteltäessä on vaarana työntekijöiden altistuminen haittatekijöille kuten bioaerosoleille, haihtuville orgaanisille yhdisteille, endotoksiineille, mikrobeille ja patogeeneille. Laitos on jaettu toiminnallisiin lohkoihin, jolloin työilman laatua voidaan paremmin valvoa. Kaikki kuljettimet on katettu ja laitoksella ei käsitellä termofiilisessä kompostoitumisvaiheessa olevaa kuumaa massaa ulkopuolisilla koneilla.

8 8 Työntekijät eivät ole missään vaiheessa jatkuvasti kosketuksissa haitallisia mikrobeja tai patogeenejä sisältävän materiaalin kanssa. Henkilökunta käyttää tarvittaessa suojavarusteita. Laitoksella käytetään vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista vain otsonia. Otsonia ei varastoida, vaan se tuotetaan otsonigeneraattorissa juuri ennen käyttöä. Putkilinjat, joissa otsonia kuljetetaan, on suunniteltu tiiviiksi. Otsoni tuhoutuu lähes kokonaan prosessikaasujen käsittelyssä eikä siitä aiheudu riskiä ympäristölle. Liikennöinti ei lisäänny nykyisestään. Asiattomia henkilöitä ei päästetä alueelle. TARKKAILU Hakemukseen on liitetty kompostointilaitoksen tarkkailusuunnitelma koskee laitoksen toiminnan käyttötarkkailua ja kompostoidun tuotteen laadun seurantaa. Prosessin toimivuutta seurataan jatkuvalla lämpötilan mittauksella kompostointirummusta kolmesta kohdasta: rummun alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Lisäksi mitataan poistoilman lämpötilaa. Vaatimuksena on, että lämpötila on 24 tunnin ajan vähintään 55 o C kahden viimeisen mittauspisteen välillä ja että poistoilman lämpötila on vähintään 35 o C. Lisäksi massan lämpötila tarkistetaan viikoittain manuaalisella mittauksella. Kompostointirummussa kompostoidun massan kypsyyttä valvotaan viipymäaikojen ja lämpötilojen seurannan avulla Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) vaatimusten mukaisesti. Rummusta poistuvan tuorekompostin koostumusta ja laatua seurataan päivittäin aistinvaraisesti. Tuorekompostin on oltava lämmintä, lähes hajutonta, koostumukseltaan multamaista ja hienojakoista. Kompostoitavan lietteen laatua seurataan kuukausittain raskasmetalli- ja kuivaainepitoisuusmäärityksin. Valmiin lopputuotteen laatua seurataan määrittämällä kuiva-ainepitoisuus, ph, patogeeniset mikrobit vuosittain ja ensimmäisen toimintavuoden aikana kolme kertaa. Lopputuotteen laatumääritykset tehdään kompostimullan myyntiä varten KTTK:n ohjeistuksen ja lannoitelain mukaisesti.

9 9 Toiminnan käyttötarkkailussa seurataan kompostoitavan lietteen, tukiaineen ja lopputuotteen määriä. Poiskuljetettavista kuormista pidetään kirjaa. Poistokaasun ammoniakki- ja hajupäästöt mitataan ensimmäisenä toimintavuonna. Jos poistopiipusta mitattu poistokaasun ammoniakkipitoisuus on alle 2 ppm, seuraava mittaus tehdään viiden vuoden päästä. Jos ammoniakkipitoisuus on yli 15 mg/m 3, mitataan ammoniakkipäästö vuosittain. Hajukaasumittaus tehdään ensimmäisenä vuonna. Jos hajukaasupäästö on vuotuisena arvona (hajuyksikköä vuodessa) alle 75 % ympäristöluvan mukaisesta hajupäästöstä, tehdään seuraava hajukaasumittaus viiden vuoden kuluttua. Jos päästö on yli 75 % ympäristöluvan mukaisesta hajupäästöstä, seurantatarkkailua ja analyysejä tehdään vuosittain. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Savon ympäristökeskukselta sekä Savonlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ja pitämällä asiakirjat nähtävänä ympäristölupavirastossa ja Savonlinnan kaupungissa Kuulutus on postitettu asianosaisille. Ilmoitus hakemuksen vireilläolosta on julkaistu Itä-Savo lehdessä Lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon mukaan puhdistamolla muodostuva ylijäämäliete on käsiteltävä laitosmaisesti ja käsittelyprosessin on oltava hallittu. Hakemuksessa esitetty kompostointilaitos täyttää mainitut kriteerit, ja menetelmää voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Ympäristölupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisena, kun luvan myöntämisen edellytykset varmistetaan lupamääräyksillä muun muassa häiritsevän hajun osalta. Ympäristökeskus esittää, että hajupäästöjä ja hajukaasujen käsittelylaitteiston toimintaa on tarkkailtava normaalin käyttötarkkailun lisäksi vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä mittauksilla. Lisäksi hajun esiintymistä ja hajuhaittaa

10 ympäristössä on tarkkailtava säännöllisesti ympäristön asukkaista koostuvan paneelin avulla. 10 Rumpukompostointilaitoksen tarkkailusuunnitelma on päivitettävä vastaamaan ympäristönsuojelulakia ja valvontaviranomaisen tarpeita. Laitoksen toiminnasta ja kirjanpidosta sekä päästö- ja vaikutustarkkailutuloksista on laadittava vuosittain raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunnalle. Laitoksella on pidettävä kirjaa ainakin seuraavista asioista: 1. käsiteltävän lietteen määrä ja laatu 2. seos- ja tukiaineiden määrä, laatu ja alkuperä 3. kompostoinnin ja jälkikypsytyksen kesto 4. valmiin kompostituotteen määrä, laatu (mm. raskasmetallipitoisuudet), edelleen toimitus ja varastotilanne 5. hoitotoimet ja tarkkailutiedot 6. prosessin eri vaiheiden lämpötilamittaus 7. häiriötilanteet 8. ulkopuolisten tekemät valitukset. Toiminnan aloittamislupa voidaan myöntää, koska laitos vaatii valmistumisen jälkeen tietyn sisäänajovaiheen ollakseen toimintavalmis. Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on pitänyt laitosmaista rumpukompostointia ympäristöhaittojen kannalta ratkaisevasti parempana lietteen käsittelymenetelmänä kuin aumakompostointia kentällä. Laitoksen toiminnassa on varauduttava kuitenkin toimintahäiriöihin ja varmistettava, ettei laitoksesta pääse häiriötilanteissa ympäristöön hajua tai muita haittoja aiheuttavia tekijöitä. Perusteltua olisi asettaa lupamääräykseksi velvoite selvittää rummusta poistettavan massan kypsyys näytteenoton avulla toimintahäiriön jälkeen, jos häiriö kestää esimerkiksi vuorokautta pitempään. Vaatimuksena voi olla myös syöttää pitkäaikaisen häiriön jälkeen rummusta poistettava massa tietyn ajan uudelleen rumpuun käsiteltäväksi. Näin vältettäisiin jälkikypsytyskasaan joutumasta riittämättömästi kompostoitunutta ainesta, josta saattaisi aiheutua hajuhaittaa ympäristöön.

11 11 Toinen varajärjestelmä, joka olisi perusteltua asettaa lupamääräyksiin, olisi vaatimus jälkikypsytyskasakatoksen sulkemismahdollisuudesta. Katettu tila saataisiin tiiviiksi esimerkiksi pressuseinillä, jonka jälkeen tilasta olisi tarvittaessa mahdollisuus imeä ilmaa rummusta poistettavan ilman käsittelylaitteistoon, kunnes hajua aiheuttava aines on poistettu uudelleen käsiteltäväksi. Kolmas lupamääräyksiä koskeva vaatimus on jälkikypsytyskasojen poistokielto kesä - elokuun välisenä aikana, jolloin asukkaat oleskelevat eniten ulkona ja matkailijat liikkuvat kaupungilla. Lisäksi kasojen poisto pitää järjestää siten, ettei kasoista pääse tippumaan aineksia rekka-autojen pyöriin tai muihin rakenteisiin. Kuormakonttien on oltava ilmatiiviitä (ei pressuilla peitettyjä lavoja). Poistettavien kasojen alustat tulisi määrätä pestäväksi aina kasojen poiston jälkeen, jottei pohjalle jääviä aineksia pääsisi laitoksen omien koneiden pyörien mukana laitoksen ulkopuolelle. Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän lausunnon mukaan hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole terveydensuojelullista estettä. Ilmapäästöjen ja hajuhaittojen hallintamahdollisuuden voidaan olettaa parantuvan nykyiseen verrattuna. Toiminnasta aiheutuva melu ei lisääntyne nykyiseen verrattuna. Toiminnan mahdolliset häiriötilanteet on kartoitettava ja selvittävä toimintavarmuus häiriötilanteiden aikana. Lähialueen asutukselle kuljetusreitit mukaan lukien ei toiminnasta saa aiheutua terveyshaittaa missään olosuhteissa. Pihlajaniemen kylätoimikunta on ilmoittanut, ettei se vastusta lietteen rumpukompostointimenetelmää. Savonlinnan Vesi ja kompostoinnin urakoitsijana aloittava Preseco Oy velvoitettava jatkossa tekemään nykytekniikan avulla kaikki mahdollinen voitava kylän asuinviihtyisyyteen merkittävästi vaikuttavan hajuhaitan eliminoimiseksi. Hakijan selitys Hakija on antamassaan selityksessä vastannut lausunnoissa ja kylätoimikunnan kannanotossa esitettyihin vaatimuksiin seuraavasti.

12 Hajuhaitat pystytään hallitsemaan hakemuksen mukaisella rumpukompostointijärjestelmällä (Pihlajaniemen kylätoimikunta). 12 Tarkkailuohjelmaan sisällytetään selvitys toiminnasta häiriötilanteissa (Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä). Tarkkailusuunnitelman päivittäminen on tarpeen, mutta hakija ei pidä ympäristön asukkaista koostuvan hajuhaittaa tarkkailevan pysyvän paneelin tarpeellisuutta tässä vaiheessa perusteltuna (Etelä-Savon ympäristökeskus). Häiriötilanteissa lietteen syöttö kompostointirumpuihin pysähtyy automaattisesti. Puhdistamolla voidaan säilyttää ylijäämälietettä sakeuttamossa 2-3 vuorokautta. Tänä aikana saadaan häiriöt korjattua. Yleensä molemmat rummut eivät ole yhtä aikaa häiriötilassa tai huollossa. Pitemmissä häiriötilanteissa voidaan käyttää Nousialan jäteaseman yhteydessä toimivan kompostointilaitoksen palveluja. Kompostointiaika rummussa on riittävän pitkä. Tällöin jälkikypsytyskasassa oleva komposti, jota ei käännetä, ei haise. Näin ollen ei pressuseiniä tarvita. Jälkikypsytyskasojen poisto voidaan järjestää niin, että kasoja ei siirretä kesä-elokuun aikana (Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta). Muilta osin hakijalla ei ole huomauttamista viranomaisten lausunnoissa ja kylätoimikunnan kannanotossa esitetystä. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä ympäristölupaviraston päätösten 33/03/2, ja 140/04/2, perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Savonlinnan kaupungille ympäristöluvan Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamolle sijoitettavan puhdistamolietteen rumpukompostointilaitoksen toimintaan Savonlinnan kaupungissa. Tämän päätöksen lupamääräykset täydentävät päätöksellä nro 140/04/2, muutetun ympäristölupapäätöksen nro

13 13 33/03/2, määräyksiä. Ympäristölupapäätöksen nro 33/03/2 määräykset ympäristöluvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamisesta koskevat myös lietteen rumpukompostointia. Tämä ympäristölupapäätös korvaa lietteen termisen kuivauslaitoksen toimintaan päätöksellä 87/05/2, annetun ympäristöluvan. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt ilmaan 1. Puhdistamolietteen käsittely, rumpukompostointi, jälkikypsytys sekä kompostituotteen poiskuljetus on järjestettävä niin, että toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja ympäristölle. Rumpukompostoinnista ulkoilmaan johdettavan poistokaasun hajupäästön raja-arvo on hy (hajuyksikköä)/m 3 ja ammoniakin raja-arvo 25 mg/m 3. Raja-arvot on alitettava normaalissa käyttötilanteessa jatkuvasti. Poistokaasut on käsiteltävä otsonoimalla ja tarvittaessa lisäksi biosuodattimella. Otsonin ja poistoilman sekoitusajan on oltava ennen ulkoilmaan johtamista vähintään 10 sekuntia. Lietteen ja kompostin käsittely puhdistamoalueella 2. Kompostoimatonta puhdistamolietettä ei saa käsitellä ja säilyttää ulkona. Kompostoimaton liete on kuljetettava umpinaisissa ilmatiiviissä kuormissa. Rumpukompostoinnin toimintatehon on oltava jatkuvasti niin hyvä, että rumpukompostoidun kompostimassan säilytyksestä jälkikypsytyskasoissa ei aiheudu hajuhaittaa. Rumpukompostoitu massa on säilytettävä katetussa varastossa, josta kompostimassan tyhjennykset ja poiskuljetukset on tehtävä syyskuun toukokuun jaksolla arkipäivinä pääasiassa klo Jos rumpukompostoidusta massasta aiheutuu hajuhaittaa, on luvan saajan ryhdyttävä heti tarvittaviin toimenpiteisiin rumpukompostoinnin tehostamiseksi ja jälkikypsytys-

14 kasoista aiheutuvan hajuhaitan poistamiseksi. 14 Kompostituote on kuljetettava umpinaisissa kuormakonteissa. Komposti on kuormattava niin, että komposti ei kulkeudu ajoneuvojen pyörissä ja rakenteissa ympäristöön. Kompostikasojen alustat on puhdistettava pesemällä tyhjennysten jälkeen. Häiriö- ja poikkeustilanteet 3. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen kompostointilaitoksen toiminnan aloittamista selvitettävä toimintaan sisältyvät riskit ja häiriömahdollisuudet sekä täydennettävä puhdistamon häiriö- ja poikkeustilanteita koskevaa toimintasuunnitelmaa kompostointilaitoksen osalta. Puhdistamon ja kompostointilaitoksen hoitohenkilöstön on osattava toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa suunnitelman mukaisesti. 4. Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista tai haittaa terveydelle, luvan saajan on ryhdyttävä heti tarvittaviin toimiin vahinkojen estämiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen, tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. Toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja valvonta 5. Luvan saajan on tarkkailtava kompostointilaitoksen toimintaa ja käyttöä, kompostoinnin päästöjä ilmaan sekä päästöjen ympäristövaikutuksia. Lupapäätöksen nro 33/03/2 lupamääräyksessä 12 mainittu puhdistamolietteen käsittelyä koskevaa tarkkailusuunnitelmaa on muutettava siten, että se vastaa tämän päätöksen mukaista lietteen käsittelyä ja tarkkailuvelvoitetta.

15 Käyttötarkkailu 15 Lietteen käsittelyprosessin seuranta ja valvonta on järjestettävä hakemuksen liitteenä 6 olevan rumpukompostointilaitoksen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Käyttötarkkailussa on pidettävä kirjaa käsiteltävän lietteen määrästä ja laadusta, seosja tukiaineiden määrästä, laadusta ja alkuperästä, rumpukompostoinnin ja jälkikypsytyksen kestosta, valmiin kompostituotteen määrästä, laadusta, edelleen toimituksesta ja varastotilanteesta, prosessin eri vaiheiden lämpötilamittauksista, hoitotoimista, tarkkailutuloksista, häiriötilanteista ja mahdollisista valituksista. Päästöjen tarkkailu Rumpukompostoinnin ammoniakki- ja hajupäästöjä sekä hajukaasujen käsittelylaitteiston toimintaa on tarkkailtava käyttötarkkailun lisäksi vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä mittauksilla. Päästömittaussuunnitelma on esitettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen ensimmäisiä mittauksia. Mittaustulokset sekä käsittelylaitteiston tehokkuutta koskeva selvitys on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mittausten jälkeen. Samalla on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi päästöjen myöhempää tarkkailua koskeva suunnitelma. Ympäristökeskus voi muuttaa päästömittausten tiheyttä, jos siihen on mittaustulosten perusteella syytä. Vaikutusten tarkkailu Kompostoinnin päästöjen mahdollisesti aiheuttamaa hajua on tarkkailtava laitoksen ympäristössä ensimmäisen toimintavuoden aikana. Suunnitelma hajutarkkailun järjestämisestä on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen laitoksen käyttöönottoa. Tarvittaessa hajua on tarkkailtava myöhemminkin.

16 Tarkkailutulosten toimittaminen 16 Kompostointilaitoksen toiminnasta ja kirjanpidosta sekä tarkkailutuloksista on laadittava vuosittain raportti, joka on toimitettava jätevedenpuhdistamon vuosiraportin osana Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luparatkaisun perustelut Puhdistamolietteen käsittely sijoittuu jätevedenpuhdistamolle, jonka sijainti on yleiskaavan ja asemakaavan mukainen. Lietteen rumpukompostointi korvaa aumakompostoinnin, joka on aikaisemman ympäristölupapäätöksen mukaan lopetettava mennessä. Hakemuksessa esitetystä lietteen rumpukompostoinnista ja jälkikypsytyksestä ei aiheudu, kun laitoksen prosessin toimivuus varmistetaan ja poistokaasut käsitellään asianmukaisesti, hajuhaittaa ympäristön asutukselle. Toiminnasta ei aiheudu puhdistamon vesistöpäästöjen lisääntymistä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 koskevat poistokaasujen käsittelyä ja ilmapäästöjen rajoittamista sekä lietteen ja kompostin käsittelyä siten, että haju- ja muut ympäristöhaitat estetään.

17 17 Lietteen rumpukompostointitekniikka vastaa parasta käyttökelpoista lietteen käsittelytekniikkaa, jos suljetun kompostointiprosessin jatkuva moitteeton toimivuus varmistetaan sekä poistokaasut kerätään ja käsitellään tehokkaasti. Jotta jälkikypsytyksessä säilytettävästä kompostista ei aiheutuisi hajua, on rumpukompostoinnin oltava teholtaan jatkuvasti riittävä. Mekaanisesti kuivatun lietteen aumakompostointi ja avovarastointi ei ole sallittua puhdistamoalueella rumpukompostoinnin häiriötilanteissakaan jälkeen. Jos kompostoimatonta lietettä joudutaan häiriötilanteissa kuljettamaan muualla käsiteltäväksi, on kuormien oltava täysin tiiviitä aiheutuvien haittojen estämiseksi. Toiminnan häiriötilanteisiin ja toimintaan häiriötilanteiden aikana on tarpeen varautua ennalta suunnitelmallisesti. Määräys 3 koskee häiriö- ja poikkeustilanteita koskevan suunnitelman ajantasaistamista lietteen käsittelyn muuttuessa rumpukompostoinnin käyttöön oton jälkeen. Määräys 5 sisältää tarvittavat tarkkailuvelvoitteen muutokset, jotka aiheutuvat puhdistamoalueella harjoitettavan toiminnan ja päästöjen muuttumisesta. LAUSUNTO ESITETYISTÄ VAATIMUKSISTA Tehdyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lietteen rumpukompostointilaitoksen toiminta saadaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perustelu: Aumakompostoinnin korvaavan hakemuksessa esitetyn suljetun lietteenkäsittelyn on oltava käytössä mennessä. Päätöksen täytäntöönpanomääräyksen antamiseen on hankkeen kiireellisyydestä johtuva syy. Päätöksen täytäntöönpano lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 18 Ympäristönsuojelulain 3, 28, 31, 41-43, 46, 55, 56, 62 ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1, 5, 18, 19, 23 ja 37 Jätelain 6, 9, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 980 euroa. Perustelu: Maksu on 50 % yhdyskuntajätevedenpuhdistamon (asukasvastineluku ) lupamaksusta 1960 euroa, koska hakemus koskee puhdistamolla tapahtuvan toiminnan olennaista muuttamista. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Ahti Itkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneuvokset Ahti Itkonen ja Viljo Mikkonen (asian esittelijä). VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

20 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.