Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilan sekä siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen. Hanke pyrki luomaan kokonaiskuvaa, eivätkä paikalliset tai etniset erot olleet päähuomion kohteina. Saamelaisuus nousi kuitenkin esiin hyvinvointiselvityksen yhteydessä antaen suuntaviivoja lähempään tarkasteluun. Saamelaisalueen kunnista Inari oli yksi hankkeen osatoteuttajista. Hankkeeseen sisältyvä nuorten hyvinvointiselvitys suoritettiin kuitenkin kaikissa saamelaisalueen kunnissa (Utsjoki, Enontekiö, Sodankylän kunnan pohjoisosa). Selvitykseen osallistui yhteensä 55 saamelaiseksi itsensä kokevaa nuorta. Vuonna 2009 suoritettuun lomakekyselyyn vastasi 51 saamelaista yhdeksäsluokkalaista ja vuonna 2010 tehtyihin yksilöhaastatteluihin osallistui neljä saamelaisnuorta. Seuraavassa esitellään lyhyesti tärkeimpiä tuloksia saamelaisnuorten vastauksista perheen ja tulevaisuuden näkökulmista niiden myöhempää hyödyntämistä varten. PERHE Yhteinen ajatus [elämästä] ihmisten kesken Sápmissa tuntuu sellaiselta isolta perheeltä, tietää mitä tekee ja kuka kuuluu mihin. (18) [Onni] tulee perheestä ja suvusta saamelaisympäristössä, jos vertaa suomalaisiin, niin suurempi vaikutus...se on enemmän niin kuin perhe. (1)
Kuvio 1. Perheen sosiaalinen tuki, samaa mieltä (%) "Kotonani on turvallinen ilmapiiri" 91 91 "Minulla on lämpimät suhteet perheenjäseniini" 80 85 70 75 80 85 90 95 Kuvio 2. Perheen vaikeudet, samaa mieltä (%) "Perheessäni on ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvittaisiin apua" 13 20 "Perheenjäseneni eivät tule toimeen keskenään" "Perheessäni käytetään liikaa alkoholia" 12 14 16 20 "Perheenjäsenilläni on sairauksia, jotka vaikeuttavat elämää" 15 16 0 5 10 15 20 25
Kuvio 3. Väkivaltakokemukset kotona (%) Henkinen 21 28 Fyysinen 12 13 Seksuaalinen 2 3 0 5 10 15 20 25 30 Hyvinvointiselvityksen mukaan perheen ja suvun merkitys on saamelaisnuorille suuri. Saamelaisnuoret kokivat kuitenkin, että heillä oli jonkin verran enemmän kotiin ja perheelämään liittyviä pulmia kuin kyselyyn keskimäärin vastanneilla. Saamelaisnuorten vastaajamäärä on huomattavasti pienempi koko aineistoon verrattuna, minkä vuoksi tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Tulosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä saamelaisnuorten perhetilanteesta, vaan ne antavat suuntaviivoja jatkotutkimuksiin ja selvityksiin.
TULEVAISUUS Kuvio 4. Tulevaisuuden huolenaiheet (%) Ilmastonmuutos 51 67 Ympäristön tuhoutuminen 70 Sodat ja terrorismi 66 Eriarvoisuus 56 70 Köyhyys 74 Työttömyys 62 68 Päihdeongelmat Mielenterveysongelmat 50 52 66 68 Oman kulttuurin säilyminen 36 0 10 20 30 40 50 70 80 Selvityksen mukaan saamelaisnuoret ovat muihin nuoriin verrattuna enemmän huolissaan erilaisista tulevaisuuteensa vaikuttavista asioista. Erityisesti saamelaisnuoret ovat huolissaan oman kulttuurinsa säilymisestä, ilmaston muutoksista ja ympäristön tuhoutumisesta. Sen lisäksi myös sosiaaliseksi luokiteltavat huolenaiheet, kuten köyhyys, eriarvoisuus ja mielenterveys- sekä päihdeongelmat huolestuttavat saamelaisnuoria keskimäärin muita enemmän. Tulos voi liittyä pitkään jatkuneeseen saamelaiskulttuuriin murrokseen, joka muuttaa perinteisiä saamelaisten elinolosuhteita heijastuen myös nuorten tulevaisuuden kuvaan ja odotuksiin. Poronhoito ja vähän tuo kalastaminen suku on aika tärkeä (17) Saamelaisuuden merkitys nuorten elämässä näyttäytyy suvun ja perheen tärkeänä asemana, saamen kielen asemana sekä perinteisten elinkeinojen ja elämäntapojen roolina. Valtaosa nuorista käyttää arkiympäristössään aktiivisesti saamen kieltä ja moni kokee sen tärkeimmäksi identiteetin muodostajaksi. Osalle nuorista saamelaisuus on niin itsestään selvä asia, etteivät he osanneet kuvailla sen merkitystä. [Saamelaisuus] ei vaikuta elämääni mitenkään. (11)
POHDINTA Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeen selvityksen tulokset osoittavat, että saamelaisnuorten kokemukset, elämäntavat ja arvostukset eroavat jonkin verran paikkakunnan muiden nuorten sekä muiden lappilaisten nuorten kokemuksista. Saamelaisnuorten vastauksista nousi esiin saamen kielen ja kulttuurin vahva merkitys nimenomaan perinteisten elinkeinojen ja elämäntapojen jatkumisen kautta. Myös suvun ja perheen merkitys korostui saamelaisnuorten vastauksissa. Vastauksista voidaan tulkita myös joitakin piirteitä luontosuhteen erilaisuudesta. Lomakekyselyn kysymystenasettelun puitteissa näitä aiheita pystyttiin lähestymään vain etäisesti, eikä saamelaisnuorten haastattelujen suppea määrä tuo riittävää lisävalaistusta asiaan. Tähän tematiikkaan liittyviä kysymyksiä on tutkittu Suomessa vähän. Tämä selvitystulos vahvistaa osaltaan sitä näkemystä, että jatkossa on tarve selvittää yksityiskohtaisemmin hyvinvoinnin kulttuurisia ulottuvuuksia sekä eroja. On tarpeen selvittää mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla, suku- ja perheyhteydellä sekä perinteisillä elinkeinoilla ja elämäntavalla on saamelaisnuorten elämässä ja heidän hyvinvointinsa ja identiteettinsä rakentajana sekä miten eri väestöryhmien koettu hyvinvointi eroaa, jotta hyvinvointipolitiikassa ja palvelutuotannossa voidaan vastata paremmin eriytyviin tarpeisiin. Lisää tietoa saamelaisnuorten hyvinvoinnista julkaisussa: Sutinen Riikka 2010: Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin. Lappilaisten nuorten hyvinvoinnin ankkurit. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C 53. Lapin yliopisto. Rovaniemi.