Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2017

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei alkuvuoden 2017 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Näistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet em. vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 250 807 tonnia tammi-kesäkuussa. Vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 187 458 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2017 loppuun mennessä 1 282 tonnia jätettä, joka on 33 % enemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 5 713 tonnia. Maaaineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 2 892 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 54 733 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 2 385 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 2 229 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 36 452 tonnia tammi-kesäkuussa 2017. Jätevoimalassa oli huoltoseisokit 27.4. ja 8.5. - 19.52017. Tällöin jätettä vastaanotettiin kaikkiaan 4 481 tonnia käsittelykeskukseen. Jäte vastaanotettiin laajennusalueen kentälle, jossa se paalattiin. Biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin tammi-kesäkuussa 28 742 tonnia biojätettä sekä 5 587 tonnia jätevesilietettä. Ämmässuolla on aloitettu kevään 2016 aikana HSY:n oma multatuotanto. Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Alkuvuonna louhetta vastaanotettiin 398 477 tonnia. Suurimmat kalliolouhinnat on suoritettu Blominmäessä, jonka myötä louheen tuonti hidastuu loppuvuotta kohti. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 18,34 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 10,3 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2016. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 80 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 29,8 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 8,1 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin päivitetyn (21.12.2015) Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 242 481 m 3 tammi-kesäkuussa 2017. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 40 kappaletta koskien hajuja ja kaksi koskien melua. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettu uusi tasausallas TAL 11 valmistui tammikuussa ja otettiin käyttöön keväällä 2017. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo-konseptin mukainen yhteistyö on jo alkanut muutamien yritysten kanssa. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko käsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma lähialueen asukkaille 10.6.17. Ämmässuolla otettiin keväällä käyttöön asukasviestintään suunnattu tekstiviestipalvelu. Palvelun kautta asukkaille ilmoitetaan alueen poikkeuksellisista tilanteista, mahdollisista ympäristöhaitoista ja muun muassa maastossa liikkuvista näytteenottajista. Työterveys- ja työturvallisuusasioiden sertifikaatti OHSAS-18001 myönnettiin HSY:lle keväällä 2017. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Juha Uuksulainen, Roni Järvensivu Pvm: 31.8.2017 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2017 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 64 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Kuonakenttä 3. Vaaka-asema 15. Paalikenttä 4. Vanha kompostointilaitos 16. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 5. Biokaasulaitos 17. Lajittelukatos 6. Kompostointilaitos 18. Pinnoitetun puun kenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Louhekenttä 8. Biopesuri 20. Tuhkalokero 9. PIMA-halli 21. Vastaanottokenttä 10. PIMA-kenttä 22. Kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 23. Vanha kaatopaikka 12. Vesiasema 24. Öljyntorjuntakontti 2

Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 8 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 2.2 Tarkkailusuunnitelmat... 10 2.3 Viranomaistarkastukset... 10 2.4 Kaavoitus... 11 2.5 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt... 11 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 12 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 12 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat... 13 4 Jätteen vastaanotto 14 4.1 Jätteen määrä... 14 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 14 5 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 15 5.1 Yleistä toiminnasta... 15 5.2 Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät... 15 5.3 Viherjätteen käsittely... 15 5.4 Laitosmainen käsittely... 16 5.4.1 Biojätteen käsittely... 16 Jätevesilietteen käsittely... 18 Kompostien jälkikypsytys... 18 5.5 Biokaasun hyödyntäminen... 18 5.6 Prosessien tarkkailu... 18 5.7 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 19 5.8 Prosessi- ja laitehäiriöt... 19 5.9 Päästötarkkailu... 19 5.9.1 Vesi... 19 5.9.2 Ilma... 20 5.9.3 Melu... 20 5.10 Haittaeläimet... 20 5.11 Kemikaalit... 20 5.12 Valmiin kompostin käyttö... 20 5.13 Multatuotanto... 21 6 Pilaantuneet maat 22 6.1 Yleistä toiminnasta... 22 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 22 6.3 Prosessi- ja laitehäiriöt... 23 6.4 Päästötarkkailu... 23 6.4.1 Vesi... 23 3

6.4.2 Ilma... 23 7 Jätteen käsittely kentillä 24 7.1 Yleistä toiminnasta... 24 7.2 Maa-aines... 24 7.2.1 Kiviainespitoinen jäte... 24 7.2.2 Kiviainespitoinen liete... 24 7.3 Betoni yli 150 mm... 24 7.4 Asfaltti... 24 7.5 Kipsi... 24 7.6 Puu... 25 7.6.1 Pinnoitettu puu... 25 7.6.2 Puhdas puu... 25 7.7 Lajiteltava jäte... 25 7.8 Kuona... 25 7.9 Hävityskuormat... 25 7.10 Raadot... 25 7.11 Renkaat... 26 7.12 Pilaantuneet maat... 26 7.13 Bio- ja puutarhajäte... 26 Sekajätteen paalaus... 26 7.15 Sortin polttoon kelpaamaton jäte... 26 8 Jätteen loppusijoitus 27 8.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 27 8.2 Vanha kaatopaikka... 27 8.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 27 9 Tuhkat 28 9.1 Yleistä toiminnasta... 28 9.2 Tuhkan käsittely... 28 9.3 Päästötarkkailu... 28 9.3.1 Vesi... 28 9.3.2 Ilma... 28 9.4 Kemikaalit... 28 10 Jätteen varastointi 29 10.1 Yleistä toiminnasta... 29 10.2 Jätepaalit ja tuotevarasto... 29 10.3 Kipsi... 29 10.4 Painekyllästetty puu... 29 10.5 Lasi... 29 10.6 Metalli... 29 10.7 Kuona... 29 10.8 Louhe... 30 10.9 Pilaantuneet maat... 30 10.10 Bio- ja puutarhajäte... 30 11 Kivenmurskaus ja louhinta 31 11.1 Yleistä toiminnasta... 31 11.2 Louhinta... 31 11.3 Kivenmurskaus... 31 4

11.4 Päästötarkkailu... 31 11.4.1 Vesi... 31 11.4.2 Ilma... 31 11.4.3 Melu ja tärinä... 31 11.5 Toiminnassa syntyvät jätteet... 31 12 Ämmässuon Sortti-asema 32 12.1 Yleistä toiminnasta... 32 12.2 Jätteen määrä... 32 12.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 33 12.4 Alueen hoito... 33 12.5 Päästötarkkailu... 34 12.5.1 Vesi... 34 12.5.2 Melu... 34 12.6 Haittaeläimet... 34 12.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 34 13 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 35 13.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 35 13.2 Kaasun keräys... 35 13.3 Kaasuvoimala... 36 13.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 37 13.5 Prosessi- ja laitehäiriöt... 37 13.6 Päästötarkkailu... 38 13.6.1 Vesi... 38 13.6.2 Ilma... 38 13.6.3 Melu... 38 13.7 Kemikaalit... 38 13.8 Toiminnassa syntyvät jätteet... 38 14 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus 39 15 Vesienhallinta 40 15.1 Yleistä toiminnasta... 40 15.2 Käyttötarkkailu... 40 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 40 15.4 Pintavedet... 40 15.5 Jätevedet... 40 15.6 Kemikaalit... 41 15.7 Prosessi- ja laitehäiriöt... 41 16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 42 16.1 Kemikaalit... 42 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 42 17 Rakentaminen 43 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta... 43 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 43 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen... 43 17.1.3 Viimeistelyrakenteet... 43 17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 44 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 44 5

17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 44 18 Ympäristövaikutukset 45 18.1 Sää... 45 18.2 Vesi... 46 18.2.1 Pintavedet... 47 18.2.2 Pohjavedet... 48 18.2.3 Jätevedet... 49 18.3 Jätetäyttöjen tila... 50 18.4 Painumatarkkailu... 50 18.5 Ilma... 51 18.5.1 Hiukkaset... 51 18.5.2 Hajut... 52 18.5.3 Metaanimittaukset... 54 18.6 Melu... 55 18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 56 18.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 56 18.7.2 Roskaantuminen... 56 18.7.3 Haittaeläimet... 56 18.7.4 Linnut... 57 19 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 58 20 Työsuojelu ja turvallisuus 59 21 Tutkimushankkeet 60 21.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 60 21.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 60 21.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 61 22 Katsaus tulevaan 62 Liitteet 63 Jakelu 64 6

1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Ämmäsuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Keskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuolla järjestettiin avoimet ovet 10.6.17 (liite 1, kuva 1), jolloin lähialueen asukkaat olivat tervetulleita tutustamaan alueen eri toimintoihin. Asukkailla oli mahdollisuus tuoda kuormallinen jätettä sorttiasemalle ja samalla mahdollisuus viedä mukanaan kuormallinen multaa. Avoimien ovien aikana alueella vieraili 370 henkilöä. Naapurustolle esittäytyi myös alueen uusi käyttöpäällikkö, Tiila Korhonen, joka aloitti työtehtävässä 1.5.2017. HSY:n jätehuolto otti kevään aikana käyttöön hopealuoti tekstiviestipalvelun, jolla on mahdollista viestiä asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta www.hsy.fi/ammassuo. Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. Tämän raportin teksteissä viitatut tutkimukset ja selvitykset kootaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin 2017. 7

2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2017 on koottu taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi 30.12.2015. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012 Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016. Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Päätös lupamääräysten tarkistamisesta (9.9.2015) palautettu ESAVI:lle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Hakemus tarkkailuohjelman päivittämiseksi vireille 30.12.2015. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen. Biojätteen käsittely 8.10.2014 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2017. 8

Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015/ 16.6.2017. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus. Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus Tilanne Vaasan hallinto-oikeus palautti luvan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa murskata kiviainesta yli 200 000 tonnia vuodessa, vireille 16.6.2017. HSY täydensi hakemustaan 30.6.2017. YVA tarvetta koskeva kysely UUDELY:lle 30.6.2017 Vireille 10.4.2017. Vireille 7.7.2017. YVA tarvetta koskeva kysely UUDELY:lle 11.5.2017, täydennetty 30.6.2017. Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Tilanne Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle ESAVI:n hylkäävä päätös 1.7.2016. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot 30.6.2017 mennessä. Taho Kannanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Espoon ympäristökeskus Kannanotto 10.1.2017 koskien varautumissuunnitelmaa Ilmoitukset 19.1.2017/26.1.2017 Mara-merkinnästä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Selvityspyyntö 1.2.2017 koskien Ämmässuolta hyötykäyttöön toimitettua betonimursketta Lausunto 20.3.2017 vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus, YVA-menettelyn riittävyys Kannanotto 8.5.2017 kattohuopajätteen varastointiin Kannanottoja 2.2./27.2.2017 koskien kaatopaikkakelpoisuutta, ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja varautumissuunnitelmaa Kannanottoja valvontaan liittyen 13.2.,20.3.,22.5. Selvityspyyntö 22.6. koskien melua ja kaatopaikkakelpoisuutta koskevia kannanottoja mm. 8.6., 13.6. 9

2.2 Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Päivitetty 30.6.2017. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailua on tehty UUDELY:n hyväksynnän mukaisesti 30.12.2015 vireille jätetyn hakemuksen mukaisesti. - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi tarkkailuohjelma on toimitettu UUDELY:n 22.12.2014 ja täydennetty 7.7.2017. - Teollisuusjätesopimus 11.11.2016. 2.3 Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 31.5.2017 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, hajupalautteet, louheen vastaanotto ja kuonan käsittely. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 6.6.2017 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Biojätteen käsittelylaitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 21.3.2017: Kemikaalilainsäädännön mukainen käyttötarkastus. Espoon seudun ympäristöterveys ja Espoon ympäristökeskus tekivät 29.6.2017 tarkastuksen liittyen biojätteen käsittelyalueen lokeista tehtyyn valitukseen. Verohallinto suoritti Jäte- ja sähkövero tarkastuksen 9.5.2017. 10

2.4 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaavoitus on vireillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.8.2015 ehdottaa kaupunginhallitukselle kaava hyväksymistä. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. 2.5 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkönä toimii Tiila Korhonen. Käyttöpäällikkö vastaa alueella Jätteen vastaanotosta, käsittelytoiminnasta, vesienhallinasta, kaasunkeräyksestä ja hyötykäytöstä sekä Ekomo-toiminnoista. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentamisesta, alueen louhinnoista ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaamisesta vastaa rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen. Ämmässuon Sortti-aseman toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty 5.5.2017. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöinä toimii: Käsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat, ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Käsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja Vahti-raportointi, ympäristöinsinööri Roni Järvensivu. Jätteen vastaanotto ja Vahti-raportointi, toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen jalostus ja loppusijoitus, toimintovastaava Hannu Juntunen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto, kenttämestari Renja Rautiainen Pilaantuneiden maiden käsittely, toimintovastaava Aino Moisio Biojätteen käsittely, toimintovastaava Christoph Gareis Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta, toimintovastaava Sauli Kopalainen Vesien yhteistarkkailu, suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Kaatopaikkarakentaminen, rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen 11

3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita 1.1. 30.6.2017. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat 10.1.2017 Tulipalo biokaasuvoimalan seinärakenteissa. Palo saatiin nopeasti sammutettua. Palo sai alkunsa pakokaasujen läpiviennistä seinärakenteessa. Palosta ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa; sammutusvedet johdettiin likaisiin vesiin ja edelleen puhdistamolle. 17.1.2017 Louheauto kaatui kuormaa tyhjennettäessä. Autoa jouduttiin nostamaan illalla/yöllä ja se saatiin poistettua alueelta vasta puolen yön jälkeen. Vantaanenergian jätevoimalan häiriötilanteesta ja vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 27.4.2017 ja 8.5.-19.5.2017. Jätteet saatiin paalattua 30.5.17 mennessä. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2017 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2017. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy 7.1.2017 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 9.4.2017 Sunnuntai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 17.4.2017 Maanantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 29.4.2017 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema Arkipyhä Asukkaiden palvelu 6.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 13.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema 20.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu 25.5.2017 Torstai 9.00-16.00 Viherjätekenttä Arkipyhä 27.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 18.6.2017 Sunnuntai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (29.4., 13.5., ja 20.5.). 13

4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 250 807 tonnia tammikesäkuussa 2017. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 187 458 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2017 loppuun mennessä 1 282 tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 2 892 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 54 733 tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä 41 205 tonnia. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 12. Vuonna 2017 vastaanotetut jätemäärät esitellään tarkemmin eriteltyinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja Vahti-ilmoituksissa. 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2017 tammi-kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 151 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 28 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksissa. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois neljä jätekuormaa. Kuormia ei voitu vastaanottaa turvallisuussyistä tai jäte ei ollut kaatopaikkakelpoista. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (12.3). 14

t / Tammi-kesäkuu 5 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 5.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Biojätteen käsittelyn mädätysprosessissa biojätteestä tuotetaan biokaasua. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mm. mullanvalmistuksen raaka-aineena. 5.2 Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien 2015 2017 käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 1. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. Kuva 1. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) tammi-kesäkuussa 2015 2017 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2015 2016 2017 Puu 294 96 866 Eläinten kuivikkeet 446 302 284 Kannot 868 521 541 Muu viherjäte 1 711 1 766 2 806 Risut 2 891 3 014 1 454 Jätevesiliete - 6 041 5 587 Biojäte 25 957 25 897 28 742 5.3 Viherjätteen käsittely Viherjätekentällä vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää mm. lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet). Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 6. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta kolme kertaa ja kantoja yhden kerran tammi-kesäkuussa 2017. 15

Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään mm. seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Kesäkuun lopussa 2017 lopussa kentällä oli noin 9 346 tonnia viherjätekompostia ja noin 200 tonnia kanto- ja risumursketta. Käsittelemätöntä viherjätettä kentällä varastoitiin noin 1 574 tonnia. Taulukko 6. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät 1) tonneittain (t) tammi-kesäkuussa 2017. Viherjäte EWCkoodi Vastaanotettu Varastointi Kenttäkäsittely Murskattu tukiaineeksi Myyty energiantuotantoon hakkeena Risut 20 02 01 1 454 0 0 1 454 0 Kannot 20 02 01 541 189 0 352 0 Muu viherjäte 20 02 01 2 806 958 1 848 0 0 Puu 19 12 07 866 427 0 440 0 Yhteensä 5 667 1 574 1 848 2 245 0 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. 5.4 Laitosmainen käsittely 5.4.1 Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 160 200 kuutiota biokaasua per tonni mädätettyä biojätettä. Kuvassa 2 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 7 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit tammi-kesäkuulta 2017. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 8. Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu johdettiin vuoden 2016 2017 vaihteesta lähtien silloin käyttöön otettuun uuteen biokaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä tarkemmin kerrottu kappaleessa 5.5. 16

Kuva 2. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 7. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit tammi-kesäkuulta 2016-2017. Biokaasun käsittelyssä kaasuun sekoitetaan noin 10 % ilmaa, mikä selittää eron muodostuneen biokaasun ja hyödynnetyn sekä soihdussa poltetun kaasun määrässä. Parametri Yksikkö 2016 2017 Mädätykseen syötetty biojäte t 13 383 16 494 Muodostunut biokaasu Nm 3 1 714 455 2 474 706 Kompostointiin syötetty mädäte m 3 8483 11 625 Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm 3 1 374 072 147 498 Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm 3-2 317 943 Biokaasu soihtuun Nm 3 340 383 322 057 Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Murskattu ja seulottu biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja siirretään seuraavaan tunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Hygienisoituneet panokset kannetaan pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Biojätteen käsittelyn prosessissa erotellaan biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Muovia eroteltiin prosessista tammi-kesäkuussa 2017 noin 2 660 tonnia. Muovi toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Lisäksi prosessista erotettiin noin 4,4 tonnia metallia, joka toimitettiin materiaalihyötykäyttöön. 17

Taulukko 8. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain tammikesäkuussa 2017. Jätelaji EWCkoodi Vastaanotettu Käsittely Kompostointi Mädätys Kenttäkäsittely Biojäte 20 01 08 28 742 12 493 16 249 18 0 0 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 284 0 246 38 0 0 Yhteensä 29 025 12 493 16 494 56 0 0 Muu biojätteenkäsittelylaitos Kaatopaikka Osuus 43,0 % 56,8 % 0,2 % 0 % 0 % 1) Kenttäkäsitelty biojäte on kasviperäistä biojätettä, joka kompostoitiin viherjätteen seassa. Jätevesilietteen käsittely Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tammikesäkuussa 2017 käsiteltiin yhteensä noin 5 587 tonnia jätevesilietettä. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella tammi-kesäkuussa 2017 yhteensä 5 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 5 7 kuukautta ennen kuin komposti todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytetään pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. 5.5 Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2017 alusta on otettu käyttöön biokaasulaitoksessa (liite 1, kuva 2) muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Voimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään mm. biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. Toimintahäiriöistä on raportoitu kappaleessa 5.8. 5.6 Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. 18

Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäyte 26.4.2017. Yhteenveto biokaasulaitoksen ja -voimalan tutkimus- ja tarkkailutuloksista tulee vuosiraporttiin. 5.7 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksessa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksen olennaisia käyttökatkoksia. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.2.1. 5.8 Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Prosessin palauttamiseksi normaalille tasolle, laitoksen biojätteen syöttöä vähennettiin ja syöttöön lisättiin jätevesilietettä. Biokaasulaitoksen prosessi palautui normaaliksi maalis huhtikuun vaihteessa. Biojätteen välivaraston täyttö- ja tyhjennysohjelmaa on tapahtuneiden johdosta muutettu. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittely kapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Biokaasulaitokseen syötetyn jätevesilietteen huomattiin pienentävän muodostuvan kaasun rikkivetypitoisuutta. Alentuneiden rikkivetypitoisuuksien myötä rikkivetypesuri on voitu poistaa käytöstä 25.4.17. Biokaasulaitoksen syötteeseen lisätään noin 2% jätevesilietettä lisäaineeksi. Biokaasuvoimalan seinärakenne syttyi 10.1. yöllä tuleen. Pelastuslaitos sai sammutettua palon pikaisesti. Palon syttymisen syy oli rakenteellinen virhe. Palosta aiheutui vajaan kahden viikon käyttökatko biokaasuvoimalassa. Käyttökatkon aikana 10. 23.1. kaasu johdettiin kaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa on alkuvuonna ollut erinäisiä käyttöönottoon liittyviä lyhytaikaisia toimintahäiriöitä. Kompostointilaitoksen seulontayksikkö oli muutostöiden takia poissa käytöstä 24.4.-9.6. välisen ajan. Tänä aikana käytettiin laitoksen vanhaa varaseulontalinjaa, sekä urakoitsijan siirrettävää seulontayksikköä. 5.9 Päästötarkkailu 5.9.1 Vesi Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuoden ensimmäiset vesinäytteet otettiin 11.4.2017. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan VAHTI-järjestelmään. Viemäriin johdettiin tammi-kesäkuussa 2017 yhteensä 1707 m³ jätevettä. 19

5.9.2 Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Tammikesäkuussa 2017 kompostointilaitoksen- sekä vanhan kompostointilaitoksen hajupäästöt mitattiin kerran. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa 2017. Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2). 5.9.3 Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). 5.10 Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein alkaen 6.4.2017 alkaen ja jatketaan, kunnes kärpästuotanto lakkaa talven tuloon. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. 5.11 Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää ja ravinneliuosta. Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä alku vuonna n. 60 tonnia, lipeää on käytetty yhteensä noin 1 tonni jätevesien ph:n neutralointiin. NPKravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä alku vuonna n. 100 litraa. 5.12 Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot tammi-kesäkuussa 2017. Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % 47 37 45 Kokonaistyppi mg/kg ka 26 500 12 000 23 333 Kokonaisfosfori mg/kg ka 9 250 2 150 28 667 Kokonaiskalium mg/kg ka 17 500 7 600 8 300 Luovutettu jatkojalostukseen t 386 1 505 2 974 20

5.13 Multatuotanto Heinäkuussa 2016 aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Valmistettavia tuotteita on 2: bio- ja inframulta, joiden raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Biomultaa valmistettiin tammi-kesäkuussa 2017 noin 2 800 tonnia ja inframultaa noin 850 tonnia. 21

6 Pilaantuneet maat 6.1 Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa jatkui edelleen vuonna 2017, minkä seurauksena osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen varattuna kyseiseen toimintaan eli toisin sanoen pois PIMA-toiminnon käytöstä. Edellä kerrotusta huolimatta vuoden 2017 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelu voitiin tarjota kaikille uusille käsittelyä edellyttäneille PIMA-erille. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.4.2016 päivätyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa (päivitetty 30.6.2017). 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Alkuvuonna 2017 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin 4 289 tonnia ja ne hyödynnettiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina. Jalostettavia (ennen hyödyntämistä) ja jätteenä jätetäyttöön sijoitettavia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita maita vastaanotettiin raportointijaksolla yhteensä 1 318 tonnia. Tutkittavia (HSY:n PIMATU-palvelu) sekä käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä 2 385 tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista pilaantuneista maista suurin osa oli edellisvuosien tapaan öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden 2017 aikana käsitellyissä pilaantuneissa maissa ei todettu VOCyhdisteitä. Vuodelta 2016 käsittelyyn vuodelle 2017 siirtyi yhteensä noin 2 979 tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa). PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi-kesäkuussa 2017 yhteensä 2 824 tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille. Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa) oli noin 2 540 tonnia maa-aineksia. 22

6.3 Prosessi- ja laitehäiriöt PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 6.4 Päästötarkkailu 6.4.1 Vesi Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2017 näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty VAHTIjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin toukokuussa. 6.4.2 Ilma PIMA-hallin ilmanvaihtojärjestelmä on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä. Huoltotoimenpiteiden sekä kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana ilmanvaihto on ollut pysähdyksissä enintään muutaman päivän ajan tuloilmakojeiden esisuodattimien tukkeutumisen estämiseksi. Raportointijaksolla ei käsitelty VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten ilmapäästömittaus aineistoakaan ei kertynyt. PIMA-hallin ilman-tarkkailutulokset kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 23

7 Jätteen käsittely kentillä 7.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. 7.2 Maa-aines 7.2.1 Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 32 623 tonnia, josta katujen puhdistusjätettä oli 2 702 tonnia. Maita tuli viime vuonna noin kolmasosa tämänvuotisesta määrästä. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. 7.2.2 Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi 1 038 tonnia. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. 7.3 Betoni yli 150 mm Yli 150 mm:n betonia 2 381 tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä 4 185 tonnia otettiin vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betonikappaleet murskataan. Betoni-raudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. 7.4 Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin 868 tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. 7.5 Kipsi Kipsiä tuli lajittelukatokseen 11 tonnia, josta 9 tonnia lajiteltiin sinne tulevasta jätteestä. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 24

7.6 Puu 7.6.1 Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 9 812 tonnia. Valtaosa pinnoitetusta puusta on sorttiasemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin voimalaitosten polttoaineeksi. 7.6.2 Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 438 tonnia. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. 7.7 Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin lajiteltavaa jätettä 5 713 tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätemäärä lisääntyi 35 prosenttia vuodesta 2016. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä 5 357 tonnia, metallia 140 tonnia, puuta 103 tonnia, kipsiä 9 tonnia, kiviainesrejektiä 627 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 261 tonnia ja auton renkaita 6 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja käsitellään kerran vuodessa. 7.8 Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuonan vastaanotto siirrettiin 14.12.2016 laajennusalueen S2- alueelle tehdylle uudelle kuonakentälle (liite 1, kuva 3). Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000 50 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan alkuvuonna 36 452 tonnia. Kuonaa murskattiin jatkokäsittelyä varten 19 431 tonnia Magneettinen metalli toimitettiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat niistä uusioraaka-aineita. Kuonan käsittelyurakoitsija maksoi tonniperusteisen korvauksen käsittelemästään kuonasta ja ei-magneettinen metalli jäi urakoitsijan omaisuudeksi. Urakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä sekä kaatopaikan rakenteissa, että sideaineena tuhkan stabiloinnissa. 7.9 Hävityskuormat Hävityskuormat ovat jätteitä, jotka jätteen toimittaja haluaa hävitettäväksi heti kuorman saavuttua. Yleensä kuormat ovat tullin valvomia hävityskuormia. Hävityskuormia käsiteltiin 185 tonnia. Hävityskuormat ohjattiin toukokuusta alkaen jätevoimalalle. 7.10 Raadot Kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä noin 7 tonnia. Raatoina vastaanotettiin hevosia, peuroja ja hirviä. 25

Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi. 7.11 Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin jatkokäsittelyyn noin 6 tonnia. 7.12 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. 7.13 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Jätevoimalan huoltoseisokkien 27.4. ja 8.5. - 19.5. välisenä aikana vastaanotettuja jätteitä paalattiin 4 481 tonnia. Jätteet saatiin paalattua 30. toukokuuta mennessä. 7.15 Sortin polttoon kelpaamaton jäte Sorttiasemilta vastaanotettiin polttoon kelpaamatonta jätettä 2 778 tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin 3 423 tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä 2 729 tonnia, poltettavaa jätettä noin 700 tonnia ja metallia noin 40 tonnia. 26

8 Jätteen loppusijoitus 8.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Kaatopaikalle sijoitettiin alkuvuodesta polttoon kelpaamatonta jätettä 1 553 tonnia ja asbestijätettä 538 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa 14 833 tonnia. Materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. 8.2 Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 6 hehtaarin alueella. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin 62 251 tonnia kiviainespitoisia jätteitä. Vastaanotettavat jätteet olivat maa- ja kiviainesta 36 480 tonnia, josta pilaantunutta maata 2 907 tonnia, rakennusjätteen rejektiä 18 253 tonnia, kuonaa 310 tonnia. Osa maa-aineksista varastoidaan kaatopaikalla ja tullaan käyttämään kaatopaikan pintarakenteen rakentamisessa. 8.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on 0,4 hehtaaria, josta käytössä oli noin 0,25 hehtaaria vuonna 2017. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin alkuvuonna stabiloitua jätevoimalatuhkaa noin 2 940 tonnia. Vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä 19 177 tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. 27

9 Tuhkat 9.1 Yleistä toiminnasta Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. 9.2 Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin alkuvuonna 1 982 tonnia. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkalokeroon 2 940 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 520 tonnia vettä, 222 tonnia plussementtiä ja 216 tonnia kuonan 0-5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatu varmistetaan pikatestein. 9.3 Päästötarkkailu 9.3.1 Vesi Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 9.3.2 Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. 9.4 Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty noin 222 tonnia plus sementtiä. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa noin 8 kiloa. 28

10 Jätteen varastointi 10.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. 10.2 Jätepaalit ja tuotevarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana 27.4. ja 8.5-.19.5 jätevoimalalle toimitettavaa jätettä vastaanotettiin Ämmässuolle 5 046 tonnia. Vuosihuollon aikaisista jätteistä paalattiin noin 4 481 tonnia. Loput jätteistä ajettiin huoltoseisokkien jälkeen jätevoimalaan. Tuotevarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta vaihtolavajätettä 425 tonnia. Tuotevaraston jätteet ajettiin voimalalle toukokuun loppuun mennessä. Jätevoimalalle toimitettiin viime vuotista paalaamatonta jätettä paalikentältä 8 919 tonnia ja jyräpaalista 6 421 tonnia. Jyräpaalista ajettiin viimeiset jätteet jätevoimalaan 23.2.2017. 10.3 Kipsi Kipsiä muodostui alkuvuonna jätteen lajittelusta noin 9 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. 10.4 Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 526 tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 848 tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasassa oli viime vuoden puuta, joka ajettiin tänä vuonna käsittelyyn. 10.5 Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 1 715 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti 552 tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli 50 200 tonnia. 10.6 Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 735 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia. 10.7 Kuona Kuonaa vastaanotettiin alkuvuonna 36 452 tonnia. Kuonan käsittely alkoi kesäkuun puolessa välin. 29

10.8 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Louhetta otettiin vastaan tammikesäkuun aikana louhekentälle yhteensä 398 477 tonnia (liite 1, kuva 4). Vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 484 135 tonnia. Louheen tulo on vähentynyt työmaalta ja sitä tulee vielä alle 50 000 tonnia. Louheen tulo loppuu lokakuun aikana. 10.9 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. 10.10 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5. 30

11 Kivenmurskaus ja louhinta 11.1 Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Rakentamisessa syntyvän louheen vastaanotto Ämmässuolla kestää ainakin vuoden 2017 syksyyn asti. Louhetta tulee kokonaisuudessaan noin 1 500 000 m 3. Louheen murskaus aloitettiin vuonna 2016. Murskattu louhe pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä 1 474 984 tonnia louhetta. Ämmässuon Sortti- ja vaaka-alueiden pintavesille on rakennettu ympäristöluvan mukainen öljynerotusjärjestelmä. Öljynerottimen lisääminen nykyiseen hulevesijärjestelmään on edellyttänyt pienimuotoista louhintatyötä. 11.2 Louhinta Sortti- ja vaaka-alueiden öljynerotus kaivon asennusurakan yhteydessä louhittiin yhteensä noin 426 tonnia kalliota. Louhinnassa on käytetty 0,15 tonnia dynamiittia ja 0,25 tonnia kemiittiä. 11.3 Kivenmurskaus Alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. 11.4 Päästötarkkailu 11.4.1 Vesi Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 11.4.2 Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. 11.4.3 Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Louhintatyölle asetettuja louhintatärinän raja-arvoja valvottiin urakkasuorituksen yhteydessä jatkuvatoimisilla tärinämittareilla. Louhintatärinä ei aiheuttanut vaurioita läheisissä rakenteissa, mikä todettiin mittauksien lisäksi katselmuksin. 11.5 Toiminnassa syntyvät jätteet Louhintatyön yhteydessä muodostui hyvin pieni määrä öljypitoista jätettä, jonka urakoitsija toimitti asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. 31

12 Ämmässuon Sortti-asema 12.1 Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2017 loppuun mennessä 21 699 asiakasta. Asiakkaita oli 1 525 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2016. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 31.5.2017. Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen kontti korvattiin uudella tilavammalla kontilla 9.1.2016. Tilavampi vaarallisen jätteen kontti sijoitettiin UUDELYn kanssa sovitusti lähemmäs alueen sisäänkäyntiä helpommin valvottavaan paikkaan. Uudella järjestelyllä saatiin myös öljyn vastaanottosäiliö kontin sisälle. 12.2 Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 10 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tammi-kesäkuulta 2017. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 32

Taulukko 10. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina tammi-kesäkuussa vuosina 2015 2017. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2016 ja 2017 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Vuosi Muutos Suoritteet EWC-koodi 2015 2016 2017 t % Kipsijäte 17 08 02 70 115 97-18 -15,7 Kyllästetty puujäte 20 01 37 96 96 132 36 37,5 Kylmälaitejäte 20 01 23 19 27 28 1 3,7 Metallijäte 20 01 40 174 217 198-19 -8,8 Muu SER-jäte 20 01 36 103 72 96 24 33,3 Puujäte 20 01 38 947 1056 1109 53 5 Puutarhajäte 20 02 01 138 159 190 31 19,5 Risujäte 20 02 01 324 367 381 14 3,8 Sekajäte 1) 20 03 01 1 558 1 647 1 699 52 3,2 Tv- ja monitorijäte 20 01 35 24 41 33-8 -19,5 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 56 56 53-3 -5,4 1) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. 12.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa syksyllä 2014. Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. 12.4 Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. 33

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 12.5 Päästötarkkailu 12.5.1 Vesi Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan tällä hetkellä ilman öljynerotinta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksella. Lisäksi Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupapäätöksessä edellytetään, että Sortti- ja vaaka-alueiden hulevesille on järjestettävä öljynerotus. Öljynerotuskaivo toteutettiin vuoden 2017 kevään aikana. 12.5.2 Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 12.6 Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Asemalla on myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita ja alueella tehdään vuosittain tuholaistorjuntaan keskittynyt hygieniatarkastus. 12.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. 34

Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) 13 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 13.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011. 13.2 Kaasun keräys Tammi-kesäkuussa 2017 kerättiin kaatopaikkakaasua 18,34 milj. nm 3. Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 10,3 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2016. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea, 95,0 %. Kerätystä kaasusta 80 % (18,10 milj. Nm 3 ) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2016 ja alkuvuonna 2017 on esitetty kuvassa 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2016 ja alkuvuonna 2017 on esitetty kuvassa 4. 40 35 30 25 20 15 2016 kerätty 2016 hyödynnetty 2017 kerätty 2017 hyödynnetty 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 3. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2016 2017. 35

% 100 98 96 2016 kum. 2016 kk 94 2017 kum. 2017 kk 92 90 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 4. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina 2016 2017. 13.3 Kaasuvoimala Alkuvuoden 2017 aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 29,8 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 8,1 GWh, loput sähköstä myytiin. Kaasunvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin eri kiinteistöjen ja vanhalle kaatopaikalle kierrätettävän suotoveden lämmityksessä 5 608 MWh. Taulukossa 11 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista tammi-kesäkuulta 2017. 36

Taulukko 11. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot tammi-kesäkuulta 2017. Vuosi 2017 (kuukaudet) 1 2 3 4 5 6 Kaasumoottori 1 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,792 0,830 1,025 0,921 0,407 0,645 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 3 712 3 843 4 637 4 049 1 915 2 979 Käyntitunnit (h) 583 608 728 714 324 472 Tuotettu sähkö (MWh) 1 547 1 527 1 870 1 640 771 1 254 Kaasumoottori 2 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,704 0,891 0,967 0,870 0,276 0,318 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 3 301 4 124 4 375 3 822 1 293 1 469 Käyntitunnit (h) 494 648 693 669 211 243 Tuotettu sähkö (MWh) 1 326 1 652 1 741 1 528 501 587 Kaasumoottori 3 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,906 0,081 0,376 0,854 0,094 0,400 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 4 245 444 1 699 3 751 437 1 849 Käyntitunnit (h) 629 100 313 626 83 309 Tuotettu sähkö (MWh) 1 723 224 681 1 511 197 750 Kaasumoottori 4 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,593 0,876 0,582 0,122 0,398 0,957 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 2 787 4 053 2 634 533 1 872 4 423 Käyntitunnit (h) 416 618 411 81 306 676 Tuotettu sähkö (MWh) 1 130 1 578 1 040 218 7 56 1 779 ORC Käyntitunnit (h) 728 652 708 542 209 596 Tuotettu sähkö (MWh) 511 410 459 367 141 345 Kaasuvoimalaan syötetty kaasu Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 46,8 45,7 45,5 44,2 46,3 46,5 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,4 0,8 0,9 1 1,7 0,7 Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) 36,5 37,5 37,4 36,2 33,3 34,9 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) 54 65 68 122 290 80 Kaasuvoimalan lämmön tuotanto Hyödynnetty lämpö (MWh) 937 1 235 1 214 1 147 590 485 13.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja mm. M4 E50 -huolto ajanjaksolla 27.3 27.4.2017, M2 E50 -huolto ajanjaksolla 15.5 21.6.2017 ja M2 generaattorin huolto ajanjaksolla 15.5 14.6.2017. Siloksaanisuodattimien suodatusmassat vaihdettiin 13.3 16.3.2017. 13.5 Prosessi- ja laitehäiriöt Kaasuvoimalaan liitetty 110 kv suurjännitelinja oli poissa käytöstä 10.5 24.5.2017 kantaverkkoyhtiön suorittaessa huoltoa sähköasemalla, ko. ajanjaksolla Ämmässuolla oli käytössä 20 kv:n varasyöttö. 20 kv:n sähkölinjaan ei ole sallittua syöttää kaasuvoimalan tuotantoa, joten kaasuvoimala oli poissa tuotannosta ja voimalassa suoritettiin mm. ORC:n painelaitteiden määräaikaistarkastuksia. 37

13.6 Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 13.6.1 Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain. 13.6.2 Ilma Uudessa ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 12 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset tammi-kesäkuussa 2017. Taulukko 12. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot tammi-kesäkuussa 2017, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 %. Vuosi 2017 (kuukaudet) 1 2 3 4 5 6 Kaasumoottori 1 866 870 882 894 905 884 Kaasumoottori 2 895 873 900 937 929 676 Kaasumoottori 3 778 771 835 783 784 780 Kaasumoottori 4 888 889 900 590 600 642 13.6.3 Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 13.7 Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 70 tonnia ja ravinneliuosta 447 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 3 846 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. 13.8 Toiminnassa syntyvät jätteet Tammi-kesäkuun 2017 välisenä aikana kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 3 846 kg, siloksaanisuodattimien suodatusmassaa 800 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 20 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 1 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Suodatusmassa toimitettiin hävitettäväksi Fortum Waste Solutions Oy:lle Riihimäelle. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. 38

14 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 21.2. Ekoteollisuuskeskuksen toimintoja käsitellään laajemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa 2017. 39

15 Vesienhallinta 15.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. 15.2 Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla. 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen teknisenveden pumppaamon TVP2 yhteyteen asennettiin virtausmittari 16.1.2017. Virtausmittari mahdollista alueen teknisenveden käytön seurannan. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2. 15.4 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.1. 15.5 Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Vuonna 2017 jatkettiin suotovesien kierrätystä vanhan kaatopaikan helmaan ja laelle. Suotoveden kierrätyksen tarkoituksena on tehostaa vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotantoa. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. 40

15.6 Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Kemikaali vaihdettiin 2016 elokuussa kalsiumnitraatti pohjaiseen Nutriox tuotteeseen. Kemikaalin vaihtamisen jälkeen linjastossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. 15.7 Prosessi- ja laitehäiriöt Vuoden 2017 tammi-kesäkuun aikana jätevesipumppaamo JVP1:sen syöttökaapeli poikkesi 5.5.2017 vaakakentän öljynerottimen rakentamisurakan yhteydessä. Pumppaamon yhteyteen järjestettiin siirtopumppaus, joka pumppasi vedet tasausallas TAL2:seen korjaustöiden ajaksi. Hulevesiallas HVA4 purkupään venttiili HVA4-MV02 hajosi 27.2.2017. Venttiili saatiin korjattua ja asennettua takaisin paikoilleen 22.3.2017. HVA4-MV02 venttiili vaihdettiin kumiluistinventtiilistä luistinventtiiliksi 19.5.2017, joka sopii paremmin käyttötarkoitukseen. 41

16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 16.1 Kemikaalit Vahti-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.11, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6. 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.7. Loppuvuodesta 2016 on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen koottu keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. 42

17 Rakentaminen Vuoden 2017 aikana merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat edellisen vuoden tapaan biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen, sekä vesien hallintaan ja infraan liittyviin investointeihin. 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan. 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettu uusi tasausallas TAL 11 valmistui tammikuussa ja otettiin käyttöön keväällä. Sorttiaseman ja vaaka-alueiden öljynerotusjärjestelmän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa. Järjestelmä valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa. 17.1.3 Viimeistelyrakenteet Kaatopaikalla toteutettiin vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue, jossa testattiin muun muassa jätevoimalan kuonan käyttöä kaatopaikan pinnan tiivisrakenteessa. Vuonna 2015 toteutetusta koerakenteesta kerätään tutkimustietoa niin, että kuonan hyödyntäminen olisi mahdollista vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavissa väliaikaisissa pintaranteissa. Vuoden 2016 ja 2017 aikana valmisteltiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan pinnan viimeistelyrakenteiden suunnitelmia ympäristöluvan muutoksen hakemista varten. Jatkossa pyritään hyödyntämään jätevoimalan kuonaa kaatopaikan pintarakenteissa. Vuonna 2017 käynnistettiin väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Projektin aikana selvitetään mm. erilaisten jätevoimalan kuonasta rakennettujen väliaikaisten pintarakenneratkaisujen soveltuvuus S1-alueen luiskien väliaikaiseksi pintarakenteeksi. Rakenteista pyritään selvittää geoympäristöteknisiä ominaisuuksia todellisissa kenttäolosuhteissa tekemällä seurantaa kaasun- ja vedenläpäisevyyden osalta. Vanhalla kaatopaikalla käynnistettiin jalostettujen ylijäämämaiden hyötykäyttöä edistävä urakka, jossa rakennetaan puuttuvaa n. 1 yhden metrin paksuista pintamaakerrosta n. 2 hehtaarin alueella. Rakenteissa hyödynnetään pääkaupunkiseudun ylijäämämaa-aineksia sekä jätevedenkäsittelyssä muodostuneita lietteitä seoksena. 43

17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksien vuonna 2016 alkaneet saneerausurakat, joiden yhteydessä on tehty merkittäviä toimenpiteitä laitosten työ- ja ympäristöturvallisuuden parantamiseksi, kehitetty energiataloutta sekä tehostettu jätevesien sisäistä kierrätystä ja ravinteiden talteenottoa, valmistuivat keväällä. Kompostointilaitoksen esikäsittelyä tehostettiin asentamalla sinne murskain, joka otettiin käyttöön helmikuussa. 17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueelle S2 valmistui kenttä jätevoimalan kuonan käsittelyä varten (liite 1, kuva 4). Vuonna 2017 käynnistettiin S2-alueen toisen puolen kenttärakentaminen paalien käsittely- ja varastointikentäksi, jonka rakennekerroksissa on T&K henkisesti jätevoimalan kuonan eri jakeiden hyötykäyttöä. Kentän eri rakenteita tarkkaillaan jatkossa (liite 1, kuva 5). Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt käynnistyivät ja ne valmistuvat vuoden 2017 aikana. Huoltokanaaliin on lisätty sammutusvesikapasiteettia (rakennettu palovesilinjoja) paalivaraston tulipaloriskin vuoksi. Biojätteen käsittelyyn painottuva asfaltointityöt -urakka käynnistyi toukokuussa. Urakassa on määrä päällystää toisella tiivisasfalttikerroksella ns. multakentän alueen pohjoinen lohko. Urakan valmistuttua biojätteen käsittelyn eteläalueen kompostointikentät kokonaisuudessaan on päällystetty kaksinkertaisella tiivisasfaltilla. 44

oc 18 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2.1). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. 18.1 Sää Alkuvuosi 2017 oli maaliskuuta lukuun ottamatta vähäsateinen. Talvikuukaudet olivat tarkkailujakson 2006-2016 keskiarvoa lämpimämpiä. Puolestaan kevään ja alkukesän kuukaudet olivat tarkkailujakson keskiarvoa koleampia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2017 on esitetty kuvissa 5 ja 6. 20 15 10 5 2017 2006-2016 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-5 -10 Kuukausi Kuva 5. Kuukausittaiset keksilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2017 että vuosina 2006 2016 45

mm 140 120 100 80 60 2015 2016 2017 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 6. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina 2015 2017. 18.2 Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailuohjelman esitys on edelleen vireillä Uudenmaan ELY-keskuksessa. Viranomaisen kanssa on sovittu, että tarkkailua toteutetaan 21.12.2015 esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille huhti- ja kesäkuussa sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis- ja toukokuussa. Kuvassa 7 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty vuoden 2017 tammi-kesäkuun havaintoja muutamien pisteiden osalta. 46

Kuva 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit. 18.2.1 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3, P4, P6 ja P8 on ilmoitettu kuvassa 8. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen pitoisuuksissa ei ollut merkittävää muutosta aikaisempien vuosien tasoista. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avoojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Veden kloridi- ja sulfaattipitoisuudet laskivat hieman vuoden takaisesta, kun taas kiintoaine ja fosfori olivat pisteen tavanomaista tasoa korkeammat. Havaintopisteen vesi oli selvästi tavanomaista sameampaa. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edellisen vuoden tasolla. Pisteen typpipitoisuus oli noussut hieman edellisen vuoden tasosta, kun taas fosforipitoisuus oli edelleen laskenut lievästi rehevältä tasolta karun veden tasolle. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron 47

mg/l alimmalla havaintopisteellä P4 veden sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat pisteelle tavanomaisella tasolla. Vedenlaatu oli pitkälti aikaisempien vuosien tasolla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteen P6 veden virtaus oli heikkoa keväällä, jonka takia pisteeltä ei saatu näytettä huhtikuun näytteenotto kierroksella. Kesäkuussa pisteen vesi oli hieman normaalia emäksisempää ja typpeä oli pisteen tavanomaiseen tasoon verrattuna runsaasti. Pisteen fosforipitoisuus oli tavanomaista tasoa alhaisempi. 140 120 100 P2 80 60 P3 P4 P6 P8 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Kuva 8. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina 2010 2017. 18.2.2 Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 9. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteen 30A kokonaistyppipitoisuus oli hieman koholla. Muutoin pisteen pitoisuudet vastasivat pitkälti aikaisempia vuosia. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 sijaitsee etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen typpipitoisuus oli hieman aikaisempien vuosien keskiarvoa korkeampi. Muutoin pisteen vedenlaatu oli tavanomaisella tasolla. 48

mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2010 2017. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli edellisen vuoden tapaan heikko laatuista. Pisteen pitoisuudet kloridin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta olivat edelleen koholla. Kloridipitoisuudet edelleen ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Kalliopohjavesipisteellä 36 sulfaattipitoisuus laski, kun taas typpipitoisuus nousi. Muutoin pisteen pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Kalliopohjavesipisteen 101 sähkönjohtavuus oli hieman tarkkailujakson keskiarvoa alhaisempi. Pisteen kloridipitoisuus oli tarkkailujakson 2007-2017 alhaisin. Kokonaistyppipitoisuus oli hieman koholla, mutta ollen kuitenkin tarkkailujakson keskiarvoa alhaisempi. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen sähköjohtavuus, kloridi- ja kokonaistyppipitoisuudet laskivat edellisestä vuodesta. Pisteen sulfaattipitoisuus oli tarkkailujakson 2013-2017 alhaisin. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Vuoden 2017 keväällä pisteen 24B/05 kokonaistyppipitoisuus oli koholla. Muutoin pisteen vedenlaatu oli tavanomaisella tasolla. Tarkkailupisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat pääasiassa aikaisempien vuosien tasolla, ainoastaan kokonaistyppipitoisuus oli hieman edellisiä vuosia korkeampi. Pisteellä ei ole havaittavissa merkittäviä kuormitus vaikutuksia. 18.2.3 Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2017 tammi-kesäkuussa pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin 242 481 m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 29 % pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2016. Alkuvuoden aikana vesinäytteitä otettiin kolme kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot eivät ylittyneet alkuvuoden 2017 aikana. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2015 2017 on esitetty taulukossa 13. Tammi-kesäkuun aikana vanhalle kaatopaikalle kierrätettiin 18 545 m 3 Ämmässuon kuormitteisia vesiä. 49

Taulukko 13. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2015 2017. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2017 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo 2015 2016 2017 ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l 365 273 161 1 480 Arseeni mg/l 0,1 0,03 0,01 0,02 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O2/l 137 45 63 56 66 Elohopea mg/l 0,01 <0,0001 <0,0005 <0,00004 - - Kadmium mg/l 0,01 0,0003 0,0003 0,0002 0,0001 0,0002 Kemiallinen hapenkulutus mg O2/l 911 639 843 620 1 200 Kiintoaine mg/l 240 101 117 100 130 Kokonaisfosfori mg P/l 4,6 2,9 5,8 4,5 6,7 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 200 0,3 0,2 0,7 0,20 1,2 Kokonaiskromi mg/l 1 0,16 0,10 0,14 0,10 0,16 Kokonaistyppi mg N/l 386 394 507 450 540 Kupari mg/l 2 0,04 0,05 0,04 0,02 0,05 Lyijy mg/l 0,5 0,02 0,02 0,01 0,00 0,01 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l 3 0,002 0,001 0,001 0,001 0,002 Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,05 0,07 0,04 0,08 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l 248 122 307 240 380 ph 6-11 7,9 7,7 7,8 7,7 7,9 Sinkki mg/l 3 0,16 0,18 0,10 0,06 0,13 Sulfaatti mg SO4/l 400 300 374 332 267 390 Sähkönjohtavuus ms/m 538 501 658 561 790 Vuosi Parametri Yksikkö 2015 2016 2017 Virtaama m 3 309 661 314 711 242 481 18.3 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. 18.4 Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 123 kappaletta. Vuoden 2017 ensimmäiset vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehdään elokuun aikana. Mittauksien tuloksista raportoidaan vuoden 2017 vuosiraportissa. 50

Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. 18.5 Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 10). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 13.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3). Kuva 10. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 18.5.1 Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen 51