Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014
Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2. osa: Seurantaohjelma (VN:n päätös elokuussa 2014 ) 3. osa: Toimenpideohjelma (valmisteilla ja sen on määrä tulla kuultavaksi lokakuussa 2014 kuuleminen siirtyi alkavaksi 15.1.2015) 2
Organisaatio Merenhoidon yhteistyöryhmä Toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä Asiantuntijaryhmä Sosioekonomia Haitalliset aineet Rehevöityminen Merenkulku Biodiversiteetti, pohjat ja vieraslajit Merelliset luonnonvarat Tutkija- ja asiantuntijaverkosto SOVAympäristöselostus 3
Alatyöryhmät toimenpiteiden suunnittelussa Rehevöityminen (pj. Janne Suomela, VARELY) Haitalliset aineet (pj. Jukka Mehtonen, SYKE) Lajien ja luontotyyppien suojelu (pj. Penina Blankett, YM) Merenkulun ympäristökysymykset (pj. Anita Mäkinen, Trafi) Merelliset luonnonvarat (kalat) (pj. Heikki Lehtinen, MMM) Ei omaa ryhmää: melu, roskat, hydrografiset muutokset (VARELY + asiantuntijat) Merialuesuunnittelu läpileikkaavana teemana 4
Aikataulu 2012 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2014 2015 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1. Hyvän tilan määritelmät, 2. nykytila ja 3. tavoitteet (VNP) 4. Seurantaohjelma V K P 5. Toimenpideohjelma Valmistelu Kuu lemi nen VNP:n valmistelu 5
Meriympäristön hyvä tila Meren nykytila Hyvän tilan kuvaajat Nykytilan arvio VN:n päätöksess ä (2012) K1 Biologinen monimuotoisuus K2 Tulokaslajit K3 Kaupalliset kalalajit K4 Ravintoverkot Nykytila on hyvä Hyvää tilaa ei ole saavutettu Tiedonpuute estää arvioinnin K5 Rehevöityminen K6 Merenpohjan koskemattomuus K7 Hydrografiset olosuhteet K8 Epäpuhtauksien pitoisuudet K9 Kalojen epäpuhtaustasot K10 Meren roskaantuminen K11 Energia ja melu 6
Suunnittelualue 7
Suomen kuormituksen HELCOM Itämeren toimintaohjelman mukaiset vähennystavoitteet Suomen vähennystavoite t NTOT 3135 PTOT 383 Suomesta Itämereen päätyvä kokonaiskuormitus on laskenut sekä typen että fosforin osalta, kun verrataan vuosien 2008 2012 keskiarvoa lähtötasoon 1997 2003. Fosforikuorma on vähentynyt kokonaisuudessaan 307 t ja typpikuorma 5034 t HELCOMin tarkastelussa vähennystavoitteet tulee kuitenkin kohdistua lähinnä Suomenlahdelle ja Itämeren pääaltaalle (BALTSEM-mallin BNIkertoimilla osuuksia myös Selkämereltä ja Perämereltä) => Suomen kokonaiskuormituksen jäljellä oleva vähennystavoite fosforille on siis 227 t. => Suomen kokonaiskuormituksen HELCOMin asettama vähennystavoite typelle on saavutettu. Suomenlahdella fosforikuorma on vähentynyt lähtötasoon verrattuna 35 t ja typpikuorma 2029 t 8
1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Suomen jokien typpi- ja fosforivirtaama Itämereen vuosina 1997 2012 Normalisoitu P (t) 6000 Trendiviiva Normalisoimaton P (t) 6000 Normalisoitu N (t) 125000 Trendiviiva Normalisoimaton N (t) 125000 5000 5000 100000 100000 4000 4000 75000 75000 3000 3000 2000 2000 50000 50000 1000 1000 25000 25000 0 0 0 0 9
Ravinnepitoisuuksien vähentämistarve rannikkovesillä (VHS-arviot vv. 2006-2012) 10
Ravinnepitoisuuksien vähentämistarve rannikkovesillä - rehevyyttä ja levämäärää kuvaava a-klorofylli (vv. 2006-2012) 11
Suomesta eri merialueille vuosina 2006-2012 keskimäärin päätynyt fosforin (P) ja typen (N) vuotuinen kokonaiskuormitus / Rannikkovedet Merialue Kokonaiskuormitus (t) Ihmisperäinen kuormitus (t) Kuormituksen vähennystarve (t) Vähennystarve kokonaiskuormituksesta (%) Vähennystarve ihmisperäisestä kuormituksesta(%) P N P N P N P N P N Suomenlahti 650 16 000 550 12000 200-330 1600-5000 30 50 10 30 36-60 13 42 Saaristomeri 540 8 900 480 6900 160-270 2700-4500 30 50 30 50 33 56 39 65 Selkämeri 650 17 000 530 12000 65-200 1700-5000 10 30 10 30 12 38 14 42 Merenkurkku 200 6 000 160 4300 20-60 600-2000 10 30 10 30 13 38 14 47 Perämeri 1 700 34 000 970 17000 170-510 3400 10000 10 30 10-30 18 53 20 60 Yhteensä 3 700 81 000 2700 52000 600-1400 10 000 27000 16-38 12 33 22-52 19 52 12
Ravinnepitoisuuksien vähentämistarve rannikkovesillä (VHS-arviot) 13
Ravinnekuormituksen vähennystarpeet rannikkovesillä (VHS) Ravinnekuormituksen vähennykset, jotka mahdollistaisivat hyvän ekologisen tilan saavuttamisen kaikilla rannikkovesillä, ovat huomattavasti suuremmat kuin HELCOM:n vähennystavoitteet (yhteensä 600 1400 t fosforia ja 10000 27000 typpeä). => se kuormituksen vähenemän, joka toimenpideyhdistelmillä tulisi saada aikaan 2016 2022. 14
Työn alla vielä Ravinnekuormituksen vähennystarpeiden tarkistuslaskennat rannikkovesillä! Skenaario-arviot H1 ja H2 15
Vesistöjen typpikuormasta mereen päätyvä osuus (vasen) ja ihmisperäinen typpikuormitus, joka päätyy mereen (oikea). 16
Toimenpide-ehdotukset (1/5) Ravinnekuormituksen vähentäminen Liikenteen rehevöittävien typpipäästöjen vähentäminen taloudellisin ohjauskeinoin Ravinnontuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentäminen Vaikuttaminen EU:n ympäristökorvausjärjestelmän kehittämiseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle Edistetään Itämeren alueen raaka-aineista valmistetun kalanrehun tuotteistamista ja käyttöönottoa Mereen laskevien virtavesien herkkien eliölajien elinympäristöjen parantaminen Ravinneneutraalit kunnat -pilottihankkeen toteuttaminen Alusten typpipäästöjen hallitsemiseksi edistetään IMO:ssa päätöstä Itämeren typpipäästöjen rajoittamisalueeksi (NECA) Edistetään LNG:n käyttöä alusten polttoaineena ja huolehditaan tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta 17
Toimenpide-ehdotukset (2/5) Haitta-ainekuormituksen vähentäminen Tunnistetaan ja toteutetaan toimia lääkeaineiden päästöjen vähentämiseksi Merellisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia lohen osalta Selvitys rannikkolajien kalastuksen säätelyn tehostamismahdollisuuksista ja tarpeesta Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian viimeistely ja meritaimenkantojen elvytys- ja hoitosuunnitelman laadinta Meriharjuksen suojelu 18
Toimenpide-ehdotukset (3/5) Roskaantumisen vähentäminen Muovikassien käytön vähentäminen Mikro- ja nanokokoisen roskan poistaminen jätevedestä puhdistusta tehostamalla Hygieniatarvikkeiden mikromuovin käytön vähentäminen Satamien jätteiden vastaanottokapasiteetin parantaminen Rantojen virkistyskäyttökohteiden jätehuollon parantaminen Työskennellään kalastajien kanssa meriroskaantumisen vähentämiseksi Haamuverkkojen vähentäminen ja poistaminen Roskaantumisen vaikutusten vähentäminen valistuksella 19
Toimenpide-ehdotukset (4/5) Vedenalaisen melun vähentäminen Edistetään IMO:ssa laivojen vedenalaisen melun vähentämiseen tähtääviä päätöksiä Vedenalaisen rakentamisen aiheuttaman impulsiivisen melun vähentäminen Vedenalaisen melun vaikutusten vähentäminen valistuksella Fyysisten häiriöiden ja merenpohjan elinympäristöjen menettämisen vähentäminen Meriläjitysten keskittäminen ja läjitysalueiden sijoittelun suunnittelu VESTY-tietorekisterin ja paikkatietokannan kehittäminen pienruoppausten vaikutusten arviointia ja seurantaa varten. Pienruoppausten vähentäminen yhteislaitureiden lisäämisen kautta Hydrografian muutosten estäminen Rannikkoalueen paikalliset virtausolosuhteiden parannustoimet 20
Toimenpide-ehdotukset (5/5) Merenkulun turvallisuus ja riskien hallinta Öljyonnettomuuksien riskin pienentäminen STS-toimien sääntelyn tiukentamisella Suomen vesialueilla Parannetaan alusten ja VTS- keskusten välistä reaaliaikaista ja ajantasaista sähköistä tiedonvaihtoa esimerkiksi sää-, aallokko-, vedenkorkeus- ja jääolosuhteista sekä erikoistilanteista Merialuesuunnittelun toimenpiteet Merellisten suojelualueiden suojelutavoitteiden sisällyttäminen merialuesuunnitelmiin Merellisen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen merellisillä suojelualueilla Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden lajien ja luontotyyppien esiintymisalueiden turvaaminen Meriympäristön tilaan vaikuttavien paineiden ja meriympäristön tuntemusta lisäävän opetus- ja viestintämateriaalin tuottaminen Itämerennorpan suojeluun liittyvien hoitotoimenpiteiden laatiminen ja toteutus. 21