asemat ja asema-alueet

SEINÄJOKI-OULU-(SOul) R A T A K Ä Y T Ä V Ä N KEHITTÄMISSTRATEGIA asemat ja asema-alueet Ii Yli-Ii Lohtaja Kokkola Luoto Pietarsaari Kalajoki Merijärvi Alavieska Himanka Kälviä Kruunupyy Raahe Pyhäjoki Kannus Haukipudas Oulu Hailuoto Oulunsalo Siikajoki Lumijoki Liminka Sievi Toholampi Ullava Vihanti Oulainen Ruukki Ylivieska Nivala Kiiminki Kempele Muhos Tyrnävä Ylikiiminki Utajärvi Uusikaarlepyy Pedersöre Kaustinen Pohjois-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Kunnat Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus Oulun lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallitus VR Osakeyhtiö Alahärmä Ylihärmä Seinäjoki Ilmajoki Kurikka Jalasjärvi Kauhajoki Lapua Nurmo Evijärvi Kortesjärvi Kauhava Alavus Kuortane 2008

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 2 ESIPUHE Junaliikenteen ja rataverkon kehittyessä myös rautatieasemien palveluihin ja asemaympäristöihin kohdistuu uusia kehittämishaasteita. Tässä työssä on kartoitettu Seinäjoki-Oulu ratakäytävän asemien nykyinen palveluvarustus ja liityntäyhteydet sekä mahdolliset kehittämistarpeet ja tehty ehdotus asemapalvelujen tavoiteltavasta palvelutasosta erityyppisillä asemilla. Lisäksi työssä on selvitetty asema-alueiden maanomistusolosuhteita, omistuksen mahdollisesti asettamia esteitä ja toisaalta antavia mahdollisuuksia asema-alueiden kehittämiselle. Työn lopputuloksena esitetään kaikkien asemien osalta tavoiteltava palvelutaso sekä palvelutason saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet jatkosuunnittelutarpeineen. Selvitystä on ohjannut Seinäjoki-Oulu ratakäytävän seurantatyöryhmän asettama ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Jussi Rämet Altti Seikkula Jorma Ollila Tuomo Palokangas Olli Eskelinen Saini Heikkuri-Alborzi Arja Aalto Kari Korpela Ari Hoppania Eero Siikavirta Herbert Mannerström Markus Lohikoski Keski-Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Ratahalllintokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö Oulun lääninhallitus Länsi-Suomen lääninhallitus VR Osakeyhtiö VR Osakeyhtiö Työn aikana kaikki neuvottelumateriaali on lisäksi toimitettu seuraaville henkilöille ja tahoille: Anne Herneoja Ratahallintokeskus Tapani Rossi Oulun lääninhallitus Kari Savolainen Länsi-Suomen lääninhallitus Seppo Rinta-Hoiska Etelä-Pohjanmaan liitto Petri Jalasto Liikenne- ja viestintäministeriö Hannele Wilhelms-Holmsten Länsi-Suomen ympäristökeskus Britta Passoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Selvityksen on tehnyt Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet ins. Toni Joensuu ja dipl. ins Vesa Verronen. Suunnittelijoina ovat toimineet ins. AMK Pauliina Nissi sekä ins. AMK Saija Räinä. Oulussa 5. päivänä marraskuuta 2008

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 3 TIIVISTELMÄ Seinäjoki Oulu -rataosa on yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä. Rata on osa yleiseurooppalaista TEN-rautatieverkkoa. Rata on yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja varustettu kulunvalvontajärjestelmällä. Suurin sallittu henkilöliikenteen nopeus on tällä hetkellä 140 km/h. Tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosan kapasiteetti on erityisesti yöaikana täysimittaisessa käytössä. Suunnitelmassa määritellään Seinäjoki-Oulu ratakäytävällä sijaitsevien asemien tavoitteellinen palvelutaso sekä esitetään toimenpiteet, joilla tavoitetasoa lähdetään toteuttamaan. Asemapalvelujen palvelutasotavoitteissa asemat on jaoteltu vuosittaisen matkustajamäärän mukaan kolmeen ryhmään. Tavoitteellisen palvelutason määrittämisessä päädyttiin asemien matkustajamäärän perusteella tapahtuvaan luokitukseen, mutta eri palvelujen kohdalle on erikseen merkitty huomioon otettavat näkökohdat esimerkiksi aseman kaupunkirakenteellisen sijainnin tai matkustajaryhmien mukaan. Asemaalueiden osalta selvitettiin nykyinen maankäyttö ja sen asettamat esteet asemaalueiden kehittämiseksi. Liityntäliikennettä ja asemapalveluja koskeva kartoitus osoitti, että erikokoisilla asemilla on erilaisia liityntäyhteyksien ja asemapalvelujen kehittämistarpeita. Samankokoisilla tai samantyyppisillä asemillakaan ei asemien palvelutaso ole yhteneväinen eikä matkustajan etukäteen arvattavissa. Useilla suunnittelualueen paikkakunnilla rautatieasemien ympäristöt ovat keskeisimpiä kaupunkiuudistuksen kohdealueita. Asemien ja ratapihojen tuntumassa on yleensä vanhaa teollisuus- ja varastotilaa, joiden alkuperäinen käyttötarve on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Asemien lähiympäristön maankäytössä on usein merkittäviä kehittämismahdollisuuksia ja monilla paikkakunnilla onkin jo tapahtunut muutoksia. Asemapalvelujen kannalta lähiympäristön uudelleenkäyttö ja täydennysrakentaminen on lähtökohtaisesti erittäin myönteistä. Asemien ja asema-alueiden jatkokehittämisessä ovat avainasemassa RHK, kunnat ja kaupungit. VR:llä on käynnissä oma asemien kehittämisprojekti. Suunnitelmassa esitetään kunnittain toimintamalli, jonka avulla kunnat saavat osaltaan toteutettua asetettuja asema-alueiden tavoitteita käynnissä olevan radan perusparannushankkeen yhteydessä.

4 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia SISÄLTÖ 1 Nykytilan kuvaus 5 1.1 Taustaa 5 1.2 Asemat ja palvelutekijät 9 1.3 Junatarjonta ja matkustajamäärä 11 1.4 Asemapalvelujen palvelutekijät 15 2 Asemakohtainen nykytilan kuvaus ja kehittämistarpeet 17 2.1 Kannus 17 2.2 Kauhava 20 2.3 Kokkola 23 2.4 Lapua 27 2.5 Oulainen 30 2.6 Pännäinen 33 2.7 Ruukki 36 2.8 Vihanti 39 2.9 Ylivieska 42 2.10 Seinäjoki 45 2.11 Oulu 48 3 Asemien ja asema-alueiden kehittäminen 51 3.1 Tavoitteellinen palvelutaso asematyypeittäin 51 3.2 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen 53 3.3 Toimenpideohjelma 58 3.4 Toteuttaminen ja seuranta 63 Liite Seinäjoki-Oulu ratahanke 64 Liite Tulevaisuudessa kaksoisraide Seinäjoelta Ouluun? 66

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 5 1 Nykytilan kuvaus 1.1 Taustaa Seinäjoki Oulu rataosa on yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä ja se on osa yleiseurooppalaista TEN -rautatieverkkoa. Rata on yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja varustettu kulunvalvontajärjestelmällä. Suurin sallittu henkilöliikenteen nopeus on tällä hetkellä 140 km/h ja tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosan kapasiteetti on erityisesti yöaikana täysimittaisessa käytössä. Rataosan palvelutason parantaminen on välttämätöntä sekä tavara- että henkilöliikenteen kehittämisen kannalta. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle on linjattu liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020. Pohjanmaan radalle (Seinäjoki Oulu) on varattu rahoitusta yhteensä 800 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,0. Rataa parantamalla henkilöjunaliikenteen nopeus voidaan nostaa junatyypistä riippuen 160 200 km:iin/h ja tavaraliikenteen sallittu akselipaino 25 tonniin. Hankkeeseen sisältyy lisäraiteen rakentaminen Kokkolan ja Ylivieskan välille. Seinäjoki Oulu rataosan perusparannus on käynnissä. Valtion kehyspäätöksessä hanke on jaettu kolmeen toteutusvaiheeseen. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina 2007-2010. Ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen on valtion talousarvioesityksessä varattu 200 milj.. Toinen vaihe toteutetaan vuoden 2011 jälkeen ja sen kustannusarvio on 350 milj.. Toisen vaiheen kustannusarvio ja sisältö tarkistetaan ennen sen eduskuntakäsittelyä. Edellä mainittujen lisäksi Kokkola - Ylivieska välille on tavoitteena toteuttaa kaksoisraide nopealla aikataululla elinkaarimallilla (PPP) ja sen kustannusarvio on 250 milj.. Alueen tavoitteena on kaksoisraide koko Seinäjoki Oulu välille. Seinäjoen ja Oulun välisen radan palvelutason parantaminen ja nopeuksien nostaminen parantavat yhteyksiä seudullisiin ja valtakunnallisiin keskuksiin. Tämä hyödyttää koko Pohjanmaata ja Pohjois-Suomea. Erityisen hyödyn saavat asemapaikkakunnat vaikutusalueineen. Myös liikenneturvallisuus paranee oleellisesti, kun suurin osa tasoristeyksistä poistetaan. Kaukojunien matkustajamäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet noin 3 % vuodessa ja vuonna 2008 kasvu on ollut vielä voimakkaampaa. Oulun ja Helsingin välisessä liikenteessä kasvu on ollut yli 20 % vuoteen 2007 verrattuna. Lipun hankkimisen helpottamiseksi VR on kehittänyt uusia, paikkakunnasta riippumattomia lipunostokanavia. Erityisesti Internet-myynti ja R-kioskista lunastettavat liput ovat kasvattaneet suosiotaan. Samanaikaisesti pienten asemien lipunmyynti on vähentynyt ja kannattavuus laskenut. VR on suunnitellut koko maassa yhdeksän pienen aseman lipunmyynnin lopettamisesta vuoden 2008 loppuun mennessä. Suunnitelma perustuu VR:n tekemään selvitykseen asemaverkon kehittämisestä. Lipunmyynnin lopettaminen koskettaa Seinäjoki-Oulu ratakäytävällä sijaitsevista asemista Kannuksen, Kauhavan, Lapuan ja Oulaisten rautatieasemia. Muutoksella ei ole vaikutusta junien pysähtymisiin asemilla. VR kehittää suurimpia asemiaan ja niiden lipunmyynti säilyy myös lähivuosina.

6 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Kuva 1. Kartta Seinäjoki-Oulu ratakäytävään kuuluvien asemien ja liikennepaikkojen asemarakennusten omistussuhteista 17.10.2007. (Lähde RHK) Ratakäytävän asemien- ja asema-alueiden kehittämisstrategiassa on tarkasteltu yhteensä 11 asemaa ja asema-aluetta. Vaikutusalueeseen ulottuu myös kuntia varsinaisten asemapaikkakuntien ulkopuolelta. Vaikutusalueen kunnat on määritelty vuonna 2003 valmistuneessa Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehittämisstrategiassa (kuva 1). Vuoden 2009 alussa ratakäytävän vaikutusalueella toteutuu seuraavat kuntaliitokset:1. Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava 2. Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi 3. Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro 4. Oulu ja Ylikiiminki. Useilla suunnittelualueen paikkakunnilla rautatieasemien ympäristöt ovat keskeisimpiä yhdyskuntarakenteen kehittämiskohteita. Asemien ja ratapihojen tuntumassa on yleensä vanhaa teollisuus- ja varastotilaa, joiden alkuperäinen käyttötarve on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Asemien lähiympäristön maankäytössä on usein merkittäviä kehittämismahdollisuuksia ja monilla paikkakunnilla onkin jo tapahtunut muutoksia. Asemapalvelujen kannalta lähiympäristön uudelleenkäyttö ja täydennysrakentaminen on lähtökohtaisesti erittäin myönteistä. Maa-alueiden omistussuhteita asema-alueilla on tarkasteltu luvussa 2. Täydennysrakentamisen esteet liittyvät usein juuri maanomistusolosuhteisiin.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 7 Ratapihan takana aivan ydinkeskustan vieressä voi olla suuriakin kaupunkiuudistusalueita. Joillakin tarkastelupaikkakunnilla suurin kehittämispotentiaali on vielä käyttämättä. Esimerkiksi kaupunkirakenteen kannalta hyvinkin keskeiset maa-alueet ovat edelleen joko puutavaran lastausalueita tai sijaitsevat ratapihan takana. Myös itse asemakiinteistöjen kehittämiseen, voi liittyä muutakin rakentamista. Esimerkiksi matkakeskushankkeissa aseman yhteyteen voidaan sijoittaa myös muita kuin suoraan matkustamiseen liittyviä palveluja. Tämä on hankkeen rahoituksen, toimintojen kannattavuuden ja asiakaspalvelun kannalta positiivista. Erityisongelman keskustojen tuntumassa sijaitsevilla asema-alueilla muodostaa autojen pysäköinnin vaatima tila. Kannuksessa rautatieasema ja linja-autoasema sijaitsevat vierekkäin. Toimintojen keskittämiselle yhteen paikkaan on luontaiset edellytykset. Kauhavalla on tehty päätös asema-alueen kehittämisestä. Asema-alueen länsipuoliset alueet ovat vajaakäytössä. Asema-alueen kehittämisessä keskitytään kuitenkin radan itäpuolisten alueiden kehittämiseen. Rautatieaseman pysäköintialuetta tulisi jäsennellä ja kevyen liikenteen yhteyksiä kehittää. Kokkolassa aseman pysäköintitila on ahdas. Pysäköintipaikkoja ja -laitoksia on kuitenkin runsaasti lähialueilla. Linja-autoasema on lähellä rautatieasemaa. Linja-autoaseman seudun liikennejärjestelyjä tullaan uusimaan. Kokkolassa on tavoitteena myös matkakeskuksen rakentaminen. Lapualla radan linjausta on aiottu parantaa jo kauan. Lapuan pääkatu alittaa radan jasillan alikulkukorkeus on vain 3 metriä, joten mm. bussiliikenne ei pääse sillan ali. Alikulku on este keskustan maankäytön kehittämiselle. Lapualla on suunnitelmia kehittää aseman seutua sekä matkakeskusta. Oulaisissa linja-autoaseman kehittämisestä ei ole tehty päätöstä. Linja-autoasema vie keskustan ydinalueelta runsaasti tilaa. Kaupungissa on viritelty mahdollisuutta yhdistää linja-autoaseman ja rautatieaseman toiminnot. Asia vaatisi tarkemman selvityksen tekemistä. Ratapihan aluevaraukset ovat riittävät nykyisiin toimintoihin. Oulussa tavoitteena on toteuttaa Matkakeskus sekä runsaasti muuta toimintaa sisältävää rakentamista aseman välittömään läheisyyteen. Pännäisten asema-alueella ei ole riittävästi tilaa liityntäpysäköinnille. Liityntäyhteys Pietarsaaren suunnasta Pännäisten asemalle kulkee taajaan rakennetun pientaloalueen läpi. Uudelle tieyhteydelle on tarvetta. Kunnalla on valmiuksia osallistua asema-alueen kehittämiseen, mutta se vaatii mm. neuvotteluja asemanseudun maanomistussuhteista. Ruukissa aseman seudulle ei ole suunnitteilla mitään uutta maankäyttöä. Seinäjoen aseman alueella ei ole alikulkua keskustasta Pohjan kaupunginosaan. Pohja on muuttunut reuna-alueesta keskeiseksi asuinalueeksi. Nyt kulku kaupunginosien välillä tapahtuu kevyen liikenteen osalta Pohjolankadun tai Kirkkokadun kautta. Tämä aiheuttaa matkaan jopa 1,5 km lenkin, joten asema-alueen kautta oikaistaan jatkuvasti. Oikaisemista on yritetty estää verkkoaidoilla, mutta ilman toivottua tulosta. Tällä hetkellä alikulku menee vain neljän radan ali, mutta ei Pohjaan asti. Kaupungin suunnitelmissa on saada kevyen liikenteen yhteys joko ratapihan ali tai yli. Seinäjoella suunnitellaan Matkakeskuksen laajentamista. Samoin sen toimintaa ja sisältöä pyritään kehittämään, jotta siirtyminen kulkumuodosta toiseen olisi mutkatonta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että informaatio sekä VR:n, Matkahuollon, taksien ja lentokenttäliikenteen osalta löytyy samalta tiskiltä. Tavara-aseman sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa koetaan haastavaksi varsinkin kun tavaraliikenne on lisääntynyt viime vuosina.

8 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Vihannissa Matkakeskuksen toteuttaminen on ollut esillä. Tilaa busseille aseman lähistölleon vaikea saada maanomistuksellisista syistä johtuen. Kunta haluaisi siirtää puutavaran lastausalueen pois aseman yhteydestä. Uusi sijoituspaikka pitäisi etsiä yhteistyössä VR:n kanssa. Lastaus voisi siirtyä esimerkiksi Tuomiojalle. Lastausalueesta luopuminen kaventaisi ratapihaa ja antaisi paremmat mahdollisuudet tarpeellisen alituksen tekemiselle ja näin väliraiteelle pääseminen olisi turvallisempaa. Aseman ja sen lähialueiden toimintoja tulee kehittää kunnan, RHK:n, VR:n ja Matkahuollon yhteistyönä. Ylivieskan ratapihalla on kiskopareja tarvetta enemmän. Ylimääräisten kiskoparien määrä ja mahdollisesti vapautuvan alueen käyttömahdollisuudet tulee selvittää yhteistyössä kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja VR:n edustajien kanssa. Aseman seudun kehittämistä tulee miettiä myös laajemmin. Kuntakeskukseen kuuluvia toimintoja sijoittuu koko ajan lisää ratapihan itäpuolelle puolelle. Turvallisten yhteyksien järjestäminen edellyttää alikulkukäytävän tekemistä ratapihan ali. Alikulku tarvitaan myös turvallisen pääsyn järjestämiseksi keskiraiteille. Asemanseudun laajempi kehittäminen vaatii alueen maanomistajien yhteistyönä laadittavaa kehittämissuunnitelmaa. Kuva 2. Henkilöliikenteen matkat rataosittain (1000) vuonna 2007 (Lähde: RHK)

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 9 Kuva 3. Tavaraliikenne rautateillä ja satamissa 2007, 1000 nettotonnia. (Lähde: RHK) 1.2 Asemat ja palvelutekijät 1.2.1 Asemien luokittelu Rautatieasemia voidaan luokitella monella tavalla ja erilaisilla perusteilla. Tämän raportin luokittelu perustuu Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehittämisstrategian linjauksiin. Ratakäytävän asemat ovat kaikki kaukoliikenteen asemia, koska ratakäytävällä ei ajeta lähiliikennettä. Suunnittelualueen asemat on luokiteltu matkustajamäärien mukaan kolmeen luokkaan (taulukko 1). Oulu ja Seinäjoki on sijoitettu luokkaan yli 100 000 matkustajaa vuodessa vaikka ne poikkeavat muista alueen asemista ollen matkustajamäärältään muita huomattavasti suurempia ja liikenteellisiä solmupisteitä. Taulukko 1. Asemien luokittelu matkustajamäärän mukaan Matkustajamäärä vuodessa Asemat yli 100 000 Oulu, Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska 50 000 100 000 Kauhava, Pännäinen, Oulainen alle 50 000 Kannus, Lapua, Ruukki, Vihanti Rautatieasemat voidaan jakaa myös keskus-, kaupunki- ja taajama-asemiksi. Keskusasemilla pysähtyvät kaikki junatyypit. Keskusasemille on julkisen liikenteen liityntäyh-

10 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia teydet aseman lähialueilta ja kauempana sijaitsevista taajamista. Kaupunkiasemilla pysähtyvät Pendolinoja lukuun ottamatta kaikki junatyypit. Seudullinen linjaautoliikenne kytkee lähiseudun aseman vaikutusalueeseen. Taajama-asemat ovat pääasiassa pieniä asemia, joilla pysähtyvien junien tyyppi riippuu rataosan junatarjonnasta. Liikenteellisesti vilkkaan rataosan taajama-asemalla pysähtyy pääasiassa taajamajunia, mutta hiljaisemmalla rataosalla taajama-asemalla pysähtyy myös pika- ja Intercity-junia. Rautatieasemat voidaan jakaa rataverkolla sijaintinsa mukaan myös risteys-, väli- ja pääteasemiin. Risteysasemalla matkustajalla on vaihtomahdollisuus yhteen tai useampaan eri liikennesuuntaan. Väliasemalla on mahdollista matkustaa vain yhden ratakäytävän suuntaisesti. Pääteasemalla henkilöliikenteen rata päättyy eikä asemalta ole kauttakulku- tai vaihtomahdollisuutta muihin liikennesuuntiin. Rautatieasemat voidaan jakaa neljään luokkaan riippuen siitä, miten ne sijaitsevat kaupunkirakenteessa. Ydinkeskustassa sijaitsevat asemat ovat osa kaupallista ydinkeskustaa ja ydinkeskustan palveluvarustus täydentää asemapalveluja hyvin. Paikallisten asukkaiden sekä keskustassa työssä ja asioimassa käyvien osuus ydinkeskustan aseman asemapalvelujen käyttäjistä on suuri. Ydinkeskustan laidalla sijaitsevissa asemissa keskustan palveluvarustus täydentää osittain asemapalveluja. Ydinkeskustan laidalla sijaitsevan aseman asemapalveluja käyttävät jonkin verran myös paikalliset asukkaat ja aseman ympäristössä työssäkäyvät. Keskusta-alueen ulkopuolella sijaisevien asemien ympäristön palveluvarustus ei ole kovinkaan monipuolinen, joten ne täydentävät asemapalveluja vain yksittäisten palvelujen osalta. Asemapalveluja käyttävät pienessä määrin myös lähiympäristön asukkaat ja mahdolliset asema-alueen läpikulkijat. Kauempana taajama-alueen ulkopuolella sijaitsevien asemien lähistöllä ei ole täydentäviä palveluja eivätkä paikalliset asukkaat juurikaan käytä asemapalveluja. Rautatieasemat voidaan luokitella myös matkustajaryhmien mukaan. Erilaisilla matkustajaryhmillä on oma erityinen vaikutuksensa asemapalvelujen käytölle ja tarpeelle. Rautatieasemapaikkakunnista voidaan nimetä esimerkiksi yliopistopaikkakuntia, matkailupaikkakuntia ja työssäkäyntiasemia. Yliopistopaikkakunnalle matkustavista huomattava osa on opiskelijoita. Matkailupaikkakunnan matkustajamäärissä erottuvat matkailusesongit. Työssäkäyntiasemille tehdään päivittäisiä työmatkoja. Matkakeskukset Matkakeskusverkon kehittäminen on liikenne- ja viestintäministeriön 1990-luvulla käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on helpottaa julkisen liikenteen käyttöä ja sujuvoittaa matkaketjuja. Matkakeskus on joukkoliikenteen solmupiste, jossa kohtaavat valtakunnallinen ja paikallinen bussi- ja junaliikenne. Matkakeskuksessa vaihtaminen kulkumuodosta toiseen on sujuvaa, turvallista ja esteetöntä, matkustuspalvelut ovat helposti kaikkien saatavilla, matkustajille on tarjolla korkeatasoinen ja viihtyisä matkustusympäristö sekä matkustamista tukevia oheispalveluja. Matkakeskukset voidaan toteuttamistavan mukaan jakaa kahteen tyyppiin: paikkakuntiin, joilla on yhteinen juna- ja linja-autoterminaali paikkakuntiin, joilla tiivistetään yhteistyötä erillisen juna- ja linja-autoaseman välillä Seinäjoki-Oulu ratakäytävän osalta ainoa valmis matkakeskus on Seinäjoella. Matkakeskus on valmistunut vuonna 2000. Oulun matkakeskus on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa ja rakentaminen käynnistynee vuoden 2008 aikana. Kokkolassa on myös tavoitteena matkakeskuksen rakentaminen. Myös muutamilla muilla Seinäjoki-Oulu ratakäytävän asemilla on matkakeskuksen perustamiseen liittyviä suunnitelmia (mm. Lapua ja Ylivieska).

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 11 1.3 Junatarjonta ja matkustajamäärä Seinäjoki-Oulu ratakäytävällä liikennöitiin syksyllä 2007 yhteensä 29 junaa. Junista 7 on Pendolinoja, 9 InterCity-, 8 pika- ja 5 taajamajunia. Kokkolasta lähtee etelään kolme aamujunaa. Kokkola on pääteasemana yhdelle etelästä tulevalle junalle. Oulun ja Kokkolan välillä liikennöidään yhtä junaparia. Muita 23 junaa liikennöidään koko rataosuudella. Pendolinojunat pysähtyvät Oulun, Ylivieskan, Kokkolan ja Seinäjoen asemilla. Poikkeuksena on aamulla Kokkolasta etelään lähtevä Pendolino, joka pysähtyy myös Pännäisten ja Kauhavan asemalla. InterCity-junat pysähtyvät melkein kaikilla asemilla. Poikkeuksena ovat Lapua ja Ruukki. Lapualla pysähtyy osa IC-junista. Ruukissa ei pysähdy yksikään IC-juna. Pikajunista neljä yöjunaa pysähtyy vain Oulun, Ylivieskan, Kokkolan ja Seinäjoen asemilla. Yksi pikajunapari pysähtyy kaikilla muilla asemilla paitsi Lapuan ja Kauhavan asemilla. Iltapäivällä Ouluun saapuva pikajuna pysähtyy kaikilla muilla asemilla paitsi Ruukin asemalla. Iltapäivällä Oulusta lähtevä pikajuna pysähtyy kaikilla asemilla. Taajamajunat pysähtyvät kaikilla asemilla. Oulu 5:46 7:05 9:55 11:30 12:57 15:37 15:47 17:40 19:05 20:45 21:35 23:59 11:14 8:57 14:08 15:16 17:08 20:00 21:07 21:25 22:52 0:20 5:10 6:30 7:28 Oulu Ruukki Ruukki Vihanti Vihanti Oulainen Oulainen Ylivieska Ylivieska Kannus Kokkola Pännäinen Kauhava Lapua Seinäjoki 5:21 6:37 6:00 7:21 8:40 7:12 8:33 10:28 13:28 14:40 16:28 18:40 19:24 20:44 21:25 0:59 2:23 4:02 6:40 8:15 10:35 12:15 13:31 16:31 17:23 18:19 19:33 21:26 22:58 21:32 0:36 1:55 3:05 Kannus Kokkola Pännäinen Kauhava Lapua Seinäjoki P 273 P 267 P 265 H 407 S 59 IC 55 S 53 IC 51 IC 49 IC 47 S 45 P 905 IC 41 H 403 P 274 P 266 P 264 H 410 IC 60 P 406 S 56 IC 54 S 52 IC 50 IC 48 H 404 S 46 H 402 S 42 M-L M-L M-L S M-S Pendolino InterCity Pikajuna/ Taajamajuna S M-S M-S M-S M-S M-S M-P,S M-S M-S M-S M-S M-L M-S M-S M-S M-S P M-S M-S M-S M-S M-S P M-S Taulukko 2. Seinäjoki-Oulu ratakäytävän junatarjonta syksyllä 2007.

12 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Matkustajamäärä ratakäytävällä on kasvanut viime vuosina. Asemittain tarkasteltuna matkustajamäärät ovat lisääntyneet useimmilla asemilla. Muutamilla asemilla on tapahtunut myös matkustajamäärien vähenemistä. Matkustajien määrä on vähentynyt eniten Ruukissa, noin 27 prosentilla vuodesta 2004 vuoteen 2007. Oulaisissa vastaavana aikana matkustajien määrä on vähentynyt noin seitsemän prosenttia ja Vihannissa noin yhden prosentin. Matkustajien määrän väheneminen selittyy tarjonnan vähenemisellä. Asemien ominaispiirteistä voidaan mainita, että Pännäisten asema on Pietarsaaren kaupungin ja Vihannin asema Raahen kaupungin lähin asema. Taulukko 3. Matkustajamäärät vuosina 2004-2007 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asemilla saapuvat ja lähtevät matkustajat yhteensä sekä muutos-% vuosina 2004-2007.(Lähde: VR Osakeyhtiö) Asema 2004 2005 2006 2007 muutos-% 2004-2007 Oulu 714 500 747 200 764 800 822 100 15,1 % Ruukki 16 900 19 200 16 700 12 200-27,8 % Vihanti 48 500 49 600 47 200 47 900-1,2 % Oulainen 79 300 77 500 77 300 73 400-7,4 % Ylivieska 163 100 172 100 173 900 172 900 6,0 % Kannus 44 200 43 000 44 200 44 100-0,2 % Kokkola 226 500 235 300 245 200 257 600 13,7 % Pännäinen 88 700 89 700 90 300 96 600 8,9 % Kauhava 88 900 89 500 90 400 91 100 2,5 % Lapua 35 800 37 100 38 400 39 100 9,2 % Seinäjoki 562 100 590 300 606 100 623 400 10,9 % Kuvissa 2-5 on kuvattu asemien matkustajamääriä suhteessa asemien väestöpohjiin ja junatarjontaan. Asemien väestöpohja on muodostettu tarkastelua varten siten, että jokainen suunnittelualueen kunta on katsottu suuntautuvan yhdelle, pääasiassa lähimmälle asemapaikkakunnalle (asemien väestöpohjaa koskeva tarkastelu on esitetty tarkemmin liitteessä 1). On huomattava, että lisäksi suunnittelualueen ulkopuolelle jäävien kuntien asukkaat käyttävät jossain määrin Seinäjoki-Oulu-ratakäytävän junatarjontaa ja asemapalveluja. Oulun aseman suureen matkustajamäärään vaikuttaa alueen korkea väestömäärä sekä aseman toimiminen liityntäasemana Kajaanin suunnalta tulevalle liikenteelle. Seinäjoen asemalla, jossa junatarjonta on kattavaa, ovat matkustajamäärät suuria. Oulussa matkustajamäärät ovat suunnittelualueen korkeimmat suhteessa lähtevien junien määrään. Ruukin aseman matkustajamäärät ovat suunnittelualueen matalimmat suhteessa lähtevien junien määrään. Oulaisten asemalta tehdään väestöpohjaan verrattuna eniten matkoja suunnittelualueella. Vähiten matkoja tehdään väestöpohjaan verrattuna Vihannin asemalta (taulukot 4 ja 5).

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 13 900 000 800 000 Oulu Asemien matkustajamäärä v. 2006 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 Ylivieska Kokkola Seinäjoki 100 000 0 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Asemien väestöpohja 31.12.2006 100 000 90 000 Kauhava Pännäinen Asemien matkustajamäärä v. 2006 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Oulainen Kannus Lapua Ruukki Vihanti 10 000 0 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Asemien väestöpohja 31.12.2006 Taulukko 4. Asemien matkustajamäärät suhteessa asemien väestöpohjaan.

14 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 900 000 Asemien matkustajamäärä v. 2006 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Kokkola Ylivieska Oulu Seinäjoki 0 0 10 20 30 40 50 Lähtevät junavuorot arkivuorokaudessa (syksyllä 2007) 100 000 90 000 Kauhava Pännäinen Asemien matkustajamäärä v. 2006 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Ruukki Lapua Oulainen Vihanti Kannus 10 000 0 0 5 10 15 20 Lähtevät junavuorot arkivuorokaudessa (syksyllä 2007) Taulukko 5. Aseman matkustajamäärä suhteessa asemapaikan junatarjontaan.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 15 1.4 Asemapalvelujen palvelutekijät Asemapalvelujen palvelutekijöiden voidaan katsoa koostuvan liityntäliikenteen palvelutekijöistä ja asema-alueen muista palveluista. Taulukko 6. Asemapalvelujen palvelutekijöitä. Liityntäliikenteen palvelutekijöitä Kevyt liikenne kevyen liikenteen yhteys polkupyöräpysäköinti Henkilöautopysäköinti saattopysäköinti pitkäaikainen pysäköinti invapysäköinti lämmityspaikat Joukkoliikenne liityntäyhteytenä paikallisliikenteen linja-autopalvelut kaukoliikenteen linja-autopalvelut junat liityntäyhteytenä matkustajainformaatio Taksipalvelut taksiasemat ja tolpat informaatio takseista Opastus asemalle opastus tie- ja katuverkolta opastus kevyen liikenteen verkolta Asema-alueen palvelutekijöitä Aseman palvelut asemarakennuksen ja odotustilojen aukioloajat lipunmyyntipalvelut tavarasäilytys wc:t ravintolat, kahvilat, kioskit muut yksityiset palvelut Esteettömyys asemarakennus luiskat hissit jne asematunnelit ja hissit, luiskat laiturien korkeudet laiturien sektorointi katokset asemalaitureilla esteettömät reitit ja niiden opastukset Matkustajainformaatio kuulutukset asemilla infotaulut opastus asemilla junien aikataulut saapuvat ja lähtevät junat raiteittain vaunujärjestys sektorointi liityntäyhteydet kaupunki-/taajamainformaatio Liityntäliikenteen palvelutekijöitä ovat mm. kevyen liikenteen yhteydet, henkilöautopysäköinti, joukkoliikenne ja taksipalvelut. Informaatio on olennainen osa liityntäliikenteen palveluja. Kävely on aina osa matkaketjua. Matkaa ei voi tehdä ilman edes lyhyttä kävelyosuutta. Turvalliset, esteettömät ja ympäristöltään miellyttävät reitit rautatieasemalle tuovat mukavuutta liityntäkävelyyn. Pyöräily on yksi liityntäliikenteen muoto ja polkupyöräpysäköinti olennainen osa liityntäliikenteen kevyen liikenteen palvelutekijöistä. Runkolu-

16 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia kituksen mahdollistavat telineet, katetut pyöräpysäköintialueet ja valvonta parantavat pyöräpysäköinnin tasoa. Kevyen liikenteen osalta talvikunnossapidon laatu on tärkeää. Henkilöautopysäköinti voidaan jakaa kahteen erityyppiseen pysäköinnin tarpeeseen. Saattoliikenteessä henkilöautolla tuodaan tai haetaan matkustaja asemalta ja tällöin pysäköintiin tarvittava aika on lyhyt. Saattopysäköintiin liittyy lyhyen pysäköintiajan lisäksi se ominaisuus, että tarvittavien pysäköintipaikkojen hetkellinen kysyntä junan saapuessa tai lähtiessä on suuri. Liityntäliikenne, jossa henkilöauton kuljettaja on liityntämatkustaja, vaatii aseman läheisyydessä pysäköintitilaa pitkäaikaiseen pysäköintiin. Pitkäaikaisen liityntäpysäköinnin palvelutasoa parantavat mm. autojen lämmitysmahdollisuus ja valvonta. Liikkumisesteisiä varten tulee pysäköintipaikoista varata vähintään kaksi 50 paikasta. Kauko- ja paikallisliikenteen linja-autot pystyvät kuljettamaan suuriakin määriä matkustajia rautatieasemille. Linja-autoliikenteen valintaan junien liityntäliikenteen muodoksi vaikuttavat matkustajan kannalta linja-auton kulkeman reitin lisäksi mm. aikataulujärjestelyt ja maksujärjestelmät. Linja-autoaseman tai pysäkin saavutettavuutta rautatieasemalta tarkastellessa tulee huomioida, että kävelymatkojen tulisi olla mahdollisimman lyhyitä ja opastettuja sekä matkustajien konflikteja autoliikenteen kanssa tulisi välttää. VR:n ja Matkahuollon JunaBussi-lipputuotteessa voi yhdistää minkä tahansa junamatkan lipputuotteeseen kuuluvaan linja-automatkaan. JunaBussi-lipputuote on suunnittelualueella käytössä Oulun (vain muutamia linja-autovuoroja Muhokselle ja Utajärvelle), Pännäisten (Pietarsaari) ja Vihannin (Raahe) asemilla. Liityntäliikenteen liityntäajalle eli ajalle, jonka matkustaja joutuu odottamaan rautatieasemalla siirtyessään liikennevälineestä toiseen, ei ole virallista määritelmää, mutta yli tunnin liityntäaikaa voidaan pitää jo kohtuuttomana. Liityntäaikaa tulee kuitenkin olla riittävästi, jotta matkustajat ehtivät siirtyä kulkuvälineestä toiseen. Ennakkoinformaatio linja-autojen ja junien aikatauluista on erittäin tärkeää matkustajan kannalta. Rautatieasemien läheisyydessä on yleensä aina taksiasema tai taksitolppa. Taksiliikenne on yleinen junaliikenteen liityntämuoto, vaikkakin se on yksin matkustavalle suhteellisen kallista. Rautatieasemalle tulee olla opastus tie- ja katuverkolta sekä kevyen liikenteen väyliltä. Opastus tulisi olla myös liityntäpysäköintialueille rautatieaseman lisäksi. Asema-alueen muita palvelutekijöitä ovat mm. aseman palvelut, esteettömyys ja matkustajainformaatio. Aseman palveluja ovat mm. odotustilat, lipunmyynti, tavarasäilytys, tavarasäilytys, wc:t. Oman lisänsä aseman palveluihin tuovat ravintolat, kahvilat ja kioskit sekä muut mahdolliset yksityiset palvelut. Asema-alueen esteettömyyttä voidaan tarkastella mm. asemarakennuksen ja asematunneleiden osalta. Laiturien korkeudet ja sektorointi liittyvät asema-alueen esteettömyyteen. Esteettömät reitit tulisi olla myös erikseen opastettuina. Asema-alueen palvelutekijä on myös matkustajainformaatio, kuten kuulutukset asemalla, infotaulut ja opastus asema-alueella.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 17 2 Asemakohtainen nykytilan kuvaus ja kehittämistarpeet Asemien palveluvarustuksen nykytilan kartoitus suoritettiin maastokäynneillä lokakuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana. Tiedot maanomistusolosuhteista asemaalueella ja sen lähiympäristöstä saatiin kuntien yhdyshenkilöiltä, jonka jälkeen konsultti laati niistä karttaesityksen. Karttaesitys asema-alueen ja sen lähiympäristön maanomistusolosuhteista on esitetty jokaisen kunnan asemakuvauksen yhteydessä. Tässä kappaleessa kuvatut kuntien näkemykset asema-alueiden suunnittelu- ja kehittämistarpeista perustuvat konsultin suorittamiin kuntaedustajien haastatteluihin. Asemat on kuvattu seuraavassa järjestyksessä (2.1 Kannus, 2.2 Kauhava, 2.3 Kokkola, 2.4 Lapua, 2.5 Oulainen, 2.6 Pännäinen, 2.7 Ruukki, 2.8 Vihanti, 2.9 Ylivieska, 2.10 Seinäjoki ja 2.11 Oulu) 2.1 Kannus Kannuksen rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa Kannuksen asukasluku 31.12.2007 oli 5844 Kannukseen saapuvien ja Kannuksesta lähtevien junien matkustajamäärä oli vuonna 2007 noin 44 100 Kannuksesta lähtee arkipäivisin 13 junaa Kuva 4. Kannuksen asema 2.1.1 Liityntäliikenne Joukkoliikenne liityntäyhteytenä Kannuksen linja-autoasema sijaitsee rautatieaseman yhteydessä. Aikataulu- ja reittiinformaatio kaukoliikenteen vuoroista saa Matkahuollon asiamiespisteestä linjaautoaseman läheisyydestä.

18 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Taksipalvelut Kannuksen rautatieaseman läheisyydessä on taksiasema, jossa taksit päivystävät. Matkaa laiturilta taksiasemalle on noin 50 metriä. Taksin tilausnumero on esitettynä taksiasemalla. Henkilöautopysäköinti Henkilöautoille on pysäköintipaikkoja rautatieaseman koillispuolella olevalla pysäköintialueella. Kaikki pysäköintipaikat ovat ilmaisia eikä niissä ole aikarajoituksia. Lämmityspaikkoja ei ole varattu asiakkaiden pysäköintiin. Invapysäköintiin ei ole varattu pysäköintipaikkoja. Kevyt liikenne Polkupyöräpysäköintiin ei ole varattu telineitä. Opastus asemalle Rautatieasemalle on opastus katuverkolta. 2.1.2 Asema-alueen palveluvarustus Aseman palvelut Kannuksen rautatieasemalla on odotustila, joka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8:20-13 ja 13.30-15.45 välisenä aikana. Odotustilassa on penkkejä ja ilmainen wc. Lipunmyyntitoimisto on avoinna ma-pe klo 8:20-13.00 ja klo 13.30-15.45. Lippuautomaattia ei ole. Junat lähtevät pääasiassa raiteelta 2. Ratapihalla ei ole asematunnelia. Välilaiturille kuljetaan laituripolun kautta. Raiteita ei ole erotettu toisistaan aidalla. Asemalaitureita ei ole korotettu eikä katettu. Laiturit ovat sektoroitu. Esteettömyys Kannuksen asemarakennukseen ei ole järjestetty esteetöntä pääsyä. Laitureita ei Kannuksen asemalla ole korotettu. Matkustajainformaatio Rautatieaseman ja raiteen 1 välillä sijaitsee infotaulu, jossa on informaatiota saapuvista ja lähtevistä junista sekä lähtevien junien vaunujärjestyksestä. Rautatieasemalla ei ole Kannuksen opaskarttaa. Laitureiden sektorointi on toteutettu kirjainopasteilla. Rautatieasemalta ei ole opastusta linja-autoasemalle. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksistä ei ole informaatiota rautatieasemalla, mutta informaatiota löytyy Matkahuollon asiamiespisteestä. Rautatieaseman lipputoimistosta saa sen aukioloaikoina tarvittaessa matkustajainformaatiota. 2.1.3 Aseman ympäristö ja suunnittelutilanne Asema alueen kuvaus Kannuksen rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Asema-alue rajoittuu pohjoispuolelta kaupunkimaiseen rakenteeseen ja eteläpuolelta yksityisrakennuksiin ja osittain rakentamattomaan alueeseen.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 19 Maa-alueiden omistussuhteet RHK omistaa koko Kannuksen asema-alueen. Kunnalla on tontteja sekä asema-alueen pohjois- että eteläpuolella. Kuva 5. Kannuksen aseman seudun maa-alueiden omistussuhteet. Kaavoitus ja suojelu Kannuksen aseman seudulla ei ole meneillään olevia kaavahankkeita tai rakentamista. Asema-alueella olevista rakennuksista suojeltuja ovat asemarakennus, vesisäiliö ja veturitallit. Suunnittelu- ja kehittämistilanne Kannuksen aseman yhteydessä on pieni Matkakeskus, jonka toimintaa halutaan kehittää. Kehittäminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään, kun lipunmyynti lakkaa rautatieasemalla. Tärkeäksi koetaan junien ja linja-autojen aikataulujen yhteen sovittaminen, jotta liityntäliikenne palvelisi paremmin Jokilaakson asukkaita. Asemalle ei ole suunnitteilla alikulkua, mutta se koetaan tärkeäksi. Radan eteläpuolelle kuljetaan ratapihan yli, koska siellä ei ole kulkua estäviä aitoja. Tämä koetaan turvallisuusriskiksi samoin kuin se että kulku välilaitureille tapahtuu raiteiden yli. Tämä koetaan ongelmaksi varsinkin, kun eri suunnista tulevat junat kohtaavat asemalla. Kannuksen asemalla ei enää ole puutavaranlastausta. Lastausalue ja sen tausta ovat joutoaluetta, jonka asukkaat kokevat epäsiistiksi ja hoitamattomaksi.

20 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 2.2 Kauhava Kauhavan rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa Kauhavan asukasluku 31.12.2007 oli 7986 Kauhavalle saapuvien ja lähtevien junien matkustajamäärä oli vuonna 2007 noin 91 100. Kauhavalta lähtee arkipäivisin 14 junaa (syksy 2007) Kuva 6. Kauhavan asema 2.2.1 Liityntäliikenne Joukkoliikenne liityntäyhteytenä Kauhavan linja-autoasema sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä rautatieasemasta. Aikataulu- ja reitti-informaatiota kaukoliikenteen vuoroista saa linja-autoasemalta. Taksipalvelut Kauhavan rautatieaseman läheisyydessä on taksiasema, jossa taksit päivystävät. Matkaa laiturilta taksiasemalle on noin 100 metriä. Henkilöautopysäköinti Henkilöautoille on pysäköintipaikkoja rautatieaseman eteläpuolella olevalla pysäköintialueella. Kaikki pysäköintipaikat ovat ilmaisia eikä niissä ole aikarajoituksia. Invapysäköintiin on varattu yksi pysäköintipaikka rautatieaseman pysäköintialueelta. Lämmityspaikkoja asiakkaiden pysäköintiin ei ole varattu.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 21 Kevyt liikenne Polkupyöräpysäköintiin on varattu telineitä. Telineitä ei ole katettu eivätkä ne mahdollista pyörien runkolukitusta. Opastus asemalle Rautatieasemalle on opastus katuverkolta. 2.2.2 Asema-alueen palveluvarustus Aseman palvelut Kauhavan rautatieasemalla on odotustila, joka on avoinna lipunmyynnin aukioloaikoina. Odotustilassa on penkkejä ja ilmainen wc. Lipunmyyntitoimisto on avoinna ma 6.30-11.05, 12.20-17.05 ja 18.05-19.00; ti ja la 6.30-11.05 ja 12.20-16.10; ke-to 6.30-11.05, 12.20-17.05 ja 18.05-19.00; pe 6.30-11.05, 12.20-17.05 ja 17.50-19.00; su 9.30-11.05, 12.20-17.05 ja 18.05-20.00. Lippuautomaattia ei ole. Junat lähtevät raiteelta 1. Ratapihalla ei ole asematunnelia. Raiteita ei ole erotettu toisistaan aidalla. Asemalaituria ei ole korotettu eikä katettu. Laituri on sektoroitu. Esteettömyys Kauhavan asemarakennukseen ei ole järjestetty esteetöntä pääsyä. Laituria ei Kauhavan asemalla ole korotettu. Matkustajainformaatio Aseman edessä sijaitsee infotaulu, jossa on informaatiota saapuvista ja lähtevistä junista sekä lähtevien junien vaunujärjestyksestä. Rautatieasemalla ei ole Kauhavan opaskartta. Laiturin sektorointi on toteutettu kirjainopasteilla. Rautatieasemalta on opastus taksiasemalle. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksistä ei ole informaatiota rautatieasemalla, mutta informaatiota löytyy linja-autoasemalta. Rautatieaseman lipputoimistosta saa sen aukioloaikoina tarvittaessa matkustajainformaatiota. 2.2.3 Aseman ympäristö ja suunnittelutilanne Asema alueen kuvaus Kauhavan rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Asema-alue rajoittuu itäpuolelta kaupunkimaiseen rakenteeseen ja länsipuolelta yksityisrakennuksiin ja osittain rakentamattomaan alueeseen. Maa-alueiden omistussuhteet Asema-alue on RHK: n omistuksessa. Yksityisillä on maata asema-alueen eteläosassa. Asema-alue rajoittuu joko kunnan tai yksityisten omistamiin maihin. Alueella olevat varastot ja makasiinit ovat yksityisten omistamia.

22 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Kuva 7. Kauhavan asemanseudun maa-alueiden omistussuhteet. Kaavoitus ja suojelu Aseman seudulla ei ole meneillään kaavahankkeita. Kauhavalla on meneillään rauta ja ruoste- projekti, jonka tavoitteena on kehittää kaupungin keskustaa. Projekti koskee myös asemanseutua. Suunnittelu- ja kehittämistilanne Asema-alueen alittavasta alikulusta on ollut keskustelua, mutta sen rakentaminen ei ole kustannussyistä todennäköinen. Asemalla on puutavaraliikennettä. Raskas liikenne asemalle kulkee asuinalueen läpi. mikä aiheuttaa turvallisuusriskin ja kuormittaa katuverkkoa. Lisäksi puutavaran lastaus ja purku aiheuttaa alueen asukkaille meluhaittoja. Kaupunki kannattaa lastauspaikan siirtämistä pohjoisemmaksi esimerkiksi Riihimäen alueelle.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 23 Kauhavalla on tehty päätös asema-alueen kehittämisestä. Asema alueen länsipuoliset alueet ovat nykyisin vajaakäytössä. Asema-alueen kehittämisessä keskitytään kuitenkin radan itäpuolisten alueiden kehittämiseen. Rautatieaseman pysäköintialuetta tulisi jäsennellä ja kevyen liikenteen yhteyksiä kehittää. Rautatieaseman pysäköintimahdollisuuksia tulisi kaupungin mukaan kehittää sekä henkilöautojen että pyörien osalta. Autoille ja polkupyörille tulisi järjestää korkeatasoisia pysäköintipaikkoja pidempiaikaista pysäköintiä varten kuten lämmitystolppia autoille ja pyörille katetut pyörätelineet, jotka mahdollistavat runkolukituksen. Asemapalvelujen säilyttäminen koetaan tärkeäksi palvelutason säilyttämiseksi. 2.3 Kokkola Kokkolan rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa Kokkolan asukasluku 31.12.2007 oli 36966 Kokkolaan saapuvien ja Kokkalasta lähtevien junien matkustajamäärä oli vuonna 2007 noin 257 600 Kokkolasta lähtee arkipäivisin noin 29 junaa (syksy 2007) Kuva 8. Kokkolan asema 2.3.1 Liityntäliikenne Joukkoliikenne liityntäyhteytenä Kokkolan linja-autoasema sijaitsee rautatieaseman vieressä, noin 100 metrin päässä asemasta. Kokkolassa ajetaan paikallisliikennettä. Aikataulu- ja reitti-informaatio paikallis- ja kaukoliikenteen vuoroista sijaitsee linja-autoasemalla.

24 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Taksipalvelut Kokkolan rautatieaseman yhteydessä on taksiasema, jossa taksit päivystävät. Taksin tilausnumero on esitettynä taksiasemalla. Lisäksi taksiasemalla on painettava kutsunappi taksin tilaamiseksi. Henkilöautopysäköinti Henkilöautoille on pysäköintipaikkoja rautatieaseman itä- ja länsipuolella. Itäpuolella olevalla pysäköintialueella on noin 30 pysäköintipaikkaa ja länsipuolella olevalla noin 50 pysäköintipaikkaa. Molemmilla alueilla on 10 maksutonta paikkaa, joissa on 30 minuutin aikarajoitus. Muuten pysäköintipaikat ovat maksullisia klo 0-24. Tunnin pysäköinti maksaa 1e. Aikarajoituspaikat ovat tarkoitettu saattopysäköintiin. Invapysäköintiin ei ole varattu pysäköintipaikkoja. Lämmityspaikkoja asiakkaiden pysäköintiin ei ole varattu. Kevyt liikenne Polkupyöräpysäköintiä varten on aseman länsipuolella polkupyörätelineet. Telineitä ei ole katettu eivätkä ne mahdollista pyörien runkolukitusta. Pyöräpysäköintipaikkoa ei ole riittävästi. Opastus asemalle Rautatieasemalle ei ole opastusta katuverkolta eikä kevyen liikenteen verkolta. 2.3.2 Asema-alueen palveluvarustus Aseman palvelut Kokkolan rautatieasemalla on odotustila, joka on avoinna joka päivä klo 5.00-23.45. Odotustilassa on penkkejä, maksullinen wc, invawc, lastenhoitotila, yleisöpuhelin ja tavarasäilytyslokeroja. Säilytyslokero maksaa 3 euroa vuorokaudelta. Lipunmyyntitoimisto on avoinna ma-pe 7.10-18.05, la 7.10-15.05 ja su 8.45-19.10. Lippuautomaatti sijaitsee odotustilassa. Junat lähtevät pääasiassa raiteilta 1,2 ja 3. Ratapihalla ei ole asematunnelia. Välilaiturille kuljetaan laituripolun kautta. Muualla ratapihan alueella raiteet 1 ja 2 on erotettu toisistaan aidalla. Asemalaitureita ei ole korotettu eikö katettu. Laiturit ovat sektoroitu. Esteettömyys Kokkolan asemarakennukseen on järjestetty esteetön pääsy asemarakennuksen länsipäätyyn sijoitetun luiskan avulla. Laitureita ei Kokkolan asemalla ole korotettu. Esteettömät reitit on opastettu. Matkustajainformaatio Rautatieaseman ja raiteen 1 välillä sijaitsee infotaulu, jossa on informaatiota saapuvista ja lähtevistä junista sekä lähtevien junien vaunujärjestyksestä. Rautatieaseman odotustilassa on Kokkolan opaskartta. Laitureiden sektorointi on toteutettu kirjainopasteilla. Rautatieasemalta ei ole opastusta linja-autoasemalle. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksistä ei ole informaatiota rautatieasemalla, mutta informaatiota löytyy linja-autoasemalta. Rautatieaseman lipputoimistosta saa sen aukioloaikoina tarvittaessa matkustajainformaatiota.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 25 2.3.3 Aseman ympäristö ja suunnittelutilanne Asema alueen kuvaus Kokkolan asema sijaitsee kaupungin keskustassa. Asema-alue rajoittuu pohjoisessa kaupunkiin ja etelässä pienteollisuuteen. Maa-alueiden omistussuhteet Kokkolan rautatieasema ja aseman tontti ovat VR-Yhtymän omistuksessa. VR-Yhtymä omistaa tontteja myös rautatieaseman eteläpuolelta. Kokkolan kaupunki omistaa vieressä olevan linja-autoaseman tontin. Kuva 9. Kokkolan aseman seudun maa-alueiden omistussuhteet. Kaavoitus ja suojelu Kokkolan aseman seudulla on voimassa asemakaava 17.9.1985. Kantakaupungin yleiskaavan päivittäminen on työn alla. Kokkolan rautatieasema on rakennushistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu kohde, joka kuuluu ns. VR- sopimussuojelukohteisiin valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta. Museoviraston inventoinnin perusteella asemarakennus on Oulu- Seinäjoki ratavälillä ainoa III- luokan asemarakennus. Asemarakennuksen länsipuolella on lisäksi Kivikukko, joka toimi sodan aikana vara-asemana. Suunnittelu ja kehittäminen Kantakaupungin yleiskaavan päivittämisen yhteydessä huomioidaan Matkakeskus. Rautatienkadun asemakaavan muutoksessa rautatiealuetta pienennetään ja katualuetta lisätään. Muutoksella pyritään kaistajärjestelyillä ja liikennevalo-ohjauksella parantamaan liikenteen välityskykyä Rautatienkadulla. Järjestelyt vaikuttavat asemaseudun

26 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia kevyenliikenteen järjestelyihin, koska katualueen leveneminen asemarakennukseen päin kaventaa aseman edustan kevyen liikenteen väylää. Kokkolan rautatieaseman yleissuunnitelmassa vuonna 2007 (kuva 10) on varattu tilaa uudelle taksiasemalle ja saattoliikenteelle. Työssä on selvitetty mahdollisuuksia sijoittaa linja-autoasema Rautatienkadun eteläpuolelle, jossa se toimisi yhdessä rautatieaseman kanssa kaupungin matkakeskuksena. Kuva 10. Kokkolan matkakeskus ja korttelit 13-14 Jatkosuunnittelun tavoitteena on alueen toiminnallinen suunnittelu, jossa tarkastellaan kokonaisuutena aseman seudun (nykyinen linja-auto-, juna- ja taksiasema) ja ratapihan järjestelyitä. Suunnittelu olisi saatava käyntiin välittömästi, sillä siihen liittyy laajoja liikenteellisiä ja kaupallisia järjestelyjä. Kokkolan ratapihasta on valmistunut suunnitelma huhtikuussa 2008. Suunnitelmassa koko ratapihan laitteisto uusitaan, lähtölaiturit korotetaan ja matkustajille tehdään alikulku 2 ja 3 raiteille Rantakadun kohdalle. Suunnitelmassa kaupunginsalmen siltaa levennetään 24 m ratapihan idän puoleisessa päässä kolmelle uudelle raiteelle ja yhdelle huoltotielle.

Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia 27 2.4 Lapua Lapuan rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa Lapuan asukasluku 31.12.2007 oli 14178 Lapualle saapuvien ja lähtevien junien matkustajamäärä oli vuonna 2007 noin 39 100 Lapualta lähtee arkipäivisin noin 8 junaa (syksy 2007) Kuva 11. Lapuan asema. 2.4.1 Liityntäliikenne Joukkoliikenne liityntäyhteytenä Lapuan linja-autoasema sijaitsee noin 500 metrin päässä rautatieasemasta. Aikatauluja reitti-informaatio linja-autoliikenteen vuoroista sijaitsee linja-autoasemalla. Taksipalvelut Lapuan taksiasema sijaitsee noin 500 metrin päässä rautatieasemalta. Taksin tilausnumero on esitettynä taksiasemalla. Henkilöautopysäköinti Henkilöautoille on pysäköintipaikkoja rautatieaseman etelä- ja pohjoispäässä olevalla pysäköintialueella. Pysäköintialueilla ei ole merkittyjä paikkoja autoille vaan pysäköintialue on sorapäällysteinen. Kaikki pysäköintipaikat ovat ilmaisia eikä niissä ole aikarajoituksia. Invapysäköintiin ei ole varattu rautatieaseman pysäköintipaikkoja. Lämmityspaikkoja asiakkaiden pysäköintiin ei ole varattu.

28 Seinäjoki Oulu ratakäytävän asema-alueiden ja asemien kehittämisstrategia Kevyt liikenne Polkupyöräpysäköintiä varten on aseman pohjoispuolella polkupyörätelineet. Telineitä ei ole katettu eivätkä ne mahdollista pyörien runkolukitusta. Opastus asemalle Rautatieasemaalle ei ole opastusta katuverkolta eikä kevyenliikenteenverkolta. 2.4.2 Asema-alueen palveluvarustus Aseman palvelut Lapuan rautatieasemalla on odotustila, joka on avoinna lipunmyynnin aukioloaikoina. Lipunmyyntitoimisto on avoinna ma-pe 6.40-11.00 ja 12.40-17.00, la suljettu, su 12.40-19.15 Odotustilassa on penkkejä ja wc, jonka käyttö maksaa 20 senttiä. Säilytyslokeroita ei ole. Junat lähtevät raiteelta 1. Raiteita ei ole erotettu aidoilla. Asemalaitureita ei ole korotettu eikö katettu. Laitureita on sektoroitu. Esteettömyys Lapuan asemarakennukseen ei ole esteetöntä pääsyä. Asemalaitureita ei ole korotettu. Matkustajainformaatio Rautatieaseman eteläpäädyssä sijaitsee infotaulu, jossa on informaatiota saapuvista ja lähtevistä junista sekä lähtevien junien vaunujärjestyksestä. Asemarakennuksen sisätiloissa on Lapuan opaskartta. Laitureiden sektorointi on toteutettu kirjainopasteilla. Rautatieasemalta on opastus linjaauto- ja taksiasemalle. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksistä ei ole informaatiota rautatieasemalla, mutta informaatiota löytyy linja-autoasemalta. Rautatieaseman lipputoimistosta saa sen aukioloaikoina tarvittaessa matkustajainformaatiota. 2.4.3 Aseman ympäristö ja suunnittelutarve Asema-alueen kuvaus Lapuan rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Asema-alue rajoittuu idässä teollisuuteen ja lännessä kaupunkimaiseen rakenteeseen. Maa-alueiden omistussuhteet Lapuan rautatieasema ja suuri osa asema-alueesta ovat Ratahallintokeskuksen omistuksessa. Aseman alueella on kuitenkin muutamia rakennuksia, jotka ovat yksityisten omistuksessa. Asema-alueen itäpuolella oleva teollisuusalue kuuluu yksityisille maanomistajille.