Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PPO 2008 Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee nestemäisten jätteiden käsittelylaitosta, biojätteen kompostointikentän laajentamista, öljyisten maiden kompostointikentän laajentamista, Stora Enso Oyj:n nappulaoksajätteen hyödyntämistä kompostoinnin tukiaineena, Paroc Oy Ab:n Oulun vuorivillatehtaan vuorivillasuodinjätteen kompostointia, rakennusjätteen käsittelyaluetta ja asfalttijätteen murskausta. Oulun Jätehuolto PL OULUN KAUPUNKI LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ruskon jätekeskuksessa otetaan vastaan yhdyskunta ja rakennusjätettä, erilliskerättyä bio ja energiajätettä, kotitalouksien ja yritysten ongelmajätteitä sekä jonkin verran teollisuuden ongelmajätteitä, öljyisiä jätteitä, öljyllä pilaantuneita maita, raskasmetallisakkoja ja erityisjätettä. Vuoden 2007 alusta Oiva pisteessä on otettu vastaan syntypaikkalajiteltua hyötyjätettä kuten muovia, paperia, pahvia, metallia, keräyskartonkia, lasia, käsittelemätöntä puutavaraa, risuja sekä kotitalouksien ongelmajätteitä. Oiva pisteessä otetaan vastaan myös tuottajavastuun piiriin kuuluvia SER romuja sekä autonrenkaita. Ruskon jätekeskus sijaitsee Ruskon kaupunginosassa noin kuuden kilometrin päässä Oulun keskustasta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ruskon jätekeskuksen nykyinen toiminta perustuu myönnettyyn ympäristölupaan (Dnro 1195Y ), joka koskee Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksen kaatopaikkatoiminnan jatkamista siihen liittyvine muine toimintoineen. Päätöksessä luetellut muut toiminnot ovat biojätteen kompostointi, ongelmajätteen, energiajätteen ja öljyisten maiden käsittely sekä Ruskon kaatopaikan vanhan osan maisemointi. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen (Dnro PPO 2007 Y ) koetoiminnasta, joka koskee Stora Enso Oyj:n nappulaoksajätteen hyödyntämistä kompostoinnin tukiaineena. Päätös on voimassa saakka. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen ( PPO 2008 Y ) koetoiminnasta koskien teollisuuden jätemateriaalien hyödyntämistä kaatopaikkojen pintarakennekerroksessa. Koetoimintalupa on voimassa syyskuun 2010 loppuun saakka. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Ruskon jätekeskusta koskevan valvonta ja tarkkailusuunnitelman muutoksen Ruskon jätekeskuksen alue on merkitty Oulun osayleiskaavassa 2020 jätteenkäsittelyalueeksi. Asemakaavassa Ruskon jätekeskukselle on vahvistettu 93 ha:n alue, josta suojaviheraluetta on noin 21 hehtaaria ja jätteenkäsittelylle varattua aluetta 72 hehtaaria. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ruskon jätekeskus sijaitsee luode kaakko suuntaisten moreeniharjannejaksojen välisessä painanteessa, johon on jäätikön sulamisvaiheessa kerrostunut lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa, savea ja silttiä. Hienorakeiset siltit ja savet ovat yleensä kerrostuman alaosassa moreenin päällä ja hiekkaiset lajitteet kerrostuman pintaosassa. Moreenimuodostumien topografiasta johtuen pohjavesi on alueella lähellä maanpintaa. Jätekeskusalueen eteläpuolella moreeniharjanteiden yläpinta putoaa maanpinnan alapuolelle ja pintakerrokset muuttuvat lajittuneiksi. Pohjoispuolinen moreeniselänne kaartuu jätekeskusalueen länsipuolella Lopakkaojan takana lounaaseen ja muodostaa paikallisen pohjaveden jakajan. Pohjavesien pääpurkautumissuunta on jätekeskusalueen pohjois ja itäpuolella luoteeseen moreeniharjanteiden suuntaan ja kääntyy alueen länsipuolella lounaaseen kohti Pyykösjärven ja Kuivasjärven välistä Laholaisojaa. Ruskon jätekeskuksen lähistön kaavoitetuille asuinalueille on rakennettu kunnallistekniikka, vesi ja viemärijohdot ja Ruskonniityntien varteen vesiposti. Puhdasvesikaivoja ei ole kaavoitetulla eikä kaavoittamattomalla alueella. Lähin yhtenäinen asuinalue sijaitsee noin puolentoista kilometrin etäisyydellä. Ruskon jätekeskuksen alue rajoittuu etelässä teollista toimintaa harjoittaviin kiinteistöihin. Pohjoisessa, lännessä ja idässä jätekeskuksen alue rajoittuu rakentamattomiin metsäalueisiin.

3 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskus on toiminut vuodesta 1981 Oulun kaupungin ainoana yleisenä kaatopaikkana, jonne toimitetaan käsiteltäväksi kaikki yhdyskuntajäte Oulun Jätehuollon toiminta alueelta. Ruskon jätekeskuksessa otetaan vastaan yhdyskunta ja rakennusjätettä, erilliskerättyä bio ja energiajätettä, kotitalouksien ja yritysten ongelmajätteitä sekä jonkin verran teollisuuden ongelmajätteitä, öljyisiä jätteitä, öljyllä pilaantuneita maita, raskasmetallisakkoja ja erityisjätettä. Vuoden 2007 alusta käyttöön otetussa Oiva pisteessä otetaan vastaan syntypaikkalajiteltua hyötyjätettä kuten muovia, paperia, pahvia, metallia, keräyskartonkia, lasia, käsittelemätöntä puutavaraa ja risuja sekä kotitalouksien ongelmajätteitä. Oivapisteessä otetaan vastaan myös tuottajavastuun piiriin kuuluva sähkö ja elektroniikkaromu sekä autonrenkaat. Oulun Jätehuollolla on käytössään ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sekä ISO standardin mukainen laatujärjestelmä. Ruskon jätekeskuksen nykyinen toiminta perustuu Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämään ympäristölupaan. Vedenhankinta ja viemäröinti Ruskon jätekeskuksen raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Oulun Vesi on myöntänyt Ruskon Jätekeskuksen jätevesille viemäriin johtamisluvan liikelaitosten lautakunnan päätöksellä ( ). Jätevedet johdetaan Ruskon jätekeskuksesta Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Energian käyttö Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos lämmitetään Ruskon jätekeskuksen mikroturbiinilaitoksen tuottamalla hukkalämmöllä. Mikroturbiinilaitos on biokaasulla toimiva sähköntuotantolaitos. Mikroturbiinilaitoksesta tulevien pakokaasujen lämmöllä lämmitetään Ruskon jätekeskuksen sisäisen lämmitysverkoston vesi. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos liitetään nykyiseen Ruskon jätekeskuksen sisäiseen lämmitysverkostoon. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen käyttämä sähkö saadaan samoin mikroturbiinilaitoksella biokaasusta tuotetusta sähköstä. Varasähkö saadaan valtakunnan sähköverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöjä syntyy öljyisten maiden kompostointikentällä, biojätteen kompostointikentällä sekä nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksessa. Vedet kerätään kompostointikentältä hallitusti ja viemäröidään. Kompostointikentillä on vesitiiviit kerrokset. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos on liitetty kompostointilaitokselta tulevaan viemäriin. Suotovesiä tai jätevesiä ei pääse kulkeutumaan vesistöihin.

4 4 Viemäriin vesiä johdetaan noin m3 vuodessa. Jätevedet johdetaan Oulun jätevedenpuhdistamolle. Päästöt ilmaan Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen toiminnasta voi syntyä lievää hajuhaittaa, jota esiintyy laitoksella ja sen välittömässä läheisyydessä. Biojätteen ja öljyisten maiden kompostointikentistä aiheutuu lievää hajuhaittaa riippuen tuulen suunnasta. Hajuhaittaa syntyy aumojen käännön yhteydessä. Aumojen käännöt tehdään tuulen suunnan ollessa pois päin asutuksesta. Asfalttijätteen murskauksessa saattaa aiheutua pölyämistä. Pölyämistä pyritään ehkäisemään pölyn talteenotolla ja tarvittaessa kastelulla. Pölyämisestä ei aiheudu haittaa käsittelyalueen ulkopuolisille alueille. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Suunnitelman mukaan esitetyistä toiminnoista ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Melu ja tärinä Asfaltin murskauksesta aiheutuu lieviä melupäästöjä asfaltin käsittelyalueella. Suunnitelman mukaan melu ei kantaudu jätekeskuksen ulkopuolelle. Liikenne ja liikennejärjestelyt Ruskon jätekeskuksessa käy päivittäin vuodenajasta riippuen kuorma autoja ja henkilöautoja kpl/pv. Lupahakemuksessa käsiteltävät toiminnot eivät lisää Ruskon jätekeskuksen liikennemääriä. Alueella on 30 km/h nopeusrajoitus. Väistämisvelvollisuudet on merkattu kärkikolmioiden avulla. Liikennettä on alueella aukioloaikoina: arkipäivisin klo ja lauantaisin huhti marraskuussa klo Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos Ruskon jätekeskukseen tulee vuosittain enintään tonnia hiekanerotuskaivojätteitä ja enintään tonnia muita lietteitä. Valtioneuvoston päätöksen (VNp 1049/1999 4) mukaan nestemäistä jätettä ei saa sijoittaa kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätös astui voimaan Valtioneuvoston päätöksessä nestemäisellä jätteellä tarkoitetaan jätevettä ja muuta nestemäisessä muodossa olevaa jätettä, ei kuitenkaan lietettä. Nestemäisten jätteiden käsittelyä varten rakennetaan Ruskon jätekeskukseen kesän 2008 aikana erillinen nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Laitoksessa käsitellään ravintoloissa, kahviloissa, teurastamoilla ja muussa elintarviketeollisuudessa syntyvät rasvaerotuskaivojätteet, sadevesi ja hiekanerotuskaivojen hiekat, teollisuuden lietteet sekä mahdollisesti kemiallisten vessojen jätteet sekä muut vastaavat nestemäiset jätteet tai lietteet. Nestemäiset jätteet käsitellään uudessa nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksessa korkealujuuksisista kankaista kudotuissa geotuubeissa, jotka päästävät veden lävitseen kiintoai

5 5 neen jäädessä geotuubin sisään. Geotuubiin lisätään polymeeria veden erottamiseksi kiintoaineksesta. Geotuubiin jäävä kiintoaines käsitellään jätetyypistä riippuen joko kompostoimalla tai sijoittamalla kaatopaikalle. Geotuubista poistunut vesi johdetaan öljynerottimen, rasvanerottimen ja näytteenottokaivon kautta viemäriin. Kaikista Ruskon jätekeskukseen vastaanotettavista nestemäisten jätteiden kuormista otetaan näytteet ominaisuuksien selvittämiseksi. Uusien toimittajien jäte erät testataan ennakkokokeilla, joilla voidaan todeta nestemäisten jätteiden erän soveltuvuus geotuubikäsittelyyn. Näytteenoton jälkeen jätteet puretaan nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksessa säiliöautoista vastaanottoaltaisiin. Laitoksessa on omat vastaanottoaltaansa rasvaerotuskaivo ja hiekanerotuskaivojätteelle sekä kolmas vastaanottoallas muille nestemäisille jätteille. Kolmas allas toimii myös tarvittaessa vara altaana hiekan ja rasvanerotuskaivojätteille. Vastaanottoaltaista molemmat jätetyypit pumpataan omiin erillisiin geotuubeihinsa. Tuubeihin lisätään polymeeria, joka tehostaa veden erottumista geotuubista. Vesi poistuu geotuubista huokoisen seinämän läpi ja kiintoaines jää geotuubiin. Poistunut vesi johdetaan viemäriin. Nestemäisten jätteiden käsittely suljetussa tilassa nykyisen kaatopaikalle sijoituksen sijaan parantaa nestemäisten jätteiden käsittelyä. Näin ollen nestemäisten jätteiden käsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat pienenevät huomattavasti nykyisestä käsittelystä. Laitosmaisessa käsittelyssä nestemäisten jätteiden aiheuttamat hajuhaitat pienenevät. Myöskään meluhaitat naapurustoon eivät lisäänny nykyisestä. Nestemäisten jätteiden käsittelyn siirtyessä erilliseen laitokseen toiminnan vaikutusalue rajoittuu laitoksen alueelle. Vaikutusalue on Ruskon jätekeskuksen sisällä ja rajoittuu hyvin pienelle alueelle. Suunnitelman mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia Ruskon jätekeskuksen ulkopuolisiin kiinteistöihin. Biojätteen laitosmainen kompostointi ja jälkikypsytys aumoissa Nykyinen toiminta Ruskon jätekeskuksessa kompostoidaan erilliskerättyä biojätettä laitosmaisesti. Biojätteen rumpukompostointilaitos valmistui kesällä Rakennuksessa on tiloja kahdessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on vastaanottotila, prosessitila ja tukiainevarasto. Toisessa kerroksessa on valvomotila. Kompostointiprosessi on jatkuvatoiminen eli 24 h/d, josta jätteiden vastaanottoa on 8 h/d. Toimintaa hoitaa laitosmies. Laitoksen kapasiteetti on 6000 t/a ja keskimääräinen käyntiaika vuodessa on 8400 h. Biojätteen kompostointi tapahtuu kolmessa polyuretaanilla eristetyssä 125 m3:n teräsrummussa. Jätteen viipymä rummussa on seitsemän vuorokautta. Laitos lämmitetään mikroturbiinin hukkalämmöllä. Laitos on täysin automatisoitu, mutta sitä voidaan käyttää myös käsiohjauksella valvomohuoneesta.

6 6 Prosessin kulku Biojäte otetaan vastaan kompostointilaitoksen esikäsittelytilaan. Esikäsittelytilan purkupaikalle vastaanotettu biojäte siirretään pyöräkuormaajalla esimurskaimeen. Biojätteen syötön yhteydessä murskaimeen syötetään myös tukiaine noin suhteessa 1:1. Tukiaineena käytetään risu ja oksahaketta. Esimurskaimelta biojäte tukiaineseos kuljetetaan hihnaa pitkin seularumpuun. Seularummussa seoksesta erottuvat mm. isot muovinpalaset. Seularummusta biojäte tukiaineseos siirretään ruuvikuljettimella kompostirumpuihin kompostoitumaan. Murskaimen jälkeen biojäte nostetaan kaksoisruuvikuljettimilla rumpuihin. Samanaikaisesti annostellaan ruuvikuljettimelle tukiainevarastosta turvetta. Tukiaineen ja biojätteen seossuhde on 1:1. Rumpuihin johdetaan ilmaa vapaaseen ilmatilaan rumpujen päistä sekä lisäilmaa rumpujen kylkiin poratuista reiìstä massan sisään puhaltavalla ilmastusjärjestelmällä. Lisäilma tuotetaan erillisellä kompressorilla. Kompostointiprosessin lämpötilat ovat C o :n välillä. Kompostointirumpuja pyöräytetään keskimäärin kerran vuorokaudessa. Kompostoituminen alkaa nopeasti ja sen aktiivivaihe kestää noin 5 7 vuorokautta. Seitsemän vuorokauden kuluttua jäte poistetaan rummusta ruuvikuljettimella katettuun ulkotilaan, josta se siirretään pyöräkuormaajalla kompostointilaitoksen vieressä sijaitsevalle jälkikypsytyskentälle. Jälkikypsytys tapahtuu aumoissa ja se kestää vähintään kolme kuukautta. Laitoksen käytön seuranta ja laadun valvonta Kompostointilaitoksen toiminnasta, hoidosta, häiriö ja poikkeustilanteista sekä laadunvalvonnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Rummussa olevan biojätteen lämpötilaa seurataan vähintään kerran viikossa. Biojätteen kosteusprosentti ja ph määritetään noin kerran kuukaudessa. Kompostin kypsyys määritetään Rottegrad kokeella noin kerran kuukaudessa. Ravinnesuhteita ei ole määritelty muissa tapauksissa kuin silloin, kun kompostimultaa on käytetty Ruskon jätekeskuksessa viherrakentamistöissä. Ravinnesuhteet on määritelty Viljavuuspalvelussa. Rumpukompostoitumisen aktiivivaiheen jälkeen kompostoidun materiaalin enterokokkien lukumäärän on oltava alle 5000 kpl /g näytettä ja salmonellattomien näytteiden määrä on 9 kpl 10 näytteestä. Enterokokkien ja salmonellan määrä on tutkittu noin kahden kuukauden välein. Määritysrajat on muutoin alitettu paitsi yhden kerran näytteestä on todettu salmonellaa. Poistoilman ammoniakkipitoisuus on määritetty Jyväskylän yliopiston tekemillä mittauksilla useita kertoja. Koska ammoniakkia ei ole kertaakaan mittauksissa esiintynyt, hakemuksessa esitetään, että mittauksia ei tulla jatkossa tekemään säännöllisesti, vaan määritellään tarvittaessa. Poistokaasut puhdistetaan otsonoinnin avulla.

7 7 Biojätteen jälkikypsytys Rumpukompostoitu biojäte tarvitsee vähintään kolmen kuukauden jälkikypsytyksen aumoissa. Jälkikypsytys on tarkoitus toteuttaa uudella lupahakemuksessa esitetyllä kompostointikentällä. Poikkeustilanteissa ( esim. kompostointilaitoksen seisokkien aikana ) biojätettä kompostoidaan kompostointikentällä, aumaus tehdään pyöräkuormaajalla. Aumoja käännetään noin kahden kuukauden välein. Kompostimulta käytetään toistaiseksi vanhan kaatopaikan maisemoinnissa kasvukerrokseen sekä jonkin verran muissa alueen vihertöissä. Vanhan kaatopaikan maisemoinnin valmistuttua kompostimullasta on tarkoitus tehdä kaupallinen tuote käytettäväksi viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Eläinten sivutuoteasetuksen vaikutukset eläinperäisten jätteiden kompostointiin Eläinten sivutuoteasetus astui voimaan Asetus vaikuttaa siten, että Ruskon jätekeskuksen alueella ei voida kompostoida mm. teurasjätettä eikä kauppojen ja teollisuuden eläinperäisiä elintarvikejätteitä. Asetuksen mukaan em. jätteiden kompostointikäsittely edellyttää vähintään yhden tunnin käsittelyn 70 C o :n lämpötilassa palakoon ollessa 12 mm. Tällä hetkellä tähän vaatimustasoon ei päästä. Kotitalouksien, suurkeittiöiden, pitopalveluiden ja ravintoloiden elintarvikejätteet luetaan asetuksen mukaisesti ruokajätteeksi, joten keräys ja käsittely jatkuu kuten nykyisin. Biojätteen kompostointikentän laajentaminen Ruskon jätekeskukseen rakennetaan uusi 0,54 hehtaarin kokoinen biojätteen jälkikypsytyskenttä. Biojätteen kompostointikentällä käsitellään Ruskon jätekeskuksen kompostointilaitokselta tuleva komposti, vuorivillasuodinjäte ja nappulaoksajäte. Kompostointilaitoksella rumpukompostoitu biojäte tarvitsee vähintään kolmen kuukauden jälkikypsytyksen aumoissa. Jälkikypsytyksen jälkeen multaa käytetään muun muassa sekajätekaatopaikan verhoiluun ja muuhun sisäiseen maisemointiin. Jatkossa multa on tarkoitus tuotteistaa myyntiin. Kompostoitumista seurataan ottamalla näytteitä ja mittaamalla niistä lämpötila, kosteuspitoisuus ja ph pitoisuus. Näytteenotto tapahtuu, kun kompostointilaitokselta siirretään kompostia jälkikypsytysaumoihin tai kun aumoja käännetään tai tyhjennetään. Ruskon jätekeskukseen tulee vuosittain biojätettä enintään tonnia. Biojätteen kompostointikentän rakennekerrokset, kerrospaksuudet, materiaalit ja niiden raekoot ovat seuraavat: kulutuskerros 40 mm, Ab 16 / 100 tiiviskerros 60 mm, Abt 16 / 100 pintarakenteen profilointikerros 50 mm, murske 0 16 / 32 mm masuunimurskeen kiilauskerros 50 mm, murske 0 16 / 32 mm o kantavuusvaatimus E2 220 MN / m2, E2 / E1 2,2 karkea masuunimurske 1000 mm, 0 80 mm

8 8 massanvaihtotäyttö o pengertäyttömateriaali, tiivistämiskelpoinen kitkamaalaji (Hk, HkMr tai vastaava) suodatinkangas N3 pohjamaa, vanha maa ja jätetäyttö Kompostointikentällä on vesitiiviit kerrokset, joten vettä ei pääse maaperään. Toiminnassa syntyy jätevettä, joka johdetaan Oulun veden jätevedenpuhdistamolle. Kompostoinnista saattaa syntyä hajuhaittoja, erityisesti aumojen käännön yhteydessä. Aumojen käännöt tehdään tuulen suunnan ollessa pois päin asutuksesta. Hajupäästöjen osalta toiminnan vaikutus kohdistuu tuulen suunnasta riippuen Ruskon jätekeskuksen lisäksi lähinaapureihin. Muilta osin toiminnalla suunnitelman mukaan ei ole vaikutusta Ruskon jätekeskuksen ulkopuolella. Jätevedet viemäröidään jätekeskuksen alueen eteläpäässä olevan tasausaltaan kautta. Jätevedet johdetaan Oulun veden jätevedenpuhdistamolle. Kompostoinnin lopputuotteena syntyvä multa käytetään Ruskon jätekeskuksen alueella maisemointitöihin, sekajätekaatopaikan peittämiseen ja viherrakentamiseen. Jatkossa Oulun Jätehuolto pyrkii myymään mullan ulkopuolelle. Nappulaoksajätteen hyödyntäminen kompostoinnin tukiaineena Nappulaoksajätettä syntyy sellunkeitossa. Jäte kerätään puun lipeäkeiton yhteydessä muusta puumassasta erilleen. Lipeäkeitosta johtuen nappulaoksajätteen ph on korkea. Normaalisti Oulun Jätehuolto käyttää kompostoinnin tukiaineena risu ja oksahaketta. Nappulaoksajätteen avulla pyritään nostamaan biojätteen jälkikypsytyksen aikana kompostin ph arvoa. Kompostin ph pitoisuus on normaalin rumpukompostoinnin jälkeen ollut noin 5. Kompostin optimaalinen ph arvo olisi noin 6 7. Nappulaoksajätteen ph on yli 10. Nappulaoksajätteen käyttäminen kompostoinnin tukiaineena nostaa kompostin phpitoisuutta keskimäärin 0,5 1,0 yksikköä verrattuna 0 aumaan, jossa ei ole nappulaoksaa lainkaan. Nappulaoksajätettä tulee Ruskon jätekeskukseen enintään tonnia vuodessa. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen Dnro PPO 2007 Y nappulaoksajätteen käyttämisestä koeluontoisesti kompostoinnin tukiaineena Ruskon jätekeskuksessa. Päätös on voimassa saakka, johon mennessä koetoiminta on saatava päätökseen. Koeluontoista toimintaa on suoritettu lähtien. Nappulaoksasta on teetetty kaatopaikkakelpoisuus sekä tutkimuksia nappulaoksa aumojen laadusta. Selvitysten mukaan nappulaoksa soveltuu sekä kompostin toimivuuden, kompostin loppukäytön että ympäristökelpoisuuden kannalta käytettäväksi kompostoinnin tukiaineena biojätteen jälkikypsytysaumoissa. Nappulaoksa aumoista tulee lievää hajuhaittaa aumojen käännön yhteydessä. Aumojen käännöt tehdään tuulen suunnan ollessa poispäin asutuksesta. Suunnitelman mukaan hajupäästöjen lisäksi toiminnalla ei ole muuta vaikutusta Ruskon jätekeskuksen ulkopuoliselle alueelle. Kompostoinnin lopputuotteena syntyvä multa käytetään Ruskon jätekeskuksen alueella

9 9 viherrakentamiseen Vuorivillasuodinjätteen kompostointi Vuorivillasuodinjäte on suotimien pohjalle ja suotimiin johtaviin kanaviin kertyvää hartsipitoista vuorivillajätettä. Vuorivillasuodinjäte otetaan vastaan Ruskon jätekeskuksessa, jossa se kompostoidaan joko biojätteen tai öljyisten maiden kompostointikentällä jälkikypsytysaumoissa. Ruskon jätekeskukseen tulee vuosittain vuorivillajätettä enintään tonnia. Oulun Jätehuollon aikaisemmin tekemissä kokeissa on selvinnyt, että fenoliyhdisteiden pitoisuudet laskevat aumakompostoinnin aikana alle kaatopaikkakelpoisuuden raja arvon. Paraisilla ja Lappeenrannassa käsitellään vastaavaa vuorivillasuodinjätettä kompostoimalla. Paraisten ja Lappeenrannan toimintaan on myönnetty ympäristöluvat. Toiminnasta saattaa aiheutua hajuhaittaa kompostointikentän aumojen käännön yhteydessä. Aumojen käännöt tehdään tuulen suunnan ollessa pois päin asutuksesta. Hajuhaittojen lisäksi toiminnalla ei ole muuta vaikutusta Ruskon jätekeskuksen ulkopuolisille alueille. Kompostoinnin lopputuotteena syntyvä multa käytetään viherrakentamiseen Ruskon jätekeskuksen alueella. Öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointialue Nykyinen toiminta Öljyisten maiden kompostointikenttä on otettu käyttöön syksyllä Kompostointikenttä on toteutettu hiekan ja öljynerottimeen viemäröitynä ja se on päällystetty vesitiiviillä asfaltilla. Salaoja ja routaeristeenä toimivan masuunikuonan alla on lisäeristeenä muovikalvo. Kentän pinta ala on 3500 m2. Kentälle voidaan ottaa öljyllä pilaantuneita maita, joiden pitoisuus on mg/kg. Kentälle ei oteta haihtuvia hiilivetyjä sisältäviä pilaantuneita maita. Öljyllä pilaantuneiden maiden mukana on aina siirtoasiakirja, jossa näkyy jätteen tuottaja ja haltija yhteystietoineen, kuorman koko ja määrä, tuontipaikka ja öljypitoisuus (mg/kg) Käsittely Öljyllä pilaantuneet maat aumataan pyöräkoneen avulla. Tukiaineena on käytetty aikaisemmin turvetta, mutta nyt on siirrytty risuhakkeen käyttöön. Käytettävän tukiaineen osuus on 1/3. Jokaisen uuden kohteen pilaantuneet maat laitetaan omaan aumaansa. Vanhat aumat, joiden pitoisuudet ovat lähellä toisiaan yhdistetään tarvittaessa samaan aumaan tilan säästämiseksi. Uusien ja vanhojen aumojen sijainnit merkitään aina karttapohjalle. Aumojen korkeus on noin 3 m, leveys noin 8 m ja pituus noin 40 m.

10 10 Koska kompostointialueelle tulevien öljyllä pilaantuneiden maiden mukana on aina jokaista kuormaa vastaava tutkimustulos öljypitoisuuden osalta, ei kompostoinnin aloituksessa ole enää otettu öljypitoisuusmäärityksiä. Kompostoitumista seurataan mittaamalla aumojen lämpötilaa sekä ottamalla tietyin väliajoin kokoomanäytteet aumoista. Aumoja käännetään sulan kauden aikana noin kahden kuukauden välein. Kokoomanäytteistä analysoidaan öljypitoisuus, haihtuvat hiilivedyt, ph sekä kosteus. Lievästi öljyllä pilaantuneet maat, joiden öljypitoisuus on alle 2000 mg/kg, käytetään yhdyskunta tai rakennusjätekaatopaikan reunavallien peitemaina. Sijaintipaikka merkitään ns. erityisjätelomakkeelle, johon kirjataan mm. maiden läjityspaikan GPS mittarilla mitatut koordinaatit. Öljyisten maiden kompostointikentälle voidaan ottaa öljyllä pilaantuneita maita 5000 t/a ja muita saastuneita maita 500 t /a. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tarkkailumittauksissa tulee tarvittaessa aumoista määrittää ravinnepitoisuus. Jätehuolto on kuitenkin todennut, että kompostoitumisessa tärkein tekijä on hyvä tukiaine, joka mahdollistaa mikrobien hapensaannin. Tällä perusteella tukiaineena tullaan käyttämään risuhaketta, joka on riittävän karkeaa. Turve on todettu liian hienojakoiseksi ja näin ollen huonoksi tukiaineeksi. Hakemuksen mukaan useissa kompostointiin liittyvissä tutkimuksissa todetaan, että lisäravinteilla ei ole suurta merkitystä kompostoinnin edistäjänä. Kompostointikentälle tulevista maista annetaan vuosittain raportti Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristövirastolle. Öljyisten maiden kompostointikentän laajentaminen Öljyisten maiden kompostointikenttää laajennetaan nykyisestä kentästä itään. Laajennetun alueen pinta ala on 0,31 ha. Öljyisten maiden kompostointikentällä kompostoidaan Ruskon jätekeskukseen tuotavat öljyllä pilaantuneet maat, joiden öljypitoisuus on yli 2000 mg / kg. Öljyisten maiden kompostointikentälle tulee vuosittain käsiteltäväksi enintään tonnia öljyllä pilaantuneita maita. Olemassa olevan kompostointikentän tiivistyskalvon saumat hitsataan kiinni laajennusosan tiivistyskalvon kanssa. Kompostointikentällä maamassat aumataan pyöräkoneen avulla. Aumojen tukiaineena käytetään risuhaketta, sahanpurua tms.. Aumoja käännetään sulan kauden aikana noin kahden kuukauden välein. Aumakompostoinnin lopputuotteena olevaa multaa käytetään kaatopaikan verhoiluun. Aumojen kompostoitumista seurataan mittaamalla aumojen lämpötilaa sekä ottamalla tietyin väliajoin kokoomanäytteet aumoista. Kokoomanäytteet viedään tutkittaviksi laboratorioon, jossa niistä analysoidaan öljy, ph ja kosteus pitoisuudet sekä haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus. Tarkkailutulokset merkitään seurantalomakkeeseen. Öljyisten maiden kompostointikentän laajennusosan rakennekerrokset, kerrospaksuudet, materiaalit ja niiden raekoot ovat seuraavat: kulutuskerros 40 mm, Ab 16 / 100 tiiviskerros 60 mm Abt 16 / 100 profilointikerros 50 mm, murske 0 16 / 32 mm kantava kerros 250 mm

11 11 o Mrs 0 55 / 64 ja masuunihiekkastabilointi, E2 195 MN / m2 jakava kerros 400 mm, murske 0 90 / 100 mm o kantavuusvaatimus E2 130 MN / m2, E1 / E2 2,2 suodatinhiekka 300 mm o salaoja, ympärille salaojasepeli 6 16 mm o kalvon ja sepelin väliin suojahiekka 50 mm tiivistyskalvo, HDPE muovikalvo 2 mm suodatinhiekka 400 mm suodatinkangas N3 pohjamaa, vanha maa ja jätetäyttö Olemassa olevan kompostointikentän tiivistyskalvon saumat hitsataan kiinni laajennusosan tiivistyskalvon kanssa. Kompostointikentällä on vesitiiviit kerrokset, joten vettä ei pääse ohivirtauksena maaperään. Toiminnassa syntyvät jätevedet kulkevat ennen viemäriin liittämistä virtauksen säätökaivon, hiekanerotus, öljynerotus ja näytteenottokaivon läpi, jonka jälkeen jätevedet johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Kompostoinnista saattaa syntyä hajuhaittoja, erityisesti aumojen käännön yhteydessä. Tuulen suunnasta riippuen hajuhaitat saattavat suunnitelman mukaan ulottua lähimmille asuinalueille. Aumojen käännöt tehdään tuulen suunnan ollessa poispäin asutuksesta. Hajupäästöjen osalta toiminnan vaikutus kohdistuu tuulen suunnasta riippuen Ruskon jätekeskuksen lisäksi lähinaapureihin. Suunnitelman mukaan muilta osin toiminnalla ei ole vaikutusta Ruskon jätekeskuksen ulkopuolelle. Rakennusjätteen käsittelyalue Ruskon jätekeskuksen nykyisessä toiminnassa rakennusjäte ohjataan lähes hyödyntämättä rakennusjätteen loppusijoitusalueelle. Ainoastaan metalliromua ja puujätettä on poistettu rakennusjätekuormista ja toimitettu hyötykäyttöön. Ruskon jätekeskukseen tulee vuosittain rakennusjätettä enintään tonnia. Vastaanotettava rakennusjäte koostuu metalli, lasi, betoni, tiili, asbesti ja asfalttijätteestä, puhtaasta puujätteestä, lajittelemattomasta rakennusjätteestä, kyllästetystä puusta ja maa ja kiviaineksesta. Ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle voi tuoda maksutta metalli ja lasijätettä sekä 1 m3:n kokoisia kuormia puhdasta ja kyllästettyä puuta. Tällä pyritään pienentämään kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää. Uusi rakennusjätteen käsittelyalue rakennetaan Ruskon jätekeskuksen Oivapisteen itäpuolella olevalle asfaltoidulle ja viemäröidylle alueelle, jonka pinta ala on noin 7 ha. Kentän ympärille tullaan rakentamaan tuki /suojamuurit, jotka estävät jätteen leviämisen ympäristöön. Uuden käsittelyalueen toimintamallissa Ruskon jätekeskukseen tulevan rakennusjätteen kuormat tarkistetaan ja lajittelematon rakennusjäte, jota ei voi hyödyntää, ohjataan kaatopaikalle ja hyödynnettävä jäte otetaan vastaan rakennusjätteen käsittelyalueelle. Hyödynnettävää rakennusjätettä tonnista Ruskon jätekeskukseen tulevasta rakennusjätteestä on %. Murskauksesta aiheutuva pölyäminen estetään tarvittavalla suojauksella. Alueelta tulevat vedet viemäröidään ja johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle.

12 12 Toiminnalla ei ole vaikutusta Ruskon jätekeskuksen ulkopuoliselle alueelle. Ruskon jätekeskuksen sisällä vaikutusalue rajautuu rakennusjätteen käsittelyalueeseen. Rakennusjätteen käsittelyalueella kerätty hyödynnettävä jätejae ohjataan edelleen hyötykäyttöön. Hyödyntämätön rakennusjäte ohjataan kuormantarkastusten yhteydessä kaatopaikalle. Asfalttijätteen murskaus Asfalttijätettä tulee Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskukseen yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä henkilöiltä yhteensä vuosittain enintään tonnia. Asfalttijätettä murskataan Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksessa erillisellä murskausalueella. Oulun Jätehuolto myy murskatun asfaltin edelleen uusio /hyötykäyttöön. Asfalttijätteen murskausalue sijaitsee tulevan rakennusjätteen käsittelyalueen itäpuolella. Asfaltin murskauksesta mahdollisesti syntyvä meluhaitta pyritään estämään riittävällä suojaetäisyydellä sekä työn suorittamisella päivisin klo välisenä aikana. Murskaus suoritetaan nykyaikaisilla murskauslaitteilla, joissa on pölyn talteenottojärjestelmä. Toiminnan vaikutusalue rajoittuu Ruskon jätekeskuksessa asfaltin murskaukselle tarkoitetulle alueelle. Toiminnassa syntyvillä melu ja pölyhaitoilla ei suunnitelman mukaan ole vaikutusta ympäröivälle asutukselle. Oulun Jätehuolto myy murskatun asfaltin edelleen uusio /hyötykäyttöön. Toiminnan ajankohta Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen rakennustyöt ovat valmiit viimeistään , jonka jälkeen laitos otetaan käyttöön. Biojätteen kompostointikenttä Rakennustyöt ovat valmiina viimeistään , jonka jälkeen kompostointikenttä otetaan käyttöön. Öljyisten maiden kompostointikenttä Rakennustyöt ovat valmiina viimeistään , jonka jälkeen kompostointikenttä otetaan käyttöön. Nappulaoksajätteen hyödyntäminen kompostoinnin tukiaineena Stora Enso Oyj:n nappulaoksajätteen hyödyntäminen kompostoinnin tukiaineena on tarkoitus aloittaa kompostointikenttien rakennusurakan päätyttyä marraskuun alussa.

13 13 Vuorivillasuodinjätteen kompostointi Paroc Oy Ab:n vuorivillasuodinjätteen kompostointi aloitetaan kompostointikenttien rakennusurakan päätyttyä marraskuun alussa. Rakennusjätteen käsittelyalue Rakennusjätteen käsittelyalue on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alussa. Asfalttijätteen murskaus Asfalttijätteen murskaus on tarkoitus aloittaa toukokuussa LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laadunvarmistus Oulun Jätehuollolla on käytössään vuonna 2005 sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja vuonna 2007 sertifioitu ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä, jotka yhdessä muodostavat toimintajärjestelmän. Toimintajärjestelmän avulla tunnistetaan merkittävät laatu ja ympäristönäkökohdat sekä sitoudutaan jatkuvaan parantamiseen. Viimeisin ulkoinen auditointi on suoritettu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyisten maiden kompostikentän vedet johdetaan täyttymishälyttimellä varustettuun öljynerotuskaivoon ennen viemäriin johtamista. Öljynerotinkaivon toimintaa seurataan säännöllisesti, ja se tyhjennetään ja puhdistetaan vähintään kerran vuodessa. Öljynerotuskaivosta vedet johdetaan vielä ns. näytteenottokaivoon, josta voidaan tarvittaessa ottaa vesinäytteitä ja varmistaa veden viemäröintikelpoisuus. Kaivojen huollosta on laadittu menettelyohje, joka noudattaa valmistajan suosituksia. Poikkeuksellisten suurten rankkasateiden aiheuttamaan öljynerotinkaivon tulvimiseen ja tulvimisesta johtuvaan öljyn viemäriin vuotamiseen on varauduttu virtauksensäätökaivolla. Säätökaivo on sijoitettu putkistossa öljynerotinkaivon eteen. Mikäli virtaus kasvaa huomattavan suureksi (yli 50 l/s), vedet johdetaan öljynerotinkaivon ohitse suoraa näytteenottokaivoon. Näytteenottokaivossa on sulkuventtiili, joten tarvittaessa veden virtaus viemärilinjastoon voidaan estää. Rankkasateiden aiheuttamien valumavesien öljypitoisuus on hyvin pieni, sillä kallistukset öljyisten maiden kompostikentällä ovat suuret ja vesi valuu hyvin nopeasti kaivoon. Virtauksensäätökaivon ja ohituslinjaston käyttäminen öljyvuotojen estämisessä on tavanomainen käytäntö muissa vastaavissa käsittely yksiköissä. Öljyvuodot muista lupahakemuksessa esillä olevien käsittely yksiköiden öljynerotinkaivoista estetään säännöllisellä tarkkailulla ja huollolla. Öljynerotinkaivot on varustettu täyttymishälyttimellä. Öljynerotin ja hiekanerotinkaivojen sekä viemärilinjojen huollosta ja puhdistuksesta on laadittu työohjeet, jonka mukaisesta toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö.

14 14 Liukoisten haitta aineiden pääseminen viemäriin nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselta ehkäistään vaatimalla jokaisesta käsittely yksikköön tulevasta jäte erästä selvitykset koostumuksesta. Liukoisia haitta aineita sisältäviä jäte eriä ei oteta vastaan. Lisäksi jokaisesta käsittelyyn tulevasta jäte erästä otetaan näyte, joka voidaan analysoida koostumuksen selvittämiseksi. Nestemäisten jätteiden vastaanotosta laaditaan työohje, joka perehdytetään laitoksen vastuuhenkilölle. Tulipalon vaaraan on varauduttu varustamalla jätteiden käsittely yksiköt asianmukaisella sammutuskalustolla. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti pelastusharjoituksia, joissa harjoitellaan käyttäytymistä onnettomuustilanteissa. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteiden aikana Oulun Jätehuollossa on laadittu pelastussuunnitelma, johon on koottu poikkeavien tilanteiden kuten tulipalojen toimintaohjeet. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti pelastusharjoituksia, joissa harjoitellaan käyttäytymistä onnettomuustilanteissa. Toiminta kunkin yksittäisen käsittely yksikön häiriötilanteissa on kuvattu kyseisen toiminnon työohjeissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Oulun kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun seudun ympäristövirastossa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu sanomalehti Kalevassa ja erikseen tiedotettu asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Tarkastusta ei ole suoritettu. Lausunnot Oulun seudun ympäristölautakunta Lausunnossa todetaan, että suunnitellut toimet soveltuvat hyvin sijoitettavaksi olemassa olevalle jätteenkäsittelyalueelle. Nestemäisten jätteiden käsittelyllä ja hyödyntämisalueiden hallitulla jätevesien käsittelyllä vähennetään kaatopaikka alueelta tulevaa suoto ja hulevesikuormitusta ympäristöön. Lupaa harkittaessa tulee myös huomioida jätevesien viemäriin johtamiseen liittyvät lupaehdot. Jätteenkäsittelyalueella kompostointitoiminta laajenee ja monipuolistuu, joten kompostoinnista mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusjätteen hyödyntämisen laajentaminen vähentää kaatopaikalle sijoitetun rakennusjätteen määrää, joskin jätteenkäsittelyalueelle tulevan rakennusjätteen hyödyntämisastetta tulisi nostaa lähemmäs valtakunnan keskitasoa.

15 15 Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ei ole jätetty eikä mielipiteitä esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut Vastineessa hakija toteaa, että ympäristölautakunta on lausunnossaan kehottanut nostamaan rakennusjätteen hyödyntämisasteen korkeammaksi kuin Oulun Jätehuollon lupahakemuksessaan esittämä %. Oulun Jätehuolto haluaa täsmentää, että lupahakemuksessa esitetyn rakennusjätteen käsittelyn kohteena on lajittelematon rakennusjäte, jonka hyödyntämismahdollisuudet ovat rajalliset. Parhaat edellytykset rakennusjätteiden hyödyntämiselle ovat silloin, kun jätejakeet lajitellaan materiaalikohtaisesti syntypaikallaan. Tähän Oulun Jätehuolto on pyrkinyt kannustavilla jätemaksuilla. Lajittelemattoman rakennusjätteen hyödyntämistä rajoittavat taloudelliset tekijät. Arvio % hyödyntämisasteesta on tehty tämän hetken työn hinnan ja materiaalikustannusten pohjalta. Muilta osin kuin rakennusjätteen hyödyntämisen osalta Oulun Jätehuollolla ei ole huomauttamista Oulun seudun ympäristölautakunnan lausuntoon. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus lausuntoon Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Oulun Jätehuollolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lupahakemuksessa esitetyille toiminnoille. Ympäristölupapäätöksen dnro PPO 1195Y , lupamääräykset A1 ja A2 kumotaan, A3, A4, A5 jäävät voimaan samoin B1 muutettuna (tarkkailu mukaan ), B2 kumotaan. Yhdyskuntajätteen vastaanottoa ja käsittelyä koskevasta lupaehdosta C1 neljäs kappale kumotaan. Energiajätteen käsittelyä, ongelma ja erityisjätteiden kaatopaikkaa, öljy ja ongelmajätevarastoa, hyötyjätteiden vastaanottopisteitä ja rakennusjätteen kaatopaikkaa ja biokaasupumppaamoa koskevat lupaehdot jäävät edelleen voimaan. Toimintoja koskeva vuosiraportointi on esitettävä aina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Voimassaoleva vakuus tarkistetaan Biojätteen ja öljyisten maiden kompostointia koskevat määräykset kumotaan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiseen toimintaan seuraavin lupamääräyksin: Lausunto on huomioitu päätöksessä tarkemmin ilmenevissä lupamääräyksissä sekä niiden perusteluissa. Öljyisten maiden kompostointialue A1. Kompostointikentällä laajennusalue mukaan lukien voidaan kompostoida öljyllä saastuneita maamassoja tonnia vuodessa sekä varastoida väliaikaisesti 500 tonnia vuodessa muitakin kuin öljyllä saastuneita maita (kemikaalionnettomuudet ).

16 16 Öljyllä saastuneiden maiden mineraaliöljypitoisuuden tulee olla alle mg/kg eivätkä käsiteltävät maamassat saa sisältää muita haitta aineita öljyhiilivetyjen lisäksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle saastuneiden maa ainesten alkuperä, määrä ja maa ainesten sisältämien haitta aineiden pitoisuudet vuosiraportoinnin yhteydessä ( YSL 43 ). A2. Muut mahdolliset alueelle sijoitettavat saastuneet maat on eristettävä tiiviillä muovikalvolla väliaikaista varastointia varten ennen toimittamista laitokselle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisillä haitta aineilla saastuneita maita ( YSL 45 ja JäteL15 ). A3. Kaikkien öljynerotuskaivojen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti, vähintään kuukauden välein ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämäärä ja todettu kaivon kunto, tyhjennykset ja huoltotoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä lupaviranomaiselle. Kaivot on tyhjennettävä ennen öljytilan täyttymistä ja pinnalle kertyvä öljykerros ja pohjalle kertyvä liete ja sakka on käsiteltävä ongelmajätteenä ( YSL 45, JäteL 51 ja JäteA 3 a ). A4. Kompostointikentälle vastaanotetuista, alueen ulkopuolelta toimitetuista saastuneista maa aineksista on oltava mukana siirtoasiakirja, joka annetaan siirron päätyttyä ongelmajätteen vastaanottajalle. Jos kentältä viedään pois saastuneita maa aineksia, on kuljetuksista laadittava myös siirtoasiakirja samoin perustein (JäteL 15 ja Vnp 659/1996 ). A5. Jokaisesta aumasta on otettava edustavat näytteet analyysejä varten. Näytteitä tulee ottaa vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista aumaa kohti. Näytteenotto on suoritettava seuraavasti ( YSL 46 ): Jos käsittelyyn tuotavien saastuneiden maiden haitta ainepitoisuudet on määritelty asiakkaan toimesta, niin kompostoinnin alkaessa näytteistä ei tarvitse enää selvittää kompostoitavien maa ainesten helposti haihtuvien hiilivetyjen ja mineraaliöljyjen pitoisuuksia, kosteutta ja ph arvoa. Kompostoinnin edistymistä on seurattava vähintään kerran kolmessa kuukaudessa mineraaliöljypitoisuuksien analysoinnin avulla. Mikäli mineraaliöljypitoisuuden vähenemistä ei todeta kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, määritetään kompostimassasta, lämpötila ja ph arvo. Kompostointiaumoja on käännettävä ja tarvittaessa kasteltava edellä mainittujen valvontatulosten antamien tietojen perusteella. Kompostointi tulee hoitaa siten, että siitä aiheutuva melu, haju tai pölyhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi kompostointi on hoidettava mahdollisimman ilmavasti käyttämällä riittävästi seosainetta. A6. Kun kompostoitua maa ainesta ohjataan loppusijoitukseen, on maa aineksesta otettava edustava kokoomanäyte ja näytteestä on analysoitava helposti haihtuvien hiilivetyjen sekä mineraaliöljyjen pitoisuudet. Metallipitoisuudet on myös analysoitava, mikä

17 17 li kompostoitavissa maamassoissa kaivutyön yhteydessä suoritetuissa analyyseissä on havaittu epäorgaanisia epäpuhtauksia ( YSL 43 ). A7. Kompostointi voidaan lopettaa, kun kompostoitavien maa ainesten öljypitoisuudet ovat alle 1000 mg/kg, eikä maa aines haise enää öljylle. Maa ainesta voidaan käyttää jätteiden peittämiseen ( YSL 43 ). A8. Kompostointikentän ja siihen liittyvien rakenteiden toimivuutta ja mahdollisia muutoksia, kuten painumia, halkeamia ja lohkeilua on seurattava säännöllisesti. Kentän ja sen aumojen rakenteelliset ja toiminnalliset puutteet on korjattava viivytyksettä. Yhteenveto kentän rakenteiden muutoksista ja toimivuudesta sekä mahdollisesta aumojen suojauksesta ja niissä tapahtuvista muutoksista on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle ( YSL 46 ). A9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa kompostointikentän toiminnasta ja työaikaisesta laadunvarmennuksesta. Kirjanpidossa on esitettävä seuraavat asiat: kentälle vastaanotettujen maa ainesten määrä, laatu, alkuperä, toimituspäivä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat esikäsittelyssä syntyvien jätteiden määrä ja laatu maa ainesten sijainti ja määrä kentällä eri kohteista peräisin olevien maa ainesten kompostoinnin tai välivarastoinnin aloittamis ja päättymisajankohdat kompostointiin käytettävän seosaineen määrä ja varastointi kompostin tarkkailu ja hoitotoimenpiteet ja mahdolliset häiriötilanteet kompostoinnin laadunvalvonnan ajankohdat, näytteenottomenetelmät ja tulokset toiminnassa mahdollisesti syntyneet ongelmajätteet, määrä, varastointi ja edelleen toimittaminen muut huoltotoimenpiteet ja ajankohdat Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain Oulun seudun ympäristövirastolle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ( JäteL 51 ). Bio, vuorivillasuodinjätteen kompostointi tukiaineena nappulaoksajäte B1. Biojätettä ja vuorivillasuodinjätettä voidaan kompostoida jälkikypsytyskentällä yhteensä t/a ja tukiaineena voidaan käyttää nappulaoksajätettä 2000 t/a. Jälki

18 18 kompostointi voidaan tehdä aumakompostointikentällä vasta kun rumpukompostoidun biojätteen kypsyys on riittävä. Kompostointiprosessia on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristö tai terveyshaittoja. Kompostointiprosessissa on oltava riittävästi happea, kosteutta, ravinteita, oikea ph arvo ja riittävä lämpötila. Aumoja tulee kääntää riittävästi, alkuvaiheessa tiheämmin ja myöhemmin joka toinen kuukausi. Kompostoinnissa käytettävän seosaineen laadun ja määrän on oltava riittävä sitomaan kompostoitavan jätteen sisältämä vesi ( YSL 45 ). Jos biojätettä joudutaan alkuvaiheessa kompostoimaan aumoissa, niin tällöin on erityisesti huolehdittava siitä, että mahdolliset haju ja haittaeläinongelmat ehkäistään tehokkaasti huolellisella kompostin hoidolla, kemikaalien käytöllä ja toiminnan tarkkailulla ( YSL 43 ). B2. Mikäli vuorivillasuodinjätettä joudutaan varastoimaan kaatopaikalla ennen kompostointia, on ne sijoitettava vettä sitovalle alustalle, siten, ettei fenolipitoinen vesi pääse valumaan jätteestä ( YSL 43 ). Kompostoitavan jätteen fenolipitoisuus on selvitettävä kompostointiprosessin alussa, keskivaiheilla, noin kuuden kuukauden jälkeen ja lopussa, noin 12 kuukauden jälkeen ( YSL 45 ). B3. Häiriötilanteissa syntyvää fenolipitoista suodinjätettä ei saa sijoittaa sellaisenaan jätetäyttöön ( YSL 43 ). B4. Kompostointialueelta kerättyjen vesien fenolipitoisuutta on tarkkailtava kerran kuukaudessa otettavin näyttein. Fenolipitoisuuksien tarkkailu on yhdistettävä kaatopaikan tarkkailuohjelmaan ( YSL 46 ). Kompostoituneen biojätteen sisältämä seleeni, fluoridi, sulfaatti sekä DOCpitoisuudet on mitattava ennen hyödyntämistä ( YSL 43 ). B5. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen siisteydestä ja toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Kompostointi ja jälkikypsytys tulee hoitaa siten, että siitä aiheutuvat haju ja pölyhaitat sekä muut vastaavat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi tulee tarvittaessa muuttaa käytettävän seosaineen määrää ja laatua, peittää aumat tai käyttää hajunpoistoainetta. Kompostointilaitoksen liikenteestä ja kuljetuskaluston puhtaudesta tulee huolehtia siten, ettei ympäristölle aiheudu haju, melu, pöly tai muita ympäristöhaittoja ( YSL 43 ja JäteA 8 ). B6. Valmiin kompostituotteen koostumusta tulee seurata ottamalla siitä kokoomanäytteet laadunvalvontaa varten ennen tuotteen toimittamista edelleen. Mikäli kompostointituotetta käytetään muuhun kuin maisemointiin ja viherrakentamiseen, sen tulee täyttää maa ja metsätalousministeriön päätöksessä (46/94) eräistä lannoitevalmisteista annetut laatuvaatimukset.

19 19 B7. Kompostointilaitoksen hajuyksikkömittaukset on tehtävä vuoden 2009 aikana. Tämän jälkeen hajumittaukset tulee toteuttaa kerran vuodessa ja ammoniakin sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset muutaman vuoden välein siten, että seuraava mittaus tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä ( YSL 46 ). B8. Toiminnanharjoittajan tulee esittää yhteenvetoraportti vuosittain seuraavista toiminnoista: kompostointilaitoksen toiminnan seuraaminen laitoksen toimintahäiriöihin varautuminen kompostointituotteen laadun seuraaminen kompostointilaitoksen poistokaasujen tarkkaileminen Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ( YSL 46 ). B9. Häiriö ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle ( YSL 43 ). B10. Kompostoitavaksi toimitetuista biojätteistä sekä edelleen toimitetusta kompostituotteesta on pidettävä kirjaa. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Oulun seudun ympäristövirastolle sekä tarvittaessa myös muille yhteistoiminta alueen kunnille ( JäteL 51 ). Rakennusjätteen käsittelyalue C1. Rakennusjätettä vastaanottaessa on tarkastettava tiedot jätteen alkuperästä ja jätteen luokittelusta jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen ( 1129/2001 ) mukaisesti ja jätettä koskevat muut asiakirjat. Rakennusjätealueella tapahtuva toiminta, hyötyjätteiden säilyttäminen ja toimittaminen hyödynnettäväksi, on tapahduttava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista ( YSL 45 ). C2. Jos rakennusjätekentällä tapahtuvasta murskauksesta aiheutuu ympäristön kannalta häiritsevää melua, on murskauksen meluvaikutus selvitettävä kertaluonteisesti lähialueella. Jos ilmenee ohjearvon 55 db(a) ylityksiä, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristökeskukselle suunnitelma haitallisten meluvaikutusten vähentämiseksi ( YSL 43 ). C3. Murskauksesta aiheutuva pölyäminen ympäristöön on estettävä tehokkailla pölyn talteenottolaitteilla ( YSL 43 ). Asfalttijätteen murskaus D1. Alueella voidaan vastaanottaa ja murskata jäteasfalttia enimmillään 9000 t/a. Alueella voidaan varastoida yhteensä t/a murskattua ja käsittelemätöntä jäteasfalttia.( YSL 43 ).

20 20 D2. Alueelle tuotavat jäteasfalttikuormat tulee tarkastaa. Kuorman alkuperä tulee olla selvillä. Mikäli kuormat sisältävät jätteitä tai muuta alueelle soveltumatonta materiaalia, tulee kuormat ohjata asianmukaiseen käsittelyyn ( YSL 43 ja 45 ). Murskattaessa ja käsiteltäessä jäteasfalttia muulloin kuin talviaikana, on jätteen oltava kosteaa. Tarvittaessa sitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi (YSL 43 ). D3. Toiminnanharjoittajan on määrättävä käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja tarkkailua varten vastaava hoitaja ( JäteA 10 ). D4. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa lähiympäristölle. Mikäli toiminnasta aiheutuu edellä mainittua haittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää haitan suuruus. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan vähentämiseksi. Tehdyistä toimenpiteistä on tehtävä selvitys Oulun seudun ympäristövirastolle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSL 43 ). D5. Jos alueella varastoidaan polttonesteitä, on ne säilytettävä kaksoisvaipallisessa varoaltaalla varustetussa säiliössä. Murskaustoimen aikana alueella tulee olla riittävästi imeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen varalta YSA 19 ). D6. Alueella mahdollisesti tapahtuvista poikkeuksellisista päästöistä tai onnettomuuksista tulee ilmoittaa Oulun seudun ympäristövirastolle ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( YSL 43 ). Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos E1. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitokseen voidaan vastaanottaa ja käsitellä hiekanerotuskaivojätteitä enintään 8000 t/a ja muita lietteitä 3000 t/a. Käsittelylaitokseen vastaanotettavista nestemäisistä jätteistä on ennakkoon selvitettävä niiden ominaisuudet ja soveltuvuus geotuubikäsittelyyn ( YSL 43 ). Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen siisteydestä ja toiminta on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi tulee laitos tarvittaessa varustaa hajunpoistolaitteistolla. Nestemäisten jätteiden kuljettamisesta ja kuljetuskaluston puhtaudesta tulee huolehtia siten, ettei ympäristölle aiheudu haju, melu, pöly tai muita ympäristöhaittoja ( YSL 43 ja JäteA 8 ). E2. Geotuubiin jääneen kiintoaineen sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle edellyttää kiintoaineesta tehtävää kaatopaikkakelpoisuusselvityksen tekemistä, jos aikaisempien tietojen perusteella ei tarkalleen tiedetä nestemäisen jätteen koostumusta ( YSL 43 ). E3. Geotuubista johdettavan veden laatua on tarkkailtava säännöllisesti ennen viemäriin johtamista. Jos nestemäisten jätteiden ominaisuudet vaihtelevat, on vesien viemärikelpoisuus selvitettävä ennen viemäriin johtamista. Jos viemäriin johdettavan veden laatu ei täytä liittymissopimuksessa olevia ehtoja, niin vesi on esikäsiteltävä (YSL 47 ).