Lappeenrannan lentoaseman yksityistäminen perustelumuistio Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle 1. Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta selvittävän työryhmän perustaminen Etelä Karjalan maakuntahallitus on kokouksessaan 14.4.2014 päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia esitys, kuinka Lappeenrannan lentoaseman siirto kaupungin, maakunnan liiton ja kiinnostuneiden Saimaan alueen kuntien vastuulle ja omistukseen voitaisiin käytännössä toteuttaa. Maakuntahallitus on pyytänyt liikenne ja viestintäministeriötä, Finavia Oyj:tä ja Lappeenrannan kaupunkia nimeämään työryhmään edustajansa. Lappeenrannan kaupunki on nimennyt edustajakseen työryhmään Kari Korkiakosken ja Etelä Karjalan liitto Matti Viialaisen. Työryhmä on kuullut asiantuntijana Finavian Kari Savolaista. Liikenne ja viestintäministeriö ilmoitti, että se ei nimeä edustajaa työryhmään. Liikenne ja viestintäministeriötä on kuultu alkukokouksessa työn lähtökohtiin liittyen. LVM:n pyynnöstä työskentelyyn asiantuntijan roolissa on osallistunut myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (Jari Nurmi ja Toni Solatie). Muita työryhmän asiantuntijoita ovat olleet Eero Immonen ja Johanna Alatalo Lappeenrannan kaupungilta, Markus Lankinen Wirma Lappeenranta Oy:stä ja Joni Sundelin Finaviasta. Työryhmässä sihteerinä on toiminut Satu Sikanen Etelä Karjalan liitosta. 2. Tausta Lappeenrannan lentoasema (LPP) on kansainvälinen lentoasema, joka palvelee ensisijaisesti itäisen ja kaakkoisen Suomen sekä Luoteis Venäjän matkustajia. Vuonna 2013 matkustajia oli yhteensä 98 300, joka oli toiseksi suurin määrä lentoaseman historiassa. Suurimmillaan määrä oli vuonna 2011, kun lentoasemaa käytti 116 000 matkustajaa. Lappeenrannan lentoasema kuuluu Finavian ylläpitämiin ja omistamiin lentoasemiin ja oli vuonna 2013 matkustajamäärällä mitattuna Suomen 11:ksi suurin lentoasema, vuoden 2014 alusta kansainvälisellä matkustajamäärällä mitattuna Suomen kuudenneksi suurin lentoasema. Lentoasema sijaitsee Lappeenrannan kaupungin keskustasta länteen, matka kaupungintalolta kiitotien alkuun on vain alle 2 km. Rautatieasema, linja autoasema ja VT 6:n liittymät sijaitsevat kaikki alle 3 km lentoaseman terminaalirakennuksesta. Matka Vainikkalan kansainväliselle junaasemalle on n. 30 km/25 min. Lappeenrannan lentoasema on myös Suomen vanhin lentoasema, se perustettiin vuonna 1918. Lappeenrannan lentoasemasta mitattuna 200 km/2 h säteellä asuu noin 6 miljoonaa venäläistä ja 500 000 Etelä Karjalan, Etelä Savon ja Kymenlaakson asukasta. Matka Helsingistä Lappeenrantaan kestää matkustustavasta riippuen noin 2 2,5 tuntia. Pietarin suurkaupungin väestöpohja, tämän
väestön kasvavat käytettävissä olevat tulot sekä kansainvälisen matkustuksen lisääntyminen muodostavat pohjan Lappeenrannan lentoaseman lähivuosien merkittävälle kasvulle. 3. Lappeenrannan yhteydet Eurooppaan ja maailmalle Lappeenrannan lentoasemalta on vain säännöllistä kansainvälistä reittiliikennettä, kentältä ei lennetä muihin Finavian verkostokentille. Eurooppalainen halpalentoyhtiö Ryanair operoi 2 kertaa viikossa Barcelona Gironaan, Milano Bergamoon ja Düsseldorf Weezeen. Lappeenrannasta lähtevien lentojen täyttöasteet ovat selkeästi paremmat kuin Ryanairin kohteissa keskimäärin. Vuodesta 2009 vuoden 2013 loppuun AirBaltic operoi jopa 6 kertaa viikossa suoria lentoja Riikaan. Aamuisin Lappeenrannasta oli yhteys Riian kautta keskeisiin länsieurooppalaisiin suurkaupunkeihin. Tämä mahdollisti sen, että monessa eurooppalaisessa kaupungissa pääsi käymään jopa päivän pituisilla matkoilla. Matkustajia Riika yhteydellä oli vuonna 2013 arviolta 16 000. Useampi lentooperaattori on ilmoittanut, että vastaavanlaista yhteyttä voidaan operoida sopivan kokoisella kalustolla kaupallisesti kannattavasti. Lappeenrannasta oli aina vuoteen 2007 saakka miltei päivittäiset lentoyhteydet Helsinkiin. Riikayhteyden avaamaisen jälkeen tarvetta Helsinki lentoyhteydelle ei enää ollut. Tuoreet selvitystiedot osoittavat, että elinkeinoelämä käyttää Riika yhteyden lakattua nykyään ensisijaisesti Helsinki Vantaan tarjoamia yhteyksiä Eurooppaan. Tämä nostaa yritysten kustannuksia merkittävästi. Samalla kun tie ja junayhteydet Helsinkiin ovat parantuneet, myös rajaliikenteen infrastruktuuri on selvästi parantunut ja rajanylitysten määrä on kasvanut. Vuonna 2013 kaakkoisen Suomen rajaasemia käytti yli 10 miljoonaa matkustajaa. Matkailu, kauppa ja palveluala ovat matkailijoiden määrien lisääntyessä kasvaneet Etelä Karjalassa merkittävästi. Tämä kehitys on nostamassa Lappeenrantaa ja Saimaan aluetta kiinnostavaksi lähtö ja tuloalueeksi kansainväliselle lentomatkustajalle. 4. Tavoite Lappeenrannan kaupunki on toiminut pitkäjänteisesti lentoaseman turvaamiseksi ja kansainvälisen lentoliikenteen kasvun varmistamiseksi. Kaupungin strategiassa ja sen elinkeino ohjelmassa on linjattu, että Lappeenrannan lentoasemasta on määrä kehittää Suomen 4 6 suurin kansainvälinen lentoasema Suomessa. Kaupunki on useita vuosia panostanut myös merkittäviä taloudellisia resursseja lentoyhteyksien kehittämiseen sekä lentoyhtiöiden kanssa tehtävään markkinointiyhteistyöhön. Myös elinkeinoelämä on ollut panostamassa lentoliikenteen markkinointiin sekä yksittäisinä yrityksinä että gosaimaa kattomarkkinointiorganisaation kautta. Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupunki sijoittaa lentoliikennemarkkinointiin yli 500 000 euroa. Lentoasema on kiinteä osa Kaakkois Suomen infrastruktuuria. Lappeenrannan ja Etelä Karjalan kansainväliset toimijat niin elinkeinoelämä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto kuin myös julkinen sektori ovat linjanneet, että lentoasemalla on suuri merkitys alueen toimijoiden kilpailukyvylle. Monelle toimijalle esimerkiksi yliopistolle ja sijoittautuville yrityksille
kansainvälinen lentoasema on strateginen kilpailutekijä, jota ilman esim. kansainvälisiä konferensseja tai asiakassuhteita ei voida kehittää tai ylläpitää. Kaupungin ja alueen muiden toimijoiden laatimassa lentoaseman kehitysstrategiassa on päätetty panostaa erityisesti halpalentoyhteyksien ja charterlentojen tarjonnan kehittämiseen. Vastaavalla konseptilla ei ole toimivia lentoasemia Lappeenrannan asiakasalueella Suomen tai Venäjän puolella. Keskittymällä halpalento ja charter yhtiöiden sekä näiden matkustajien palvelemiseen halutaan varmistaa lentoaseman matkustajamäärien nopea kasvu. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että lentoyhteyksien määrän kasvu johtaa kohteen tunnettuuden kasvuun. Siten valittu kasvustrategia johtaa jatkossa siihen, että myös reittilento operaattorille löytyy kalustoon nähden riittävä kysyntä sopivan lentoyhteyden tarjoamiseksi. 5. Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminta on tällä hetkellä tappiollinen, kuten kaikki muutkin Suomen lentoasemat Helsingin lentoasemaa lukuun ottamatta. Lentoyhteyksien ja matkustajien määrä on riittämätön taloudellisesti kannattavan lentoasematoiminnan järjestämiseen. Finavian näkökulmasta ei ole perusteita Lappeenrannan kaltaisen kansainvälisiä yhteyksiä tarjoavan aseman toiminnan ylläpitämiseen. Lappeenrannassa nähdään myös, että Finavian verkostomalli ei ole sopiva lentoaseman toimintojen järjestämiseen tulevaisuudessa. Lentoaseman liiketoiminnan muuttaminen kokonaistaloudellisesti kannattavaksi edellyttää uuden, kansainvälisten kokemusten mukaan päivitetyn liiketoimintamallin. Lappeenrannan lentoasemalle tehdyn alustavan liiketoimintasuunnitelman mukaan liiketoimintamallissa tulee korostaa, että lentoyhtiöiden, lentokoneiden ja lentomatkustajien tekninen palvelu muodostaa vain pienen osan lentoaseman kassavirrasta. Tällä tavalla palvelutarjontansa hinnoittelevien kansainvälisten lentoasemien kokemukset osoittavat, että lentoyhtiöiden halukkuus kasvattaa yhteystarjontaa lisääntyy merkittävästi. Riittävän asiakaspotentiaalin omaaville lentoasemille niin kuin Lappeenrannalle on muodostunut uusi, Suomessa vielä ainutlaatuinen kasvuasemakonsepti. Pitkällä tähtäimellä muut kuin lentoaseman tekniset palvelut, kuten erilaiset kaupalliset oheispalvelut ja parkkimaksut, ovat merkittäviä liikevaihdon lähteitä. Lentoaseman ja sen oheispalvelujen tuottaman kassavirran kasvattamiseksi on tärkeä, että matkustaja ja lentoyhteyksien lukumäärä saadaan kasvatettua nykyisestä 3 4 kertaiseksi. Lentoaseman palveluhinnoittelumallin muutoksen kannalta oleellista on, että lentoaseman kustannukset eivät nouse merkittävästi niin kauan, kun lentoyhtiöitä voidaan ohjata käyttämään lentomatkustajien palvelemisen kannalta edullisia päiviä ja aikoja. Suurin osa Lappeenrannan lentoaseman kustannuksista on yhteydessä lennon johtoon, muihin matkustajien ja lentojen turvallisuuteen liittyviin palveluihin sekä kunnossapitoon. Aluetaloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on siten välttämätöntä, että valtio osallistuu ainakin siirtymävaiheen ajan merkittävällä tavalla lentoaseman operointikustannusten kattamiseen. Valtion luonteva rahoituskohde ovat lennonvarmistuspalvelut, turvatarkastuspalvelut ja lentoaseman infrastruktuurin ylläpito.
Lentoaseman nykyinen infrastruktuuri ja henkilöstömäärä ovat lentojen oikealla mitoituksella riittäviä jopa 600 000 vuosittaisen matkustajamäärän palvelemiseen. Suurimmat kehitysmahdollisuudet liittyvät tällöin lentoaseman kaupallisen palvelutarjonnan parantamiseen. Alustavien arvioiden mukaan kasvavilla liikennemäärillä on mahdollista, että lentoasema voisi toimia itsenäisenä taloudellisena toimijana kannattavasti siirtymävaiheen jälkeen. Tällä hetkellä lentoasemalla toimii kahvila ravintola, joka palvelee lähtöselvitystilassa sekä matkustajia että muuta asiakaskuntaa. Turvatarkastuksen jälkeen matkustajia palvelee baarikahvio. Nykyisiä hyvin niukkoja matkustajapalveluita tulee kehittää ja asettaa vastaamaan kansainvälisen loma ja matalakustannusliikenteen tarpeita. Lentomatkustajille kohdennettuja palveluita kehittämällä sekä läheisten ostoskeskusten integroinnilla lentoaseman palvelutarjontaan saadaan uusia tulolähteitä. 6. Aluetaloudelliset ja kansalliset perusteet Tuoreen tutkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suuri osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskovat, että Lappeenrannan arvio 400 000 vuosittaisesta matkustajasta on realistinen. Tämä edellyttää kuitenkin merkittäviä pitkäjänteisiä kehittämistoimia Lappeenrannan lentoaseman palveluissa ja toiminnan organisoinnissa. Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3 4 vuoden kuluttua 400 000 vuodessa, ja matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen eivät muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti ja johdetusti yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta yli miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä Karjalan kuntien verotuloihin. 400 000 lentomatkustajan välitön, välillinen ja johdettu työllisyysvaikutus Etelä Karjalaan (ilman lentoaseman suoraa työllistämisvaikutusta) on yhteensä noin 130 henkilötyövuotta. Valtio, kaupungit ja Finavia rahoittavat ja tukevat tappiollisten lentoasemien toimintaa eri tavoin. Esimerkiksi Savonlinnan ja Varkauden lentoasemille on myönnetty suoraa tukea liikenne ja viestintäministeriöltä 1,7 miljoonaa euroa/ vuosi. Savonlinnan kaupunki puolestaan tukee lentoasemaa hankkimalla lentolippuja sinne operoivalta yhtiöltä. Niin kauan kuin Finavia ylläpitää myös taloudellisesti kannattamattomia lentoasemia, on Finavia tosiasiassa tukemassa myös näiden lentoasemien toimintaa taloudellisesti. Suomessa on esimerkkejä myös Finavian verkoston kuulumattomista lentoasemista. Rengonharjusäätiö omistaa ja operoi Seinäjoen lentoasemaa, jolta ei ole vuonna 2014 reittilentotoimintaa. Kuluvana vuonna suunnitelmia on yhteensä 14 charterlennon operoimiseksi Seinäjoelta. Myöskään Mikkelin lentoasema ei kuulu Finavia verkostoon. Kauhavan lentoasema on myyty keväällä 2014 yksityiselle yritykselle sen jälkeen, kun puolustusvoimien tarve lentoasemalle poistui. Finavia ja Senaattikiinteistöt myivät lentoaseman, siinä olevat kiinteistöt sekä maa alueita yhteensä lähes 500 hehtaaria.
Siirtymävaiheen jälkeen on mahdollista, että Lappeenrannan lentoasema toimii taloudellisesti kannattavana toimijana ja merkittävänä työllistäjänä. Tällöin lentoasema voi muuttua valtion, maakunnan, kaupungin ja Finavian näkökulmasta tukea tarvitsevasta toimijasta taloudellisesti itsenäiseksi toimijaksi. 7. Ruotsin kokemukset Ruotsissa on 2000 luvulla siirretty useita lentoasemia kansallisen ilmailutoimija Swedavian omistuksessa uusille yksityisille/julkisille omistajille. Ruotsin kokemukset osoittavat, että Swedavian taloudellinen asema on vahvistunut, kun osasta tappiollisista lentoasemista on päästy eroon. Vastaavasti ulkoistettujen lentoasemien osalta on käynyt niin, että aseman kehittämisestä kiinnostuneet alueelliset toimijat kunnat, niiden omistamat toimijat ja yksityiset yritykset ovat kehittäneet näitä lentoasemia. Osalla lentoasemista on nähty merkittäviä liikennemäärien kasvulukuja, ja myös niiden taloudellinen tulos on kehittynyt aiempaa myönteisemmäksi. Ruotsin ulkoistusmallissa hallitus määritteli ne lentoasemat, joita on syytä irrottaa Swedavian verkostosta. Irrotettavia lentoasemia tarjottiin lentoasemien taloudelliseen tulokseen sekä lähivuosien investointitarpeisiin pohjautuvalla hinnoittelulla ensisijaisesti kaupungeille/maakunnille ostettavaksi. Ostajille tarjottiin tappiolliset lentoasemat sekä investointitarpeita omaavia lentoasemia ostettavaksi siten, että Swedavia/Ruotsin valtio korvasi uudelle omistajalle kuluvan vuoden liiketappion sekä korvasi lähivuosien välttämättömät investoinnit. Mikäli kaupungit/maakunnat eivät olleet halukkaita ottamaan lentoasemia tällä mallilla omistukseensa, yksityisillä yrityksillä oli mahdollisuus esittää tarjouksensa. Mikäli tämän jälkeen ostajia ei löytynyt, lentoasema lopetettiin. 8. Saimaa kansainvälinen matkailuklusteri kehittymässä Lappeenrannan lentoaseman kehittäminen perustuu vahvaan alueelliseen intressiin. Pidemmällä aikavälillä lentoasema voi olla myös kansallisesti merkittävä. Lappeenrannassa ja Etelä Karjalassa on Suomen korkeimmat hotellien käyttöasteet pääkaupunkiseudun jälkeen. Kysyntä on pysynyt korkealla siitä huolimatta, että majoituskapasiteetti on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli tuplaantunut. Lappeenrannan Rauhassa toimivan Holiday Club Saimaan ympärille on viimeisen 5 vuoden aikana investoitu yli 200 miljoonaa euroa majoitus ja matkailuinfrastruktuuriin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on mahdollista jatkaa vahvalla kasvu uralla siten, että Rauhan ja Imatran Ukonniemen alueella on tarjolla jopa 13 000 vuodepaikkaa. Myös Lappeenrannan keskustassa on merkittäviä uudisrakennus ja laajennussuunnitelmia, joiden myötä keskustan majoituskapasiteetti voi kasvaa arviolta 40% seuraavan viiden vuoden aikana. Venäläiset tekivät vuonna 2013 yhteensä 4,4 miljoonaa matkaa Suomeen Kaakkois Suomen rajaasemien kautta. Venäläismatkailijat käyttivät viime vuonna Suomessa tuoteostoihin 908 miljoonaa euroa, joista noin kolmannes, eli 279 miljoonaa kohdistui Lappeenrantaan. Palveluja venäläiset käyttivät Lappeenrannassa yli 18 miljoonan euron arvosta. Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana rajaliikenne on pienentynyt vain hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ruplan kurssin alamäki on heikentänyt matkailijoiden ostovoimaa matkailijat kuluttavat lähes saman määrän ruplia kuin aiemmin, mutta euroissa mitattuna ostot ovat pudonneet jopa kolmanneksen viime vuoteen verrattuna.
Lappeenrannan matkailuinfrastruktuuri saa merkittävän lisän kansallisesti merkittävistä kaupan alan investoinneista. Ikea Ikano kauppakeskus, Cityconin viihde ja kauppakeskus sekä lukuisat toimijat Myllymäen alueella luovat pohjan ympärivuotiselle asiakaskunnalle, jonka varaan myös uusia merkittäviä matkailuinvestointeja suunnitellaan lisää. Myös Etelä Savossa on tehty ja suunnitteilla useita mittavia matkailuinvestointeja. Kansainvälisen matkustajapotentiaalin hyödyntämiseksi ei pelkästään Etelä Karjalassa vaan myös laajemmin Savonlinnan ja Mikkelin alueilla saakka kansainvälinen lentoyhteys on välttämätön. 9. Uudet toimi ja ympäristöluvat Lentoaseman hyväksyntätodistukseen tarvittava prosessi käynnistetään uuden omistajan ja liiketoimintamallin myötä syksyllä 2014. Hyväksyntäprosessin läpiviemisessä uusi omistajayhteisö ja Trafi tekevät tiivistä yhteistyötä. Finavian jatkaessa lennonvarmistajana uutta lennonvarmistuksen toimilupaa ei ole tarvetta hakea. Lappeenrannan lentoaseman ympäristölupa on myönnetty toiminnalle, ei lentokenttää operoivalle Finavialle. Toimijavaihdoksen yhteydessä ympäristölupaa ei uusita automaattisesti, mutta siinä yhteydessä voi syntyä velvoite hakea toiminnalle uusi voimassa olevan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. 10. Työryhmän ehdotus Etelä Karjalan maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle: Uusi omistus ja operointimalli Työryhmä ehdottaa maakuntahallitukselle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle, että 1. Lentoaseman pitäjän tehtävän siirtämistä ryhdytään valmistelemaan oheisena liitteenä olevan yhteistoimintasopimusluonnoksen mukaisesti. 2. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus ehdottavat valtiolle, että se tekee omistajapoliittiset päätökset Lappeenrannan lentoaseman ja sen yhteydessä olevien maa alueiden luovuttamiseksi Lappeenrannan kaupungin ja Etelä Karjalan liiton perustamalle säätiölle niin, että Finavia tuottaisi jatkossakin lennonvarmistuspalvelut erikseen sovittavalla tavalla ja liiketaloudellisin perustein. 3. Edelleen maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että kiinteistö ja lentoaseman pitäjän liiketoiminta siirtyvät perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle Ruotsin mallin mukaisesti muodollisella kauppahinnalla ja siten, että liiketoiminnan negatiivinen kauppahinta korvaa ensimmäisen vuoden lentoaseman pitämisestä aiheutuvan tappion sekä siten, että neljän seuraavan vuoden ajan valtio maksaa lentoaseman pitäjälle liiketoiminnan negatiivisen tuloksen suuruisen tuen, jolla muun muassa katetaan Finavian lennonvarmistuspalveluiden ostaminen. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että valtio osallistuu lentoaseman peruskorjauskustannuksiin osoittamalla kiitotien peruskorjaukseen kolmen miljoonan euron erillismäärärahan. 11. Aikataulu Tavoiteaikataulu on, että kentän omistava uusi säätiö perustetaan vuoden 2015 alkupuolella.
Finavia ja säätiötä perustavat toimijat solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti valmistellaan tarvittavat oikeustoimet lentoaseman siirtämiseksi uuden toimijan omistukseen. Yhteistyösopimuksen syntymisen jälkeen käynnistetään siirrettävien kiinteistöjen ja toimintojen due dilligence tarkastusprosessin. Ympäristölupa siirtyy toiminnan mukana uudelle lentoaseman pitäjälle. Mikäli toimijavaihdoksen yhteydessä syntyy velvoite hakea toiminnalle uusi voimassa olevan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, lupahakemuksen valmistelu aloitetaan Lappeenrannan kaupungin johdolla tarvittaessa Finavian asiantuntemusta konsulttipalveluna hyödyntäen. Yhteistyösopimuksen turvin uusi lentoaseman pitäjä valmistelee operointisuunnitelman sekä lentoaseman palveluiden uuden hinnoitteluohjelman. Hinnoitteluohjelma ja sen toimeenpanoa varmistava yhteistyösopimus antavat hyvän pohjan käynnistettävälle lentoyhtiömarkkinointityölle. Vuonna 2015 on voimassa Finavian verkostohinnoittelu, uusi hinnoittelumalli astuu voimaan 1.1.2016 alkaen. Trafi, uusi lentoaseman pitäjä ja nykyinen lentoaseman pitäjä konsulttipalveluiden tarjoajana ryhtyvät kevääseen 2015 mennessä yhteistyöhön tarvittaessa toiminnan uuden ympäristöluvan hakemiseksi sekä kentän operointilupien valmistelemiseksi ja myöntämiseksi.