Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) Anne Hyvärinen, Tero Marttila, Paavo Kero, Juha Pekkanen, Sari Ung-Lanki, Jussi Lampi, Hanna Leppänen, Kaisa Jalkanen, Mari Turunen, Ulla Haverinen- Shaughnessy, Petri Annila, Jommi Suonketo, Jussi Niemi 1
AVATER Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Kuntaliiton yhteistyössä toteuttama hanke VNK-TEAS-hanke 1.9.2015-31.3.2017 Loppuraportti julkaistu huhtikuussa 2017 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79786 2
Hankkeen tavoitteet Tuottaa ja koota tietoa olemassa oleviin tietoaukkoihin monimuotoisella alueella koskien mm. rakennushankkeiden toimintamalleja rakennusten terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä terveyshaittojen käyttöä turvaavia toimenpiteitä Ilmanpuhdistimet Korjausten jälkeinen siivous Biosidit Tiivistyskorjaukset kiinteistökannan hallintaa rakennustyöntekijöiden koulutustarpeita 3
Työpaketit: Hankkeen toteutus Koordinaatio: THL, Anne Hyvärinen. Uudet toimintamallit, osaaminen ja turvallisuus rakentamisessa: TTY, Tero Marttila Terveyshaittoja aiheuttavat tekijät rakennuksessa ja toimintatavat terveydellisen merkityksen arvioinnissa: THL, Juha Pekkanen Käyttöä turvaavat toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi: THL, Anne Hyvärinen Uudet johtamis- ja laatukriteerit: TTY, Paavo Kero 4
Tuloksia lyhyesti 5
Miksi? Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin (Tero Marttila, TTY) Asetukset uudistuu; pakolliseksi tulee esim. kosteudenhallintaselvitys (tilaaja) sekä kosteudenhallintasuunnitelma (pääurakoitsija) Tarvitaan käytännön toimia, joiden avulla tavoitellut uudistukset ja rakennushankkeiden onnistuminen toteutetaan työmaalla sekä hankkeen muissa vaiheissa Ei ole pyritty kehittämään kilpailevia toimintatapoja, vaan toimimaan olemassa olevien tukena (esim kuivaketju10:n) 6
Kosteudenhallintakoulutus rakennustyömaalle (Tero Marttila, TTY) Rakennusfysiikan perusteiden ja työmaan kosteudenhallinnan ymmärtämistä ja osaamista kaikille rakennustyömaalla toimiville Kesto 8 h, pilottikoulutukset joulukuussa Tilaajien tulisi edellyttää koulutuksen järjestämistä yksikin vältetty virhe voi säästää merkittävästi kustannuksia! 7
Terveen talon toteutuksen kriteerit (päivityshanke) ( Tero Marttila, TTY) Vuosituhannen vaihteessa toteutettuun toimenpideohjelmaan perustuneet RT-kortit päivitetään Tiedon ajantasaistamisen ohella merkittäviä lisäyksiä aiempaan ovat etenkin Korjausrakentamisen huomiointi Tavoitteiden asettaminen ja todentaminen Epäolennaisuuksia karsitaan, tietoa tiiviimmin 8
tero.marttila (ät) tut.fi Lisätietoja Valitettavasti päivitettyjen terveen talon toteutuksen kriteerien julkaisu on myöhästynyt niitä esitellään Sisäilmapajassa Porvoossa Kosteudenhallintakoulutuksesta esitys Rakennusfysiikka2017 seminaarissa Ympäristöterveyspäivillä Tampereella hieman syvällisemmin AVATERn rak.tekn.tuloksia 9
Ennakoiva korjaaminen (Paavo Kero, TTY) Korjauskustannukset ( ) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Kellariseinä ( /jm) Ulkoseinä, tiili-villa-tiili ( /jm) Alapohja, kaksoislaatta ( /m2) Elementtisaumat ( /jm) Ikkunapellitykset ( /jm) Vesikatto ( /m2) Märkätila ( /m2) Viemärit ( /m2) Korjaus ajoissa Korjaus myöhässä 10
Suosituksia päätöksentekoon ja korjausten onnistumiseen (Paavo Kero, TTY) Rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän Rakennusten tutkimisessa tulisi tarkastella rakennusta aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia tulisi välttää Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla tulisi pohtia myös uudisrakentamisvaihtoehtoa 11
Suosituksia ennakoivaan kiinteistönpitoon (Paavo Kero, TTY) Jatkuvaan tiedonkeruuseen tulee luoda toimintamalli ja kertyvää tietoaineistoa täytyy tiivistää ja analysoida Rakentamisvaiheessa kertyvä tietoa tulee siirtää nykyistä paremmin käyttövaiheeseen Eri käyttäjäryhmät (käyttäjät, siivoajat, kiinteistönhuolto, isännöitsijä, kiinteistöpäällikkö) tulisi ottaa mukaan tiedonkeräämiseen Rakennuksen huollosta vastaava taho tulee ottaa mukaan laatimaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta Tarvitaan digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa kiinteistönpitoon liittyvän tiedon keräämiseen ja hallintaan 12
Ilmanpuhdistimet Voivat vähentää sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuksia Osassa tekniikoista voi syntyä sivutuotteina haitallisia yhdisteitä Kokeelliset tutkimukset puutteellisia osoittamaan ilmanpuhdistimien hyötyjä allergioita ja astmaa sairastaville Ilmanpuhdistimia ei tule käyttää korjausten välttämiseksi tai korvaamaan puutteellista siivousta tai ilmanvaihtoa. Ilmanpuhdistimia voi käyttää pääasiassa väliaikaisesti remonttia odottaessa tai sen aikana suojaamaan viereisiä tiloja auttamaan herkistynyttä esim. palaamaan korjattuun tilaan tiloissa, joissa tavallista suurempi hajukuorma tarve aina arvioitava tapauskohtaisesti ja tulee arvioida myös muiden epäpuhtauksien pitoisuuksia alentavia toimenpiteitä yhteinen kriteeristö helpottamaan laitteiden vertailua 13
Biosidien käyttö TTL:n ja THL:n suositukset ja kannanotto pääsääntöisesti hyvät Biosidien käyttöä ei suositella kuin poikkeustapauksissa, kuten viemärivahinkojen yhteydessä Varoaikoja tulee täsmentää, mikäli mahdollista biosidikohtaisesti sekä tuuletuksen ja siivouksen osalta Vakuutusyhtiöiden ohjeistus ja suositukset biosidien käyttöön liittyen tulee selvittää ja lisäksi tulee varmistaa, että eo. kannanoton suositukset ovat myös vakuutusyhtiöiden tiedossa Yrityksille tulee tarjota yhdenmukaista, puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä 14
Kosteus- ja homevaurioiden siivous ja irtaimiston puhdistus Oikein toteutettu siivous ja irtaimiston puhdistus ovat tärkeä osa hyvin toteutettua korjaushanketta - edesauttaa tilojen käyttäjien palaamista korjattuihin tiloihin TTL:n siivousohjeistus (2016) on käytössä erityisesti julkisissa kiinteistöissä. Sopii tilanteisiin, joissa vauriot ovat laajoja tai muuten vakavia Kaikissa ohjeissa (myös USA) linjataan, että desinfiointiaineiden käyttöä ei suositella Tarvitaan ohjeistusta asuntokohteille sekä isännöitsijöille ja taloyhtiöille sekä lievemmille kosteus- ja homevauriotapauksille ja muille sisäilmaongelmille Irtaimiston uusimisen periaatteita tulee täsmentää 15
Tiivistämiskorjaukset (TTY, THL) Tiivistyskorjaukset ovat yleistyneet Ensiarvoisen tärkeää, että tehdään huolella ja tarkkaan harkituissa käyttökohteissa Kirjallisuuslähteet samoilla linjoilla Tuotteet kestäviä, yksityiskohtien toteutus haastavaa Eivät sovellu kaikille rakenteille, eivätkä vaurioituneiden materiaalien poistoon perustuvan homevauriokorjauksen vaihtoehtona. Ei saa tiivistää ilman tutkimuksia, suunnittelua, korjauksen valvontaa ja seurantaa Usein sopivin korjausmenetelmä on vaurioituneiden rakenteiden korjaus- ja tiivistystoimenpiteiden yhdistelmä asiantuntemus! Henkilösertifiointi ja merkkiainekokeet laadunvarmistuksen työkaluja 16
Kuntien toimintatavat koulujen sisäilmaongelmien selvittämisessä ja toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa Sari Ung-Lanki, Mari Turunen, Anne Hyvärinen 17
Aineisto Valtakunnallinen kysely (ei Ahvenanmaa) kuntien sisäilmatyöryhmille tai vastaaville tahoille (kuntakohtainen) (295 kuntaa) Haastattelut kuudessa kunnassa sisäilma-asioista vastaaville tahoille (kiinteistöistä vastaava, terveydensuojeluviranomainen, työterveys/työsuojelu, sisäilma-asiantuntija tms.) Osallistumis- / vastausprosentti 54 / 52 Asukasluvultaan suurimmissa osallistuttiin aktiivisimmin, alueellisesti osallistuneet kunnat jakautuivat tasaisemmin 18
Koettu sisäilmatilanne kunnissa Noin puolessa kuntia tilanteen nähdään paranevan tai ongelmat on pystytty ennaltaehkäisemään Toisaalta hieman alle kymmenessä prosentissa kuntia koetaan, että sisäilmaongelmat kuntien rakennuksissa pahenevat Arvioikaa yleisellä tasolla, minkälainen sisäilmaongelmatilanne on tällä hetkellä kuntanne? (N 146) 19
Sisäilmaongelmien laajuus kuntien kiinteistöissä Reilussa 10 prosentissa kunnista arvioidaan, ettei kunnan kiinteistöissä ole vähäistä merkittävämpiä sisäilmaongelmia lainkaan ja noin puolessa kunnista ongelmia arvioidaan olevan vain 1-10 prosentissa kiinteistöistä. Noin 10 prosenttia arvioi kuitenkin, että esimerkiksi kunnan koulu- ja opetusrakennuksista yli 40 prosentissa on vähäistä merkittävämpi sisäilmaongelma Arvioikaa, kuinka suuressa osassa kuntanne kiinteistöjä on tällä hetkellä vähäistä merkittävämpi sisäilmaongelma (vähintään 5 % rakennuksen pinta-alasta)? (N 144) 20
Kun koulussa epäillään sisäilmaongelmaa Haittailmoitusten tekeminen kunnissa Noin 30 % kunnista ilmoitus sisäilma-asioita hoitavalle taholle tulee suoraan rehtorilta (yksinomaan jotain muuta kautta kuin rehtorilta 7 % kunnista). Suuressa osassa (63 %) kuntia ilmoituksia tekevät kuitenkin rehtorin lisäksi myös monet muut, kuten henkilökunta, oppilaat, huoltajat tai kiinteistönhoitaja. Yli puolessa kunnista (noin 55 %) haittailmoitukset tehdään sähköpostitse ja/tai puhelimitse (tilakeskukseen tai kiinteistön omistajalle) ilman vakiomuotoista haittailmoituslomaketta tms. Haittailmoituslomake on käytössä neljäsosalla kunnista ja jonkinlainen sähköinen järjestelmä ilmoitusten tekemiseen 17 % kunnista. 21
Jatkotoimenpiteiden määrittelyn ja kiireellisyyden arvioinnin periaatteet Millaisia perusteita käytetään sisäilmaongelmaisten koulujen jatkotoimenpiteiden määrittelyssä ja niiden kiireellisyyden arvioinnissa? (N 133) 22
Jatkotoimenpiteiden määrittelyn ja kiireellisyyden arvioinnin periaatteet ja korjauskohteiden priorisointi Vaikka valtaosalla kunnista (70 %) on käytössä jonkinlainen toimintaohje sisäilmaongelmien hoitamiseen vain kolmanneksella on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet jatkotoimenpiteiden määrittelyyn ja niiden kiireellisyyden arviointiin (33 %) ja neljänneksellä useiden eri korjauskohteiden väliseen priorisointiin (25 %) 23
Altistumisen arvioinnin osa-alueet Mitä osa-alueita (epäpuhtauksille) altistumisen arvioinnissa yleensä huomioidaan? 24
Yksittäisten epäpuhtausmittausten tulokset 1. tai 2. perusteena jatkotoimenpiteiden määrittelyssä ja niiden kiireellisyyden arvioinnissa + Kaikki tai kaksi seuraavista epäpuhtauksille altistumisen arvioinnissa: mikrobien sisäilmamittaustulokset toksisuusmittaukset ei paine-eroja 11 % kunnista 41 % 12 % 6 % 41 % >50 000 asukasta 10 000-50 000 5 000-10 000 <5 000 25
Korjauskohteiden priorisoinnin perusteita Millaisia perusteita korjauskohteiden priorisoinnissa ensisijaisesti käytetään? Laittakaa tärkeysjärjestykseen siten, että 1 = tärkein (N 125) 26
Yhteistyön ja tiedonkulun toimivuus Sisäilma-asioita hoitavien tahojen välisen yhteistyön ja tiedonkulun koetaan toimivan erittäin hyvin noin kolmanneksessa kunnista, mutta ulkoisessa viestinnässä ei onnistuta aivan yhtä hyvin Sisäilmaongelmiin liittyvä viestintäsuunnitelma on olemassa vain 40 prosentilla kunnista Miten kuntanne sisäilma-asioita hoitavien tahojen välinen yhteistyö mielestänne toimii? (N=153) Miten kuntanne sisäilma-asioita hoitavien tahojen välinen tiedonkulku mielestänne toimii (esim. sisäilmaryhmässä)? (N=152) Miten sisäilma-asioista tiedottaminen tilojen käyttäjille, oppilaiden vanhemmille tms. on mielestänne onnistunut kunnassanne? (N=149) 27
Tietojen tallentaminen ja jakaminen Miten kohdekohtaiset tiedot (esim. haittailmoitukset, tiedot alustavista selvityksistä ja lisäselvityksistä, korjauksista jne.) tallennetaan? (N=148) Miten kohdekohtaiset tiedot jaetaan asianosaisille? (N=149) 28
Asiantuntemus ja osaaminen Sisäilma-asioihin liittyvä asiantuntemus ja osaaminen arvioidaan suuressa osassa kuntia riittämättömäksi useilla eri osa-alueilla (< 30 % riittävästi ) Noin 10-20 % kunnista osaamista koetaan olevan useilla osa-alueilla huonosti Erityisesti puutteita on lisäselvitysten tekemisessä, tarvittavien toimenpiteiden määrittelyssä, terveydellisen haitan arvioinnissa sekä korjausten suunnittelussa ja toteuttamisessa Osaaminen kunnassa sisäilmaongelman ratkaisuprosessin eri vaiheissa (%) (N=149) Riittävästi (%) Kohtuullisesti (%) Huonosti (%) Ei lainkaan (%) Kuntien määrä (n) Alustavien tarkastusten tekeminen 49 46 4 1 149 Lisäselvitysten määrittely 36 52 11 1 149 Lisäselvitysten tekeminen 16 45 35 3 148 Tarvittavien toimenpiteiden määrittely 26 59 13 1 148 Toimenpiteiden kiireellisyyden arviointi 29 62 9 1 147 Terveydellisen haitan arvioiminen 21 61 15 2 150 Korjausten tilaaminen 57 41 3 0 148 Korjausten suunnittelu 27 46 23 3 149 Korjausten toteuttaminen 30 50 17 3 147 Korjausten valvonta 35 55 9 1 148 29
Sisäilmatilanne kouluissa Valtaosassa kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneista kunnista koulujen sisäilmatilanne arvioidaan hyväksi ja ongelmien hallinnassa koetaan onnistuttavan hyvin Noin 10 30 prosentissa kuntia tilanne koetaan haastavammaksi tai jopa vaikeaksi, ja ongelmia voi olla useilla sisäilmaongelmien hallinnan eri osa-alueilla 30
Koulujen sisäilmaongelmien hoitamisen kipukohtia - talous ja sosiaaliset ongelmat Taloudelliset ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat Taloudellisten resurssien puute, korjausvelka, henkilöstöresurssien puute, ajan puute Muu kunnallinen päätöksenteko, eri tavoitteiden yhteensovittaminen ja rahoituksen painopisteet - Rakennusten korjausinvestointeja ohjaavat myös muut tekijät (esim. kouluverkkosuunnitelma, rakennusteknisen kunnon mukaan tehty rakennusten salkutus ja rakennusten suojelu) Sosiaaliset ongelmat Mielipide-erot/ristiriitaiset näkemykset haitasta, ongelmien vähättely tai ylireagointi, käyttäjien epäluottamus ja huoli Julkinen paine, media 31
Suosituksia terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin I Tulee perustua kokonaisvaltaiseen altistumisen arviointiin Altistumisen arviointi perustuu altistumisolosuhteiden selvittämiseen ja siinä huomioidaan paitsi altistumisen todennäköisyys myös altistumisen kesto ja toistuvuus Rakennus tulee tutkia kokonaisuutena Ongelma voi rajoittua vain rakennuksen yhteen osaan Arvioinnissa tulee huomioida myös käyttäjien kokemat olosuhdehaitat, oireet ja sairastavuus voi korostaa toimenpiteiden kiireellisyyttä 32
Suosituksia terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin II Altistumisen arviointiin, toimenpiteiden määrittelyyn ja priorisointiin tarvitaan lisää ohjeistusta Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimallin periaatteet luovat hyvän pohjan (Lappalainen ym. 2016: Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen) Terveydellisen merkityksen ja kiireellisyyden arviointia tulisi tehdä asiantuntijaryhmässä esimerkiksi kuntotutkijan, terveystarkastajan ja lääkärin muodostama työryhmä Päätöksenteko rakennukselle tehtävistä toimenpiteistä myös altistumis- ja terveysseikat tuntevat asiantuntijat mukaan 33
Suosituksia terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin III Rakennusten kuntotutkimukset ovat tärkeä osa altistumisen arviointia Raporttien oltava käyttökelpoisia esimerkiksi terveystarkastajan ja lääkärin muodostamalle työparille Kuntotutkimusraportissa tulee arvioida paremmin havaintojen merkitystä käyttäjien altistumisen kannalta Ehdotettu, että laaditaan kuntotutkijoille altistumisen arviointiin ja tulosten raportointiin keskittyvä helposti luettava tiivistelmä perustuen kuntotutkimusoppaaseen YO 2016 ja TTL:n ohjeeseen (Lappalainen ym. 2016) Lääkäreille tarvitaan lisää ohjeistusta ja koulutusta terveydellisen merkityksen arviointiin Kouluterveydenhuollon roolia tulee täsmentää 34
Suosituksia koko sisäilmaongelman hallintaprosessiin Tarvitaan prosessikuvaus sisäilmaongelmien hoitamisesta: selkeästi eri toimijoiden roolit ja vastuut Mallia kunnista, joissa tämä jo tehty Ohjeistusta etenkin prosessin alkuvaiheeseen hyvä toimintarutiini tavanomaisten tapausten nopeaan hoitamiseen Nykyohjeistus painottuu vaikeisiin tapauksiin Huomio sisäiseen viestintään ja tiedonkulkuun yhtenäinen sähköinen järjestelmä, jossa kaikki vastuussa olevat toimijat Oikea-aikainen ulkoinen viestintä on osa prosessia - moniammatillisen ryhmän yhteinen näkemys Koulutusta rehtoreille + tietopaketti käyttäjille (opettajat, muu henkilökunta, oppilaat ja heidän vanhempansa) 35
Kiitokset yhteistyötahoille! Terhi Asikainen, Riihimäen kaupunki Tarja Hartikainen, Esko Korhonen, Kuntaliitto Anne Mannerkorpi, Kuopion kaupunki Vesa Pekkola, STM 36