4104 Ranta-asemakaavaa koskeva valitus. Tarja Heino, Turku

Samankaltaiset tiedostot
PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Alue sijoittuu Kirjaisten saaren pohjoisrantaan Pikku-Nauvon eteläpuolella.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Kehvonsalon kartanon ranta-asemakaavan kumoaminen. Selostus kv hyväksynyt

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5

Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SELOSTUS, kaavaehdotus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

JA ARVIOINTISUUNNITELMA , MUUTETTU

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu


INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Taapurintien asemakaava

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

INKOO, ÄNGÖ RANTA-ASEMAKAAVA

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

Läsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Nosto Consulting Oy, kaavan laatija

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas).

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Pyhäjärven - Leininselän - Urajärven rantayleiskaavan muutos tilan Kuvaja alueella

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ. Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Uusikaupunki, Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asema ja rantaasemakaavan

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

KREULANRANNAN ASEMAKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

Lausunto Varesniemen ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit , ja 1068) II- vaihe

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Päiväys Diaarinumero 28.3.2017 KH 6/2011/2 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 HELSINKI viite: Korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyyntö 10.3.2017, 0973/1/17 SELITYKSEN ANTAMINEN LEHTISEN RANTA-ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ TEHDYISTÄ VALI- TUKSISTA Asia Valittaja(t) 4104 Ranta-asemakaavaa koskeva valitus Hannele Kouvola Tarja Heino, Turku Päätös, josta valitetaan Turun hallinto-oikeus 31.1.2017, 17/0035/1 01620/15/4104 01621/15/4104 Vaatimukset Lausunto 1. Taivassalon kunnanhallitus vaatii, että valitukset hylätään perusteettomana. 2. Taivassalon kunnanhallitus vaatii, että valittajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta. Hannele Kouvolan valituksen osalta: 1. Kaavan muutos on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kantatilatarkastelu on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.3. Kantatilan mitoitusrantaviivan ja rantarakennusoikeuden laskenta on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.4. Kaavan muutosalueen kaavoitustilanne maakuntakaavan ja yleiskaavan osalta on todettu kaavaselostuksen luvussa 1.2. Kaavan laadinnan aikana Varsinais-Suomen ELY keskus ja Varsinais-Suomen liitto eivät ole todenneet kaavan olevan ristiriidassa maakuntakaavan tai yleiskaavan kanssa.

2. Kaavan muutoksessa on vapaata rantaa osoitettu riittävästi. Vapaan rannan määrä ei vähene verrattuna muutettavaan kaavaan. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa - LP-alueena osoitettu vanha tiepohja on muutettu ajoyhteydeksi ja rannan osalta LV- alueeksi. Tämä lisää osaltaan kaavallisesti rakentamatonta aluetta ja on maanomistajan panostusta kaavamuutoksen edellytyksiin, koska ko. entinen tiealue on toimituksessa liitetty hakijan Lehtisten kiinteistöön Lain oikeudesta entiseen tiealueeseen voimassa ollessa. Samalla on kysymys eräästä voimassa olevan kaavan valmistumisen jälkeen tapahtuneesta olosuhdemuutoksesta hakijan kiinteistöllä ja koko alueella. - osoitetut yhteiskäyttöiset virkistysalueet on poistettu. Niillä ei esim. maantien läheisyyden ja maaston muotojen johdosta ole merkitystä saaren muiden tilojen virkistysalueena. Kaavassa on vapaata aluetta riittävästi ja muutoksen myötä yhtenäisempänä. Luontoselvityksen perusteella kaavassa on huomioitu metsälain mukainen erityisen arvokas kallioalue lähiympäristöineen, joka kaavan muutoksen myötä jää muutettavaan kaavaan verrattuna entistä paremmin luonnonmukaiseksi, koska muutettavassa kaavassa em. kallioalueella sijaitsee loma-asunnon rakennuspaikka, joka kaavan muutoksen myötä siirretään pois kallioalueelta. Em. kallioalue on huomioitu kaavassa kaavamääräyksin. Vastoin valittajien väitettä, kallioalue on maisemallisesti arvokas. Aina ei ole kysymys pelkästään maisemasta, vaan näkymillä esim. maantieltä on merkitystä. Kaavan muutoksella ei osoiteta uusia omarantaisia rakennuspaikkoja. Kaavalla osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka maantien ja rannan väliin sekä yksi uusi suppea venevalkama. Näillä ei ole olennaisia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutoksella siirretään em. tavoin yksi rakennuspaikka pois metsälain mukaiselta erityisen arvokkaalta kallioalueelta ja yhtenäiseltä metsäalueelta, joka siten jää vielä yhtenäisemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna venevalkama-alueita supistetaan jonkin verran, mutta kuitenkin niin, että ne ovat riittävän suuria. Tällä on myönteistä vaikutusta rantamaisemaan, eikä aiheuta mitään todellisia ongelmia kiinteistöjen ollessa omarantaisia, lukuun ottamatta hakijan kiinteistöä RN:o 2:44. Kaavaosallisilla on edelleen tavallisesti ranta-asemakaavasta poiketen huomattavasti valinnanvaraa.

3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ei ole viranomaistaholta esitetty riittämättömäksi kaavan laadinnan aikana. OAS on laadittu kaavan laadinnan alussa ja sitä on täydennetty kaavan laadinnan aikana. Luontoselvityksen laadinnan jälkeen alueella ei ole tapahtunut muutoksia, jotka olisivat vaatineet luontoselvityksen tarkistamista. Myöskään viranomaiset eivät ole pitäneet luontoselvitystä riittämättömänä tai sen tarkistamista tarpeellisena kaavan laadinnan aikana. Näin ollen luontoselvitystä voidaan pitää riittävänä. 4. Kaavan muutoksella ei vähennetä vapaata rantaa verrattuna muutettavaan kaavaan. Omarantaisia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Kaavalla osoitetaan muutettavaan kaavaan verrattuna uudeksi rakentamisen alueeksi korttelin 6 alue. Ko. kortteli sijoittuu olemassa olevan rakennetun alueen (venevalkama-alue, tie / kulkuyhteys) yhteyteen, sen maan puolelle puuston katveeseen. Kaavalla osoitetaan vapaata rantaa riittävästi. Ranta-asemakaavalla on osoitettu tilojen maksimaalinen rakennusoikeus ja Lehtisen tilan alueeseen kohdistuvat käyttöoikeusrasitteet (tieoikeudet, venevalkama, autopaikat) niin kuin ne ranta-asemakaavassa voidaan osoittaa. Kaava on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti ja se muodostaa ranta-asemakaavalta edellytetyin tavoin tarkoituksenmukaisen suunnitelmallisen kokonaisuuden. Olemassa olevan kaavan risteilevää ja tarpeetonta maankäyttöä on voitu jossakin määrin vähentää kenenkään oikeutta ja kohtuullista tarvetta loukkaamatta. Kaavan muutoksessa osoitettu yhteiskäyttöinen venevalkama Lehtisen saaren muiden tilojen käyttöön on osoitettu riittävän laajana ja lähelle maantien liittymää. Näin sille kohdistuva liikenne ei häiritse tilaa 2:44 ja vapaata rantaa jää enemmän. On todettava, että saaren muut tilat ovat kaikki omarantaisia, ja ympäröivän vesialueen luonteen vuoksi riittävän suojaisia joten niillä on venepaikkoja myös omalla alueellaan (näin on myös käytännössä). 5. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Lehtisen tilan rakennusoikeus sekä tilan alueeseen kohdistuvat käyttöoikeusrasitteet (tieoikeudet, venevalkama, autopaikat) niin kuin ne ranta-asemakaavassa lain mukaan kuuluu osoittaa sekä mahdollisesti muodostettavan rantakunnan venevalkaman paikka.

Kaavan muutos on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kantatilatarkastelu on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.3. Kantatilan mitoitusrantaviivan ja rantarakennusoikeuden laskenta on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.4. Tämän perusteella muutettavan kaavan mukainen korttelin 4 rakennuspaikka, jolla on rakennusoikeutta 100 k-m2, on osoitettu kaavan muutoksen mukaisesti korttelin 6 paikkaan niin, että rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 50 k-m2 loma-asuntoa. 6. Veneiden pitoon ja venepaikkoihin liittyen on yleisesti todettava, että tilat ovat kaikki omarantaisia, joten niillä on venepaikkoja myös omalla alueellaan. Valittaja on todennut purjeveneen pitoon liittyvän asian kaavan laadinnan aikana jättämässään valmisteluvaiheen kannanotossa ja ehdotusvaiheen muistutuksissa. Kaavan laatija on antanut vastineensa kannanottoon ja muistutuksiin. Kaavan laatijan vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 6, 7, ja 8. Lisäksi kaavan laadinnan aikana on tehty asiaan liittyen selvitys, joka on tämän vastineen liitteenä 1. Muutettavan kaavan mukainen korttelin 3 RM rakennuspaikka on omarantainen. Lähialueen sähkölinjojen ja siltojen korkeuksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että ko. rakennuspaikan yhteiskäyttöön tarkoitetun venevalkamaalueen (LV-3) siirrolla ei oleellisesti vaikuteta purjeveneillä alueelle pääsyyn, eikä tämä seikka voi olla koko kaavaa ohjaava tavoite, koska mistään yleisestä venesatamasta ei ole kysymys. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa LP-alueena osoitettu vanha tiepohja on muutettu ajoyhteydeksi ja rannan osalta LV-alueeksi. Muutos ei vaikuta käyttöoikeuksiin, joita muodostetaan maanmittaustoimituksilla, ei kaavalla. Mahdolliset käyttöoikeudet kaavan osoittamiin kolmeen venevalkamaan tai autopaikoitus voidaan tarvittaessa sopia erikseen maanomistajan kanssa. Massiivisen käyttöoikeusalueiden ja tonttien välisen, yleisen tien ylittävän autoliikenteen huomioiminen/edistäminen ei voi olla tämän, pienen saaren käsittävän kaavan tarkoitus, päinvastoin kyse on olosuhteesta, jota pitäisi välttää. Saaren tiloilla on omarantaisuudesta johtuen venepaikkoja omalla alueellaan. Näin ollen yhteiskäyttöön osoitetut venevalkama-alueet on osoitettu riittävän laajana paikkoihin joissa niille kulkeva liikenne häiritsee mahdollisimman vähän saaren rakennuspaikkoja. LV-3 venevalkama on osoitettu paikkaan, johon on osoitettu rasite venevalkamaa ja autojen pitämistä varten 18.11.2005.

Ranta-asemakaavan muutoksen yleisissä määräyksissä on todettu määräys liittyen jätehuoltoon. Jätehuolto on hoidettava kunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Entisen lossirannan käyttöön liittyen todetaan kaavaselostuksessa seuraavaa Tienpitäjä saa käyttää sopimuksen mukaisesti aluetta Kaitaisten sillan huoltoon. Tarvittaessa aluetta voidaan käyttää lossirantana, mikäli siltaa ei voida käyttää. Alueen muukin käyttö perustuu maanomistajan ja käyttäjien välisiin sopimuksiin. Kaavatyön alussa Varsinais- Suomen ELYkeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue on ilmoittanut, että kaavan voi laatia maantien alueelle. Lisäksi ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ehdotusvaiheen lausunnon perusteella pyydettiin helmikuussa 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelta lausuntoa ja tiealueen maanomistajan suostumus siihen, että nykyinen/varsinainen LT-alue on mukana ranta-asemakaavassa. Vajarakennuksen (vj) kaavamerkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousalueella (M) oleva nykyinen vaja. Kunnanvaltuuston 28.9.2015 ( 4) hyväksymässä kaavakartassa huomattiin ELY keskuksen viranomaisen toimesta virhe 27.10.2015 korttelin 5 kaavamerkinnässä, joka koskee korttelin rakennuspaikkojen enimmäismäärää. Huomion johdosta kaavakarttaa korjattiin niin, että merkintä 5/3 palautettiin kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen mukaisesti merkinnäksi 5/2. Korttelin 6 RM rakennuspaikat on osoitettu takamaalle rakennetun ympäristön (tiet, lossiranta) läheisyyteen. Kaavalla osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka maantien ja rannan väliin sekä yksi uusi suppea venevalkama. Näillä ei ole olennaisia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka pois metsälain mukaiselta erityisen arvokkaalta kallioalueelta ja yhtenäiseltä metsäalueelta, joka siten jää vielä yhtenäisemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna venevalkama-alueita supistetaan jonkin verran, mutta kuitenkin niin, että ne ovat riittävän suuria. Tällä on myönteistä vaikutusta rantamaisemaan. Kaavan myötä alueelle ei tule valituksessa todettua 755 m2:in lisärakennusoikeutta. Lehtisen tilalle on osoitettu voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta seuraavasti: - 200 k-m2 + 20 k-m2 sauna asuin- ja kasvitarharakennusten rakennuspaikalla (AV) - 100 k-m2 loma-asunnon rakennusoikeus RA-2-

rakennuspaikalla - 10 k-m2 kioski virkistysalueella (V) - lisäksi M-alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei kuitenkaan saunaa. Rakennusoikeutta ja -aloja ei ole määritelty - lisäksi RM-korttelin 3 pohjoisosa kuuluu Lehtisen tilan nykyiseen alueeseen. Kaavan muutos on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. AO-rakennuspaikkojen rakennusoikeus kasvaa verrattuna voimassa olevaan kaavaan, mutta noudattaa kunnan alueen muissa ranta-asemakaavoissa AOrakennuspaikoille osoitettua rakennusoikeutta. Muutettavan kaavan mukainen korttelin 4 rakennuspaikka, jolla on rakennusoikeutta 100 k-m2, on osoitettu kaavan muutoksen mukaisesti korttelin 6 paikkaan niin, että rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 50 k-m2 loma-asuntoa. Näin ollen tämä ei nosta alueen kokonaisrakennusoikeutta. Kaavan muutoksen myötä saa maa- ja metsätalousalueelle (M) rakentaa enintään 55 k-m2:n vajarakennuksen kaavassa osoitettuun paikkaan. Muutettavassa kaavassa M-alueen rakennusoikeutta ei ole määritetty. Tarja Heinon valituksen osalta alta: 1. Kaavan muutos on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kantatilatarkastelu on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.3. Kantatilan mitoitusrantaviivan ja rantarakennusoikeuden laskenta on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.4. Kaavan muutosalueen kaavoitustilanne maakuntakaavan ja yleiskaavan osalta on todettu kaavaselostuksen luvussa 1.2. Kaavan laadinnan aikana Varsinais-Suomen ELY keskus ja Varsinais-Suomen liitto eivät ole todenneet kaavan olevan ristiriidassa maakuntakaavan tai yleiskaavan kanssa. 2. Kaavan muutoksessa on vapaata rantaa osoitettu riittävästi. Vapaan rannan määrä ei vähene verrattuna muutettavaan kaavaan. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa - LP-alueena osoitettu vanha tiepohja on muutettu ajoyhteydeksi ja rannan osalta LV- alueeksi. Tämä lisää osaltaan kaavallisesti rakentamatonta aluetta - osoitetut yhteiskäyttöiset virkistysalueet on poistettu. Niillä ei esim. maantien läheisyyden ja maaston muotojen johdosta ole merkitystä saaren muiden tilojen virkis-

tysalueena. Kaavassa on vapaata aluetta riittävästi ja muutoksen myötä yhtenäisempänä. Luontoselvityksen perusteella kaavassa on huomioitu metsälain mukainen erityisen arvokas kallioalue lähiympäristöineen, joka kaavan muutoksen myötä jää muutettavaan kaavaan verrattuna entistä paremmin luonnonmukaiseksi, koska muutettavassa kaavassa em. kallioalueella sijaitsee loma-asunnon rakennuspaikka, joka kaavan muutoksen myötä siirretään pois kallioalueelta. Em. kallioalue on huomioitu kaavassa kaavamääräyksin. Kaavan muutoksella ei osoiteta uusia omarantaisia rakennuspaikkoja. Kaavalla osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka maantien ja rannan väliin sekä yksi uusi suppea venevalkama. Näillä ei ole olennaisia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka pois metsälain mukaiselta erityisen arvokkaalta kallioalueelta ja yhtenäiseltä metsäalueelta, joka siten jää vielä yhtenäisemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna venevalkama-alueita supistetaan jonkin verran, mutta kuitenkin niin, että ne ovat riittävän suuria. Tällä on myönteistä vaikutusta rantamaisemaan. 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ei ole viranomaistaholta esitetty riittämättömäksi kaavan laadinnan aikana. OAS on laadittu kaavan laadinnan alussa ja sitä on täydennetty kaavan laadinnan aikana. Luontoselvityksen laadinnan jälkeen alueella ei ole tapahtunut muutoksia, jotka olisivat vaatineet luontoselvityksen tarkistamista. Myöskään viranomaiset eivät ole pitäneet luontoselvitystä riittämättömänä tai sen tarkistamista tarpeellisena kaavan laadinnan aikana. Näin ollen luontoselvitystä voidaan pitää riittävänä. 4. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Lehtisen tilan rakennusoikeus sekä tilan alueeseen kohdistuvat käyttöoikeusrasitteet (tieoikeudet, venevalkama, autopaikat) niin kuin ne ranta-asemakaavassa lain mukaan kuuluu osoittaa sekä mahdollisesti muodostettavan rantakunnan venevalkaman paikka. Omarantaisten kiinteistöjen erillinen venevalkamatarve on vallitsevissa olosuhteissa sinällään kyseenalainen. Tarkoitukseen on kuitenkin osoitettu aluetta siihen nähden runsaasti. 5. Kaavan muutoksen alue on rajattu nykyisen kiinteistöjaon mukaisesti. Kiinteistö 2:44 on rekisteröity kiinteistörekisteriin 18.11.2005. Kiinteistö on kiinteistötoimituksella muodostettu pienemmäksi kuin voimassa olevan kaavan RM-

tontti. Kiinteistökauppa ja lohkominen on tehty ja toimitus on rekisteröity. Jos kaupassa ja kiinteistötoimituksessa on tapahtunut mahdolliseen suulliseen sopimukseen nähden virhe, sitä ei kuitenkaan hoideta kaavamuutoksella, vaan uudella toimituksella. Ranta-asemakaavan tontin koon, sijainnin tai rakennusoikeuden muutokset vaatisivat, että kiinteistö 2:44 olisi mukana kaavassa. Kaavalla osoitetaan Lehtisen tilan rakennusoikeus muiden kiinteistöjen rakennusoikeuteen puuttumatta tai sitä viemättä. Kaavamuutos ei estä tai muuta RM-tontin nykyistä tai tulevaa kaavan mukaista käyttöä. Kaavan laadinnan aikana on kaavan laatijan toimesta pyydetty ko. kiinteistön maanomistajaa tulemaan kaavaan mukaan, jotta myös hänen kiinteistöään koskevat kaavalliset asiat saadaan (rakennusoikeus, kiinteistönmuodostus) käsiteltyä. Maanomistaja on vastannut asiaan kieltävästi. Kiinteistöä käytetään ja on käytetty vapaa-ajan kiinteistönä, jollainen se myös rakennuskannaltaan on. 6. Kaavan muutoksella ei vähennetä vapaata rantaa verrattuna muutettavaan kaavaan. Omarantaisia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Kaavalla osoitetaan muutettavaan kaavaan verrattuna uudeksi rakentamisen alueeksi korttelin 6 alue. Ko. kortteli sijoittuu olemassa olevan rakennetun alueen (venevalkama-alue, tie / kulkuyhteys) yhteyteen. Kaavalla osoitetaan vapaata rantaa riittävästi. Ranta-asemakaavalla on osoitettu tilojen maksimaalinen rakennusoikeus ja Lehtisen tilan alueeseen kohdistuvat käyttöoikeusrasitteet (tieoikeudet, venevalkama, autopaikat) niin kuin ne ranta-asemakaavassa voidaan osoittaa. Kaava on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kaavan muutoksessa osoitettu yhteiskäyttöinen venevalkama Lehtisen saaren muiden tilojen käyttöön on soitettu riittävän laajana ja lähelle maantien liittymää. Näin sille kohdistuva liikenne ei häiritse tilaa 2:44 ja vapaata rantaa jää enemmän. On todettava, että saaren muut tilat ovat kaikki omarantaisia, joten niillä on venepaikkoja myös omalla alueellaan. 7. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Lehtisen tilan rakennusoikeus sekä tilan alueeseen kohdistuvat käyttöoikeusrasitteet (tieoikeudet, venevalkama, autopaikat) niin kuin ne ranta-asemakaavassa lain mukaan kuuluu osoittaa sekä mahdollisesti muodostettavan rantakunnan venevalkaman paikka.

Kaavan muutos on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. Kantatilatarkastelu on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.3. Kantatilan mitoitusrantaviivan ja rantarakennusoikeuden laskenta on todettu kaavaselostuksen luvussa 3.4. Tämän perusteella muutettavan kaavan mukainen korttelin 4 rakennuspaikka, jolla on rakennusoikeutta 100 k-m2, on osoitettu kaavan muutoksen mukaisesti korttelin 6 paikkaan niin, että rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 50 k-m2 loma-asuntoa. 8. Muutettavassa kaavassa osoitetut yhteiskäyttöiset virkistysalueet on poistettu. Niillä ei esim. maantien läheisyyden ja maaston muotojen johdosta ole merkitystä saaren muiden tilojen virkistysalueena. Veneiden pitoon ja venepaikkoihin liittyen on yleisesti todettava, että tilat ovat kaikki omarantaisia, joten niillä on venepaikkoja myös omalla alueellaan. Vesialue on kauttaaltaan riittävän suojaisa veneenpitoon. Muutettavan kaavan mukainen korttelin 3 RM rakennuspaikka on omarantainen. Lähialueen sähkölinjojen ja siltojen korkeuksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että ko. rakennuspaikan yhteiskäyttöön tarkoitetun venevalkamaalueen (LV-3) siirrolla ei oleellisesti vaikuteta purjeveneillä alueelle pääsyyn. Kaikkiaan venevalkama, jonka edustalla olevalta vesialueelta itään sijaitsee n. 10 m sähkölinja, ei ole lainkaan turvallinen lähestyttäväksi purjeveneellä läntisen sektorin tuulilla, menettely avaisi ns. vaaran länteen virheen tai varuste- (moottori) rikon sattuessa kriittisellä hetkellä Ranta-asemakaavalla on osoitettu Lehtisen tilan alueeseen kohdistuvat käyttöoikeusrasitteet (tieoikeudet, venevalkama, autopaikat) niin kuin ne ranta-asemakaavassa voidaan osoittaa. Yhteiskäyttöisten autopaikkojen alueet on Lehtisen saaren maankäyttö huomioiden osoitettu riittävän kokoisena. On huomattava, että saaren muiden kiinteistöjen rakennuspaikoille on tieyhteys ja rakennuspaikoilla on tilaa paikoitukselle. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa LP-alueena osoitettu vanha tiepohja on muutettu ajoyhteydeksi ja rannan osalta LV-alueeksi. Muutos ei vaikuta käyttöoikeuksiin, joita muodostetaan maanmittaustoimituksilla, ei kaavalla. Mahdolliset käyttöoikeudet kaavan osoittamiin kolmeen venevalkamaan tai autopaikoitus voidaan tarvittaessa sopia erikseen maanomistajan kanssa. Saaren tiloilla on omarantaisuudesta johtuen venepaikkoja omalla alueellaan. Näin ollen yhteiskäyttöön osoitetut ve-

nevalkama-alueet on osoitettu riittävän laajana paikkoihin joissa niille kulkeva liikenne häiritsee mahdollisimman vähän saaren rakennuspaikkoja. LV-3 venevalkama on osoitettu paikkaan, johon on osoitettu rasite venevalkamaa ja autojen pitämistä varten 18.11.2005. Ranta-asemakaavan muutoksen yleisissä määräyksissä on todettu määräys liittyen jätehuoltoon. Jätehuolto on hoidettava kunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Entisen lossirannan käyttöön liittyen todetaan kaavaselostuksessa seuraavaa Tienpitäjä saa käyttää sopimuksen mukaisesti aluetta Kaitaisten sillan huoltoon. Tarvittaessa aluetta voidaan käyttää lossirantana, mikäli siltaa ei voida käyttää. Alueen muukin käyttö perustuu maanomistajan ja käyttäjien välisiin sopimuksiin. Kaavatyön alussa Varsinais- Suomen ELY -keskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue on ilmoittanut, että kaavan voi laatia maantien alueelle. Lisäksi ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen ehdotusvaiheen lausunnon perusteella pyydettiin helmikuussa 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelta lausuntoa ja tiealueen maanomistajan suostumus siihen, että nykyinen/varsinainen LT-alue on mukana ranta-asemakaavassa. Vajarakennuksen (vj) kaavamerkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousalueella (M) oleva nykyinen vaja. Kunnanvaltuuston 28.9.2015 ( 4) hyväksymässä kaavakartassa huomattiin ELY keskuksen viranomaisen toimesta virhe 27.10.2015 korttelin 5 kaavamerkinnässä, joka koskee korttelin rakennuspaikkojen enimmäismäärää. Huomion johdosta kaavakarttaa korjattiin niin, että merkintä 5/3 palautettiin kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen mukaisesti merkinnäksi 5/2. Korttelin 6 RM -rakennuspaikat on osoitettu takamaalle rakennetun ympäristön (tiet, lossiranta) läheisyyteen. Kaavalla osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka maantien ja rannan väliin sekä yksi uusi suppea venevalkama. Näillä ei ole olennaisia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka pois metsälain mukaiselta erityisen arvokkaalta kallioalueelta ja yhtenäiseltä metsäalueelta, joka siten jää vielä yhtenäisemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna venevalkama-alueita supistetaan jonkin verran, mutta kuitenkin niin, että ne ovat riittävän suuria. Tällä on myönteistä vaikutusta rantamaisemaan.

Kaavan myötä alueelle ei tule valituksessa todettua 755 m2:in lisärakennusoikeutta. Lehtisen tilalle on osoitettu voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta seuraavasti: - 200 k-m2 + 20 k-m2 sauna asuin- ja kasvitarharakennusten rakennuspaikalla (AV) - 100 k-m2 loma-asunnon rakennusoikeus RA-2- rakennuspaikalla - 10 k-m2 kioski virkistysalueella (V) - lisäksi M-alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei kuitenkaan saunaa. Rakennusoikeutta ja -aloja ei ole määritelty - lisäksi RM-korttelin 3 pohjoisosa kuuluu Lehtisen tilan nykyiseen alueeseen. Kaavan muutos on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti. AO-rakennuspaikkojen rakennusoikeus kasvaa verrattuna voimassa olevaan kaavaan, mutta noudattaa kunnan alueen muissa ranta-asemakaavoissa AOrakennuspaikoille osoitettua rakennusoikeutta. Muutettavan kaavan mukainen korttelin 4 rakennuspaikka, jolla on rakennusoikeutta 100 k-m2, on osoitettu kaavan muutoksen mukaisesti korttelin 6 paikkaan niin, että rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 50 k-m2 loma-asuntoa. Näin ollen tämä ei nosta alueen kokonaisrakennusoikeutta. Kaavan muutoksen myötä saa maa- ja metsätalousalueelle (M) rakentaa enintään 55 k-m2:n vajarakennuksen kaavassa osoitettuun paikkaan. Muutettavassa kaavassa M-alueen rakennusoikeutta ei ole määritetty. Yhteenveto Lehtisen ranta-asemakaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä ranta-asemakaavoitukselle osoitettujen periaatteiden, yleisten rantojen maankäytön suunnitteluohjeiden sekä maanomistajan tavoitteiden ja viranomaisten ohjauksen mukaisesti. Yleisesti voidaan todeta, että valituksissa todettuja asioita on käsitelty kaavan laadinnan nähtävillä olojen aikana jätetyissä kannanotoissa ja muistutuksissa, viranomaisneuvottelussa sekä kaavan laatijan ja toisen valittajan (Kouvola) edustajan välisessä neuvottelussa. Lisäksi kaavan laatija on tehnyt kaavan laadinnan aikana selvityksen liittyen ranta-asemakaavan yhteiskäyttöselvityksiin. Taivassalon kunnan hallintosäännön 30 1 mom. 12 k:n nojalla kunnanhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus Kunta pyytää omien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, tähän saakka yhteensä 1 455 eurolla lakisääteisine korkoineen. Lisätiedot Lisätietoja antaa tarvittaessa kunnanjohtaja Vesa Rantala, 050 387 3351, sähköpostiosoite: vesa.rantala@taivassalo.fi, postiosoite: Taivassalon kunta, Keskustie 9, 23310 Taivassalo. TAIVASSALON KUNNANHALLITUS Vesa Rantala kunnanjohtaja Jussi Mattila peruspalvelujohtaja