TAVOITERAPORTTI 05.05.2011

TAVOITERAPORTTI 05.05.2011 Maaninka Nilsiä Info 1/2011 Siilinjärvi Kuopio Tuusniemi Suonenjoki Leppävirta Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT SISÄLTÄÄ TYÖRYHMÄN NÄKEMYKSET MEGATRENDIEN VAIKUTUKSESTA KUOPION KAUPUNKISEUTUUN, PAIKALLISISTA MUUTOSTEKIJÖISTÄ SEKÄ ALUEEN SWOT (VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT) 2 VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET SISÄLTÄÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET (VAT), POHJOIS-SAVON JA KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET, VARKAUS KUOPIO IISALMI - KEHITTÄMISVYÖHYKETYÖSSÄ MUODOSTETUT JA SEUDUN TAVOITESEMINAARISSA MUODOSTETUT KEHITTÄMISTAVOITTEET, KUNTAJOHTAJIEN TYÖVALIOKUNNAN TAVOITTEET SEKÄ TYÖRYHMÄN JÄSENTEN MUODOSTAMAT TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET EDELLÄ ESITETTYJEN TAVOITTEIDEN POHJALTA MUODOSTETTU TIIVISTETTY NÄKEMYS SEUDUN RAKENNEMALLIN MAANKÄYTTÖPAINOTTEISESTA VISIOSTA, YLEISTAVOITTEISTA, YLEISTAVOITTEITA TARKENTAVISTA ERITYISTAVOITTEISTA JA MÄÄRÄLLISISTÄ TAVOITTEITA SEKÄ TAVOITEKARTASTA

1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT 2 VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET

Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Megatrendit ovat yhteiskunnan rakenteita syvästi muuttavia kehitysaaltoja Ensimmäiset megatrendit tunnistettu n. 20 vuotta sitten Megatrendit usein globaaleja Megatrendien vaikutukset voimistuvat, syklit kiihtyvät Megatrendejä ennakoivat heikot signaalit Paikalliset vahvuudet Megatrendien vaikuttavuus Toisiin megatrendeihin voidaan vaikuttaa paikallisesti hyvin, toisiin huonommin Megatrendin vaikutuksen kesto vaihtelee lyhytaikaisesta lähes pysyvään Kansainväliset investoinnit ja yhteydet Paikalliset heikkoudet Megatrendit Megatrendit muuttuvat Perinteisiä : ympäristöuhkat, väkiluvun kasvu ja ikääntyminen, teknologinen muutos (IT) Uusia : kulttuurin nousu, paikallis- ja verkkoyhteisöt, teknologinen muutos (geeniteknologia)

Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Työryhmän näkemykset 1. Ilmastonmuutos (n=11) 2. Kiinailmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) (11) 3. Väestön voimakas ikääntyminen (9) 4. Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen (10) 5. Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot (10) 6. Väestökato ja nuorten poismuutto (10) 7. Kansainväliset muuttovirrat (esim. Venäjältä) ja monikulttuurisuus (10) 8. Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) (10) 9. Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen (10) 10. Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla (10) 11. Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen (10)

Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Työryhmän näkemykset tärkeimmistä paikallisista muutostekijöistä Selviytyminen valtakunnallisessa pudotuskilpailussa, Kuopion vetovoima nuorison kannalta Kuopion asema maakuntaveturina ja rooli suurten kaupungin verkostossa Väestön ikääntyminen Kunta- ja palvelurakenne Virtuaalisen maailman läpimurto palveluissa Asumisväljyyden kasvu, asumistarpeiden nopea muutos ja laatuvaatimusten kasvu Poliittinen päätöksenteko, päätöksentekokulttuuri, yhteistyön asenneilmapiiri Valtiovallan toimenpiteet Maaseutu tyhjenee Työpaikkatarjonnan kehittyminen, koulutuksen tarjonta/alat /suuntautuminen Itä-Suomen yliopiston asema tulevaisuudessa (etenkin Kuopio) Matkailun muutokset Tiestön rappeutuminen Liikenneyhteydet paranevat Alueiden väliset erot kasvavat Luonto- ja ympäristöarvojen arvostuksen kasvaminen

Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Vahvuudet Luonto, vesistöt ja virkistysmahdollisuudet Hyvä saavuttavuus ja liikenneyhteydet Vahva, kehittyvä kaupunkikeskus ja kyläverkko Monipuolinen elinkeinorakenne Matkailu ja muu erikoisosaaminen Selkeä aluerakenne ja hyvä maakuntakaava Toimiva kuntayhteistyö Heikkoudet Hajoava yhdyskuntarakenne Kuntarakenteesta johtuva sooloilu, kilpailu ja yhteistyön puute Liikenneinvestointien hitaus ja epävarmuus Kylien ja reuna-alueiden taantuminen Kaavoituksen hitaus ja tiukkeneva lainsäädäntö Yritysinvestointien hajanaisuus Mahdollisuudet Vesistöt, luonnon rikkaus ja vuodenajat Uudistuva palvelurakenne Kasvava matkailu Tahkon ympärille Lentokentän alue ja liikenneyhteydet joukkoliikennekaupunki Tiiviimpi yhdyskuntarakenne, kuntaliitokset Uusiutuvat energiamuodot Turvallisuus: asuminen ja työpaikat Uudistuminen (rakennemallin kautta) Uhat Rakenteiden pirstaleisuus, autoistuminen Vanhat rakenteet ja toimintakulttuuri Väestön ikääntyminen Liikenne- ja muiden investointien hiipuminen Maankäyttöä koskevat rajoitukset Palvelujen keskittyminen, alueiden taantuminen Matkailun taantuma Yhteisen näkemyksen puute

1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT 2 VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET

Koko kaupunkiseutua koskevien, yhteisten maankäyttötavoitteiden muodostaminen Kuntien, yrittäjien, viranomaistahojen ja muiden suunnittelutahojen tavoitteiden yhteensovittaminen rakennemallityössä Muut tavoitteet Varkaus Kuopio Iisalmi kehittämisvyöhyketyön tavoitteet Valtakunnan tavoitteet VAT Maakunnan tavoitteet Maakuntasuunnitelma ja - kaava Tavoitteita on koottu usealta eri taholta ja lähteestä: Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman tavoitteet Varkaus Kuopio Iisalmi -kehittämisvyöhyketyössä muodostetut, Kuopion kaupunkiseudun maankäyttöä koskevat tavoitteet (kysely ja toimijoiden haastattelut) Tavoiteseminaarissa muodostetut kehittämistavoitteet Kuntajohtajien työvaliokunnassa muodostamat tavoitteet Työryhmän jäsenten muodostamat tavoitteet Asukkaat Elinkeinoelämän tavoitteet Kuntien tavoitteet

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt uusista alueiden kehittämisen tavoitteista vuonna 2007. Tavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Tavoitteet suuntaavat ja ohjaavat maakuntaohjelmia sekä eri hallinnonalojen alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) Keskeisinä tavoitteina tulee alueiden kehittämisessä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti olla Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen pienentäminen sekä Alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen Alueiden kehittämisen tavoitteet: 1. vahvistaa alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 2. edistää taloudellista tasapainoa ja elinkeinotoiminnan kehitystä 3. edistää kestävää työllisyyttä 4. vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehittyneisyyseroja sekä parantaa niiden omia vahvuuksia ja erikoistumista 5. edistää väestön hyvinvointia ja osaamista sekä alueiden kulttuuria 6. parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa Uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010)

Pohjois-Savon maakunnan kehittämisstrategiassa 2030 (maakuntasuunnitelma) on kuvattu maakunnan keskeisimmät painopisteet ja valinnat vuoteen 2030. Suunnitelmassa on linjattu maakunnan keskeisimmät taistelukentät eli painopistealueet, joihin tavoitteet liittyvät: metsäklusterista bioenergia- ja biomateriaaliklusteriksi teknologiateollisuuden kilpailukyky hyvinvointipalvelujen uusi toimintatapa liikenteellinen saavutettavuus maakunnan vetovoima ja kehitys- edellytykset (Pohjois-Savon liitto)

(Pohjois-Savon liitto) Valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet

TOIMIVA ALUERAKENNE POHJOIS-SAVOLLE Viitostievyöhyke toimii maakunnan kehityksen selkärankana. 9 perustuva itä-länsivyöhyke Kuopio, Varkaus ja Iisalmi ovat maakunnan toiminnalliset keskukset vyöhykkeillä edistetään yritystoimintaa ja joukkoliikennettä kuntien yhteistyönä Matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeet LAADUKASTA ASUMISTA JA KILPAILUKYKYISIÄ TYÖPAIKKA- ALUEITA Asutusta ohjataan keskustaajamiin ja kyliin Myös loma-asutuksen tihentyminen ja ympärivuotistuminen on suositeltavinta kyläalueilla Teollisuus ja työpaikka-alueet sijoittuvat pääosin Kuopion seudulle. Pienet alueet sijoittuvat taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueille Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen pääosin keskustaalueille LIIKENTEESSÄ SAAVUTETTAVUUTTA JA SUJUVUUTTA Kehittämisen kohteena on erityisesti Savonrata Vesiliikenteessä merkittävin hanke on Leppävirran ja Suonenjoen alueelle sijoittuva Päijänne-Saimaa -kanava LUONNON MONIMUOTOISUUTTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN KERROKSELLISUUTTA Maa-ainesten otolta suojataan merkittävimmät harju- ja kallioalueet Matkailu- ja virkistysalueet sekä ulkoilureitit ovat matkailuvyöhykkeiden toiminnallinen perusta, jonka avulla elinkeinoa voidaan parhaiten edistää LUONNONVARAT KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Turve on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa Pohjois-Savon merkittävin energianlähde. Turvetuotantoa ohjataan kauttaaltaan ojitetuille ja luonnontilansa menettäneille soille. YHDYSKUNTATEKNIIKALLA HUOLTOVARMUUTTA JA TURVALLISUUTTA (Pohjois-Savon liitto)

Kuopion seudun maakuntakaavan alueeseen kuuluvat Kuopio (+Karttula), Maaninka, Siilinjärvi Päätavoitteet: Kaupunkiseudun kansainvälinen ja valtakunnallinen asema vahvistuu Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisesti Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Ympäristön elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy kaupunkiseudun voimavarana Tavoitteena 134 200 asukasta vuonna 2020 (vuodelle 2030 on väestön arvioitu olevan maksimissaan 140 000 asukasta.) Työpaikkoja 13 000 lisää (tavoite muodostettu 2003) (Pohjois-Savon liitto)

(Pohjois-Savon liitto) Valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet

KESKEISIÄ TAVOITTEITA ALUERAKENTEEN TOIMIVUUTTA EDISTETÄÄN Valtateiden 5, 9 ja 17, radan ja vesiteiden kehittäminen ranta- ja järviluonnon sekä Kuopion lehtokeskuksen erityispiirteiden kestävä moninaiskäyttö ja suojelu YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTETÄÄN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATUA KEHITETÄÄN yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen tarpeet huomioiden Eheytetään olemassa olevia taajamia työpaikka-alueina Sorsasalonlentokentän välinen vyöhyke, tiedelaakso/savi-lahti, Etelä-Kuopion yrityspuistoalue ja Siilinjärven Harjamäen alue Elinkeino-, asunto- ja vapaa-ajan alueiden tulee muodostaa mahdollisimman toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kokonaisuus, ottaen huomioon myös väestön ikääntyminen KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ SEUDUN VAHVUUDEKSI, VIRKISTYSKÄYTTÖÄ EDISTETÄÄN JA LUONNONVAROJA KÄYTETÄÄN KESTÄVÄSTI Virkistysalueiden yhtenäisyys ja yhteydet toisiinsa turvataan. Huomioidaan Kuopion lehtokeskuksen erityispiirteet Sovitetaan yhteen järviluonnon suojelu ja virkistyskäyttö YHTEYSVERKOSTOJEN TOIMIVUUS JA ENERGIAHUOLTO TURVATAAN Huomioidaan alueidenkäytössä Savon radan parantaminen Ten-verkostoon kuuluvan VT17:n parantaminen Vaajasalon kautta Saimaan vesistön meriliikenneyhteyden säilyminen ja kehittäminen ympärivuotiseksi Väestön ikääntyminen otetaan huomioon liikennettä koskevissa ratkaisuissa (joukkoliikenne, esteettömyys) Pohjois-Savon mittavat puuvarannot mahdollistavat erityisesti metsähakkeen hyödyntämisen tulevaisuuden energialähteenä Omaa sähköntuotantoa lisätään taloudellisesti kannattavasti. (Pohjois-Savon liitto)

Vesimatkailun kehittämisvyöhyke Maaseudun kehittämisen kohdealue Virkistys- ja matkailuvyöhyke Matkailun vetovoima-alue* NILSIÄ Viitostien kehittämisvyöhyke Kuopio-Tahko matkailun kehittämisvyöhyke MAANINKA Taajama, täydennysrakentaminen 25-30 %* SIILINJÄRVI Vaaja-salon linjaus Viheryhteystarve Kehitettävät maaseututaajamat Karttula KUOPIO Uusi kasvualue* Itä-länsi kehittämisvyöhyke Vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke TUUSNIEMI Matkailun vetovoima-alue* Vehmersalmi Vesimatkailun alue Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve SUONENJOKI Kasvusuunta* Yhteenveto Pohjois- Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavoista (rakennemalleista) Päijänne-Saimaa - kanava LEPPÄVIRTA Vesimatkailun kehittämisvyöhyke* Matkailun vetovoima-alue * Kuopion seudun maakuntakaavassa

Kuopiosta dynaaminen ja menestyvä kaupunki, johon halutaan tulla töihin ja asumaan Vastapainoksi tarvitaan maaseutumaisia, hyvän palvelun kyläyhteisöjä Kuopion kaupunkiseudun sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta on kehitettävä Yhteistyötä kuntien välisessä maankäytössä tulee lisätä Kuntien ja kaupunkien väliltä turhat rajat pois. Voihan se kunnan raja olla jokin maamerkki, mutta sen ei pitäisi estää yritysten järkevää sijoittumista ja toimintaa Yrityksille on löydettävä Kuopion kaupunkiseudulta houkuttelevia sijoittumisalueita, infran on oltava valmis Liikenneyhteyksiä alueen sisällä on parannettava Vt 5 kehitettävä moottoritietasoisena (Leppävirta Lapinlahti) ja liittymiltään houkuttelevana. Kuopion työssäkäyntialuetta laajennettava pohjoisessa ja etelässä Vt 9 kehittäminen tärkeimpänä poikittaisena yhteytenä (Jyväskylä Kuopio Joensuu)

Matkuksen logistiikka-alueen toteuttaminen sijoittumispaikaksi teollisuudelle ja kaupalle Taajamajunaliikenne Iisalmi Kuopio - Suonenjoki, kehittämisvyöhykkeelle yhteinen lippujärjestelmä Nopea rautatieyhteys pääkaupunkiseudulle ja hyvät yhteydet pohjoiseen Lentokenttäalueen kehittäminen kokonaisuutena, suoria lentoja Eurooppaan sekä Lappiin Tietoliikenneverkon täytyy olla kunnossa ja langaton yhteys nopeaksi ja toimivaksi Tunnustettava, että väki keskittyy suuriin keskuksiin myös maakunnan sisällä, pienet paikkakunnat taantuvat vääjäämättä Tahkon kehittäminen valtakunnallisesti merkittävänä matkailukeskuksena ja linkittyminen muihin lähiseudun matkailukeskittymiin (Kuopion keskusta, Puijo, rauhalahti, Lohimaa) Kriittinen menestystekijä on se, kykeneekö Kuopion seutu järjestämään uusia ja innovatiivisia palveluntuottamistapoja muuttuvan väestö- ja elinkeinorakenteen tarpeisiin Teollisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä pitää tukea nykyaikaisella elinkeino- ja kaavoituspolitiikalla. Kuntarajat eivät saa olla esteenä Maapolitiikan on oltava yhteneväistä ja tehokasta

Maaninka Maaningan kunta on yhteistyöhaluinen, muutoksiin valmis sekä nopeasti ja joustavasti toimiva kunta. Kunnan talous on tasapainossa. Maaninka panostaa asuinkuntastrategiaan, jossa korostuu tonttipolitiikka sekä asukkaiden palvelut. Tuusniemi Tuusniemen kunta on n. 3000 asukkaan ja hyvän kuntatalouden yhteisö, jossa on laadukkaat kunnalliset peruspalvelut, viihtyisä, kiinnostava ja turvallinen asuinympäristö, vireää koulutus-, kulttuurija harrastustoimintaa, sekä aktiivinen ja kehityshakuinen elinkeinoelämä. Maaninka Suonenjoki Siilinjärvi Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen toimija Pohjois-Savossa Siilinjärvi Suonenjoki Kuopio Vahvasti kehittyvä Suonenjoki Tuusniemi Kuopio Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Nilsiä Nilsiän kaupunki Aitoa luonnonvoimaa Leppävirta Leppävirta Leppävirralla on vetovoimaa, kehityksen ja kasvun virtaa!

LIIKENNE Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen Rataliikenteen ja liittymäyhteyksien kehittäminen (päärata, Tahko-yhteys) Valtateiden kehittäminen (Vt 5, Vt 9, Jännevirta) Vaajasalo-yhteys mahdollisuutena Työpaikka-alueiden ja joukkoliikenteen kehittäminen ilman kuntarajoja Liikennejärjestelmän yhteen sovitus ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kuopion keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Yliopistokampuksen ja keskustan välialueen kehittäminen Tiivistämisen periaatteet Hajarakentamisen pelisäännöt Monipuoliset asumisen mahdollisuudet ILMASTO JA ENERGIA: Ilmastonmuutos (energia): näkökulma rakentamiseen, liikenteeseen, vaikutukset. Otettava huomioon kokonaisuutena Uusiutuvien energiamuotojen käyttö, tuulivoimapuistot PALVELUT Lähipalvelujen turvaaminen palvelutasot eri vyöhykkeillä Lähipalveluiden käyttäminen yli kuntarajojen ELINKEINOELÄMÄ Työpaikkoja lisää 13 000 Elinkeinojen kehittäminen ilman kuntarajoja Lentokentän yritysalueen kehittäminen MATKAILU JA VAPAA-AIKA Matkailu: Tahko 30 000 vuodepaikkaa Vesimatkailun palvelujen kehittäminen Tasokkaat lähiliikunta- ja kulttuuripalvelut sekä reitit

Täydentävä rakentaminen olemassa olevia rakenteita tukien Palvelut, lähipalvelut saavutettavuustekijät huomioitava Liikenneverkko tukeutuu maakuntakaavan ratkaisuihin Kasvua aikaansaava kehittäminen Kesäasukkaiden huomioon ottaminen Asumisen monipuolisuus Ilmastonmuutos kantavana periaatteena Valtakunnallinen vetovoima Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Palvelurakenteen kannalta optimaalinen rakenne

Kehittämistä tulee tarkastella yli hallinnollisten rajojen Tarkastelussa tulee olla näkyvissä ekotehokkuus ja kestävä näkökulma, huomioitava myös taloudelliset vaikutukset Suunnittelussa palvelurakenne tulee ottaa lähtökohdaksi Seudun ikärakenteen muutos otettava huomioon Seudun maankäytössä on tarvetta yhteisten pelisääntöjen luomiseen mm. hajarakentamisen osalta Matkailun merkitys (erityisesti Tahko) on huomioitava Työssäkäynti- ja muut liikenneyhteydet on huomioitava, VT5 ja siihen liittyvät asiat huomioitava Huomioitava myös joukkoliikenne ja kevytliikenne liikennetarpeiden vähentämisessä Huomioitava maakuntakaavojen tavoitteet, työllä tuotetaan sisältöä tuoreisiin maakuntakaavoihin Sitouttamiselle on tärkeä tarve. Asiat tulee käsitellä yhdessä päättäjien kanssa Keskeisiä tahoja kunnat + keskeiset toimijat (esim. liikenne, kauppakamari) Tavoitteena muodostaa kilpailukykyinen seutu Suomessa

TYÖRYHMÄN NÄKEMYS UNELMATILASTA 160 000 asukkaan elävä, kaunis ja turvallinen, kestävä, kulttuurisesti rikas ja taloudeltaan elinvoimainen Kuopion seutu, jossa on vetovoimaisia ja rakenteeltaan eheitä asumisen alueita. Asumisessa on huomioitu laadukkaiden palvelujen lisäksi kustannustehokkuus, virkistysmahdollisuudet, liikenneyhteydet, työpaikkojen saavutettavuus sekä ympäristöhäiriöiden minimointi asuinalueilla. Asumisessa on siirrytty ympäristöystävällisiin vähän energiaa kuluttaviin rakennuksiin ja autot toimivat sähköllä. Taajamat ovat tiiviisti rakentuneita ja taajamissa on monipuolinen ja houkutteleva tonttitarjonta. Kuopion seudulla on elinvoimaisia, tiiviisti rakentuneita kyliä. Maaseutu on pysynyt asuttuna. Tietyt Kuopiota ja kuntakeskuksia lähimpänä sijaitsevat kylät kehittyvät kyläasumisen ja väljemmän asuntorakentamisen vaihtoehtoina mahdollistaen slow-elämäntyylin. Vetovoimainen kaupunkiseutu houkuttelee valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä asettumaan niitä varten suunnitelluille alueille. Kunnat eivät kilpaile keskenään, vaan seutua kehitetään eri alueiden vahvuudet huomioiden. Seudun kehittäminen on suunnitelmallista. Maankäyttöpolitiikan linjaukset ovat seudulla yhtenäiset ja kuntarajoista riippumattomat. Keskeiset palvelut ja työpaikat ovat suureksi osaksi kävely-/pyöräilyetäisyydellä. Työmatkaliikenne toteutetaan nopeilla sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla. Joukkoliikenne keskeisiltä Kuopiota ja kuntakeskuksia lähimpänä sijaitsevat kylistä mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan työmatkaliikenteen. Kuntakeskusten palvelut ovat monipuoliset. Maaseudulle kehitetään kyläverkko, joissa on myös toimivat palvelut. Eheä yhdyskuntarakenne antaa paremmat mahdollisuudet tuottaa myös asukkaiden tarvitsemat palvelut. Kuopion seutu houkuttelee matkailijoita, mökkiläisiä ja uusia asukkaita luonto- ja virkistysarvoillaan

1 2 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET

Vuonna 2030 Kuopion toiminnallinen seutu on vetovoimainen ja ekotehokas eheiden taajamien ja elävän kyläverkoston muodostama yhtenäinen seutu, joka tarjoaa erinomaiset kevytja joukkoliikenteen yhteydet, monipuoliset virkistys- ja matkailumahdollisuudet sekä laadukkaat hyvinvointia edistävät palvelut yli kuntarajojen Yhteinen maankäyttöpainotteinen visio ja tavoitteet

Kuva: Risto Antikainen Kuva:Esa Kuopion Seppänen kaupunki/ Scanfoto Kuva: Hannu Miettinen Yhteinen maankäyttöpainotteinen visio ja tavoitteet 1. Työpaikka-alueita, joukkoliikennettä ja palveluverkkoa kehitetään yli kuntarajojen ikärakenteen muutos huomioiden 2. Kuopion keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta kehitetään 3. Rakentamisen periaatteena täydentäminen ja eheyttäminen. Hajarakentamiselle yhteiset pelisäännöt (maapolitiikan oltava yhtenäistä) 4. Seudulla kehitetään monipuolisia asumisen alueita (kesäasukkaat huomioiden, mm. hyvän palvelun kyläyhteisöjä) 5. Yrityksille luodaan houkuttelevia yritysalueita ja olemassa olevia alueita kehitetään (lentokentän yritysaluetta) 6. Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden kehittäminen (VT5, VT9 Vaajasalo, Jännevirta, rataverkko, liityntäyhteydet) (Vaajasaloyhteys huomioidaan kehittämisessä mahdollisuutena) 7. Joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen verkkoa kehitetään liikennetarpeiden vähentämiseksi 8. Kehitetään matkailua: Tahko, vesimatkailu, kulttuurimatkailu 9. Huomioidaan ilmastonmuutos ja ekotehokkuus kantavina periaatteina niin rakentamisen, asumisen kuin liikenteen kehittämisessä 10. Rakennemalliin sitoutuminen tärkeää: kunnat, yrittäjät, kehittäjäorganisaatiot Kuva: Hannu Miettinen Kuva: Jukka Hakala

Yhteinen maankäyttöpainotteinen visio ja tavoitteet Vesistöjen ja rantojen hyödyntäminen asumisen kehittämisessä ja matkailussa Hajarakentamiselle yhteiset pelisäännöt MAANINKA NILSIÄ Viitostien kehittämisvyöhyke Taajama, täydennysrakentaminen 25-30 % Kuopion keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta kehitetään SIILINJÄRVI Lentokentän yritysalueen kehittäminen Liityntäyhteydet lento-asemalle Hyvän palvelun kyläyhteisöjä Karttula Vaaja-salon linjaus Rakentamisen periaatteena täydentäminen ja eheyttäminen KUOPIO Vehmersalmi Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen TUUSNIEMI Vesimatkailun alue Palvelujen keskittäminen keskusta-alueille Asemaseutujen kehittäminen SUONENJOKI Kasvusuunta Paikallisjunaliik enteen mahdollisuudet Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden kehittäminen: VT5, VT9, Jännevirta, rataverkko, liityntäyhteydet Päijänne-Saimaa - kanava LEPPÄVIRTA Matkailun vetovoima-alue Kehittämistä yli kuntarajojen Seudun kulttuurimatkailun kehittäminen Ilmaston muutos kantavana periaatteena