Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Huoltotase, määrät. Huoltotase, käyvin hinnoin Huoltotase, hinnat. Kansainväliset hinnat Ulkomaankauppa, hinnat

Taulukkliite Taulukk 1. Taulukk 2. Taulukk 3. Taulukk 4. Taulukk 5. Taulukk 6. Taulukk 7. Taulukk 8. Taulukk 9. Taulukk 10. Taulukk 11. Taulukk 12. Taulukk 13. Taulukk 14. Taulukk 15. Taulukk 16. Taulukk 17. Taulukk 18. Taulukk 19. Taulukk 20. Taulukk 21. Taulukk 22. Taulukk 23. Taulukk 24. Taulukk 25. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Hulttase, määrät Hulttase, käyvin hinnin Hulttase, hinnat Kansainväliset hinnat Ulkmaankauppa, hinnat Ulkmaankauppa, määrät Ktitaluksien tult ja kulutus Kiinteät investinnit Tutant sektreittain Työvimatase Ansitas ja tuttavuus Keskeiset hinnat Yrittäjätiminta: tutant, investinnit, kannattavuus ja velkaantuneisuus Ktitaluksien tult, kysyntä ja säästäminen Valtin ment Valtin tult Valtin kassa-alijäämä ja rahitus Kansantul Verasteet Maksutase Sumen Pankin tase ja raha-aggregaatit Pankkien tase Krt Julkisen taluden velka Ennustetaulukt vat luettavissa myös sähköisessä mudssa. Lukuikeuksien saamiseksi vit ttaa yhteyden Hanna-Leena Männistöön, puh. 2517 tai sähköpstisitteella MANNISTOHA

1. EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA BKT, %-muuts Työlliset, %-muuts 1.) T:töttömyysaste, % Kuluttajahinnat, %-muuts (def!.) Kuluttajahintaindeksi, % POhjainflaatiindik., % Asuntjen hintaindeksi, %-muuts Spimuspalkat, (yksityinen sektri), %-m. Ansitas, %-muuts Reaaliansitas, %-muuts T:tön tuttavuus, %-muuts Tavaraviennin deflaattri, %-muuts Tavaratunnin deflaattri, %-muuts Vaihtsuhde, %-muuts Suhteelliset vientihinnat, %-muuts M2, %-muuts Markkinarahan krk (3 kk) JVK-krk {5v.~ Veraste, % BKT:sta (SNA) Valtin nettlutant, % BKT:sta Julkisen sektrin EMU-jäämä, % BKT:sta Ktitaluksien kulutusalttius, % Päämatuljen suus jalstusarvsta, teii., 0/. Vaihttase, % BKT:sta 1996 e 1997 3.6 5.9 1.3 3.5 16.3 14.5 1.6 1.4 0.6 1.2 0.1 0.7 5.5 17.5 3.1 1.3 4.0 2.0 2.3 0.6 2.6 4.5 0.5-0.8 1.5 1.1-1.0-2.0-1.3 6.8-2.1 2.8 3.6 3.2 6.8 5.7 49.0 48.3-7.3-4.1-3.3-0.9 98.8 97.3 45.5 47.7 3.8 5.3 e 1998 e 1999 e2000 4.1 3.6 3.1 2.3 1.2 1.8 12.5 12.0 11.1 1.8 2.4 2.5 2.0 2.4 2.5 1.8 2.4 2.5 7.2 5.5 6.3 2.6 1.7 2.5 4.1 3.5 3.7 2.2 1.1 1.2 3.2 2.3 1.7 1.2 1.9 1.6 0.5 2.3 1.9 0.7-0.5-0.4-0.7 0.5-0.2 3.4 3.3 3.2 3.6 3.8 3.8 5.9 5.9 5.9 47.6 47.0 47.0-2.7-1.8-0.7 0.3 1.4 2.7 97.6 97.5 98.1 48.6 49.3 49.5 6.1 6.6 7.0 1.) Vuden 1997 alusta tilastintimuuts, jka selittää vuden 1997 %-muutksesta nin pulet.

2. HUOLTOTASE 1990-Mmk, määrät ja %-muutkset 1996 e 1997 Bruttkansantute mh 519495 550122 3.6 5.9 Tavariden ja palvelusten tunti 143300 156694 4.3 9.3 Kknaistarjnta 662795 706816 3.8 6.6 Tavariden ja palvelusten vienti 181 447 205973 3.9 13.5 Kulutus 373945 381872 3.7 2.1 Yksityinen kulutus 265673 273946 3.8 3.1 Julkinen kulutus 108272 107926 3.5-0.3 Kiinteät investinnit 90004 100172 8.4 11.3 Yksityiset kiinteät investinnit 75262 84752 8.0 12.6 Julkiset kiinteät investinnit 14742 15420 10.5 4.6 Varastjen muuts ja tilastvirhe 17399 18799-15.4 8.0 Varastjen muuts 2818 4585-56.9 62.7 Tilastvirhe 14581 14214 4.0-2.5 Var.muuts+til.v % ed.v.kk.kys~nnästä -0.5 0.2 Kknaiskysyntä 662795 706816 3.8 6.6 Ktimanen kknaiskysyntä 481 348 500843 3.7 4.1 e 1998 e 1999 e2000 572685 593183 611 396 4.1 3.6 3.1 166703 177 429 189892 6.4 6.4 7.0 739387 770612 801288 4.6 4.2 4.0 221 359 235080 249593 7.5 6.2 6.2 391 095 399040 405664 2.4 2.0 1.7 282657 290090 296026 3.2 2.6 2.0 108438 108951 109638 0.5 0.5 0.6 109726 118291 126667 9.5 7.8 7.1 94657 102998 111082 11.7 8.8 7.8 15069 15293 15585-2.3 1.5 1.9 17207 18201 19364-8.5 5.8 6.4 2993 3987 5150-34.7 33.2 29.2 14214 14214 14214 0.0 0.0 0.0-0.2 0.1 0.2 739387 770612 801 288 4.6 4.2 4.0 518028 535532 551 695 3.4 3.4 3.0

3. HUOLTOTASE, käypiin hintihin, Mmk ja %-muutkset 1996 e 1997 Bruttkansantute mh 576922 618045 4.9 7.1 Tavariden ja palvelusten tunti 171 115 190193 6.2 11.1 Kknaistarjnta 748037 808238 5.2 8.0 Tavariden ja palvelusten vienti 217493 246431 4.9 13.3 Kulutus 441030 457579 5.5 3.8 Yksityinen kulutus 314451 328693 5.4 4.5 Julkinen kulutus 126579 128886 5.7 1.8 Kiinteät investinnit 92532 104664 8.7 13.1 Yksityiset kiinteät investinnit 76900 87880 8.6 14.3 Julkiset kiinteät investinnit 15632 16784 9.3 7.4 Varastjen muuts ja tilastvirhe -3018-436 -590.0-85.6 Var.muuts+til.v % ed.v.kk.k;ts;tnnästä -0.5 0.3 Kknaiskysyntä 748 037 808238 5.2 8.0 Ktimainen kknaiskysyntä 530544 561 807 5.3 5.9 e 1998 e 1999 e2000 657147 694807 733291 6.3 5.7 5.5 204143 222625 243152 7.3 9.1 9.2 861290 917431 976443 6.6 6.5 6.4 268300 290435 313623 8.9 8.3 8.0 477 654 499209 521398 4.4 4.5 4.4 345181 362638 379135 5.0 5.1 4.5 132472 136571 142264 2.8 3.1 4.2 118583 133166 148346 13.3 12.3 11.4 102106 115799 129882 16.2 13.4 12.2 16477 17368 18464-1.8 5.4 6.3-3246 -5378-6925 644.6 65.7 28.8-0.3-0.2-0.2 861290 917431 976443 6.6 6.5 6.4 592990 626997 662820 5.6 5.7 5.7

4. HUOLTOTASE, HINNAT, indeksi 1990=100 ja %-muutkset 1996 e 1997 Bruttkansantute mh 111.1 112.3 1.3 1.1 Tavariden ja palvelusten tunti 119.4 121.3 1.8 1.6 Kknaistarjnta 112.9 114.3 1.4 1.3 Tavariden ja palvelusten vienti 119.9 119.6 1.0-0.3 Kulutus 117.9 119.8 1.7 1.6 Yksityinen kulutus 118.4 120.0 1.6 1.4 Julkinen kulutus 116.9 119.4 2.1 2.2 Kiinteät investinnit 102.8 104.4 0.4 1.6 Yksityiset kiinteät investinnit 102.2 103.6 0.6 1.4 Julkiset kiinteät investinnit 106.0 108.8-1.1 2.6 Kknaiskysyntä 112.9 114.3 1.4 1.3 Ktimainen kknaiskysyntä 110.2 112.2 1.6 1.8 e1998 e 1999 e2000 114.7 117.1 119.9 2.1 2.1 2.4 122.5 125.5 128.0 0.9 2.5 2.1 116.5 119.0 121.9 1.9 2.2 2.4 121.2 123.5 125.6 1.4 1.9 1.7 122.1 125.1 128.5 1.9 2.4 2.7 122.1 125.0 128.1 1.8 2.4 2.5 122.2 125.3 129.8 2.3 2.6 3.5 108.1 112.5 117.1 3.5 4.2 4.0 107.8 112.4 116.9 4.1 4.2 4.0 109.3 113.6 118.5 0.5 3.9 4.3 116.5 119.0 121.9 1.9 2.2 2.4 114.5 117.1 120.1 2.0 2.3 2.6 5. KANSAINVÄLINEN KEHITYS, ind.1990=100 ja %-muutkset 1996 e 1997 Vienti markkiniden kasvu 140.5 149.8 7.9 6.7 Kilpailevat maailmanmarkkinahinnat 123.3 130.5-0.7 5.9 Kilpailijiden teii. tutt. vientihinta 129.5 134.2 2.6 3.6 HWWA TeII. raaka-ainehinnat (pl. energia),fim 107.3 119.5-8.1 11.3 HWWA Energia raaka-aineet, USD 91.0 87.8 15.4-3.5 Sumen Pankin valuuttaindeksi, 1982=100 115.3 118.4 3.3 2.7 USD-avistakurssi, FIM/USD 4.6 5.2 5.2 13.0 SP:n ulkm. netts. valuuttaindeksin muuts 0.03 0.29 e 1998 e1999 e2000 157.3 168.2 179.4 5.0 7.0 6.7 131.2 134.3 136.2 0.5 2.4 1.4 138.4 140.3 143.0 3.2 1.4 1.9 121.2 127.0 127.2 1.5 4.7 0.2 74.0 78.4 81.8-15.7 5.9 4.3 119.5 118.8 117.9 0.9-0.6-0.8 5.5 5.3 5.2 5.0-2.0-1.9 0.00 0.00 0.00

6. ULKOMAANKAUPPA, HINNAT, ind.1990=100 ja %-muutkset 1996 e 1997 Vientihinnat Tavariden viennin hinta (SNA) 119.0 118.0 0.5-0.8 Palvelusten viennin hinta (SNA) 125.0 128.9 3.7 3.2 Tavariden ja palvelusten viennin hinta (SNA) 119.9 119.6 1.0-0.2 Tuntihinnat Investintitavarat (PNO=.1912) 115.8 117.5 1.3 1.4 Kulutustavarat (PNO=.2778) 121.7 122.9 0.9 1.0 Raaka-aineet ja tutanthyödykkeet,(pno=.531 0) 122.6 124.0 2.0 1.1 Tavariden tunnin hinta (SNA) 118.4 119.7 1.5 1.1 Palvelusten tunnin hinta (SNA) 124.0 129.2 3.4 4.2 Tavariden ja palvelusten tunnin hinta (SNA) 119.4 121.4 1.8 1.6 Vaihtsuhde (SNA) 100.5 98.6-1.0-1.8 e 1998 e 1999 e2000 119.4 121.7 123.6 1.2 1.9 1.6 132.1 135.3 138.9 2.5 2.4 2.6 121.2 123.5 125.7 1.3 1.9 1.7 119.7 122.2 124.7 1.9 2.1 2.0 125.4 128.3 131.0 2.1 2.3 2.1 122.9 125.8 128.1-0.9 2.4 1.8 120.3 123.1 125.4 0.5 2.3 1.9 132.9 136.6 140.1 2.9 2.8 2.5 122.5 125.5 128.0 0.9 2.5 2.1 99.3 98.9 98.5 0.7-0.5-0.4 7. ULKOMAANKAUPPA, määrän %-muutkset Vienti 1996 e 1997 e 1998 e 1999 e2000 Tavariden vienti (SNA) 5.0 15.3 Palvelusten vienti (SNA) -1.7 3.8 Tavariden ja palvelusten vienti (SNA) 3.9 13.5 7.8 6.4 6.4 5.8 5.0 4.8 7.5 6.2 6.2 Tunti Tavariden tunti (SNA) 8.4 11.1 Palvelusten tunti (SNA) -10.4 1.6 Tavariden ja palvelusten tunti (SNA) 4.3 9.3 Vienti markkinat 7.9 6.7 6.2 6.2 6.8 7.1 7.7 8.0 6.4 6.4 7.0 5.0 7.0 6.7

8. KULUTUS, 1990-Mmk ja %-muutkset KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUSALTTIUS 1996 e 1997 Yksityiset kulutusment 265673 273946 3.8 3.1 Julkiset kulutusment 108272 107926 3.5-0.3 Valtin kulutusment 33874 33936 1.4 0.2 Kuntien kulutusment 71600 71242 4.4-0.5 Ssiaaliturvarahastjen kulutusment 2798 2748 4.5-1.8 Kulutusment 373945 381872 3.7 2.1 Ktitaluksien (sis.vty:t) käytett. leva tul 318446 337839 2.9 6.1 Käytettävissä leva leva reaalitul 269050 281 582 1.3 4.7 Kulutusalttius, % 98.7 97.3 e 1998 e1999 e2000 282657 290090 296026 3.2 2.6 2.0 108438 108951 109638 0.5 0.5 0.6 33936 34004 34208 0.0 0.2 0.6 71741 72171 72676 0.7 0.6 0.7 2762 2776 2753 0.5 0.5-0.8 391 095 399040 405664 2.4 2.0 1.7 353719 371 816 386381 4.7 5.1 3.9 289657 297446 301 691 2.9 2.7 1.4 97.6 97.5 98.1 9. KIINTEÄT INVESTOINNIT, määrät, 1990-Mmk ja %-muutkset 1996 e 1997 Yksityiset investinnit 75262 84752 8.0 12.6 Yksityiset tutannlliset investinnit 54879 58200 11.3 6.1 Tellisuus 18943 18291 9.0-3.4 Muu yksityinen sektri 35936 39909 12.5 11.1 Asuinrakennusinvestinnit 20383 26552-0.1 30.3 Julkiset investinnit 14742 15420 10.5 4.6 Valti 6763 6784 3.7 0.3 Kunnat 7839 8490 14.8 8.3 Ssiaaliturvarahastt 140 146-1372.7 4.3 Kiinteät investinnit 90004 100172 8.4 11.3 e1998 e 1999 e2000 94657 102998 111082 11.7 8.8 7.8 64538 71214 78433 10.9 10.3 10.1 19468 21432 23489 6.4 10.1 9.6 45070 49782 54944 12.9 10.5 10.4 30119 31784 32649 13.4 5.5 2.7 15069 15293 15585-2.3 1.5 1.9 6499 6538 6564-4.2 0.6 0.4 7989 8085 8279-5.9 1.2 2.4 581 670 742 297.9 15.3 10.8 109726 118291 126667 9.5 7.8 7.1

10. TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN (ARVONLlSÄVS), 1990-Mmk 1996 e 1997 e 1998 Tellisuus 130414 142462 150878 3.3 9.2 5.9 Muu yksityinen sektri 248190 262421 273693 4.5 5.7 4.3 Julkinen timinta 80113 81275 81856 1.9 1.5 0.7 Bruttkansantute, th 458717 486158 506427 3.7 6.0 4.2 Välilliset vert miinus tukipalkkit 60778 63964 66258 2.7 5.2 3.6 Bruttkansantute, mh 519495 550122 572685 3.6 5.9 4.1 e 1999 e2000 159538 167879 5.7 5.2 282990 290405 3.4 2.6 82256 82780 0.5 0.6 524784 541064 3.6 3.1 68398 70332 3.2 2.8 593183 611 396 3.6 3.1 11. TVÖVOIMATASE, tuhatta henkeä, %-muuts 1.) 1996 e 1997 e 1998 (Työvimatiedustelun mukainen) Työlliset 2096 2170 2220 1.3 3.5 2.3 Työttömät 408 367 317-5.2-10.0-13.6 Työvima 2504 2537 2537 0.2 1.3 0.0 Työikäinen väestö 3850 3863 3865 0.3 0.3 0.1 Työvimasuus, % 65.0 65.7 65.6 Työttömyysaste, % 16.3 14.5 12.5 e 1999 e2000 2245 2286 1.2 1.8 306 285-3.3-7.1 2552 2571 0.6 0.7 3869 3873 0.1 0.1 65.9 66.4 12.0 11.1 1.) Vuden 1997 alusta työvimatiedustelun uudistus.

12. ANSIOTASO JA TUOTTAVUUS, %-muutkset 1996 e 1997 Ansitasindeksi 4.0 2.0 Spimuspalkat 3.2 1.3 Yksityinen sektri 3.1 1.3 Tellisuus 2.4 1.1 Muu yksityinen sektri 3.4 1.3 Julkinen sektri 3.4 1.5 Reaaliansitas 2.3 0.6 Kk talus Ansitas 4.0 2.0 Yksikkötyökustannukset 1.0-2.1 Työajan yksikköhinta 2) 2.9 1.5 Tuttavuus 2.6 4.5 Tellisuus Ansitas 3.8 2.4 Keskipalkka 1) 3.3 2.9 Yksikkötyökustannukset -0.1-3.4 Työajan yksikköhinta 2) 2.1 2.8 Tuttavuus 2.1 6.0 T~öntuttavuus Kk talus 2.6 4.5 Tellisuus 2.1 6.0 Muu yksityinen sektri 3.5 4.6 Julkinen sektri 0.8 0.7 Yksikkötyökustannukset Kk talus 1.0-2.1 Tellisuus -0.1-3.4 Muu yksityinen sektri 0.7-2.0 Julkinen sektri 3.3 1.1 Keski~alkka 1} Tellisuus 3.3 2.9 Muu yksityinen sektri 3.0 1.8 Julkinen 4.9 2.9 Ansitas Tellisuus 3.8 2.4 Muu yksityinen sektri 4.0 1.9 Julkinen 4.0 2.2 e 1998 e 1999 4.1 3.5 2.7 1.7 2.6 1.7 2.6 1.7 2.6 1.7 2.6 1.7 2.2 1.1 4.1 3.5 0.8 1.5 4.3 4.0 3.2 2.3 4.7 3.4 4.8 3.8 0.0-0.6 4.9 3.8 5.1 4.5 3.2 2.3 5.1 4.5 2.8 1.8 0.9 0.1 0.8 1.5 0.0-0.6 1.9 2.5 1.7 3.6 4.8 3.8 4.7 4.2 3.1 3.5 4.7 3.4 4.0 3.5 3.7 3.5 e2000 3.7 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 1.2 3.7 2.3 4.1 1.7 3.7 4.0 0.4 4.0 3.6 1.7 3.6 1.0 0.1 2.3 0.4 3.4 3.7 4.0 4.3 3.8 3.7 3.7 3.8 1) Keskipalkka = palkkasumma I palkansaajien tehdyt työtunnit 2) Työajan yksikköhinta = palkkasumma + ss.vak. maksut I palkansaajien tehdyt työtunnit

13. KESKEISET HINNAT, 1990=100 1996 e 1997 Yksityisen kulutuksen hinta 118.4 1.6 120.0 1.4 Kuluttajahintaindeksi 112.6 114.0 0.6 1.2 EU:n yhdenmuk. kuluttajah.ind. 1996==100, Sumi 100.0 101.2 0.9 1.2 Phjainflaatiindikaattri 111.4 112.3 0.1 0.7 Asuntjen hintaindeksi 70.2 82.5 5.5 17.5 Asumiskust. hinta kuluttajahintaindeksissä 55.8 57.9-9.7 3.8 Netthintaindeksi 106.1 107.1-0.4 0.9 Vertariffi-indeksi 135.9 138.8 3.5 2.1 Vertariffi-indeksi, välilliset vert 123.4 124.9 2.1 1.2 Vertariffi-indeksi, tukipalkkit 76.3 72.5-6.2-5.0 Tutannn hintaindeksit Yksityinen sektri 108.5 108.6 0.5 0.1 - palvelukset 108.0 107.9 1.1-0.1 - palvelukset pl. asuntjen hall. ja vukraus 106.1 105.5 0.9-0.5 - ktimarkkinilla myyty tellisuustutant 105.0 106.3-0.8 1.3 - tellisuus 109.4 109.8-0.4 0.3 Arvnlisäyksen deflaattrit BKT:n hinta, th 109.3 109.9 0.3 0.6 Tellisuus 100.6 101.2-2.9 0.6 Muu yksityinen sekt. 110.5 110.8 1.1 0.4 - jsta asuntjen hall. ja vukraus 139.2 146.9 3.3 5.5 Julkinen timinta 120.1 122.3 3.0 1.9 e 1998 e 1999 e2000 122.1 125.0 128.1 1.8 2.4 2.5 116.3 119.2 122.2 2.0 2.4 2.5 103.1 105.4 107.7 1.8 2.2 2.2 114.2 117.0 119.9 1.8 2.4 2.5 88.4 93.3 99.1 7.2 5.5 6.3 61.6 65.0 69.4 6.3 5.5 6.8 109.2 112.0 115.0 2.0 2.6 2.7 142.0 144.9 147.8 2.3 2.0 2.0 127.4 129.6 132.0 2.0 1.8 1.8 71.4 70.3 69.7-1.6-1.5-0.8 110.1 112.6 115.2 1.4 2.2 2.3 109.5 112.2 115.2 1.4 2.5 2.7 106.8 109.5 112.4 1.3 2.5 2.7 107.7 109.7 111.6 1.3 1.8 1.8 111.2 113.2 115.1 1.3 1.8 1.7 112.3 114.5 117.2 2.1 2.0 2.4 103.0 103.9 104.7 1.8 0.9 0.7 113.7 116.7 120.1 2.6 2.6 3.0 152.2 156.0 160.2 3.6 2.5 2.7 124.5 127.8 132.7 1.8 2.7 3.9

14. YRITI ÄJÄ TOIMINTA 1996 e 1997 Yksityisen sektrin tutant, määrän %-muuts 4.1 6.9 Tellisuus 3.3 9.2 Muu yrittäjätiminta 4.5 5.7 Kiinteät investinnit, määrän %-muuts 11.3 6.1 Tellisuus 9.0-3.4 Muu yrittäjätiminta 12.5 11.1 Brutttiminta~lijäämä, % jalstusarvsta Tellisuus 45.5 47.7 Muu yrittäjätiminta 50.6 51.8 Yritysten bruttkassavirta, % jalstusarvsta Tellisuus 36.6 33.9 Muu yrittäjätiminta 15.8 17.5 Timinta~liiäämä, % jalstusarvsta Tellisuus 31.7 32.3 Muu yrittäjätiminta 31.5 34.4 Yritysten lutt, % BKT:sta 51.0 46.1 Lutt arvnlisä;tksestä Tellisuus mk-määräiset 46.0 41.5. valuuttamääräiset 50.5 48.3 Muu yrittäjätiminta mk-määräiset 51.6 47.2 valuuttamääräiset 9.6 6.2 e 1998 e 1999 e2000 4.9 4.2 3.6 5.9 5.7 5.2 4.3 3.4 2.6 10.9 10.3 10.1 6.4 10.1 9.6 12.9 10.5 10.4 48.6 49.3 49.5 52.1 52.1 51.9 38.5 40.4 41.4 16.6 15.4 14.6 34.9 36.0 36.4 34.5 34.0 33.3 44.7 42.4 39.7 49.0 42.3 30.9 30.4 18.4 5.4 51.5 57.6 66.0 3.2 1.2-0.8 15. KOTITALOUKSIEN TULOT, KYSYNTÄ JA SÄÄSTÄMINEN 1996 e1997 Käytettävissä leva reaalitul, %-muuts 1.3 4.6 Yksityinen kulutus, %-muuts 3.8 3.1 Asuntinvestinnit, %-muuts -0.1 30.3 Pankkilutt, %-muuts -1.7 1.8 Su~~ea nettvarallisuus, %-muuts 11.4 15.4 Nettsäästämisaste, % 1.2 2.7 Pankkilutt, % käytettävistä levista tulista 52.2 50.1 Pankkilutt, % suppeasta nettvarallisuudesta 31.4 27.7 e1998 e 1999 e2000 2.9 2.7 1.4 3.2 2.6 2.0 13.4 5.5 2.7 3.3 4.2 6.5 7.0 7.2 6.2 2.4 2.5 1.9 49.4 49.0 50.2 26.7 26.0 26.0

16. VALTION MENOT, MMK ja %-muutkset Krkment Tukipalkkit Tulnsiirrt ktitaluksille Tulnsiirrt kunnille Tulnsiirrt ssiaaliturvarahastilie Tulnsiirrt ulkmaille Käytettävissä leva tul + Kulutusment - Investintiment - Kiinteän pääman pistt + Valtin päämansiirrt + Nettlutnant = Valtin ment 1996 e 1997 30188 32952 16.8 9.2 15936 13854-8.4-13.1 21435 22909 3.0 6.9 32536 28106-17.0-13.6 40311 39579 6.7-1.8 6737 7258 9.5 7.7 4879 19027-159.9 290.0 39178 39817 3.5 1.6 7405 7592 1.9 2.5 3261 3442 3.3 5.6-3645 -142 24.6-96.1-42088 -25082-20.7-40.4 194254 188935 1.0-2.7 e 1998 e 1999 e2000 34536 35274 35760 4.8 2.1 1.4 13300 12784 12285-4.0-3.9-3.9 23452 23978 24730 2.4 2.2 3.1 27454 28603 29396-2.3 4.2 2.8 39126 38627 38406-1.1-1.3-0.6 7715 8135 8525 6.3 5.4 4.8 27849 35116 44572 46.4 26.1 26.9 40833 42247 43995 2.6 3.5 4.1 7369 7756 8145-2.9 5.3 5.0 3529 3737 3956 2.5 5.9 5.9-1050 -1150-1250 638.4 9.5 8.7-17874 -12301-4861 -28.7-31.2-60.5 191 305 194817 198535 1.3 1.8 1.9

17. VALTION TULOT, MMK ja %-muutkset 1996 e1997 Tutannntekijätult tult 8749-4.6 9697 10.8 Välilliset vert 82222 8.7 89507 8.9 Arvnlisäver 42103 14.0 45400 7.8 Välittömät vert 47058 20.4 51200 8.8 Paklliset maksut ja sakt 2829 2542-0.8-10.1 Työnantajain tdelliset ja laskennalliset. stumaksl 4552 4579-7.9 0.6 Vakuutettujen tdelliset stumaksut 1332 1471-0.1 10.4 Muut tulnssiirrt 5424 4857-12.5-10.5 Tult yhteensä 152166 163853 9.3 7.7 e 1998 e 1999 e2000 9378 9791 10159-3.3 4.4 3.8 94693 99929 105137 5.8 5.5 5.2 47543 50035 52647 4.7 5.2 5.2 55031 57532 62183 7.5 4.5 8.1 2725 2908 3091 7.2 6.7 6.3 4759 5020 5295 3.9 5.5 5.5 1595 1687 1760 8.4 5.8 4.3 5250 5650 6050 8.1 7.6 7.1 173431 182517 193675 5.8 5.2 6.1 18. VALTION KASSA-ALIJÄÄMÄ JA RAHOITUSLIIKETOIMET, Mmk 1996 e 1997 Valtin tult 152166 163853 Valtin ment 194254 188935 Valtin nettlutnant -42088-25082 Tulylijäämä (kassaperusteinen) -32967-13693 - jsta krjaustermi 9121 11389 Finanssisijitukset, nett -3863-2815 Valtin asuntlainat, nstetut 3633 5274 Asuntlainat, takaisinmaksetut (-) -3285-3040 Pankkituki, nett 4000 0 Muut finanssisijitukset, nett -485 582 Nettrahitustarve (-) -36830-16508 Valuuttalutt -4266-13365 Valtin kassa-aseman muuts -3176-4445 Markkalutt 37920 25429 e 1998 e1999 e2000 173431 182517 193675 191 305 194817 198535-17874 -12301-4861 -10333-7301 -1 861 7541 5000 3000-942 -942-942 4000 4000 4000-3058 -3058-3058 0 0 0 0 0 0-11 275-8243 -2803 0 0 0 0 0 0 11275 8243 2803

19. KANSANTULO, Mmk ja %-muutkset Ktimaiset tutannntekijätult Palkat ktimaasta Työnantajain ssiaalivakuutusmaksut Timintaylijäämä Tutannntekijätult ulkmailta, nett Palkat ja ss.vakuutusmaksut. ulkmailta.,nett Välilliset vert ulkmailta, nett Välilliset vert miinus tukipalkkit Kansantul Netttulnsiirrt ulkmailta Kansantaluden käytettävissä leva tul Ktitaludet Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Yritykset Rahituslaitkset 1996 e 1997 422611 452555 4.5 7.1 231 238 241 638 5.4 4.5 63490 64179 2.3 1.1 127883 146738 4.1 14.7-19308 -18194-8.1-5.8 48 42 33.3-12.5-984 -940-4.4-4.5 66563 75921 13.8 14.1 468932 509396 6.4 8.6-4054 -4187 155.0 3.3 464878 505209 5.8 8.7 318446 337839 2.9 6.1 4879 19027-159.9 290.0 88285 86952 7.2-1.5 22498 21383-8.1-5.0 24301 33602-13.8 38.3 6469 6406 129.2-1.0 e 1998 e 1999 e2000 482734 509962 536869 6.7 5.6 5.3 253498 266548 281275 4.9 5.1 5.5 67764 71475 75387 5.6 5.5 5.5 161 472 171 939 180208 10.0 6.5 4.8-6090 -3365-219 -66.5-44.7-93.5 50 50 50 19.0 0.0 0.0-986 -986-986 4.9 0.0 0 81 660 87364 93024 7.6 7.0 6.5 557318 592975 628689 9.4 6.4 6.0-16982 -17557-18105 305.6 3.4 3.1 540336 575418 610584 7.0 6.5 6.1 353719 371 816 386381 4.7 5.1 3,9 27849 35116 44572 46.4 26.1 26.9 88073 90720 94493 1.3 3.0 4.2 25105 27280 30559 17.4 8.7 12.0 37590 40386 44379 11.9 7.4 9.9 8000 10100 10200 24.9 26.2 1.0

20. VEROASTE ET Välittömät vert, % BKT:sta Välilliset vert,% BKT:sta SOTU-maksut, % BKT:sta Paklliset maksut ja sakt, % BKT:sta VEROASTE, % BKT:sta {SNA} Ansitulnsaajien Valtin keskimääräinen veraste, % rajaveraste (estimaatti), % Yhteensä keskimääräinen veraste, % rajaveraste (estimaatti), % Kunnallisveräyrin keskihinta, p Yhtiöverkanta ALV-% Efektiivinen veraste, muut hyödykevert Efektiivinen veraste, h~öd~ketuki~alkkit Yhteisöjen välittömät vert, % Bkt:sta Tukipalkkit, % BKT:sta Valtin tulnsiirrt ktitaluksille, % BKT:sta Kuntien tulnsiirrt ktitaluksille, % BKT:sta Sturahastjen tulns. ktitaluksille, % BKl 1996 e 1997 19.0 18.9 14.3 14.5 15.3 14.6 0.5 0.4 49.0 48.3 11.1 10.3 22.0 20.8 36.8 35.3 47.6 45.9 17.51 17.43 0.28 0.28 18.03 18.03 1.30 1.31 1.16 0.77 2.9 4.0 2.9 2.3 3.7 3.7 1.1 1.1 19.2 17.9 e 1998 e 1999 e2000 18.5 18.1 18.2 14.4 14.4 14.3 14.3 14.0 14.0 0.4 0.4 0.4 47.6 47.0 47.0 10.2 10.2 10.5 20.8 20.5 20.9 35.1 34.8 35.1 45.6 45.2 45.5 17.55 17.55 17.55 0.28 0.28 0.28 18.03 18.03 18.03 1.33 1.33 1.33 0.71 0.65 0.59 3.8 3.4 3.4 2.1 2.0 1.8 3.6 3.5 3.4 1.0 1.0 1.0 17.0 16.2 15.7

21. MAKSUTASE, Mmk Tavariden vienti (SNA) Tavariden tunti (SNA) Kauppatase (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tunti (SNA) Palvelusten tase (SNA) Tavariden ja palvelusten tase {SNA~ TUult ja tulnsiirrt, nett - päämakrvaukset ulkmailta, nett, mmk (SNA) - netttulnsiirrt ulkmailta, mmk (SNA) Vaihttase Yksityisen pääman netttunti Valtin ulkmainen lainantt,nett SP:n valuuttavarannn muuts (lisäys -) Rahitusjäämät Ktitaludet ja VTY:t Yritykset Rahituslaitkset Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Rahitusjäämät, % BKT:sta Ktitaludet ja VTY:t Yritykset Rahituslaitkset Valti Kunnat Ssiaaliturvarahastt Vaihttase 1996 e 1997 182436 208866 138106 155228 44330 53638 35057 37565 33009 34965 2048 2600 46378 56238-24346 -23321-17525 -16112-6821 -7209 22032 32917-43182 -16172 7075-5956 14075-10788 6877 5394 24692 26283 10368 9058-42088 -25082 2392-1 011 19791 18275 1.2 0.9 4.3 4.3 1.8 1.5-7.3-4.1 0.4-0.2 3.4 3.0 3.8 5.3 e 1998 e 1999 e2000 227588 246656 266518 165624 179953 195917 61964 66703 70601 40712 43779 47105 38519 42672 47234 2193 1 107-129 64157 67810 70472-24058 -21 908-19310 -16232-13507 -10360-7826 -8401-8950 40099 45902 51161-49984 -50902-56161 10000 5000 5000-115 0 0-866 -3486-7892 29537 29637 27890 9522 10242 11 354-17874 -12301-4861 -1873-1858 -2162 21652 23668 26833-0.1-0.5-1.1 4.5 4.3 3.8 1.4 1.5 1.5-2.7-1.8-0.7-0.3-0.3-0.3 3.3 3.4 3.7 6.1 6.6 7.0

22. KESKUSPANKKIRAHA-ASETELMA Ulkmaiset nettsaatavat Valuuttavarant Muut ulkmaiset nettsaatavat Sijitustdistukset Nettsaamiset rahituslaitksilta Nettsaamiset julkiselta sektrilta Yrit;t:sten nettvelka Sumen Pankille Keskuspankkiraha Liikkeessä leva raha Paklliset reservit Vapaat reservit SP:n ma Eääma ja muut erät nett Keskuspankkiraha Yleisön käteissuhde (c) Pankkien varantsuhde (r) Vähimmäisvarantvelvitteet,% - likvideistä talletuksista - muista talletuksista - muusta ktim ve:sta Rahakerrin 1/~c+r~1-c~~ Raha-aggregaatit, Mmk M1, Mmk %-muuts M2, Mmk %-muuts - jsta pankkitalletukset, Mmk %-muuts M3, Mmk %-muuts yleisöllä levat sijitustdistukset %-muuts 1996 e 1997 34571 49885 36397 51455-1 826-1570 -15530-10500 4978-7842 1906 2015 1692 1730 27616 35288 16891 17817 6625 6903-721 0 4821 10568 27616 35288 0.056 0.058 0.023 0.024 2.0 2.0 1.5 1.5 1.0 1.0 12.8 12.5 204 834 215763 16.4 5.3 297292 305596-2.1 2.8 283646 291 079-2.7 2.6 325473 353735-1.3 8.7 28181 48139 8.3 70.8 e 1998 e 1999 e2000 50000 50000 50000 52098 52098 52098-2098 -2098-2098 -10500-10500 -10500-463 -325-254 2015 2015 2015 770 770 770 41822 41 960 42031 18472 19230 19853 7136 7357 7588 0 0 0 16213 15373 14591 41822 41960 42031 0.058 0.058 0.058 0.024 0.024 0.024 2.0 2.0 2.0 1.5 1.5 1.5 1.0 1.0 1.0 12.5 12.4 12.4 223644 231480 239882 3.7 3.5 3.6 315912 326266 336812 3.4 3.3 3.2 300793 310441 320417 3.3 3.2 3.2 364783 374955 385305 3.1 2.8 2.8 48871 48689 48492 1.5-0.4-0.4

23. PANKIT Yleisön pankkilutt yhteensä Pankkilutt ktitaluksille Pankki lutt yrityksille Markkalutt Valuuttamääräiset Pankkien kassat Valtin bligaati- ja velkasit. lainat Pankkien reservit (paklliset + vapaat) Yleisön markkatalletukset Yleisön hallussa levat sijitustdistukset Valtin kassa SP:n muut nettsaamiset rahituslaitksilta 1996 e 1997 265374 261306-2.0-1.5 166350 169316-1.7 1.8 99024 91990-2.4-7.1 77223 77350 8.5 0.2 21801 14640-28.0-32.9 3245 3300 1.1 1.7 50784 57726-12.1 13.7 5904 6903-9.6 16.9 283646 291079-2.7 2.6 28181 48139 8.3 70.8 39066 34622-7.5-11.4 10882-939 -723.4-108.6 e 1998 267614 2.4 174897 3.3 92717 0.8 80279 3.8 12438-15.0 3353 1.6 56254-2.6 7136 3.4 300792 3.3 48871 1.5 34622 0.0 6673-810.3 e 1999 e2000 279465 293277 4.4 4.9 182238 194108 4.2 6.5 97226 99169 4.9 2.0 89498 91809 11.5 2.6 7729 7360-37.9-4.8 3405 3458 1.5 1.6 56240 56239 0.0 0.0 7357 7588 3.1 3.1 310441 320417 3.2 3.2 48689 48492-0.4-0.4 34622 34622 0.0 0.0 7032 7334 5.4 4.3 24. KOROT, % 3 kk krikrk (1) Saksan 3 kk krk Markkinarahan krk ~3 kk helibr} 5 v. markkinakrk (2) Valtin verllisen blisaatin 4-5 v. krk ~3} Pankkien keskimääräinen antlainauskrk Talletuspankkien uusien luttjen keskikrk Pankkitalletusten keskikrk Peruskrk 1996 e 1997 4.4 4.3 3.3 3.3 3.6 3.2 6.8 5.7 6.0 4.9 6.5 5.6 5.5 4.8 2.1 1.5 4.4 4.0 e 1998 4.2 3.6 3.6 5.9 5.1 5.7 5.1 1.5 4.0 e 1999 e2000 4.3 4.3 3.8 3.8 3.8 3.8 5.9 5.9 5.1 5.1 5.8 5.9 5.2 5.2 1.5 1.6 4.0 4.0 (1) ecun krikrk (2) krk S6015.MY, ennen vutta 1988 verllisten kiinteäkrkisten JVK:iden pörssitutt (pl. valti, mat. 3-6 v.) (3) krk PV45.M, ennen vutta 1986 RDEB

25. JULKINEN VELKA Julkisen sektrin EMU-VELKA (ESA-määr.) - muuts, Mmk - % BKT:sta Sulautuserä yhteensä, Mmk - muuts, Mmk Valtin velka, Mmk - muuts, Mmk - % BKT:sta Valtin velka, pl. budjettit. velka valtin eläke - muuts, Mmk - % BKT:sta Valtin valuuttamääräinen velka, Mmk - muuts, Mmk Valtin markkamääräinen velka, Mmk - muuts, Mmk 1996 e 1997 332488 344 951 13147 12463 57.6 55.8 110007 116743 16282 6736 407787 430601 36182 22814 70.7 69.7 395487 418301 36182 22814 68.6 67.7 175008 168556 2707-6452 232779 262045 33475 29266 e 1998 e1999 e2000 353288 357359 360124 8337 4071 2766 53.8 51.4 49.1 124743 128743 128743 8000 4000 0.0 445065 451 278 451 881 14464 6213 604 67.7 65.0 61.6 432648 438861 439464 14347 6213 603.5 65.8 63.2 59.9 168283 167253 166053-274 -1030-1199.3 276782 284025 285828 14737 7243 1803

Kuviliite Kuvi 1. Kuvi 2. Kuvi 3. Kuvi 4. Kuvi 5. Kuvi 6. Kuvi 7. Kuvi 8. Kuvi 9. Kuvi 10. Kuvi 11. Kuvi 12. Kuvi 13. Kuvi 14. Kuvi 15. Kuvi 16. Kuvi 17. Kuvi 18. Kuvi 19. Kuvi 20. Kuvi 21. Kuvi 22. Kuvi 23. Kuvi 24. Kuvi 25. Kuvi 26. Taluden keskeiset tasapainluvut Kansainvälinen talus ja Sumi Kansainvälinen talus ja Sumi Kansainvälinen talus ja Sumi Kysyntä ja tarjnta Tutant timialittain Työvimatase Vienti ja tunti Ulkmaankauppahinnat Vaihtsuhde Kiinteät investinnit timialittain Investintiaste timialittain Päämakanta Ktitaluksien tult, tulnkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen talus Kustannukset ja hinnat Ansitas Työkustannukset ja tutannn hinnat Kuluttajahinnat Vaihttase ja ulkmainen velka Säästämis- ja investintiaste Markkinakrt Pankkikrkja Raha-aggregaatit Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus

Kuvi 1. Taluden keskeiset tasapainluvut 8 Bruttkansantute % 20 Työttömyysaste 1) % 6 4 15 2 0 10-2 -4 5-6 -8 1990 1992 1994 1996 1998 2000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 1) Katks vuden 1997 alussa 10 Vaihttase %BKT:sta 6 Phjainflaati % 8 5 6 4 2 0 4 3 2-2 -4 0-6 1990 1992 1994 1996 1998 2000-1 1990 1992 1994 1996 1998 2000 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Julkisen sektrin emu-jäämä 1990 1992 1994 1996 1998 2000 Julkisen sektrin emu-velka %BKT:sta r,----------------------------, 60 1------ 50 1-------- 40 1----- 301----- 20 10 1990 1992 1994 1996 1998 2000

150 Kuvi 2. Kansainvälinen talus ja Sumi Bruttkansantute Määrän indeksi, 1986=100 140 130 120 110 100 90 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Sumi """"""EU 10 Bruttkansantute Määrän prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä (tasitus: 2 neljänneksen liu kuva keskiarv) 5-5 -10 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Sumi -EU

260 Kuvi 3. Kansainvälinen talus ja Sumi Määrän indeksi, 1986=100 240 220 200 180 160 140 120 ~, V"", ~"",#' 100 1986 1988 1990 -Kilpailijamaiden tunti (=kysynnän määrä)./ ~ f 4l,;#4/ ~#~+# ~ / ~/ ~. ~ JV" // 1992 1994 1996 1998 -'''''''Tavaravienti 2000 16 Sumen vientimarkkinat, kysynnän (=tunnin) määrä Prsenttim uuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä 12 8 4-4 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Kaikki alueet *"-~Sumen viennille tärkeät maat

Kuvi 4. Kansainvälinen talus ja Sumi 8 Ku luttajah in nat Prsenttim u uts edellisestä vudesta 6 4 2 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 120 Tellisuuden suhteelliset yksikkötyökustannukset, S um i/kilpailijam aat Indeksi 1982=100 100 80 60 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Samassa valuutassa - Kansallisissa valuutissa

Kuvi 5. Kysyntä ja tarjnta, vlyymi-indeksi 1990=100 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 4 neljänneksen liukuva summa, indeksi 1990=100 Indeksi 1990=100 -"'" ~j\"~""",,,, ~.~l"r' -".... ".. /,-./ l/a %-yks. L ~ ~- \.' ~.~ ~/ ~ --" - ---....-. "'... ".-. ~ '~ - 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Vienti (vas. ast.) - - Yksityiset investinnit (vas. ast.) -Varastjen muutksen vaikutus kk.kysynnän kasvuun (ik. ast.) 14 12 10 8 6 4 2-2 -4-6 120 Indeksi 1990=100 120 110 100 90 1/',,../'.. f ". " ~~\ V'.-,. ~ ~ /.-, 1-",.,.......... 110 100 90 80 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Julkinen kysyntä - - Yksityinen kulutus 80 160 Indeksi 1990=100 160 140 120 100 80 ". -,... ".. 140...,.. " 120 _.,. ~ ~ -./ ~ ~ LV 1-"'" ~ " -.. -'.- 80.. 100 60 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 60 -BKT - - Tunti

180 160 Kuvi 6. Tutant timialittain 4 neljänneksen liukuva sum m a. indeksi 1990=100 140... 120 100 80 r='" - -.. - - -....... :::::::...... :...-- ~...... ". ~... " ~ ~ ~ - 60 1986 1988 1 990 1992 1994 1996 1998 2000 -BKT tutantkustannushintaan - - Tellisuus --M uu yksityinen sektri ~Julkiset palvelut 1 5 Tutannn määrä, l-muuts vusittain 1 0 5-1 0-1 5 1 5 1 0-5 - 1 0-1 5 1 5 1 0-5 - 1 0-1 5 1 5 1 0 Julkiset )alvelut - 5-1 0-1 5 ~ 199 0 1 9 9 2 1 994 1 996 1 9 9 8 2 0 0 0

Kuvi 7. Työllisyys, työvima ja työttömyysaste 2500 Työlliset 1000 henkilöä, neljän neljänneksen liukuva keskiarv 2400 2300 2200 2100./ C\ \ 1\ /' \ ~ /... V \ J 2000 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 70 Työvimasuus % 69 68 67 66 65 64 63 62 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 20 0 y. Työttömyysaste Neljän neljänneksen liukuva keskiarv 15 10 5 -... J I / ~ " / '" ~... I 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 Vuden 97 alusta Tilastkeskus n uudistanut työvimatilastnsa, jnka seurauksena arvi työttömyysasteesta n laskenut.

Kuvi 8. Vienti ja tunti Tavariden ja palvelusten määrä 250 Neljän neljänneksen liukuva k.a., indeksi 1990=100 200 150 100 ~....... '. /..---.... V... -11.......... ~ ~.,... - i.. " / /.../............... 50 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Vienti - - Tunti 50 % BKT:sta, käyvin hinnin 40 ~ 30 20 -.............. ~ - V /..... k'...,... -.... -....... - 1-..... 10 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Vienti Tunti

Kuvi 9. Ulkmaankauppahinnat Indeksi 1990=100 140... 130 120 110 100 90,... I "-,d/ 1......,- ~~~ 'f" I I "-, " II "... I / &,--" '~ -I 1 /. 7.' "... ~ b. ' ",,'" ---,~ - k.,,.~. -.::;:::::.. 80 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Tavaraviennin hintaindeksi, TK 1} ~Tavaratunnin hintaindeksi, TK 1) - - Valuuttakurssi-indeksi 1) kahden neljänneksen liukuva k.a. Kuvi 10. Vaihtsuhde 110 Indeksi 1990=100, kahden neljänneksen liukuva keskiarv 100 90 80 1980 1985 1990 1995 Tavarakaupan hintaindekseistä (TK) 2000

Kuvi 11. Kiinteät investinnit tim ialittain 140 Neljän neljänneksen liu kuva k.a., 1990=100 120 100 80 60 40 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Tellisuus -Asuntinvestinnit ~Muu yksit. yrittäjätiminta - - Julkiset palvelut Kuvi 12. Investintiaste tim ialittain % BKT:sta kiintein hinnin 15 Neljän neljänneksen liukuva summa 10 5 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Tellisuus -Asuntinvestinnit ~ M uu yksit. yrittäjätim inta - - Julkiset palvelut

Kuvi 13. Päämakanta Nettpäämakanta 110 100 90 80 70 Indeksi 1990= 100 ~ /..."...... ~~ ~..... / r ~ ~..... -'" 60 1980 1985 1990 1995 2000 -Tellisuus - - Muu yksityinen sektri 180 Tutannn määrä suhteessa nettpäämakantaan Indeksi 1990=100 160 140 120 80 ~',... I.. ',,- ",.--". 1980 1985 1990 1995 2000 -Tellisuus Muu yksityinen sektri

Kuvi 14. Ktitaluksien tult, tulnkäyttö ja velkaantuminen % 10 Käytettävissä leva reaalitul, nett 8 6 4 2-2 -4-6 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 % 10 mkulutusment, määrä -Säästämisaste 8 6 4 2-2 -4-6 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 % 40 30 20 10-10 -20 I!!l!liI1Asuntinvestinnit, määrä (vas. ast.) -Velkaantumisaste (ik. ast.) 120 110 100 90 80 70 60-30 50 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000

Kuvi 15. Yritykset Päämatuljen suus jalstusarvsta 55 50 45 40 35 30 1980 1985 1990 1995 2000 -Tellisuus - - Muu yksityinen sektri Bruttvelat suhteessa tutannn jalstusarvn 220 % 180 140 100 60 20 ~/ - -... -... liit r--... / \ ---../ ~ -,\.. '.......,..., ".., ~~~. _.,... IA 1980 1985 1990 1995 2000 -Tellisuus Muu yritystiminta \~ Kiinteät investinnit suhteessa BKT:hen 16 % 12... " f----.' --,,.. 8 4... ~... ~ ~... " 1980 1985 1990 1995 2000 -Tellisuus Muu yritystiminta

Kuvi 16. Julkinen talus Rahitusjäämä 10 % BKT:sta 5-5 -10 '",....., -15 1980 1985 1990 1995 2000 - Kk julkinen sektri (SNA).. - Valtintalus Velka 80 % BKT:sta 60 40 (//1 ii - -....,,..! ~ r-. j' 20........... ~.. ---... -~ - - ~., 1980 1985 1990 1995 2000 - Kk julkinen sektri (EMU-velka) - - Valtintalus

Kuvi 17. Kustannukset ja hinnat 15 10 5-5 -10-15 Tuntihinnat, kahden neljänneksen liukuva k.a. % - I \/ - A ), /\ /' ~I\ V \ ~ /V,/, 1-- ~ V 'J - 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 12 % 8 4-4.... -8 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Ansitasindeksi - - Yksikkötyökustannukset, neljän nelj. liukuva k.a. 10 % 8.,.-.. 6-4 2-2 V~.r V:~', ~ "I~ ~ ~....,---... " A v-. 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Kuluttajahintaindeksi P hjainflaatiindikaattri

Kuvi 18. Yksityisen sektrin ansitas Muun yksityisen sektrin ansitas _Liukuma _ Spim uspalkkaindeksi, % -m u uts ed. v:sta - R eaaliansitas % 15 10 5-5 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 15 Tellisuuden ansitas _Liukuma BSpimuspalkkaindeksi, %-muuts ed. v:sta - Reaaliansitas % 10 5-5, 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000

Kuvi 19. Työkustannukset ja tutannn hinnat Tellisuus 15 %-muuts ed. vuden vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 10 5-5 -10 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Yksikkötyökust. - - Arvnlis. deflaattri ~'Tutannn hinta Palvelusektri 15 %-m uuts ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 10 5-5 -10 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Yksikkötyökust. - - Arvnlis. deflaattri -"~~"Tutannn hinta

Kuvi 20. Kuluttajahinnat Phjainflaatiindikaattri %-muuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä 8 6 4 2-2 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 8 Ku luttajah intaindeksi %-muuts edellisen vuden vastaavasta neljänneksestä 6 4 2-2 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000

Kuvi 21. Vaihttaseen pääerät, m rd. mk Neljän neljänneksen liukuva summa 100 80 60 40 20 Vaihttase ja ulkmainen velka -20-40 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 _Vaihttase -.. Palvelutase -Kauppatase - Päämankrvaukset ja tulnsiirrt Vaihttase ja kauppatase % BKT:sta 15 10 5-5,.....,... ~ ~~ ~... /.. I....-...... --. I..,...,-- / r---' -10 1980 1985 1990 1995 2000 -Vaihttase - - Kauppatase Ulkmainen velkaantuneisuus % 200.,,...,, 150 "...,. 100 " -- - I..,,...... "............ - " 1-".. ".. 50..... V ~I- 1-1980 1985 1990 1995 2000 --Ulkmainen nettvelka I BKT Ulkmainen nettvelka I vienti

Kuvi 22. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOSÄÄSTÄMISEN JA BRUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT:STA. % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = RAHOITUSJÄÄMÄ /c> I I -./c> 32~KO~OKAN~T~~O~S -r ~ ~ -+ ~--=32 ~ VAIHTOTASEEN ALlJAAMA ~~ \ -~ ~ \A11 INVESTOINNIT.r--= M~ ~ll - ~ 1.I1llrrr11 n IUV'" _ 24 20 ~ SÄÄSTÖ '. ~ 20 16 =- YRIJYKSET,, A 111111 mr -: 16 - INVESTOINNIT '. II ~ - -:::- A 111.l.Iy..,' 1..,rTTTr,.. m": 12 11111111 1" c...: 12 8 ~JH1l11'.lI.I.I.f.U'.,.f1'" U-~ IDP.. 1 " 111 -SAÄSTÖ r~ 4- -4 - - LJ.J _- 8 -- - -- - 16 t- - ~--~-----r----~----+-----~---+-----r--~16 - - -:::- K01ITALOU~ET -= 12~----+------~------+---~-----r------+-------~---412 ~ 1N.lVj'ESTOINNI"T -= 8 ~ rth-....-r Illi Mrrrrrr TI rth, - 8 ~1.1.1l1J l1~lli.lj.ii.lll II J.I 'I..IJ IIUllllillrl"h,.,. irltlh 1.....'41J n:r - r::- SÄÄSTÖ I.... "".1.1' ""'l Ulfr!"1 lwlli {nn ~.-...- 4-4 - - -- - 16 - - - - ~--~-----r----~----+-----~---+----~--~16 -:::- JULKINEN SEKTORI - 12 12 - - --.. - 8- -8 =+I'Trr1lTh, dl 1 t'i SÄÄSTÖ - 4-1'1 Illllllllln"lll 111 t....fr- - I.. ~.I. r~..~, irrn 1111-=_ 4 -- INVESTOINNIT -.'~'!.J 11111111.1.1.1. 1.1-. 0 ---.ljw - 0 - -- -4 r-----r-----r-----+-----~~~~;-----~----~----~--4 1- - - -- -8 r- 1- t-- t- 4 -n _u RAHOITUSLAITOKSET -- -4 SÄÄSTÖ -=. '1111"1Tl Tm.,rrTTlTIIllT mrrrrrrrn I II IIIII rrrr mnnn - 0 INVFSTOINNIl --: 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000-4

16 14 12 10 8 6 4 2 Kuvi 23. Markkinakrt %.... '... ~. '... ".... 1 " Å. ~." \ \ f\ ~\ IJ ", ~..., " '- "...--' --..-- -.. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Valtin pitkä bligaatikrk Markkinarahan krk Kuvi 24. Pan kkikrkja 16 14 12 10 8 6 4 2 %," -,...., * ".-. :~ ~,/~ \.,,/ \~ ~~~ '- ~ " ~ --- ".~"~..... --- ~ -.. 1"""""" -" 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -Antlainauksen keskikrk - - Uusien luttjen krk =-Uusien luttjen krk reaalisena 1) 1) Deflatitu kuluttajahintaindeksillä

Kuvi 25. Raha-aggregaatit 40 ~r-----r----~-----,------r-----~----.-----~-, 30 20 10-10 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 -M1 - - M2 -==M3 Kuvi 26. Pankkien markkamääräinen ant- ja ttlainaus 40 % 30.. 20 10-10..,,.. 1-, " t\.' ~ '; ~..,; ~... ~ ~ ".. ' " I...,- ~ " -. ", -'" '".,...,,~.-"... ~ -- 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 - Markkatalletukset Markkalutt

Ennusteraprtti 1/98:8 2.3.1998 Kansainvälinen talus vusina 1998-2000 Sumen Pankki Vain virkakäyttöön Sumen Pankissa.

1 2.3.1998 ENRA801 B.wpd Kansainvälinen talus vusina 1998-2000* 1 Yhteenvet 2 2 Lähtökhtatilanne 3 3 Ennusteletukset 3 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vusina 1998-2000 6 5 Emu knvergenssi vuden 1997 tilastjen mukaan 12 6 Kansainvälisen ennusteen riskit ja epävarmuudet 14 Liite 1. Skenaari Kaakkis-Aasian kriisin syvenemisestä Liite 2. Sumen ja Venäjän sekä Baltian välisen kaupan näkymät 1998-1999. Saga Hlmberg, KT Liite 3. Rutsin kruunun tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä. Olli Castren, RP Liite 4. Englannin punnan kurssin tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä. Olli Castren, RP 26 30 34 37 * KV-ennustetiimi: Ennustepäällikkö Ilm Pyyhtiä, Kaija-Leena Rikknen, Esk Aurikk, Saga Hlmberg Tim Sandberg, Reij Siisknen, Ulla Sjöblm, KT; Olli Castren, RP.

2.3.1998 2 ENRA801 B.wpd 1 Yhteenvet Läntisten tellisuusmaiden talusnäkymät vat Aasian kriisistä hulimatta edelleen varsin myönteiset. USA:ssa kasvun ennustetaan palaavan kuluvan vuden aikana ptentiaalisen kasvun uralle viime vuden vimakkaan kasvun jälkeen. Kasvun tasaantumisen seurauksena työttömyys jnkin verran heikkenee. Julkinen talus muuttui viime vunna pitkästä aikaa ylijäämäiseksi ja ylijäämän ennustetaan khavan 0.7 prsenttiin bkt:sta vuden 2000 lppuun mennessä. Japanin taluskasvu hidastui humattavasti vunna 1997 ja kasvun hidastuminen tai elpyminen riippuu suurelta sin siitä, miten Kaakkis-Aasian maiden selviytyminen kriisistä etenee. Olettaen että kriisi ei syvene nykyisestään, supistuisi Japanin bkt kuluvalla neljänneksellä nin 1 prsentin viime vuden vastinajankhtaan nähden. Japanin lyhyen aikavälin suhdannenäkymät vatkin heikt jhtuen pankkisektrin vaikeuksista ja kuluttajien pessimististä dtuksista. Kysynnän ennustetaan kuitenkin jälleen elpyvän ja taluskasvun npeutuvan runsaan 2 prsentin vauhtiin ennusteperidilla. EU-maissa taluskasvu yltää runsaaseen 2.5 prsenttiin tänä vunna. Vunna 1999 kasvu vimistuu edelleen hieman mutta tasaantuu jälleen vunna 2000. Sekä Saksassa että Ranskassa kasvua tukee kuluvana vunna ktimaisen kysynnän vahvistuminen samalla kun viennin kasvu Kaakkis-Aasian maihin vähenee mutta vimistuu jälleen ensi vunna. Hintjen kehitys n pääsin maltillista suurissa tellisuusmaissa. USA:ssa inflaati n tällä hetkellä hieman alle 2 prsentin ja pysyy ennusteen mukaan edelleen alhaisena aina vuden 1999 tiselle pulisklle asti kiihtyen hieman sen jälkeen. Japanissa n siirrytty vuden 1995 deflaatista lievään inflaatin. EU-maissa inflaativauhti n pulestaan hidastunut viime syksyn aikana. Inflaatita n hidastanut varsinkin raaka-ainehintjen jyrkkä lasku vuden 1997 lpulla. Saksan inflaativauhti n hidastunut viime kuukausien kuluessa ja tammikuussa kuluttajahintjen nusuvauhti li vain 1.3 %. Edellytykset tellisuusmaiden Japania lukuun ttamatta vakaalie ja suhteellisen vimakkaalle taluskasvulie ennusteperidin kuluessa vat sutuisat. Sekä lyhyet että pitkät reaalikrt pysyvät ennusteperidilla histriallisesti alhaisella kasvua edesauttavalla taslla. Rahaplitiikan nykyinen linja tellisuusmaissa n miaan ylläpitämään maltillisia inflaati-dtuksia ja tukemaan taludellista vakautta yhdessä kireänä pysyvän finanssiplitiikan kanssa.

2.3.1998 3 ENRA801B.wpd Perusennusteen lisäksi n arviitu tilannetta, jssa Aasian kriisi edelleen syvenee ja kriisi kestää useita vusia (liite 1). Tällöin tellisuusmaiden taluskasvu n vajaat 2 prsenttiyksikköä hitaampaa ennusteperidilla ja inflaati hidastuu suhteellisesti enemmän, peräti 3 prsenttiyksikköä. Inflaatin pikkeama jhtuu rahaplitiikan kevenemisestä ja tutantpansten hintjen vimakkaasta laskusta. Liitteessä 2 tarkastellaan Sumen Venäjänkaupan kehitysmahdllisuuksia ja liitteissä 3 ja 4 arviidaan Rutsin ja Englannin rahaplitiikkaa. 2 Lähtökhtatilanne Taluden suhdannedtukset vat khentuneet vuden 1997 kuluessa EUmaissa ja USA:ssa, kun taas Japanissa ne vat heikentyneet edelleen (kuvi 1). Vuden lppua khti EU-maiden suhdannedtukset kuitenkin tasaantuivat, mihin Aasian kriisillä n llut vaikutuksensa. Myös kuluttajien luttamus n khentunut EU-maissa ja USA:ssa (kuvi 2). Npeinta suhdannedtusten paraneminen n llut EU:n pienemmissä maissa kuten Sumessa, Irlannissa ja Hllannissa. 3 Ennusteletukset Lyhyiden nimelliskrkjen (3 kuukauden eurkrk) ennusteet (taulukk 1) perustuvat arviihin rahaplitiikan reaktiista inflaatinäkymiin. Saksan rahaplitiikka letetaan kuitenkin teknisistä syistä muuttumattmaksi. Yhdysvaltain arviidaan jutuvan nstamaan krka kuluvan vuden lppupulella 0.2 prsenttiyksiköllä 5.8 prsenttiin. Japanissa lyhyiden krkjen letetaan nusevan vain marginaalisesti ennusteperidilla. USA:n ja Saksan välinen krker pysyy näin llen lähes muuttumattmana, nin 2 prsentissa aina vuden 2000 lppuun asti. Isssa-Britanniassa sen sijaan krkjen nusu päättyy vuden 1998 viimeisellä neljänneksellä taluden kasvun hidastuttua. Krkern seurauksena dllarin dtetaan heikkenevän Saksan markkaan nähden nin 5 % ja nin 13 % Japanin jeniin nähden vuden 2000 viimeiseen neljännekseen mennessä.

2.3.1998 4 ENRA801B.wpd Kuvi 1. Taluden suhdannedtukset --Japani, 90=100 (vasen asteikk) 115 110 - - USA, 90=100 (vasen asteikk) --EU, 1985=100,'1 --... ", ---'". -. 106 104 105 102 100 100 95 98 90 1994 1995 1996 1997 1998 96 Kuvi 2. Kuluttajien luttamusindeksi --USA (vasen ast.) - - EU (ikea ast.) 135 1990=100-5 130-10 125 120-15 115-20 110 105, 1994 1995 1996 1997 1998-25

2.3.1998 5 ENRA801 B.wpd Taulukk 1. LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eur krk ka. 1997 1998 01 02 03 04 01 02 03 USA 5.4 5.7 5.6 5.7 5.6 5.8 5.8 Saksa 3.2 3.2 3.2 3.7 3.6 3.6 3.6 Japani 0.6 0.6 0.6 0.6 0.8 0.8 0.8 Ranska 3.4 3.4 3.4 3.7 3.6 3.6 3.6 Englanti 6.2 6.5 7.1 7.6 7.5 7.5 7.5 Rutsi 3.9 4.1 4.1 4.7 4.8 4.8 4.9 Sumi 3.1 3.1 3.2 3.6 3.5 3.5 3.6 1999 04 01 02 03 5.8 5.8 5.8 5.8 3.6 3.8 3.8 3.8 0.8 1.0 1.0 1.0 3.6 3.8 3.8 3.8 7.5 7.3 7.3 7.3 5.0 5.0 5.0 5.0 3.6 3.8 3.8 3.8 2000 04 01 02 03 04 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 3.8 3.8 3.8 3.8 3.8 1.0 1.0 1.0 1.0 1.0 3.8 3.8 3.8 3.8 3.8 7.3 7.3 7.3 7.3 7.3 5.0 5.0 5.0 5.0 5.0 3.8 3.8 3.8 3.8 3.8 PITKÄ NIMELLlSKORKO valtin bligaatikrk 1997 1998 01 02 03 04 01 02 03 USA 6.9 7.0 6.6 5.9 5.5 5.8 6.0 Saksa 5.6 5.6 5.5 5.5 5.1 5.1 5.1 Japani 2.3 2.4 1.9 1.9 2.0 2.0 2.0 Ranska 5.8 5.7 5.6 5.5 5.1 5.1 5.1 Englanti 7.6 7.4 6.9 6.5 6.1 6.1 6.1 Rutsi 6.8 7.0 6.4 6.2 5.7 5.7 5.7 Sumi 6.1 6.2 5.9 5.7 5.3 5.3 5.2 1999 04 01 02 03 6.0 6.0 6.0 6.0 5.1 5.1 5.1 5.1 2.0 2.5 2.5 3.0 5.1 5.1 5.1 5.1 6.1 6.0 6.0 6.0 5.7 5.7 5.7 5.7 5.2 5.2 5.2 5.2 2000 04 01 02 03 04 6.0 6.0 6.0 6.0 6.0 5.1 5.1 5.1 5.1 5.1 3.0 3.0 3.0 3.0 3.0 5.1 5.1 5.1 5.1 5.1 6.0 6.0 6.0 6.0 6.0 5.7 5.7 5.7 5.7 5.7 5.2 5.2 5.2 5.2 5.2 VALUUTIAKURSSIT SUHTEESSA USAN DOLLARIIN 1997 1998 01 02 03 04 01 02 03 DEM 1.659 1.714 1.806 1.756 1.815 1.807 1.797 Jpy 121.1 119.6 117.9 125.2 129.2 127.7 126.2 FRF 5.597 5.778 6.084 5.882 6.070 6.041 6.009 GBP 0.614 0.611 0.615 0.603 0.611 0.614 0.617 SEK 7.374 7.695 7.833 7.633 7.900 7.881 7.862 FIM 4.941 5.146 5.391 5.287 5.495 5.467 5.437 1999 04 01 02 03 1.788 1.778 1.770 1.762 124.6 123.1 121.7 120.3 5.978 5.947 5.918 5.890 0.619 0.622 0.624 0.626 7.846 7.833 7.822 7.815 5.409 5.380 5.355 5.329 2000 04 01 02 03 04 1.753 1.745 1.737 1.728 1.720 118.9 117.6 116.2 114.9 113.5 5.862 5.834 5.806 5.779 5.751 0.628 0.630 0.633 0.635 0.637 7.810 7.809 7.807 7.805 7.803 5.304 5.278 5.253 5.228 5.203

2.3.1998 6 ENRA801 B.wpd 4 Kansainväliset suhdannenäkymät vusina 1998-2000 EU-maiden kasvun ennustetaan jatkuvan 2.7 prsentin vauhtia ennusteperidilla (kuvi 3). Taluden kasvun taustalla n kulutuksen ja investintien vimistuminen. EU-maista Saksassa ja erityisesti Ranskassa inflaati pysyy edelleen maltillisena tänä vunna. Ensi ja seuraavana vunna inflaatin ennustetaan npeutuvan lievästi EU-maissa; nin 2 prsentista vunna 1998 nin 2.4 prsenttiin vunna 2000, kun kknaistutannn kasvu jatkuu reippaana ja tutantpansten hinnissa tapahtuu palautumista nrmaalitaslle Aasian kriisin jälkeen (taulukk 2). Maailmantaluden suhdanteet jatkuvat ennusteperidilla pääsin myönteisinä sekä Eurpassa että sen ulkpulella. Mnissa Sumen viennille tärkeissä idäntaluksissa kasvu n käynnistynyt tai käynnistymässä. Phjis-Amerikassa ja useissa kehitysmaissa kasvu n EU-maiden keskimääräistä kasvua npeampaa. Sen sijaan Aasiassa ja varsinkin Japanissa taluden kasvu hidastui tuntuvasti viime vuden lpulta alkaen ja elpyy hitaasti ennusteperidin lppua khden. Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Maailmankaupan kasvun ennustetaan hidastuvan Aasian kriisin vuksi kuluvana vunna runsaalla 2 prsenttiyksiköllä viime vuden 8.2 % nin 6 prsenttiin, mutta npeutuvan jälleen ensi vunna runsaan 7 prsentin vauhtiin (kuvi 4). Siirtymävaiheessa levien maiden taluskasvun elpyminen lisää k. maiden kaupankäyntiä Eurpassa. Sumen vientimarkkiniden kasvu seuraa kansainvälistä kehitystä, mutta vutuinen kasvuvauhti jää nin 1 % verran maailmankaupan kasvua alhaisemmaksi. Tellisuustutteiden dllarimääräiset vientihinnat laskivat dllarin vahvistumisen jhdsta viime vunna lähes 8 %, mutta lasku taittuu ennusteen mukaan kuluvan vuden alkupulelle. Keskimäärin tellisuustutteiden vientihintjen ennustetaan nusevan tänä vunna nin 1 % ja ensi vunna lähes 4 % mm. dllarin heikkenemisen myötä. US-dllarimääräiset tellisuuden raaka-aineiden (sis. sellu, sahatavara, värimetallit ja rautamalmi) hinnat laskivat vuden 1997 tammikuusta tämän vuden tammikuuhun yli 12 % (kuvi 5). Hintjen laskun ennustetaan taittuvan kuluvalla vusineljänneksellä mutta keskimäärin raaka-ainehinnat jäävät ennusteen mukaan vielä tänä vunna 3.5 viime vutta alhaisemmalle taslle. Kysynnän vimistuessa hintjen nusu jatkuu ennusteperidilla. Raaka-öljyn dllarimääräinen hinnan ennustetaan laskevan tänä vunna nin 15.7 US-dllariin per tynnyri ja nusevan vain lievästi ennusteperidilla.

2.3.1998 7 ENRA801 B.wpd Taulukk 2. Ennusteen keskeiset muuttujat 1994-2000 Bruttkansantute Inflaati (1) USA Japani Saksa Ranska Italia UK USA Japani Saksa Ranska Italia UK 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 3.5 0.7 2.8 2.8 2.2 4.3 2.4 0.8 3.0 2.0 1.4 1.9 2.1 2.9 2.7 2.6-0.5 1.9 2.8 4.1 1.4 1.5 0.7 2.3 2.4 0.1 2.0 3.7 1.1 2.3 2.5 1.5 3.6 2.1 1.6 2.0 2.6 1.4 2.6 2.9 2.1 1.7 1.6 0.9 1.8 2.2 2.5 2.8 3.0 3.1 2.0 1.9 0.9 2.0 2.2 2.3 2.7 2.8 3.1 2.5 2.4 0.9 2.3 2.1 4.6 2.3 1.6 5.7 2.6 1.8 4.4 2.5 1.3 2.1 2.2 1.6 2.3 2.0 1.5 2.3 2.3 1.6 2.4 2.2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 G7 EU OECD Maailman- Tellisuus- Sumen vienti- BKT YKD(l) BKT YKD(l) BKT YKD(l) kauppa tutteiden markkinat viennin määrä 10.9 9.3 11.7 2.8 2.2 3.0 3.3 2.8 2.4 9.1 9.6 9.7 2.0 2.1 2.5 3.0 1.9 2.3 6.6 5.5 7.2 2.5 2.1 1.7 2.8 2.6 2.2 8.2 7.4 6.7 2.9 2.0 2.6 2.0 3.0 2.0 6.0 6.8 5.0 2.4 1.6 2.7 2.1 2.6 1.6 7.2 7.2 7.0 2.4 1.9 2.8 2.3 2.6 2.0 7.6 6.1 6.7 2.4 2.1 2.7 2.4 2.5 2.2 T ellisuus- Raaka- Tellisuuden tutteiden öljyn hinta raaka-aineet vientihinta USD/barreli dllareina dllareina 4.9 15.3 14.8 7.6 16.6 16.7-2.7 19.6-12.6-7.0 18.6-1.5-1.5 15.7-3.4 3.4 16.6 6.9 3.9 17.4 2.1 1) YKD ; yksityisen kulutuksen deflaattri. Kuvi 3. Bruttkansantute G7-maissa, 1994-2000 4.5 Määrän prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta 4 3.5 3 2.5 2 1.5 0.5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 -EU --USA - - - Saksa --Ranska

8 2.3.1998 ENRA801 B.wpd Kuvi 4. Kansainvälinen kauppa, 1985-2000 15 Prsenttimuuts edellisestä vudesta " 10 5 1985 --Maailmankauppa 1990 - - Sumen vientimarkkinat ",,,., '". '" 1995 2000 120 Kuvi 5. Raaka-aineiden ja tellisuustutteiden maailmanmarkkinahinnat dllareina, 1985-2000 1990=100 100 80 I... '" I " I '. " I ". I 60 40 1985 1990 1995 2000 --Tellisuustutteiden vientihinta - - Tellisuustutteiden raaka-ainehinta

2.3.1998 9 ENRA801 B.wpd USA Yhdysvaltain taluskasvu pysyi dtetusti vahvana viime vuden viimeisellä neljänneksellä j varsin ripeän klmannen neljänneksen kasvun jälkeen. Bkt:n vusikasvu neljännellä neljänneksellä li 3.6 %, kun klmannella neljänneksellä vastaava kasvu li 3.9 %. Bkt:n kasvu vunna 1997 li 3.7 %. Kasvua tuki rakennusinvestintien ja viennin vahva kehitys. Kasvun dtetaan kuitenkin hidastuvan selvästi kuluvan vuden lppupulella sekä suhdannesyistä että Aasian kriisin vuksi. Vuden 1998 alkupulella kasvu jatkuu vielä suhteellisen vimakkaana. Kasvua tukee entistä selkeämmin ktimainen kysyntä, mihin viittaa mm. vähittäismyynnin kasvu tammikuussa julukuusta ja amerikkalaiskuluttajien dtuksia mittaavan luttamusindeksin nuseminen helmikuussa krkeimpaan lukemaansa liki 30 vuteen. Kasvua n myös tukenut lainakrkjen tuntuva aleneminen viime vuden keväästä lukien. Niinpä asuntrakentaminen n vilkastunut ja käytettävissä levat tult vat kasvaneet kiinnelainjen uudelleenrahituksen seurauksena. Viennin kasvua tukeva vaikutus vähenee asteittain, vaikka vielä viime kuukausina vienti n jatkanut vimakasta nusuaan. Pääsin viime vuden humattavan kasvun seurauksena USA:n kasvuennustetta n nstettu tuntuvasti kuluvan vuden salta verrattuna sastn syksyn ennusteeseen (taulukk 4). Sen sijaan vusina 1999 ja 2000 kasvun ennustetaan levan j jnkin verran vaimeampaa, mutta sapuilleen kuitenkin arviidun runsaan 2 prsentin ptentiaalisen kasvun uralla. Kasvun aleneminen jhtuu investintitiminnan hiipumisesta. Vimakkaan kasvun seurauksena USA:n työttömyysaste n alentunut viime vuden lppu pulla selvästi alle 5 prsentin tasn. Myös kapasiteetin käyttö aste n khnnut viime vusiin nähden verraten krkeaksi. Työllisyyden sutuisan kehityksen myötä palkkakustannusten kasvuvauhti kiihtyi kuitenkin selvästi viime vuden aikana. Vuden lpulla palkkakustannusten nusu li 1.5 prsenttiyksikköä inflaatita npeampaa. Taluden vimakkaasta kasvusta ja palkkakustannusten kasvun kiihtymisestä hulimatta inflaati n pysynyt maltillisena ja itse asiassa vaimentunut tuntuvasti vuden 1997 kuluessa. Oltuaan runsaan 3 prsentin taslla viime vuden alussa, USA:n inflaati n kuluttajahintaindeksillä mitattuna alentunut alle 2 prsentin taslle. Tammikuussa kuluttajahintjen vusikasvu li ainastaan 1.6 %. Inflaatin vaimenemiseen n myötävaikuttanut tuttajahintjen aleneminen kuukausitaslla. Tammikuussa tuttajahinnat alenivat peräti 0.7 % edellisestä kuusta pääsin energian hintjen laskun vuksi. Aasian kriisin aiheuttama deflaati sekä dllarin vahvistuminen vähentänee inflaatipaineita lähiaikina. Hintjen nusun (yksityisen kulutuksen deflaattri) dtetaan vaimenevan 2.1 prsentista vunna 1997 1.6 prsenttiin vunna 1998. Inflaatin ennustetaan pysyvän likimain tällä taslla seuraavana vunna ja kiihtyvän lievästi vuden 1999 lppupulella.

2.3.1998 10 ENRA801 B.wpd Vimakkaan kasvun ansista USA:n julkisen taluden alijäämä kurutui umpeen ennustettua npeammin j viime vunna. Ennusteperidilla ylijäämä kasvaa hitaasti ja n 0.7 % bkt:sta vunna 2000. Muuts n humattava, sillä vielä syksyn ennusteessa alijäämän dtettiin häviävän vasta vuteen 2002 mennessä. Vaihttaseen alijäämä pulestaan kasvaa hieman ennusteperidilla runsaan 2 prsentin taslle bkt:sta. Japani Kasvu Japanissa li alamaissa viime vuden lpulla indikaattritietjen mukaan. Viennin kasvu hidastui tuntuvasti ja kulutus jpa supistui. Japanin talutta vaivaa enenevässä määrin sekä ktimaisen että kansainvälisen luttamuksen puute maan rahitusmarkkinihin. Tähän vat syynä pankkisektrin ngelmalutt, knkurssit ja lahjusskandaalit sekä heikk ktimainen kysyntä. Aasian kriisin syveneminen n miaan pahentamaan tilannetta. Kuluvan vuden alussa kriisin vaikutukset vat alkaneet näkyä Aasiaan suuntautuvan viennin supistumisena. Tammikuussa viennin arv Aasiaan (lähes pulet kk viennistä) supistui edellisvuden tammikuusta 9 % ja Kreaan peräti yli 40 %. Sen sijaa vienti USA:han ja EU-maihin kasvi selvästi. Tisaalta Japanin tunti Aasian maista supistui niin ikään, jten Japanista ei vielä le llut vetapua alueen maille ja vaihttaseen ylijäämä pysyy krkeana. Japanin taluden kasvun ennustetaan pysyvän hyvin hitaana kuluvana vunna (taulukk 5). Ennusteessa n arviitu, että Aasian kriisi vähentää Japanin bkt:n kasvua kuluvana vunna 1 prsenttiyksiköllä. Taluden ennustetaan elpyvän lievästi vunna 1999 ja 2000. Viime vuden lppupulisklla inflaati kiihtyi tilapäisesti 2 prsentin tuntumaan sekä tuntihintjen vimakkaan nusun että vernkrtusten vuksi. Keskimäärin hintjen ennustetaan kuitenkin nusevan vusina 1998-2000 alle 1 prsentin vusivauhtia. Hallitus n päättänyt viime kuukausien aikana useista tukitimenpiteistä taluden elvyttämiseksi. Timenpiteet n yleisesti arviitu riittämättömiksi ja sekä kuluttajien että tuttajien luttamus taluteen aleni selvästi viime vuden lpulla. Timenpiteet eivät le sisältäneet lennaista finanssiplitiikan kevennystä G7 -maiden ja IMF:n susituksista hulimatta, kska hallituksen tavitteena n budjetin tasapainttaminen vuteen 2003 mennessä. Näin llen finanssiplitiikka n kiristynyt tuntuvasti viime vuden aikana. Hallitus keskittyy rahitusmarkkiniden säännöstelyn purkamiseen ja aivan viime aikina myös japanilaisten pankkien Aasian maille myönnettyjen lainjen uudelleenjärjestelyyn. Paitsi taluden heikkuden myös pankkisektrin vaikeuksien vuksi Japanin rahaplitiikka n llut j pitkään erittäin keveää. Vaikka disknttkrk n llut j syyskuusta 1995 ennätysalhainen 0.5 %, vat pitkät krt alentuneet samanaikaisesti yli yhdellä prsenttiyksi-

2.3.1998 11 ENRA801 B.wpd köllä alle 2 prsentin taslle. Alhaisten rahituskustannusten ansista Japanin pankkien vaikeudet vatkin sittain lieventyneet. Eurmaiden kasvu vimistuu ja inflaati hidastuu Eurn ja samalla myös Sumen markan tulevaan krkn ja valuuttakurssiin vaikuttaa kk euralueen ja sen tärkeimpien maiden fundamenttien, ts. tutannn ja työllisyyden, inflaatin, vaihttaseen ja julkisen taluden kehitysnäkymät. Euralueella tai eurmailla tarkitetaan mitä tdennäköisemmin mukaan tulevia 11 maata, jtka vat muut EU-maat paitsi Englanti, Tanska, Rutsi ja Kreikka. Aasian kriisistä hulimatta eurmaiden kasvu n edelleen vimistumassa vudesta 1997, jskin tänä vunna eurmaiden kasvu jää hivenen sastn syksyn ennustetta hitaammaksi. Ensi vunna eurmaiden kasvun ennustetaan npeutuvan 2.8 prsentin vauhtiin ja jatkavan samaa tahtia vielä vunna 2000. Työttömyyden kasvu n taittumassa ja kuluttajien dtukset vat vahvistuneet. Myös yritysten dtukset vat khentuneet, jskin Aasian kysynnän heikkeneminen n uhkaamassa vientitellisuuden näkymiä. Tämä tilanne selkiytynee kevään kuluessa. Ktimaisen kysynnän elpyminen n nusemassa viennin sijasta kasvua vimistavaksi tekijäksi alhaisen ja useissa maissa edelleen alenevan krn myötä. Myös rakennustiminnan suhdannedtukset vat parantuneet, vaikka vat vielä tuntuvasti alle 90-luvun alun huipputasja. EU-maiden kasvuert pienenevät ennusteperidilla; npean kasvun maissa, Irlannissa, Sumessa, Hllannissa, Prtugalissa, Espanjassa taluskasvun ennustetaan lähestyvän EU-maiden keskimääräistä kasvua. Samin Isn-Britannian pitkään jatkunut vahvan kasvun vaihe n hi ja kasvun ennustetaan hidastuvan alle 2 prsentin vauhtiin kuluvana vunna. Rahaplitiikan letettu keventäminen vahvistaa kasvua jälleen ensi ja seuraavana vunna. Italian taluden elpyminen jatkuu ja kknaistutannn ennustetaan vimistuvan runsaaseen 3 prsenttiin ensi vunna. Saksan taluskasvu n tällä hetkellä nin 2.4 % lukkaa ja kasvun ennustetaan npeutuvan edelleen kuluvana ja ensi vunna. Aasian kriisistä hulimatta Saksan suhdannenäkymät vat sutuisat. Ktimainen kysyntä n vauhdittumassa niin Saksassa kuin sen naapurimaissa Ranskassa ja Italiassa. Ranskan suhdannenusu n vahvistunut viime kesästä lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan nin 2.8 prsentin vusivauhtia kuluvana vunna ja npeutuvan edelleen ennusteperidin lppua khden. Rutsin suhdannedtukset heikkenivät viime vuden kuluessa ja tellisuustutannn kasvuvauhti hidastui yli 8 prsentista vuden 1997 alussa nin 5 prsenttiin vuden lpulla. Bkt kasvi

2.3.1998 12 ENRA801 B.wpd viime vunna arvilta 1.9 % ja kasvun ennustetaan npeutuvan kuluvanakin vunna nin 2.5 prsenttiin. Eurmaiden inflaativauhti n hidastunut viime kuukausina 1 Y2 prsentin tuntumaan. Tähän vat saltaan vaikuttaneet Aasian kriisin seurauksena alentuneet raaka-aineiden maailman markkinahinnat. Kska raaka-aineiden halpeneminen n llut dllarin vahvistumista vimakkaampaa n mahdllista, että eurmaiden inflaativauhti hidastuu edelleen vuden alkukuukausina. Saksan läntisissä savaltiissa inflaati (HKHI) hidastui viime vuden julukuussa 1.5 prsenttiin. Myös tuntihintjen ja tukkuhintjen nusuvauhti n Saksassa hidastunut tuntuvasti viime kuukausina. Sumessa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi n pitkään nussut hitaammin kuin Eurpan maissa keskimäärin. Nyt se n kuitenkin saavuttanut EU-maiden keskiarvn, mitattuna edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, se li 1.8 % tammikuussa 1998. Julkisen taluden alijäämät vat supistuneet knvergenssikriteerin puitteisiin ja kasvu- ja vakausspimuksen raamit rajittavat julkista kysyntää ja myös saltaan inflaatipaineita (taulukk 13). Eurmaiden vaihttaseen ylijäämä n kasvamassa, vaikkakin ylijäämää kaventanee jssain määrin Aasian maiden kilpailukyvyn paraneminen. Ylijäämä n kasvussa useista syistä. Eurmaiden työttömyys n suuri ja vientijhteinen kasvu edesauttaa tasapainn saavuttamista. Tisaalta väestön ikärakenne edellyttää säästämistä tuleviin eläkemenihin. Näkymät eurn alkutaipaleelle vat siis varsin sutuisat ja luvat edellytykset vakaalie eurjle, mikäli tiukkaa finanssipliittista linjaa pystytään jatkamaan vielä knvergenssikriteerien täyttymisen jälkeenkin (liitekuvi 1). 5 Emu knvergenssi vuden 1997 tilastjen mukaan EU:n keskimääräinen inflaati, yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien mukaan, n hidastunut 2.4 prsentista viime vuden tammikuussa 1.7 prsenttiin viime vuden julukuussa (taulukk 3). Alhaisin inflaati li Itävallassa,ja Sumessa (1.2 %) ja krkein Kreikassa (5.5 %). EU-maiden inflaatiert vat kaventuneet siinä määrin, että inflaatikriteerin täyttyminen n ngelma vain Kreikalle.

2.3.1998 13 ENRA801 B.wpd EU-maiden taluskasvun npeutuminen viime vuden hitaan jaksn jälkeen helpttaa julkisen taluden tasapainttamista ennusteperidilla. Julkisen sektrin alijäämien supistuminen viime vudesta n jatkunut lähes kaikissa EU-maissa ja jatkuu edelleen ennustehrisntilla. Alijäämäkriteerin arviidaan täyttyvän 11 EUmaassa vuden 1997 ennakktietjen perusteella. Maastrichtin spimuksen mukaan julkisen sektrin velkasuhde ei saa ylittää 60 % bkt:sta. Ainastaan Ranska, Is-Britannia, Luxemburg ja Sumi täyttävät kriteerin vuden 1997 tilastjen mukaan. Käytännössä velkakriteeri hyväksytään täytetyksi, js jäsenmaa pystyy sittamaan että velkasuhteen kasvu n taittunut ja velkasuhde n vakaasti laskevalla uralla. Tämän tulkinnan mukaan kaikki EU-maat täyttävät velkakriteerin vunna 1997. Taulukk 3. EU-maiden lähentyminen vunna 1997 Inflaati Julkisen taluden rahitustasapain Pitkät krt Valuuttakurssit Yhdenmukaistetun EMU- Alijäämä % Velka % 12 kuukauden ERM-jäsenyys kuluttajahintaindeksin kriteerit BKT:sta BKT:sta liukuva keskiarv 12 kk:n %-muuts ja ylittävä liu kuva keskiarv alijäämä Neuvstn julukuu päätös julukuu julukuu 1997 ylisuuresta 1997 1997 1997 1997 alijäämästä Kriteeri 2.7 (1) 3.0 60 7.7 (2) Belgia 1.5 kyllä 2.1 122.2 5.8 kyllä Tanska 2.0 ei -0.7 64.1 6.3 kyllä Saksa 1.5 kyllä 2.7 61.3 5.7 kyllä Kreikka 5.5 kyllä 4.0 108.7 10.6 ei Espanja 1.9 kyllä 2.6 68.3 6.4 kyllä Ranska 1.3 kyllä 3.0 58.0 5.6 kyllä Irlanti 1.3 ei -0.9 67.0 6.3 kyllä Italia 1.9 kyllä 2.7 121.6 6.8 kyllä Luxemburg 1.4 ei -1.7 6.7 5.8 kyllä Alankmaat 2.0 ei 1.4 72.1 5.6 kyllä Itävalta 1.2 kyllä 2.5 66.1 5.7 kyllä Prtugali 1.9 kyllä 2.5 62.0 6.4 kyllä Sumi 1.2 ei 0.9 55.8 6.0 kyllä Rutsi 1.9 kyllä 0.4 76.6 6.6 ei Britannia 1.9 kyllä 1.9 53.4 7.0 ei EU 1.7 2.7 72.4 (1) Klmen alhaisimman inflaatimaan keskiarv lisättynä 1.5 prsenttiyksiköllä. (2) Klmen alhaisimman inflaatimaan krkjen keskiarv lisättynä 2 prsenttiyksiköllä.

2.3.1998 14 ENRA801 B.wpd 6 Kansainvälisen ennusteen riskit ja epävarmuudet Maailmantaluden ennusteen keskeisimpänä riskinä nähdään Kaakkis-Aasian kriisin syvyys ja kest. Perusennusteessa lähdetään siitä, että finanssikriisin phja n saavutettu ja pahimmin kriisistä kärsineiden maiden Krean, Indnesian ja Thaimaan reaalitaluden elpyminen alkaa vähitellen, mutta se kestää useita vusia. Mikäli Kaakkis-Aasian kriisi syvenee, näkyvät sen vaikutukset yksityisen sektrin kysynnän kasvun hidastumisena ja säästämisen kasvuna. Tämän seurauksena glbaali talus kasvaa ennustettua hitaammin ja työllisyys näkymät heikkenevät. Kriisin syvenemisen vaikutukset esitetään liitteessä 1. Tinen ennusteen epävarmuus liittyy Emu-prsessiin etenemiseen kuluvana vunna. Prsessin kehitys näyttää tällä hetkellä sutuisalta, kska Emuun alkuvaiheessa haluavat 11 maata vat edenneet knvergenssissaan jpa viimeaikaisia dtuksia paremmin. Valuuttahäiriöiden mahdllisuus n kuitenkin lemassa, kun valuuttjen kiinnityskursseista ei le vielä päätetty.

2.3.1998 15 ENRA801 B.wpd Liitekuvi 1. Glbaali rahitusasema Julkisen sektrin rahitusjääm ät, 1985-2000 4 --USA - - - Japani EU-11 prsenttia BKT:sta... ---... 2., -2-4 -6 1985 1990 1995 2000 Vaihttaseet, 1985-2000 6 4 -USA - - - Japani EU-11 prsenttia BKT:sta -.,----. 2-2 -4 1985 1990 1995 2000

2.3.1998 16 ENRA801 B.wpd Liitekuvi 2. Lyhyt reaalikrk, 1985-2000 --USA '''_W~ Saksa - - Rutsi % 15 'I 10 'I I I, I -, I..,.... 5-5 1985 1990 1995 2000 Pitkä reaalikrk,1985-2000 --USA -~~'"Saksa % 10 8 6 - - Rutsi I, I I I I,. I,.,..,.... 4 2., I,.. ' -2 1985 1990 1995 2000

2.3.1998 17 ENRA8018.wpd Liitekuvi 3. Lyhyt nimelliskrk, 1985-2000 % 15 --USA -~~Saksa - - Japani 10 5.,. - \, w-'<-v.,,-.~.'-7._"'.h,... "". J/;;"'/....-..... ".. _e -_... -5 1985 1990 1995 2000 % 20 Lyhyt nimelliskrk, 1985-2000 --Ranska.. _~ Englanti - - Rutsi 15 -, II., 10 5 I * --. -. - 1985 1990 1995 2000

2.3.1998 18 ENRA801 B.wpd Liitekuvi 4. Pitkä nimelliskrk, 1985-2000 % 15 --USA Saksa - - Japani 10 5 '\... \",,,... "'''<>,.,,"-',..." " -. -,. 1985 1990 1995 2000 Pitkä nimelliskrk, 1985. 2000 % 15 --Ranska MO'''._'' Englanti - - Rutsi 10 5 1985 1990 1995 2000

2.3.1998 19 ENRA801 B.wpd Taulukk 4. USA:n hulttase, 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk 1994 1995 1996 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 3.5 2.0 2.8 3.7 3.3 2.4 2.6 3.4 0.0 0.0 0.4 1.0 8.6 5.3 8.3 8.4 10.1-3.8 5.9 2.6 8.0 9.0 9.2 10.5 0.6-0.5 0.0 0.4 4.0 1.9 2.9 4.2 8.2 11.1 8.3 12.0 12.2 8.9 9.2 14.2 7.4 6.9 6.8 6.6 4.6 5.9 5.4 5.6 1998 1999 2000 2.6 2.2 2.2 3.8 2.5 2.2 1.5 1.8 2.0 6.4 2.0 1.9 4.2 1.5 1.8 7.1 2.1 2.0-0.2 0.0 0.0 3.6 2.3 2.1 3.9 5.7 6.5 9.8 6.0 5.0 5.8 6.0 6.0 5.8 5.8 5.8 Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % -2.3-1.9-1.1 0.1 61.4 62.0 62.0 59.9-1.9-1.8-1.9-2.0 2.4 2.6 2.4 2.1 6.1 5.6 5.4 5.0 0.3 0.5 0.7 56.6 53.8 50.7-2.1-2.4-2.3 1.6 1.9 2.4 4.8 5.0 5.2 Taulukk 5. Japanin hulttase, 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Jenin dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 1995 1996 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 0.7 1.4 4.1 1.1 1.9 2.1 2.9 1.6 2.4 3.3 1.5-0.1-0.6 1.4 10.1-2.7 8.4-6.1 13.5-14.0-5.4 5.2 9.5 5.0-0.2 0.2 0.1 0.0 1.0 2.2 5.0 0.1 4.5 5.4 3.5 9.9 8.8 14.2 11.5 1.6 4.3 3.1 2.9 2.1 2.2 1.2 0.6 0.6 102.2 94.0 108.8 121.0-2.3-3.7-4.4-2.9 68.4 75.3 80.2 84.1 2.8 2.1 1.4 2.0 0.8-0.5 0.1 1.6 2.9 3.2 3.4 3.4 1998 1999 2000 1.4 2.5 2.3 2.1 1.9 1.8-0.1 1.5 1.6 2.0 2.8 2.8-5.3 4.6 5.6 4.0 3.4 2.6-0.1 0.0 0.0 1.7 2.2 2.1 0.5 7.1 8.6 3.3 4.6 7.1 1.9 2.8 3.0 0.8 1.0 1.0 126.9 121.0 115.6-3.0-2.0-1.6 86.1 86.9 85.6 2.1 2.5 2.8 0.9 0.9 0.9 3.5 3.3 3.1

2.3.1998 20 ENRA801 B.wpd Taulukk 6. Saksan hulttase 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ja palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Saksan markan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 1995 1996 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 2.8 1.9 1.4 2.3 1.2 2.1 1.2 0.5 2.1 2.2 1.8 1.2 3.7 1.0-1.0 0.1 9.2 2.0-2.4-1.4-3.4 1.8 3.0 3.8 0.8 0.2 0.0 0.5 2.7 2.0 0.8 1.0 7.9 6.5 4.6 11.2 7.8 7.1 2.4 6.5 7.0 6.8 6.1 5.6 5.3 4.5 3.3 3.3 1.6 1.4 1.5 1.7-2.4-3.3-3.4-2.7 50.2 58.0 60.4 61.3-1.0-1.0-0.6 0.0 3.0 1.9 2.0 2.0 9.6 9.5 10.5 11.5 1998 1999 2000 2.6 2.8 2.7 2.4 2.5 2.8 1.4 2.3 2.4 3.2 4.0 3.9 1.8 2.8 3.3 6.0 6.0 5.0-0.2 0.0 0.0 2.2 2.8 2.9 5.3 6.1 5.1 3.8 6.1 6.0 5.1 5.1 5.1 3.6 3.8 3.8 1.8 1.8 1.7-2.3-2.1-1.5 59.6 58.1 56.1 0.8 1.2 1.3 1.8 2.0 2.3 11.6 11.0 10.4 Taulukk 7. Ranskan hulttase 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Ranskan frangin dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 1995 1996 I 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 2.8 2.1 1.5 2.5 1.4 1.7 2.1 0.8 1.1 0.0 1.7 1.5 1.3 2.5-0.5 0.3 2.7 0.5-2.0-1.2 1.2 4.3 0.3 1.3 1.7 0.3-0.5 0.3 3.0 1.8 1.0 1.3 6.0 6.3 4.8 10.6 6.7 5.1 2.8 6.6 7.8 7.6 6.4 5.6 5.8 6.6 3.9 3.5 5.5 5.0 5.1 5.8-5.7-5.0-4.1-3.0 48.1 52.2 55.4 58.0 0.6 1.0 1.3 2.5 2.1 1.6 1.8 1.3 12.3 11.6 12.3 12.5 1998 1999 2000 2.9 3.0 2.8 2.9 2.9 2.7 1.0 2.5 2.8 3.4 3.5 3.1 2.4 2.2 2.4 4.5 4.5 3.7 0.0 0.1 0.0 2.5 3.1 2.8 4.9 6.6 4.8 3.9 7.1 4.9 5.1 5.1 5.1 3.6 3.8 3.8 6.0 5.9 5.8-2.9-2.4-2.1 56.3 56.2 55.7 2.3 2.4 2.5 1.6 1.5 1.6 12.1 11.6 11.2

2.3.1998 21 ENRA801 B.wpd Taulukk 8. Englannin hulttase 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Asuntinvestinnit Muut yksityiset investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ja palvelusten tunti 1994 1995 1996 1997 1998 Prsentti muuts edellisestä vudesta 4.3 2.7 2.3 3.6 1.7 2.8 1.7 3.6 4.1 2.9 2.2 1.3 2.0 2.2 1.0 4.3 1.5 1.8 2.6 3.0 3.6 2.1 1.1 5.9 5.2 5.5 3.9 7.7 6.5 2.2 0.5 0.2-0.2 0.0-0.1 3.4 1.8 2.8 3.5 2.5 9.3 7.8 6.8 7.9 1.6 5.5 4.2 8.4 7.8 4.0 1999 2000 2.0 2.5 2.4 1.8 1.3 2.1 3.3 2.3 3.6 1.0 3.1 2.2-0.3 0.0 2.1 1.9 3.1 5.1 3.4 3.1 Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk 8.0 8.3 8.1 7.1 5.5 6.7 6.0 6.8 6.1 7.5 6.0 6.0 7.3 7.3 Englannin punnan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % 0.653 0.634 0.641 0.611-6.8-5.4-4.3-1.9 50.2 53.6 54.2 53.4-0.2-0.5-0.1 0.5 2.3 2.6 2.5 2.2 9.5 8.3 7.6 5.7 0.615-1.0 51.1-0.1 2.0 5.1 0.625 0.634-0.4-0.1 49.5 47.7-0.2-0.1 2.3 2.2 4.9 5.0 Taulukk 9. Rutsin hulttase 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityisen sektrin kysyntä (sis.varastt) Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia palvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Kuluttajahinnat, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 I 1995 I 1996 I 1997 I 1998 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 3.3 3.9 1.3 1.4 2.3 4.5 1.7-0.9 2.5 2.0-0.7-0.9-0.2-2.0 0.6 2.0 12.4 3.7-1.0 5.0 2.6 2.6 0.1 0.6 2.1 13.8 12.9 6.1 10.0 6.8 13.1 10.3 3.7 9.8 7.5 9.5 10.2 8.0 6.6 5.7 7.4 8.7 5.8 4.2 4.9-10.3-7.0-3.3-0.4-0.2 79.3 78.0 77.4 76.4 73.5 0.4 2.1 2.3 3.5 4.0 2.9 2.5 1.3 1.6 1.9 9.8 9.2 10.1 10.4 9.1 1999 2000 2.9 2.4 1.9 1.6 0.3 1.7 3.3 3.9 1.7 2.0 6.2 5.0 3.9 4.8 5.7 5.7 5.0 5.0 0.8 1.3 68.8 63.9 4.4 5.0 2.5 2.8 8.2 7.6

2.3.1998 22 ENRA801 B.wpd Taulukk 10. Italian hulttase, 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia alvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Italian liiran dllari kurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 1995 1996 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 2.2 2.9 0.7 1.5 1.4 1.8 0.7 2.0-0.6-1.3 0.4 0.0 6.9 1.2 0.4 3.2 0.6 0.1-0.5 0.8 1.5 2.2 0.2 2.2 10.7 11.6-0.3 6.8 8.4 9.6-2.6 10.8 10.6 11.8 8.9 6.6 8.5 10.5 8.8 6.9 1611.3 1628.8 1542.5 1703.0-9.6-7.0-6.7-2.7 124.9 124.4 123.8 121.6 1.4 2.5 3.4 2.7 4.6 5.7 4.4 2.1 11.5 12.0 12.0 12.0 1998 1999 2000 2.1 3.1 3.1 2.7 3.5 3.4 1.5 2.9 2.5 4.7 4.6 4.1-0.2 0.0 0.0 2.3 3.6 3.4 3.1 5.3 5.0 4.2 7.6 6.3 5.4 5.3 5.3 4.5 3.8 3.8 1783.5 1752.8 1719.8-3.0-2.5-2.2 118.0 113.7 108.9 2.2 1.5 1.3 2.3 2.3 2.4 11.8 11.6 11.4 Taulukk 11. Espanjan hulttase, 1994-2000 BKT (kiintein hinnin) Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investinnit Varastinvestinnit (BKT kntribuuti) Ktimainen kknaiskysyntä Tavariden ja palvelusten vienti Tavariden ia alvelusten tunti Krt, % Pitkä krk Lyhyt krk Espanjan pesetan dllarikurssi Julkisen sektrin alijäämä, % BKT Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT Vaihttase, % BKT Yksityisen kulutuksen deflaattri, %-muuts Työttömyysaste, % 1994 1995 1996 1997 Prsenttimuuts edellisestä vudesta 2.1 2.9 2.3 3.2 0.9 1.7 1.9 3.3-0.5 0.3-2.8-0.8 1.8 8.6 0.9 3.8 0.4 0.2-0.1-0.3 1.2 3.3 1.4 2.6 16.7 10.0 9.8 11.4 11.4 11.0 6.2 9.2 9.7 11.0 8.2 5.9 8.0 9.4 7.5 5.3 134.0 124.7 126.7 146.4-6.3-6.5-4.5-2.6 62.9 65.8 70.6 68.3-1.4 0.2 0.3 0.9 4.9 4.7 3.4 2.2 24.2 22.9 22.1 20.4 1998 1999 2000 3.7 3.3 2.3 3.4 3.6 2.5 1.5 2.3 2.1 6.4 4.8 4.0 0.3 0.0 0.0 3.9 3.7 2.8 6.3 6.1 5.2 6.8 6.9 6.3 5.3 5.2 5.2 4.0 3.8 3.8 153.2 150.3 147.5-2.2-2.0-1.9 63.9 61.6 59.8 2.2 1.7 1.2 2.4 2.8 2.7 18.6 17.5 17.2

2.3.1998 23 ENRA801 B.wpd Taulukk 12 K es k else t muu tt uja,. t 1994-2000 Bruttkansantute Alankmaat Belgia Itävalta 1994 3.1 2.4 3.1 1995 2.3 2.1 1.8 1996 3.1 1.5 1.4 1997 3.4 2.4 2.0 1998 3.4 3.0 2.5 1999 2.7 2.4 3.1 2000 2.5 2.2 2.8 Irlanti 6.8 9.8 7.9 7.6 6.7 6.1 6.2 Inflaati' Alankmaat 2.7 0.9 1.8 2.3 2.5 2.6 2.5 Belgia Itävalta 2.4 4.1 1.4 2.3 2.1 2.5 1.8 1.8 2.1 2.2 2.0 2.2 2.0 2.4 Irlanti 2.7 2.0 1.1 0.9 2.5 2.7 1.9 Lyhyt krk Alankmaat Belgia Itävalta 1994 5.2 5.7 5.1 1995 4.4 4.8 4.6 1996 3.0 3.2 3.4 1997 3.3 3.5 3.4 1998 3.6 3.6 3.6 1999 3.8 3.8 3.8 2000 3.8 3.8 3.8 Irlanti 5.9 6.2 5.4 6.1 4.5 3.8 3.8 Pitkä krk Alankmaat 6.7 6.6 5.7 5.3 5.1 5.1 5.1 Belgia Itävalta 7.7 7.0 7.4 7.2 6.3 6.3 5.6 5.6 5.2 5.3 5.2 5.2 5.2 5.2 Irlanti 8.2 8.3 7.5 6.4 5.4 5.2 5.2 Julkisen sektrin rahitusjäämä, % BKT:sta Alankmaat Belgia Itävalta 1994-3.8-4.9-4.7 1995-3.8-3.9-4.9 1996-2.3-3.2-4.0 1997-1.4-2.1-2.5 1998-1.4-2.1-2.8 1999-1.6-1.2-1.9 2000-1.5-0.8-1.2 Irlanti -1.6-1.9-0.5 0.9 1.0 1.0 0.8 Julkisen sektrin EMU-velka, % BKT:sta Alankmaat Belgia Itävalta 77.1 133.5 65.4 78.5 131.2 69.3 76.6 126.9 69.5 72.1 122.2 66.1 70.1 118.3 69.6 67.7 115.0 67.7 65.6 111.0 65.2 Irlanti 89.1 82.2 72.7 67.0 57.3 50.9 46.0 Yksityisen kulutuksen deflaattri.

2.3.1998 24 ENRA801 B.wpd Taulukk 13. Julkisen taluden tasapain, 1994-2000 Julkisen sektrin rahitusjäämä, % bkt:sta Maa 1994 1995 1996 Alankmaat -3.8-3.8-2.3 Belgia -4.9-3.9-3.2 Britannia -6.8-5.4-4.3 Espanja -6.3-6.5-4.5 Irlanti -1.6-1.9-0.5 Italia -9.6-7.0-6.7 Itävalta -4.7-4.9-4.0 Kreikka -10.3-9.8-7.7 Prtugali -5.8-5.6-3.1 Ranska -5.7-5.0-4.1 Rutsi -10.3-7.0-3.3 Saksa -2.4-3.3-3.4 Sumi -6.4-4.7-3.3 Tanska -2.8-1.8-1.2 Julkisen sektrin EMU-velka, % bkt:sta Maa 1994 1995 1996 Alankmaat 77.1 78.5 76.6 Belgia 133.5 131.2 126.9 Britannia 50.2 53.6 54.2 Espanja 62.9 65.8 70.6 Irlanti 89.1 82.2 72.7 Italia 124.9 124.4 123.8 Itävalta 65.4 69.3 69.5 Kreikka 109.6 111.3 112.6 Prtugali 66.3 69.2 68.1 Ranska 48.1 52.2 55.4 Rutsi 79.3 78.0 77.4 Saksa 50.2 58.0 60.4 Sumi 59.6 58.1 57.6 Tanska 73.8 69.2 66.7 1997 1998-1.4-1.4-2.1-2.1-1.9-1.0-2.6-2.2 0.9 1.0-2.7-3.0-2.5-2.8-4.0-3.8-2.5-2.4-3.0-2.9-0.4-0.2-2.7-2.3-0.9-0.5 0.7 2.0 1997 1998 72.1 70.1 122.2 118.3 53.4 51.1 68.3 63.9 67.0 57.3 121.6 118.0 66.1 69.6 108.7 99.7 62.0 60.4 58.0 56.3 76.4 73.5 61.3 59.6 55.8 54.6 64.1 57.7 1999 2000-1.6-1.5-1.2-0.8-0.4-0.1-2.0-1.9 1.0 0.8-2.5-2.2-1.9-1.2-3.5-2.7-2.1-2.4-2.4-2.1 0.8 1.3-2.1-1.5-0.2-0.5 2.0 1.6 1999 2000 67.7 65.6 115.0 111.0 49.5 47.7 61.6 59.8 50.9 46.0 113.7 108.9 67.7 65.2 94.1 87.9 59.1 58.4 56.2 55.7 68.8 63.9 58.1 56.1 51.7 49.3 52.5 48.3

2.3.1998 25 ENRA801 B.wpd Taulukk 14. EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahinta 1997 Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Lka Marras Julu Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta (varjstettu) Prsenttimuuts edellisen vuden vastaavasta kuukaudesta, 12 kk:n liukuva ka. (kriteerin mukaan laskettu) Alankmaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Prtugali Ranska Rutsi Saksa Sumi EU

2.3.1998 26 ENRA801 B.wpd Liite 1. Skenaari Kaakkis-Aasian kriisin syvenemisestä Edellä esitelty maailmantaluden perusennuste n tehty lettaen, että Kaakkis Aasain kriisi ei enää laajene ja syvene sekä tipuminen kriisistä käynnistyy tästä eteenpäin vähitellen. On lemassa kuitenkin riski, että mm. Japanin talusngelmat pahenevat ja Japanin pankkisektri jutuu uudelleenjärjestelyjen alaiseksi. Tällainen tilanne vi syntyä, js Nikkei-indeksi laskee vimakkaasti maaliskuun lppuun mennessä ja myös muiden vakuuksien arvt laskevat vielä nykyisestä. Oheisen maailmantalutta kuvaavan NIGEM-mallin simulaatin avulla arviidaan Kaakkis-Aasian kriisin tähänastista vimakkaamman syvenemisen vaikutuksia maailmantaluden kasvuun, inflaatin, valuuttakursseihin ja krkihin. 1 Mallisimulinnissa letetaan, että * Kaakkis-Aasian maiden tunnin arv (USD) supistuu 10 % vunna 1998 ja edelleen 2 % vusina 1999-2017. * Etelä-Krean kknaiskysynnän kasvuvauhti hidastuu 2.5 prsenttiyksikköä vunna 1998, 1.5 prsenttiyksikköä vunna 1999 ja 1 prsenttiyksikköä vunna 2000. Lisäksi Krean wn devalvituu 40 % vuden 1998 ensimmäisellä neljänneksellä ja vahvistuu hitaasti sen jälkeen. * Japanin jeni devalvituu 10 % kuluvana vunna ja vahvistuu sen jälkeen krkpariteettien mukaan. Japanin yksityisen kulutuksen kasvu supistuu 5 % vunna 1998, 3 % vunna 1999 ja 2 % vunna 2000, 1 % vuteen 2017 asti. Mm. knkurssien ja kuluttajien epävarmuuden lisääntymisen letetaan nstavan säästämisastetta ja hidastavat kulutuksen kasvua. * Pörssikurssit laskevat 20 % G7-maissa, 35 % Japanissa. * Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintjen lasku jatkuu edelleen. 1 Simulaatit n suritettu NIGEM-mallin tammikuun 1998 perusversilla, jhn n päivitetty Q198 valuuttakurssit ja krt.

2.3.1998 27 ENRA801 B.wpd Näiden letusten tulksena * Maailmankaupan kasvu hidastuu 8.4 prsentista vunna 1997 arvilta 2.0 prsenttiin vunna 1998, mutta npeutuu jälleen vunna 1999 keskimäärin 6 prsenttiin (kuvi 1). * OECD-maiden bkt:n kasvuvauhti hidastuu 3.0 prsentista vunna 1997 nin 1.5 prsenttiin vunna 1998 (perusennuste 2.6 %). EU-maiden kasvuvauhti hidastuu vähemmän; bkt kasvaa 2.1 % vunna 1998 (perusennuste 2.7 %). Tutannn kasvuarvissa n tettu humin vain Aasian kriisin surat vaikutukset, kun taas dtusvaikutuksia investinteihin ja kulutukseen ei le vitu laskea (kuvi 2). * USA:n bkt:n kasvuvauhti hidastuu 3.7 prsentista vunna 1997 2.0 prsenttiin vunna 1998 (perusennuste 2.6 %). Japanin bkt supistuu 2.9 % vunna 1998 (perusennusteessa bkt kasvaa runsaan prsentin verran). Krean bkt supistuu viime vudesta rajusti, arvilta 3.4 % vunna 1998, mutta kasvaa nin 2 % vunna 1999 (kuvi 3). Perusennusteessa Krean bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vunna 2.0 % * U.S. dllarin vahvistumisen seurauksena OECD-maiden inflaativauhti hidastuu 2 prsentista vunna 1997 nin 1.4 prsenttiin vunna 1999. Japanissa hintjen nusu pysähtyy tänä vunna ja hinnat laskevat 0.5 % vusina 1999 ja 2000. Eurpassa inflaati pysyy runsaassa 2 prsentissa vusituhannen vaihteeseen asti. Kreassa inflaati npeutuu valuuttakurssin rajun devalvitumisen vuksi; skenaarin kuluttaja hinnat nusevat tänä vunna lähes 14 % ja edelleen 15 % vunna 1999 (kuvi 4). Yhteenvet Tulkset vat mallispesifisiä ja suuntaa antavia. Keskeisten muuttujien salta vidaan dttaa että: * Maailmantaluden kasvuvaikutukset jäävät pieniksi inflaativaikutuksiin nähden. Inflaatin alenemiseen vaikuttaa erityisesti Aasian valuuttakurssien vimakas lasku ja raaka-ainehintjen putaminen. Kasvun hidastumisen suuruutta ja mahdllisen taantuman kesta n tässä vaiheessa vaikea määritellä. Luultavasti Japanin ja Etelä-Krean elpyminen vie kuitenkin aikaa, kska uskttavuuden palauttaminen Aasian taluksiin ja talusplitiikkaan n hidasta. Varallisuushintjen laskun taittuminen n edellytys nusun käynnistymiselle.

SKENAARIO KAAKKOIS-AASIAN KRIISIN SYVENEMISESTÄ Kuvi 1 MAAILMANKAUPPA JA KAUKO-IDÄN TUONTI Kuvi 3 --Kauk-Idän tunnin arv dllareina - - Etelä-Krean tunnin arv dllareina ---Maailmankauppa Simulaati miinus perusennuste, % 10 5-10,--. - -.. BRUTTOKANSANTUOTE -USA - - Japani -Etelä-Krea Simulaati miinus perusennuste, % ~ ::J rj) IU ::J S' Ö C 0- m ::J rj) ~ (f) C s:: m z "'0» z A 2S -20-5 -30-10 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 Kuvi 2 BRUTTOKANSANTUOTE Kuvi 4-1 -OECD -EU Simulaati miinus perusennuste, % -2-8 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2-2 -4-6 YKSITYISEN KULUTUKSEN DEFLAATTORI -OECD Japani -USA Simulaati miinus perusennuste, % " 1- " ~.' ~. ~, ~ V,.,,, - 1--. -.... I.... - 1997 2000 2003 2006 2009.. --- -,....-r.:-i 2012 2015 I\)rm i:,)cz :...gz <OIUC <03(f) C»c-f @m ~ 5' m ::J m Z :D ~... III :e "C 1\) 0- C»

2.3.1998 29 ENRA801 B.wpd Taulukk 1. Skenaari Kaakkis-Aasian kriisin syvenemisestä 1997 1998 1999 2000 BId, %-muuts OECD 3,0 1,5 2,4 2,9 USA 3,7 2,0 2,2 2,6 Japani 1,1-2,9 2,1 3,9 Etelä-Krea 5,9-3,4 2,0 7,5 EU 2,6 2,1 2,7 2,8 Saksa 2,3 1,7 2,5 2,7 Sumi 4,3 3,5 3,6 3,3 Inflaati, %-muuts OECD 2,0 1,4 1,0 1,2 USA 2,1 1,1 0,4 1,0 Japani 1,6 0,1-0,6-0,5 Etelä-Krea 4,8 13,7 15,1 11,3 EU 2,1 2,1 2,0 2,0 Saksa 2,1 1,8 1,4 1,3 Sumi 2,0 2,2 1,7 1,6 Lyhyet krt ja valuuttakurssit USA 5,6 5,3 4,9 4,7 Japani 0,5 0,0 0,0 0,0 Saksa 3,3 3,5 3,9 4,2 Sumi 3,2 3,5 3,9 4,2 USD/DEM 1,73 1,81 1,78 1,77 USD/JPY 121,0 133,4 126,8 121,0 Budjettialijäämä, % bkt:sta USA 0,1 0,1 0,5 0,9 Japani -2,9-4,9-4,4-3,5 Saksa -3,0-2,6-2,5-1,9 Sumi -1,6-0,4-0,3-0,8 Vaihttase, % bkt USA -2,0-2,3-2,8-2,9 Japani 2,0 2,5 3,1 3,4 Saksa 0,0 0,3 0,6 0,8 Sumi 3,4 2,1 1,7 2,0 Maailmankauppa, %-m. 8,4 2,0 6,2 8,4 K- Aasian tunti, vi. 2,8-19,1 5,0 21,5 K-Aasian vienti, vi. 9,2 0,7 13,1 15,8 EU:n vienti, vi 9,2 2,3 4,5 5,7 Raaka-ainehinnat, $, %-m. Maatal.peräiset, ei elintarvikkeet -7,7-7,4 0,6-2,2 Raakaöljy -5,0-6,6 4,2 2,8 Tell.tutteiden vientihinta -7,1-2,3 1,8 2,0 Japani. %-m. Yks. kulutus 1,6-5,3 0,4 3,4 Vienti, vi. 9,1-2,2 10,1 13,4 Tunti, vi. 3,5-6,8 1,9 11,8 Vientimarkkinat 8,4-1,5 5,2 10,1 Krea, %-m. Vienti (tavarat), vi. 7,6 5,4 4,9 6,5 Tunti (tavarat), vi. 1,6-14,6 0,2 14,9

30 2.3.1998 ENRA801B.wpd Liite 2. Sumen ja Venäjän sekä Baltian välisen kaupan näkymät 1998-1999 Venäjän talusnäkymät 1998-1999 Venäjän bruttkansantutteen 1990-luvun vimakas lasku jhtui mm. supistuvasta statellisuudesta. Käännekhta tuli vasta vunna 1997 jllin BKT kasvi ensimmäistä kertaa seitsemään vuteen. Venäjän kknaistutannn arviidaan kasvavan kuluvana vunna prsentin. IMF n päättänyt jatkaa EFF (Extended Fund Facility) hjelmaa Venäjän kanssa. Venäjän ulkinen tasapain ei le vielä tunnin kasvun rajite. Venäjän taluden myönteinen kehitys n riippuvainen viennin tumista tulista. Nin 75 prsenttia viennistä kstuu energiasta ja raaka-aineista. Mikäli raakaainehintjen vimakas lasku jatkuu, se heikentää Venäjän taluden näkymiä. Ennusteen mukaan öljyn hinta ja muiden raaka-aineiden hinnat kääntyvät taas nusuun vuden 1998 kuluessa ja sama kehitys jatkunee vunna 1999. Humattavaa n että pliittiset riskit vat edelleen erittäin suuret Venäjällä. Ennuste Sumen viennin kehitykselle perustuu siihen ettei mitään dramaattista tapahdu Venäjän plitiikassa. Sumen vienti Venäjälle Venäjän viennin suus Sumen viennistä n kasvanut vuden 1992 2,8 prsentista 7,1 prsenttiin vunna 1997. Viime vunna viennin arv kasvi 31 prsentilla FIM 13,6 miljardiin. Vienti Venäjälle n llut pääasiassa käteiskauppaa ja maksutapana ennakkmaksut vat yleisesti käytössä. Tärkeimmät vientiryhmät vat kneet ja laitteet (sähkökneet ja telekmlaitteet), elintarvikkeet ja jumat sekä paperi. Vuden 1998 aikana dtetaan investintitavaraviennin lisääntyvän. Viennin rahitus (mm. Valtin Takuukeskus) ei le välitön este investintitavariden viennin kasvulle vusille 1998 ja 1999.

2.3.1998 31 ENRA801 B.wpd Etenkin lisääntyvä investintitavaravienti kasvattaa viennin arva vusina 1998 ja 1999. Kulutustavaraviennin letetaan pysyvän vuden 1997 taslla. Merkille pantavaa n kuitenkin että Suman elintarvike- ja juma-ala dttaa Sumen vientimarkkiniden Venäjällä edelleen kasvavan vimakkaasti. Kuvassa 1 ennustetaan 10 prsentin viennin arvn kasvua seuraaville kahdelle vudelle, mikä n heikmpi kasvuvauhti kuin mitä trendi näyttää. Sumen tunti Venäjältä Yli 80 prsenttia Sumen tunnista Venäjältä kstuu öljystä ja raaka-aineista. Tunti Venäjältä n rakenteensa jhdsta pysynyt kk 1990-luvun tasaisena, nin 7-8 prsentissa kk tunnista. Marraskuussa 1997 tunnin suus li 7,8 prsenttia ja sen arv FIM 10,3 mrd. Raakaöljyn suus kknaistunnista n vudesta 1985 pysynyt tasaisena, nin 6 prsentissa. Myös raaka-aineiden suus tunnista n vaihdellut vain vähän, ja n pysynyt 50 ja 55 prsentin välillä vudesta 1985. Tästä syystä vi lettaa että tunti Venäjältä kasvaa samassa suhteessa kuin muu tunti. Baltian talusnäkymät 1998-1999 IMF ennustaa taluskasvun jatkuvan Baltiassa. Virssa sen ennustetaan levan 5,4 prsenttia vunna 1998 (7.0 prsenttia 1997), Latviassa 5.0 prsenttia (4.0 prsenttia 1997) ja Liettuassa 5.0 prsenttia (4.5 prsenttia 1997). Riskitekijänä Baltiassa n suuret vaihttaseiden alijäämät, jtka n rahitettu, etenkin Virssa, pankkien ttamilla ulkmaisilla lainilla. Pääasiassa alijäämä n jhdettavissa yksityiseltä sektrilta sillä julkisten sektreiden alijäämät vat pieniä, Virssa jpa ylijäämäinen. Vunna 1997 Virn vaihttaseen alijäämä li 12.2 % bkt:sta, Latvian alijäämä 6.1 % ja Liettuan alijäämä 3.2 %. Sumen vienti Baltiaan Sumen viennin arv Baltiaan n nussut FIM 1.2 miljardista vunna 1992 FIM 8.1 miljardiin marraskuussa 1997. Vienti Baltiaan kasvi viime vunna 26 %. Taulukk 1. Baltian maiden suus Sumen viennistä vunna 1990 ja vunna 1997, % Vienti Vir Latvia Liettua Yhteensä 1990 0,8 0,1 0,2 1,1 1997 3,1 0,7 0,4 4,2

2.3.1998 32 ENRA801 B.wpd Vienti Baltiaan kstuu pääsin kneista ja laitteista, elintarvikkeista, paperista ja öljy tutteista. Kneet ja laitteet vastaa yli klmanneksesta kk viennistä, Liettuaan jpa yli pulella. Tärkeimmät ryhmät vat sähkökneet ja elektrniikkalaitteet. Virn ja Latviaan öljytutteiden suus viennistä n lähes 10 prsenttia, jka jhtunee Nesteen laajentumisesta Baltiaan. Sumen viennillä Baltiaan n sutuisat näkymät vusille 1998 ja 1999, sillä etenkin investintitavariden salta kysyntä n vahva. On dtettavaa että viennin kasvuvauhti Virn hidastuu vertailutasn nustua, mutta viennin kasvuvauhti Liettuaan ja Latviaan pysynee krkeana, sillä Sumen suus näiden maiden tunnista n edelleen pieni. Kuvassa 2 ennustetaan 10 prsentin viennin arvn kasvua vusille 1998-99 mikä n hieman trendiä heikmpi kasvu.

33 2.3.1998 ENRA801 B.wpd Sumen viennin arv Venäjälle arv, 1600000=16 mrd 2000000 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 II. _,,,. V A.1\ " \/v..-,r ~... 1/. A /" 7t V 77 A rtj 1.-t ~, J IÄIJ bjd' ~ ~ 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 - - Ennuste 98-99 -Vienti Venäjälle --Ply. (Vienti Venäjälle) arv, 1200000=12 mrd Sumen viennin arv Baltiaan 1200000,.-----r-----r-----,.---.,...----.-----.------...---,..._-, 1000000 \-----+----j----+----/-----+-----j-.-----l----~,...-=--...j 800000 \-----+----j----+----/-----+-----j-.----#-,..g----i-----i 600000 \-----+----j----+----/-----+----"tl-l-i-4l-----l----l-------l 400000 f----+----+---+--ll~~w:--l-+----+----l----l-----l 200000 f----+----+~~-+---+---+----+----l----l-----l 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 - Vienti Baltiaan, 1000 mk - - Ennuste 98-99 - Ply. (Vienti Baltiaan, 1000 mk)

2.3.1998 34 ENRA801 B.wpd Liite 3. Rutsin kruunun kurssin tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä Rutsin kruunu n viimeisen pulentista kuukauden kuluessa heikentynyt suhteessa sekä dllariin että D-markkaan. Dllariin nähden pudtus li vimakkaimmillaan juuri ennen vudenvaihdetta, kun taas D-markkaan nähden kruunu n menettänyt arvaan tammikuun pulivälistä lähtien. Kska syyt kurssin heikentymiseen em kahteen valuuttaan nähden vat varsin erilaiset, tarkastellaan hessa kehityksen taustja ja näkemyksiä kummankin valuutan salta erikseen. SEKlUSD valuuttakurssi Kruunun heilahtelut dllariin nähden vat lähinnä lleet selitettävissä dllarin kurssin vimakkaasta vlatiilisuudesta aiheutuvina reaktiina. Suurin muuts SEKlUSD kurssissa tapahtui julun ja uuden vuden välillä, jllin USD suhteellisen huilla markkinilla vahvistui selvästi useimpiin tärkeisiin valuuttihin verrattuna. Kaakkis-Aasian jatkunut epävarmuus yhdistettynä USA:n taluden edelleen lupaaviin tulevaisuudennäkymiin aikaansaivat lähes 35 äyrin pudtuksen kruunun dllarikurssissa reilun viikn kuluessa. Tammikuun aikana dllarin eri valuuttakurssit vat sahanneet vimakkaasti, heijastellen Kaakkis-Aasian kehityksestä kantautuvia ristiriitaisia tietja, presidentti Clintnin hallintn yhdistettyjä väliin psitiivisia, väliin negatiivisia uutisia sekä Irakin tapahtumien kehitystä. Viimeviikkisia kehityksiä seliteltiin lähinnä Japanin hallituksen kyvyttömyydellä aikaansaada päätöksiä maan taluden elvyttämiseksi ja tästä seuranneella dllarin yleisellä vahvistumisella. SEKlDEM valuuttakurssi Viimeisen klmen viikn kuluessa kruunu n ensin heikentynyt melk npeasti suhteessa D-markkaan ja alkanut sitten vahvistua uudelleen. Syynä n arviitu levan mm. epäily siitä, että Emun klmannen vaiheen alettua kruunun merkitys rutsalaisyritysten susimana valuuttana menettää merkitystään vaikka Rutsi alkuvaiheessa pysyttelisikin Emun ulkpulella. Mikäli suuri sa yrityssektrista siirtyy npeasti eurn käyttöön, n päämasiirtjen ja prtflispeutusten arvn ennustettu nusevan satihin miljardeihin kruunuihin. On kuitenkin jäänyt kk lailla epäselväksi kuinka tällaiset kertalunteiset tapahtumat vaikuttavat valuutta-

2.3.1998 35 ENRA801B.wpd kurssiin pitemmällä aikavälillä. Useat rutsalaiset suuryritykset vat myös antaneet tulsvarituksia Kaakkis-Aasian tapahtumien seurauksena, jskin kriisin tdelliset vaikutukset khdistuvat myös kilpailijamaihin ja selvinnevät jka tapauksessa vasta pidemmän ajan kuluttua. Tisaalta taluden fundamentit vat Rutsissa khtuullisen hyvässä kunnssa, mikä pultaisi kruunun vahvistumista tulevaisuudessa. Kruunun D-markkakurssin lähiajan kehityksen kannalta n tärkeää se, millin hallitus kykenee antamaan tarpeelliset lakiesitykset jtka mahdllistavat yritysten kirjanpidn ja sakeantien järjestämisen eurissa. Mikäli yritykset siirtyvät eurn käyttöön vaiheittain, ja hallitus antaa selkeän ilmituksen siitä millin tai minkä ehtjen täyttyessä Rutsi tulee liittymään Emuun, saattaa kruunun arv stabilitua suhteessa D-markkaan piankin. Yhteenvet/Näkymät Yhteenvetna vidaan tdeta kruunun viimeaikaisen heikentymisen dllariin nähden jhtuneen lähinnä ulkisista syistä, erityisesti dllarin yleisestä vahvistumisesta muihin valuuttihin nähden. Tisaalta syyt kruunun arvn pudtukseen D-markkaan nähden vat selkeämmin sisäsyntyisiä, ja jhtuvat paljlti markkiniden epävarmuudesta kruunun tulevaisuutta ajatellen. Lähitulevaisuudessa kruunun kysyntää tulevat lisäksi alentamaan vuden 1998 kuluessa tapahtuva 25 miljardin kruunun arvinen valtin ulkmaisen velan lyhennys sekä epävarmuus Aasian kriisin lpullisista vaikutuksista rutsalaisten vientiyritysten tulksiin. Kska saavutetut palkkaratkaisut vat llet maltillisia ja yritykset vat raprtineet erinmaisia tulksia, ei kuitenkaan le syytä epäillä etteikö Riksbankenin j aiemmin i1maisema huli kruunun aliarvstuksesta lisi aita. Keskuspankki n tistaiseksi llut krkplitiikkaa kskevissa lausunnissaan maltillinen ja minkäänlaista varitusta krkaseen käytöstä lähitulevaisuudessa ei le annettu. Kska kruunun heikkeneminen jatkuessaan heijastuu khnneiden tuntihintjen kautta lisääntyvinä inflaatinpaineina, ja js ktimaisen kehityksen seurauksena inflaativauhti muutenkin lähenisi 2% tavitetasa, ei krnnst lisi kuitenkaan pissuljettu vaihteht. Näin varsinkin mikäli Kaakkis-Aasian kriisin vaikutukset Rutsin vientitellisuudelle arviidaan suhteellisen vähäisiksi. Rutsin kehitys seuraisi siten Kanadassa äskettäin tteutunutta uraa, jnka mukaan krnnstn ajaudutaan valuutan ulkisen arvn laskiessa ilman santtavaa syytä. Aivan viime aikaiset uutiset vat kuitenkin lleet psitiivisia, kun viranmaisten yritykset puhua kruunun kurssia ylöspäin vat alkaneet tuttaa tulsta.