Palomiehen työssä jaksamista käsittelevän työryhmän raportti Työryhmäraportti PIR /01/2007
Tiivistelmä Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtajan asettama palomiehen työssä jaksamista käsitellyt työryhmä on tehnyt pelastusjohtajalle seuraavat esitykset: esitys aluepelastuslaitoksen vaihtoehtoisista työtehtävistä niille pelastuslaitoksen henkilöille, joilla on este tai rajoite hälytysluontoiseen pelastustoimintaan osallistumiselle esitys sairaankuljetustoiminnan järjestelyjen muutoksesta keskuspaloasemalla ja siitä vapautuvan resurssin käytöstä pelastustoimen eri tehtävien hoitamiseen Työryhmä on tehnyt raportissa myös esityksen edellä mainittujen muutosten toteutustavaksi. Valtakunnallisen Pelastuslaitosten ja henkilöstön toimintakykyhankeen käynnistämisen jälkeen asetettiin tässä Tampereen aluepelastuslaitoksen hankkeessa painopiste kaikkein akuuteimpiin pelastushenkilöstöä koskeviin kysymyksiin. Aluepelastuslaitoksen toimintakykyä ei tässä työryhmässä ole varsinaisesti käsitelty. Työryhmä esittää kuitenkin, että sen esittämien muutosten vaikutus työvuoron operatiiviseen vahvuuteen korvataan.
Alkusanat Pelastusjohtaja nimesi 3.5.2006 palomiehen työssä jaksamista käsittelevän työryhmän jäseniksi pelastuspäällikkö Seppo Männikön, palvelussuhdepäällikkö Jukka Lehtosen, palopäällikkö Ari Vakkilaisen, sairaankuljetuspäällikkö Matti Isotalon, paloesimies Jouni Lammin, ylipalomies Kari Nikkilän, ensihoitaja Markku Salmijärven. Pelastusjohtaja nimesi työryhmän koolle kutsujaksi ja puheenjohtajaksi pelastuspäällikkö Seppo Männikön. Kokoonpanoa täydennettiin syksyllä 2006 kutsumalla työryhmään ylipalomies Markku Savilahti työsuojeluvaltuutetun ominaisuudessa. Työryhmä kokoontui yhteensä 9 kertaa. Työryhmän työn tavoitteena oli saada aikaan suunnitelma, josta käy ilmi aluepelastuslaitoksen mahdollisuudet tarjota tarkoituksenmukaisia ja mielekkäitä työtehtäviä pelastushenkilöstölle työuran eri vaiheissa. Tätä varten tehtävän oli selvittää pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ikäjakautuma ja sen muutos seuraavan 15 vuoden aikana kirjata aluepelastuslaitoksen pelastushenkilöstön työtehtävät ja ryhmitellä ne tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin tarkastella edellä mainituissa tehtäväryhmissä työntekijöiltä vaadittavaa kelpoisuutta tarkastella edellä mainituissa tehtäväryhmissä olevaa henkilöstön tarvetta tarkastella tehtävämuutosten vaikutusta työntekijän työolosuhteisiin tarkastella tehtävämuutosten vaikutusta palkkaukseen Työryhmän asettamisen jälkeen käynnistettiin valtakunnassa mittava Pelastuslaitosten ja henkilöstön toimintakykyhanke. Hanke ajoittuu vuosille 2007 2009 ja siihen kuuluu neljä osahanketta, joita kaikkia johtaa päätoimiset projektipäälliköt. Nämä osahankkeet ovat pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset miehistön urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki tutkimus ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä tulosten hyödyntäminen työterveyttä ja turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen Valtakunnallisen hankkeen käynnistämisen jälkeen päädyttiin siihen, että tässä Tampereen aluepelastuslaitoksen hankkeessa painopiste asetettiin kaikkein akuuteimpiin pelastushenkilöstöä koskeviin kysymyksiin. Aluepelastuslaitoksen toimintakykyä ei tässä työryhmässä ole varsinaisesti käsitelty. Pelastusjohtajan nimesi päätöksellä 30.5.2007 alatyöryhmä, johon edellä mainittujen lisäksi nimettiin tiedotuspäällikkö Veijo Kajan, johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen ja koulutuspäällikkö Timo Halme. Alatyöryhmän tehtävänä on laatia esitys sairaankuljetuksen mahdollisten henkilöstölisäysten ja uuden työajan rytmityksen avulla saatavan lisäresurssin tarkoituksenmukaisesta käytöstä pelastustoimen tehtävissä.
1. Nykytilan kuvaus Yhtenä keskeisenä tekijänä palomiehen työssä jaksamista koskevassa keskustelussa on nostettu esille palomiesten ikääntyminen. Kuntien eläkevakuutuksen tekemän ennusteen mukaan päätoimisen pelastushenkilöstön ikäjakautuma Pirkanmaalla on vuoteen 2034 mennessä seuraava. Ennuste on tehty vuoden 2004 lopun tilanteen mukaan. Vuosi Päällystö Alipäällystö Miehistö Kaikki 2005 48,3 45,9 40,8 42,1 2006 47,9 46,9 41,6 42,7 2007 47,5 46,6 42,0 42,9 2008 48,5 46,9 42,1 43,2 2009 49,1 47,9 42,7 43,8 2010 48,2 46,8 43,5 44,2 2011 48,7 47,1 44,1 44,7 2012 49,2 47,2 44,5 45,1 2013 48,7 46,1 45,2 45,4 2014 49,7 47,1 45,3 45,8 2015 49,7 47,3 45,6 46,0 2016 48,8 47,5 46,0 46,2 2017 48,3 47,1 46,0 46,1 2018 48,9 45,9 46,0 46,1 2019 49,4 46,9 46,0 46,2 2020 50,4 46,3 45,1 45,6 2021 48,9 45,7 44,7 45,1 2022 47,5 44,4 44,7 44,7 2023 48,1 45,4 44,3 44,6 2024 48,5 44,8 44,3 44,6 2025 46,0 45,0 44,3 44,3 2026 46,5 45,2 44,7 44,7 2027 47,0 46,2 44,9 45,0 2028 48,0 47,2 44,8 45,2 2029 48,6 47,3 44,2 44,8 2030 49,1 45,0 44,4 44,8 2031 49,6 45,2 44,4 44,9 2032 48,2 46,2 43,9 44,5 2033 48,8 45,6 43,3 44,0 2034 49,4 45,8 42,2 43,3 Ennuste Pirkanmaan päätoimisen palohenkilöstön (31.12.2004) keski iän kehityksestä Ennusteen mukaan miehistön keski ikä kasvaa nykyisestä noin neljällä vuodella seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen keski ikä alkaa laskea ollen tarkastelujakson lopussa suunnilleen nykyisellä tasolla. HENKILÖSTÖLTÄ EDELLYTETTÄVÄ KELPOISUUS Työntekijältä edellytetään kaikissa ammattiryhmissä kyseisen työtehtävän suorittamisen kannalta riittävää työkykyä.
Pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä työkykyvaatimuksiin on liitetty vaatimuksia myös fyysisen kunnon osalta. Varsinaisia erikseen työnantajalle osoitettavia fyysisiä ominaisuuksia edellytetään pelastussukellustehtäviä suorittavilta henkilöiltä. Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastussukellusohjeen mukaan tämä kelpoisuus osoitetaan kypärään tehtävällä S merkinnällä. Niissä pelastustehtävissä, joissa pelastustoimintaan käytetään pelastussukellusta (savusukellus, vesisukellus, kemikaalisukellus), tulee olla käytettävissä riittävä määrä tähän työhön kykeneviä henkilöitä. Muiden pelastustoiminnan operatiivisten tehtävien osalta ei ole erikseen määritelty vaatimuksia työkyvyn osoittamiseksi. Näitä muita pelastustehtäviä on pelastustoiminnan hälytystehtävistä merkittävä osa. Niissäkin pelastustehtävissä, joissa käytetään savusukellusta, vesisukellusta tai kemikaalisukellusta, vain osa pelastushenkilöstöstä suorittaa pelastussukellusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien operatiiviseen pelastustehtävään osallistuvien ei tarvitse olla savusukelluskelpoisia. Näissä muissa pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä edellytetään riittävä työkyky vastaavasti kuin kaikissa yhteiskunnan työtehtävissä. Riittävä työkyky arvioidaan tarvittaessa yksilöllisesti työterveyshuollon kanssa. Savusukelluskelpoisten henkilöiden määrää ei ole määritelty suoraan valtakunnallisissa säädöksissä. Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksessä savusukelluksen toimintavalmiusvaatimus on määritelty riskialuekohtaisesti. Tämän perusteella voidaan määritellä tarkemmin asemakohtaisestikin savusukelluskelpoisten minimimäärät. Onnettomuustilanteessa pelastushenkilöstön oikea käyttö on osa pelastustoiminnan työnjohtotehtäviä. Aluepelastuslaitoksella voidaan työryhmän käsityksen mukaan osoittaa rajallinen määrä muita pelastustoimen tehtäviä niille henkilöille, joiden työkyky ei ole riittävä pelastustoimen operatiivisiin tehtäviin. Näissä tehtävissä ei voi olla heidän työkykyynsä nähden liiallista kuormitusta esimerkiksi hälytystehtäviin liittyvää fyysistä tai muuta rasitusta. Henkilöiden tulee soveltua näihin tehtäviin ammattitaidon ja oman halukkuutensa puolesta. Yleensä aiemman työuran aikana saadusta kokemuksesta on merkittävää etua näitä työtehtäviä suoritettaessa. Työryhmä esittää jäljempänä luettelon näistä tehtävistä. Sisäistä uusiin työtehtäviin sijoittumista tulee aluepelastuslaitoksella tarkastella myös muiden, kuin pelastushenkilöstön osalta. Tässä selvityksessä on rajauduttu kuitenkin pääasiassa pelastushenkilöstöön. Aiemmin on voitu tällä menettelyllä sijoittaa kaksi nuohoojaa huoltoasentajan tehtäviin, yksi nuohooja valvomonhoitajan tehtävään sekä yksi nuohooja ja yksi palomies laitosmiehen tehtäviin. OPERATIIVISEN HENKILÖSTÖN TOIMINTAKYVYN SEURAAMINEN TAMPE REEN ALUEPELASTUSLAITOKSELLA Pelastussukeltajien terveydentilaa seurataan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Ohjenuorana Työterveyslaitoksen julkaisu Terveystarkastukset työterveyshuollossa, sisäasiainministeriön savusukellusohje ja laitoksen pelastussukellusohje.
Alkutarkastukset virkaan valinnan yhteydessä ja sijaisten osalta ensimmäisen sijaisvuoden syksyllä, pyritään aikaistamaan mahdollisuuksien mukaisesti. Sijaisilla pääsääntöisesti takanaan hyväksyntä Pelastusopistoon 1 2 vuoden takaa. Seurantatarkastukset alkavat 36 vuoden iässä. Sopimuspalokunnat huolehtivat itse alku ja seurantatarkastuksista. Toimintakyvyn testaaminen tapahtuu pääosin laitoksen omana työnä nimettyjen testaajien toimesta tammi helmikuun aikana. Yleiskestävyystesti ns. epäsuoralla menetelmällä vuosittain ja joka toinen vuosi lihasvoiman sekä kestävyyden testaus. Molemmissa saavutettava kuntoluokan hyvä mukainen taso. Epäsuorana testinä käytössä ns. Oulun mallin kenttätesti ja kävelymatto. Testien oikeellisuuden takaamiseksi suoritetaan ns. suoranmenetelmän yleiskestävyystesti maksimisykkeellä UKK instituutilla lääkärin valvomana 36 vuoden iässä ja siitä viiden vuoden välein, samalla testattava saa hyvän kuvan omasta hengitys ja verenkiertoelimistön kunnosta. Lihaskuntotestissä yksi osa alue voi jäädä alle hyväksytyn rajan yhden kerran. Tällöinkin syy selvitetään ja ohjataan henkilö ottamaan tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Mikäli este tai suorituksen vajaus toistuu ohjataan henkilö tarkempiin selvityksiin työterveyshuoltoon. Missä syy selvitetään ja hoidetaan tai arvioidaan ongelman vaikutus kokonaistoimintakykyyn työterveyslääkärin toimesta. Testaajien valvomien epäsuorien testien osalta siirrytään ennakoivaan käytäntöön vuoden 2008 testausten osalta. Mikäli testattavan tulokset laskevat normaalia enemmän ohjataan henkilö työterveyshuoltoon jo ennen kuin ollaan alle vaaditun suoritustason. Vastaavasti henkilöt, joilla on lääkityksiä tai muuta testaukseen epävarmuutta aiheuttavaa voidaan testata työterveyshuollossa tai pyytää sieltä henkilö seuraamaan testiä meidän tiloihimme. Henkilön jäädessä testeissä vaadittavan kuntotason alapuolelle tai työkyvyn laskettua muusta syystä, selvitetään hänen työkykyisyytensä työterveyshuollossa. Osalle saadaan vastaus suoraa työterveyslääkärin lausunnon myötä, mutta useimmiten ongelmat vaativat jatkotutkimuksia alakohtaisilla erikoispoliklinikoilla, Työterveyslaitoksella, Tampereen yliopistollisen sairaalan kuntoutuspoliklinikalla tai Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuslaitoksissa. Lievissä työkyvyn laskuissa henkilön toimenkuva voidaan sovittaa työvuoron sisäisesti. Käytännössä tätä edeltää ns. kolmikantaneuvottelua asianosaisen, työterveyshuollon ja työnantajan edustajan kesken. Edelleen henkilön työkykyisyyden laskettua alle pelastajalta vaaditun jatketaan ns. kolmikantaneuvottelulla ja pyritään löytämään henkilölle hänen työkykynsä mukainen uusi tehtävä laitoksen sisältä. Jos tätä kautta ei löydetä ratkaisu, niin käytettävissä on Tampereen kaupungin uudelleensijoitus ohjelma.
HENKILÖSTÖRAKENTEESSA JA PELASTUSTOIMINNASSA TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA Työryhmä selvitti Tampereen aluepelastuslaitoksen henkilöstörakenteessa tapahtuneita muutoksia noin 15 vuoden ajalla. Selvityksessä keskityttiin lähinnä miehistötasoisten vakanssien muutoksiin. Selvityksen lopputuloksen tarkastelua hankaloittaa tarkastelujaksolla tapahtuneet organisaatiomuutokset, joista myös on aiheutunut henkilöstön määrän muutoksia. Tampereen kaupungin pelastuslaitoksesta on jakson aikana kasvanut ensin pienemmän alueen aluepelastuslaitos ja vuoden 2003 alusta koko Pirkanmaan aluepelastuslaitos. Tarkastelujakson aikana Tampereen toimialueella palomiesvakansseja on muutettu muiksi vakansseiksi seuraavasti: Palomiehen vakansseja on muutettu muuksi vakanssiksi yhteensä 8 kpl. Näistä neljä ensin pelastaja sairaankuljettajiksi, jotka ne puolestaan myöhemmin lääkintäesimiehiksi. Yksi palomiesvakanssi on muutettu laitosmieheksi, yksi paloesimieheksi ja yksi ensihoitajaksi. Ylipalomiehen vakansseja on muutettu muuksi vakansseiksi yhteensä 9 kpl. Näistä neljä palomieheksi, kolme paloesimieheksi ja kaksi palotarkastajaksi. Vuoden 2006 alussa tehdyn toimialuemuutoksen yhteydessä siirrettiin Tampereen toimialueelta neljä palomiehen vakanssia Kaakkois Pirkanmaan toimialueelle Kangasalle. Pirkanmaan hätäkeskuksen siirryttyä valtiolle joulukuussa 2004 siirtyi sieltä kolme palomiehen vakanssia pelastustoimeen. Yllä luetellut muutokset kohdistuvat Tampereen toimialueelle. Muualle Pirkanmaalle on uusia palomiehen vakansseja lisätty Toijalaan 8 kpl ja Vammalaan 3 kpl. Tampereen aluepelastuslaitoksen työt ja tehtävät kaikilla osa alueilla ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Laitoksen henkilökunnan määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa. Vuodesta 1996 vuoteen 2006 hälytystehtävien määrä Pirkanmaalla on lisääntynyt noin 2,5 kertaiseksi ollen vuonna 1996 yhteensä 4 489 hälytystä ja vuonna 2006 yhteensä 11 309 hälytystä. Myös muut pelastustoimen tehtävät ovat lisääntyneet. Valistus, palotarkastukset, turvallisuuskoulutus jne. vaativat tekijänsä. Näiden tehtävien hoitamiseen on viime aikoina pyritty käyttämään enenevässä määrin pelastushenkilöstöä. Merkittävä osa näistä erikoistoiminnoista kuten sairaankuljetustehtävistäkin ajoittuu arkipäiville klo 8.00 16.00 väliseen aikaan.
KESKUSPALOASEMAN SAIRAANKULJETUKSEN TYÖAJAN RYTMITYKSEN VAIKUTUS Aluepelastuslaitoksen sisällä työt jakautuvat monestakin syystä epätasaisesti. Tampereen keskuspaloasema kuormittuu selvästi eniten. Aluepelastuslaitoksella kaikilla eri osa alueilla toiminnat ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Sairaankuljetuksessa niin asiakkaiden kuin yhteistyötahojen vaatimustaso on noussut. Tutkimus ja hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Henkilöstöön kohdistuvat tiedolliset ja taidolliset vaatimukset ovat kasvaneet. Työn kuormittavuus on lisääntynyt. Myös kuljetusmäärissä on tapahtunut lisääntymistä. Keskuspaloasemalla ympäri vuorokauden toimivat sairaankuljetusyksiköt (T191, T192, T193) miehitetään edellä mainitun kuormituksen lisääntymisen takia nykyään ns. kaksoismiehityksellä. Miehistöt vaihtavat tehtäviä keskenään illalla kello 20.00. 12 tunnin työjakson on katsottu kuormittavan työntekijöitä siinä määrin, että työvuoronsa toisen 12 tunnin jakson aikana heidän käyttämisensä muuhun kuin hälytystehtäviin on rajoitettu vähäiseksi. Pahimpana tämän järjestelyn ongelmana työryhmä pitää sitä, että sen seurauksena työtehtävät ovat kuormittaneet muita pelastustoimen puolella työskenteleviä henkilöitä vastaavasti enemmän.
2. Toimenpide esitykset ESITYS (1) ALUEPELASTUSLAITOKSEN VAIHTOEHTOISISTA TYÖTEHTÄ VISTÄ HENKILÖILLE, JOILLA ON ESTE TAI RAJOITE OPERATIIVISEEN PE LASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUMISELLE Työryhmä on kartoituksessaan kirjannut seuraavat aluepelastuslaitoksen työtehtävät, jotka soveltuvat henkilöille, joilla on este tai rajoite operatiiviseen pelastustoimintaan osallistumiselle. Tehtäviä kartoitettaessa on otettu erityisesti huomioon aiemman työuran aikana hankitun kokemuksen tuoma hyöty tehtävän suorittamisessa. Valistustehtävät 4 5 hlö (yksi käytössä syksystä 2007) Palotarkastustehtävät 3 4 hlö Koulutustehtävät (sis.koulutus) 1 hlö Sairaankuljetusvaraston hoitaja 1 hlö Valvomotehtävät 2 hlö (sis. haku päättynyt, ei vielä täytetty) Alipäällystövakanssi (ruiskumestari) kepalossa 1 hlö (muutosprosessi käynnissä) Muut toimialueet soveltaen esim. yhdistelmiä edellisistä 5 hlö (1/toimialue) ESITYS (2) KESKUSPALOASEMAN SAIRAANKULJETUKSEN TYÖAJAN RYTMITYKSEN MUUTOKSESTA SEKÄ HENKILÖSTÖLISÄYKSISTÄ Työryhmä esittää lisättäväksi sairaankuljetukseen keskuspaloasemalle kuusi päiväsairaankuljettajan vakanssia. Lisäyksen jälkeen voidaan sairaankuljetuksen järjestelyissä tehdä muutoksia, joilla vähennetään keskuspaloaseman pelastushenkilöstön vajetta ja kevennetään työn kuormittavuutta. Muutoksella saadaan lisäresurssia pelastustoimen operatiiviseen toimintavalmiuteen arkipäivisin virkaaikana kuusi henkilöä. Lyhennetyllä sairaankuljetusvuorolla saadaan kevennettyä sairaankuljettajien työn kuormittavuutta ja näin voidaan luopua muun työvuoron aikaisista vapautuksista muiden kuin hälytystehtävien suorittamisessa. Näin saadaan arkisin päiväaikaan lisäksi kuuden henkilön työpanos muuhun kuin operatiiviseen pelastustoimintaan. Näin sairaankuljetuksen aiheuttamaa työkuormaa pelastushenkilöstölle kevennetään ja samalla pelastushenkilöstöä voidaan käyttää arkipäivinä myös valistus, koulutus, palotarkastus ja muihin pelastustoimen tehtäviin aiempaa tarkoituksenmukaisemmin. Muutoksella käyttöön saatavaa lisäresurssia voidaan käyttää myös pelastus ja sairaankuljetustoiminnan päiväaikaisen vahvuuden korjaamiseen esimerkiksi äkillisten sairastumisien, sairaan lapsen hoitovapaan tai muun ennalta arvaamattoman poissaolon aiheuttamassa miehistövajeessa. Esitys perustuu siihen, että henkilöstöä lisätään kaikkein kriittisempiin ajankohtiin eli arkipäiviin normaali työajalle. Esityksessä työvuorolistat laaditaan siten, että keskuspaloaseman sairasautot T191, T192 ja T193 toimivat arkipäivisin kolmes
sa vuorossa. Viikonloppuisin palomiehet miehittävät nämä sairasautot eli muutosesitys ei koske viikonlopun sairaankuljetusjärjestelyjä. MA TI KE TO PE LA SU 00 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 01 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 02 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 03 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 04 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 05 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 06 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 07 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 08 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 09 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 10 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 11 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 12 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 13 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 14 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 15 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 16 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 17 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 18 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 19 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 20 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 21 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 22 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 23 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 T191,T192,T193 Esityksen mukainen keskuspaloaseman sairaankuljetusyksiköiden miehitys. Palomiesten miehittämä sairasauto T191,T192,T193, T191,T192,T19 Sairaankuljettajien miehittämä sairasauto T191,T192,T193 ESITYS MUUTOSTEN TOTEUSTUSTAVAKSI Muutosesitykset 1 ja 2 koskevat osin samoja tehtäviä, mutta tehtävien suoritustavat poikkeavat toisistaan. Tästä syystä työryhmä esittää, että sairaankuljetusjärjestelyillä saatava lisäresurssi hyödynnetään heti muutoksen jälkeen esitetyllä tavalla työvuoroista. Esitetyt tehtävät ovat osa henkilöstön päivittäisiä työtehtäviä. Henkilöstön siirtyminen päätoimisesti esityksessä (1) tarkoitettuihin tehtäviin on tarkoituksenmukaista toteuttaa pidemmän ajan kuluessa. Muutoksessa (2) esitetyt järjestelyt edellyttävät tarkkaa suunnitelmaa työvuoroihin saatavan lisäresurssin käytöstä eri tehtäviin. Tarkoituksenmukaista on nimetä jokaisesta työvuorosta sopivat henkilöt valistus, palotarkastus, koulutus ja muihin esitettäviin tehtäviin. Näille henkilöille annettaan sitten riittävä täydennyskoulutus ja työnohjaus. Muutos edellyttää myös päiväpalveluohjelman uusimista tämän työaikajärjestelyn mukaiseksi.
Kun työkyvyn seurantajärjestelmä tuo esiin henkilöitä, joilla on este tai rajoite operatiiviseen pelastustoimintaan osallistumiselle, tarjotaan heille mahdollisuutta siirtyä päätoimisesti hoitamaan jotakin näistä tehtävistä. Ajan myötä aluepelastuslaitoksella on työryhmän tekemän kartoituksen perusteella mahdollista sijoittaa noin 15 20 henkilöä päätoimisesti muihin kuin operatiivisiin pelastustehtäviin. Päätoimisuudella on mahdollista parantaa suoritettavien tehtävien laatua ja tehokkuutta oleellisesti nykyisestä panostamalla riittävästi näiden henkilöiden koulutukseen ja työnohjaukseen sekä aiemman työuran aikana kerätyn työkokemuksen hyödyntämiseen. Työryhmä esittää, että sen esittämien muutosten vaikutus työvuoron operatiiviseen vahvuuteen korvataan. Koska työryhmän työ ei koske aluepelastuslaitoksen toimintakykyä, ei tässä raportissa ole käsitelty henkilöstön mitoitusta muilta osin.