- Ei välittömiä vaikutuksia kuntien tai valtion rahoitusasemaan. Esitys lisää kuntien lakisääteisiä tehtäviä.

2.2 Kaavoitus ja kaupan kilpailu Valtiovarainministeriön arvio: - Ei välittömiä vaikutuksia kuntien tai valtion rahoitusasemaan. Esitys lisää kuntien lakisääteisiä tehtäviä. - Vaikutukset työllisyyteen ja tuottavuuteen voivat jäädä pieniksi tai niitä ei ole. - Kokonaisvaikutus julkisen talouden kestävyyteen voi olla nolla tai negatiivinen. - Esitys hyödyntää vähäisessä määrin toimenpiteen potentiaalia. Esitys talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotoksi: Toimenpide-esitykset lisäisivät kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja samalla hyödyntävät rajallisesti toimenpiteen potentiaalia. Tämän takia kunnille ei tule asettaa uutta laintasoista tehtävää maapolitiikan hoidosta, vaan ympäristöministeriön tulee yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa selvittää muita keinoja kaupan kaavoituksellisten kilpailuesteiden purkamiseksi. Taustamuistio: Valtiovarainministeriön arvion perustelut Ehdotettu toimenpide 2; laintasoinen vaatimus kuntien maapolitiikan harjoittamiseen toisi kunnille uuden lakisääteisen tehtävän. Monipuoliset maapoliittiset keinot, joita toimenpide-ehdotus ei lisää, sisältyvät jo maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ne ovat siten kuntien käytettävissä. Kunnat harjoittavat jo maapolitiikkaa, ja monilla kunnilla on omat maapoliittiset ohjelmansa. Uuden säädöksen säätämisellä ei olisi vaikuttavuutta ja samalla lisättäisiin kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Ehdotetut toimenpiteet (1-3) lisäävät viranomaistoimintaa ja mahdollisesti sitä kautta myös kuntien menoja ja velkaantumista. Näiden seikkojen vuoksi vaikutuksia talouskasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen ei arvioida olevan tai niiden arvioidaan jäävän pieniksi tai jopa negatiivisiksi. Kilpailuvirasto (nykyisin Kilpailu- ja kuluttajavirasto) on antanut v. 2010 ja 2011 kriittiset lausunnot vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia koskevan lakiluonnoksen käsittelyn yhteydessä (HE 309/2010) sekä käsitteli asiaa perusteellisesti julkaisussaan 2011 (Kilpailukatsaus 2: Viisas sääntely toimivat markkinat). Lausuntojen mukaan MRL:n kaupan suuryksiköitä koskevat tarkat kaupan mitoitusta ja yksityiskohtaiset kaupan laatua koskevat määräykset ovat omiaan heikentämään toimialan mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa nopeisiin kysynnän muutoksiin, kun otetaan huomioon kaavoituksen hitaus. Ehdotus jatkotoimenpiteiden suunnaksi: - Täydentäminen ja tiivistäminen hyvissä sijaintikohteissa lisäävät tutkimusten (mm. Maailmanpankki) mukaan tuottavuutta. Tämän takia kaupan kilpailua tulisi edistää tiivistämällä jo

rakennettuja alueita, lisäämällä rakennusten tiheyttä ja korkeutta erityisesti lähellä keskustaa ja rakentamalla alueille, joiden sijainti on hyvä. Kauppa haluaa ensisijaisesti juuri sinne, missä asukkaita on paljon (Kaupanliiton lausunto 2010). - Vähittäiskaupalle asetettuja yksityiskohtaisia vaatimuksia tulisi tarkastella uudelleen. Olisi selvitettävä, voitaisiinko vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaksi määritellä esimerkiksi 3 500 kerrosneliömetriä (Kaupanliiton lausunto 2010). Samalla tulisi tutkia mahdollisuutta poistaa sääntelyn piiristä auto-, rauta- ja rakennustarvike-, maatalous- ja huonekalukauppa. - MRL-laista puuttuvat riittävät kannustimet täydennysrakentamiselle sekä lisärakentamisen hyötyjen ja haittojen korvaamiselle. Maapolitiikan kehittäminen edellyttää kansalaisten hyväksyntää tiiviimmälle rakentamiselle. Tällöin lainsäädäntöä pitäisi kehittää siten, että se tukee kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten keskinäistä neuvottelua, kaupankäyntiä ja sopimista, joista kaikki hyötyisivät (Loikkanen: Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys). - Tarvitaan ketterää kaavoitusta, joka reagoi joustavasti yritysten ja asukkaiden tarpeisiin ja kansantalouden muutoksiin. Nykyinen kaavoitus on liian jäykkää ja sen paino on liiaksi uusissa alueissa. Lisäksi se perustuu ajatukseen, että tulevaisuus on pitkiksi ajoiksi ennakoitavissa. Käytännössä sekä yritystoiminnan ja asumisen tilatarpeet muuttuvat ajassa. Tämän vuoksi monissa maissa yksityisellä sektorilla on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaavoitukseen. Suomessa kaavoituksen hierarkkisuus ja yksityiskohtaisuus on suurempaa kuin monissa muissa maissa. Lisäksi kaavamääräysten yksityiskohtaisuus vaihtelee lisäksi suuresti kuntien välillä.

1.9 Kotihoidon tuen kohdentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen Työllisyysvaikutukset ja verotulot Kotihoidon tuella hoidettavia 2-v. lapsia oli vuoden 2012 lopussa n. 17 000 (Kela). Tutkimustiedon perusteella uudistuksen oletetaan lisäävän isien perhevapaiden käyttöä. Tilastojen mukaan v. 2012 n. 5 % kotihoidon tukea saaneista oli miehiä. Olettaen, että isien kotihoidon tuen käyttö kasvaa 5 %:sta 10 %:iin ja että kaikki kotihoidon tuella olleet eivät ole saaneet tukea yhtäjaksoisesti, työmarkkinoille siirtyvien potentiaalinen määrä on13800. Tilastoista on arvioitavissa, että n. 50 %:lla kotihoidon tukea saavista äideistä on voimassa oleva työsuhde. Lisäksi on huomioitava, että osa tukea saavista äideistä on jo työllisinä. Tästä ei kuitenkaan ole tilastoa. Olettaen, että äideistä 15 % on jo työllisinä ja että 80 % kotona olevista (joilla työsuhde) siirtyy töihin, saadaan työllistyvien määräksi 4700. Tutkimuksen pohjalta voidaan edelleen sanoa, että osa tukea saavista äideistä, joilla ei ole vielä työsuhdetta, haluaa siirtyä työmarkkinoille ja onnistuu työn saamisessa. Tässä oletetaan, että tällaisia tapauksia olisi 10 %. Osa äideistä valitsee myös jäädä kotiin hoitamaan lasta ilman tukea, esim. puolison tulojen varassa. Kotihoidon tuen kohdentamisen vaikutuksesta työllisten määrän arvioidaan kasvavan n. 5000. Lisäksi jatkossa tukea saavan on itse hoidettava lasta, minkä takia osa jo työmarkkinoilla olevista tuen saajista siirtyy kotiin. Kokonaistyöllisyysvaikutukseksi arvioidaan 4600 henkilöä. Lisääntyneen työllisyyden johdosta verotulojen arvioidaan kasvavan n. 15 milj. eurolla. Päivähoidon kustannukset Kunnalliseen päivähoitoon siirtyvien alle 3-v. lasten lukumäärän on arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa kuin työmarkkinoille siirtyvien äitien määrä. Päivähoidon lisäkustannuksia arvioitaessa on hyödynnetty olemassa olevia tietoja päivähoidon kustannuksista lapsen iän mukaan sekä tietoja päivähoitoon siirtyvien alle 3-v. lasten vanhemmista sisaruksista. Päivähoidon nettokustannusten kasvun arvioidaan olevan n. 112 milj. euroa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta koituvia säästöjä on arvioitu käyttämällä hyödyksi olemassa olevia tilastoja kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrästä sekä selvityksiä siitä, mikä on niiden kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten osuus, joiden vanhempi on kotona äitiystai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla. Lisäksi on tehty oletuksia siitä, kuinka moni rajoituksen piiriin tulevista lapsista siirtyy osapäivähoitoon ja missä määrin lapsia siirtyy esimerkiksi avoimen varhaiskasvatuksen piiriin. Kaiken kaikkiaan nettosäästöjä arvioidaan syntyvän n. 20 milj. euroa. Säästöt maksetuissa kotihoidon tuissa ja lisääntyneet työttömyysturvamenot Lapsen täyttäessä 2 vuotta jatkossa kotihoidon tukea maksetaan ainoastaan, jos lapsen hoito jatkuu kotona toisen vanhemman toimesta. Muilta osin syntyy säästöjä kotihoidon tuissa. Säästöjä arvioidaan syntyvän n. 64 milj. euroa. Tässä ei ole huomioitu mahdollisia kuntalisiä. Uudistus tulee lisäämään työttömyysturvamenoja, kun osa niistä äideistä, joilla ei ole työpaikkaa, ilmoittautuu työttömiksi työnhakijoiksi. Ylärajaksi työttömien työnhakijoiden kasvulle on arvioitu n. 6200 henkilöä. Todennäköisesti kasvu jää tätä pienemmäksi, sillä osa äideistä ei hakeudu työttömyysturvan piiriin vaan hoitavat lasta kotona esim. puolison tulojen turvin. Työmarkkinatukimenojen kasvuksi arvioidaan n. 45 milj. euroa vuodessa.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä yms. koskevat ehdotukset Vaikutus kuntatalouteen, netto: Suuret ehdotukset -1150 Mittaluokaltaan pienet ehdotukset -48 Yhteensä -1198

Liite 1. Kestävyysvajeen supistamisen näkökulmasta olennaiset esitykset Tähdellä (*) merkityt edellyttävät jatkovalmistelua Vaikutus vuonna 2017, milj. euroa Kuntien menot Kuntien tulot Valtion menot Julk. talous yht. VM:n kommentit Hallinnonala Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (ml. investointimenot) -165-73,5-73,5-195 Säästövaikutus perustuisi pääosin opiskeluaikojen lyhentämiseen 0,5-1 vuodella (rahoitusperusteet varmistettava, alkuvuosina pieni vaikutus) sekä osin myös koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämiseen, vaikutus voisi osin toteutua toiminnan tehostumisena. Laite- ja tilainvestointien tarve vähenisi arviolta 30 milj. euroa. Keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta -65-27 -27-65 Lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta voitaneen luopua asteittain jo vuodesta 2015 lukien. Lasten päivähoito-oikeuden rajaaminen osaaikaiseksi silloin, kun ainakin toinen vanhemmista on kotona. (Säästö suhteessa rak. pol. ohjelman toimenpiteeseen 1.9) -54-16 -16-54 Esitys merkitsisi oikeuden lisärajoitusta suhteessa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteeseen 1.9 (kotihoidon tuki). Kustannusvaikutukset on laskettu suhteessa em. toimenpiteeseen. Perusopetuksessa opetuksen tueksi säädettyjen erillisten tehtävien yhdistäminen ja erikseen määriteltävien oppiaineiden opetuksen järjestämisen edellytysten tiukentaminen -30-12 -12-30 Toimeenpano merkitsisi käytännössä todennäköisesti mm. erityisopetuksen, erityisen tuen ja tehostetun tuen yhteismäärän vähentymistä tai kasvun taittumista ja mm. eri oppiaineiden opetuksen järjestämiseksi edellytettyjen erityisten oppilasryhmäkokojen vähimmäismäärien korottamista. Edellyttäisi :n/oph:n jatkovalmistelua. Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen Säästö -35-20 -20-35 :n esitys. Vaikutus perustuisi valtion rahoituksen vähentämiseen, minkä oletetaan johtavan myös kuntien toteuttaman koulutuksen vähenemiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja järjestäjäverkon mitoitus Säästö -60-25 -25-60 Meneillään olevan uudistuksen yhteydessä järjestämislupia tarkistetaan laajuudeltaan siten, että edellytetty säästövaikutus saadaan aikaan. Tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuus periä nykyistä kattavammin maksuja ulkomaisilta opiskelijoilta. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen varatun erityisen valtionavustuksen poistaminen Säästö -77,3-77,3-77,3-77,3 Luovutaan ryhmäkokojen ohjaamisesta valtionavustuksia käyttäen. Valtionavustuksissa ei ole edellytetty kuntien omarahoitusosuutta, mutta todennäköisesti kunnat ovat käyttäneet tarkoitukseen myös omaa rahoitustaan. Näin ollen säästöt kunnille voivat olla suuremmatkin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitus (valtionosuuden vähentäminen ja asiakasmaksujen korottaminen) Säästö -15 5-5 -25 Koko valtionosuus noin 50 milj. euroa. Nykyjärjestelmä perusteiltaan hyvä, joten esitetään 10 prosentin leikkausta valtionosuuteen ja asiakasmaksujen korottamista vastaavasti. Korotetaan asiakasmaksuja siten, että maksutulo kasvaa 10 milj. euroa. Potilastietojen arkistoiminen paperimuodossa. Poisto. Aikuisten hammashuollon supistaminen siten, että kunta vastaisi jatkossa vain kiireellisestä hoidosta. -94-94 Lainsäädäntö valmis, toteutusta edistetään ja tehtävä poistetaan kunnilta alkaen 1.9.2014 syntyvistä asiakirjoista. EI OLE UUSI ASIA -50-16,5-16,5-50

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kehyksissä varatusta lisärahoituksesta luopuminen. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien keskittäminen ylikunnallisiin yksiköihin (YM:n esitys) Säästö -60-20 -20-60 VM:n ehdotus. Merkitsisi käytännössä ainakin sosiaalihuoltolain uudistukseen varatun lisärahoituksen poistamista 2015 lukien. Erikseen harkittava myös nykyisten suunnitteluvelvoitteiden karsintaa. -7,5 16,5-24 YM Pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Säästö -13-13 22 laitoksesta 11:een. (SM:n esitys) SM:n esitys pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnista siten, että pelastuslaitoksia olisi jatkossa 22:n sijasta 11 lienee sinänsä realistinen. Samoin pelastusalueiden vähentämisen perusteella mahdolliset säästötkin. Säästön toteutuminen edellyttää kuntien omia toimia. SM * Päivähoitomaksujen tarkistaminen painottuen erityisesti ylempien tuloryhmien maksuihin Säästö 55-55 Tavoitteena on lisätä maksutuloja siten, että euromääräinen vaikutus olisi samaa suuruusluokkaa kuin päivähoito-oikeuden rajaamisen perusteella saatava säästö. Jatkovalmistelussa otettava huomioon kehitteillä oleva tuntiperusteinen maksu. * Säädetään vieraalla kielellä annettava korkeakoulututkintoon johtava koulutus maksulliseksi EU/ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisille Säästö 20-20 Edellyttää jatkoselvitystä. Maksujen asettamisella on vaikutus koulutuksen houkuttelevuuteen. Maksujen oletetaan ainakin alkuun vähentävän eu/eta-alueen ulkopulelta koulutukseen Suomeen hakeutuvien määrää. Jos vuosittainen aloittajamäärä puolittuisi, voidaan arvioida vapautuvien resurssien vakiintuvan ammattikorkeakouluissa vuositasolla n. 20 milj. euroon. Tämän lisäksi yliopistojen resursseista vapautuisi lähes vastaava summa. * Toimeentulotuen perusosan laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. (:n esitys) * Varallisuuden huomioiminen asiakasmaksuissa. Erityisesti hoivapalvelut. * Kasvatus- ja perheneuvonnan uudelleenorganisointi. Päällekkäisyyksien poisto. * Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien neuvontapalvelujen yms. järjestämisvastuun siirtäminen valtakunnallisten järjestöjen ja niiden paikallisyhdistysten tehtäväksi Säästö -15-15 arvioi keskittämisen säästävän kuntien menoja ja lisäävän Kelan menoja, mutta vähemmän, jolloin julkisten menojen nettosäästö olisi 52,5 m. Toimeentulotuen hakemisen helpottuminen saattaisi lisätä toimeentulotuen hakemista huomattavasti ja näin lisätä julkisia menoja. Voitaisiin sisällyttää ensi vuonna käynnistettäviin kuntakokeiluihin. Selvitetään jatkotyössä, miten varallisuus voitaisiin ottaa huomioon vanhuspalveluiden asiakasmaksuissa. Alustava ehdotus. Säästöpotentiaali noin 15 milj. euron luokkaa. Toteuttamista voidaan harkita, nykyään neuvontaa antavat sekä kunnat että järjestöt; osittaista päällekkäisyyttä. Esityksen toteuttamismahdollisuuksia ja vaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan tässä aikataulussa.

* Laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa (:n esitys). Selvitetään tarvittavat valtion toimenpiteet niin, että nopeutetaan rakennemuutosta (mm. korjausavustukset, omaishoidon tuen kehittäminen) -300-300 :n alkuperäinen arvio 330 milj. euron kuntien toimintamenojen säästöstä on kaavamaisesti arvioitu. Arviossa ei ole otettu huomioon, että asiakkaiden ja Kelan maksuosuudet kasvavat jonkin verran. Esitys lisäisi investointimenoja, arviolta 60 milj. euroa v. 2017 tasossa, josta vain osa kuntien investointeja. Kunnat toteuttavat laitoshoidon vähentämistä jo nyt. :n esityksestä puuttuvat ehdotukset valtion toimenpiteiksi, joilla laitoshoidon vähentämistä vauhditetaan. Alkuvaiheessa saattaa lisätä kustannuksia, ja säästöt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

* Omaishoidon tuki. Omaishoitopalkkion siirtäminen Kelan hoidettavaksi Omaishoidon tuen kehittäminen (esimerkiksi omaishoitopalkkion siirtäminen Kelan hoidettavaksi yhtenäistäisi käytännöt valtakunnallisesti ja vähentäisi kuntien tehtäviä) voisi osaltaan vähentää laitoshoidon ja muiden kalliimpien vanhuspalveluiden tarvetta. Alkuvaiheessa voisi lisätä julkisia menoja etuusmenon kasvaessa, mutta pidemmällä aikavälillä voisi tuottaa säästöä. * Matkojen yhdistämiskeskuksilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä etenkin harvaan asutuilla alueilla. Julkisen paikallisliikenteen ja sen tukemisen (LVM), koulu- ja oppilaskuljetusten () sekä sairasvakuutuskorvattavien matkojen (/Kela) sekä vanhus- ja vammaiskuljetuksien () yhdistäminen toisi kustannussäästöjä. Tulisi käynnistää selvitys siitä, miten kuntien matkojen yhdistämiskeskuksien perustamista voidaan lainsäädännön kehittämistoimin tukea ja edistää. Ks. seuraava kohta., LVM, * Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen 10 prosentilla. -70-70 Kymmenen prosentin säästö olisi 100 milj. euroa, josta kuntien osuus 70 milj. euroa. Konkreettiset ehdotukset puuttuvat. Ks. edellinen kohta. LVM * Kuntien valvontatehtävien tarkastelu Valvontatehtäviä on monella hallinnonalalla. Tulee selvittää kattavasti, olisiko näitä mahdollista karsia tai tehostaa toimintaa siten, että kuntien menoissa saavutetaan säästöä. Kaikki * Suunnitteluvelvoitteiden perkaaminen. Kuntatason suunnitelmavelvoitteet otetaan kuntalain sekä sote -järjestämislain valmistelun yhteydessä kokonaisarvioinnin kohteeksi kaikkien hallinnonalojen osalta, ja eri ministeriöiden yhteisenä toimena tarkastellaan mahdollisuudet yhtenäistää kuntatason suunnitelmaprosesseja isompiin kokonaisuuksiin. Tarkasteluun otetaan kaikki toiminnot, joihin liittyy palvelun/toiminnan järjestämisen suunnitelman laatimisen velvoite. -30-30 Kustannussäästöä on vaikea arvioida, mutta se on arviolta korkeintaan muutama kymmenen miljoonaa euroa. Kaikki * Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen -200-200 Toimenpide-esitys: Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusehdot säädetään lainsäädännössä. Muilta osin lainsäädäntötasoisista koulutustasovaatimuksista luovutaan ilman erityisen painavia perusteita. Kaikki Kelpoisuusehtoja uudistetaan siten, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tehtävät, joissa ei ole lain tai asetuksentasoisia kelpoisuusvaatimuksia, jätetään jatkossakin normituksen ulkopuolelle. Yhteensä -1341-191 -292-1472 Vaikutus kuntatalouteen, netto -1150

Liite 2. Mittaluokaltaan pienet ehdotukset Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä (:n esitys) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Vaikutus vuonna 2017, milj. euroa Kuntien menot Kuntien tulot Valtion menot Julk. talous yht. VM:n kommentit -1-0,4-0,4-1 -3-1 -1-3 Muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksen minimiryhmäkoko 10 henkeä (nykyisin kolme). Hallinnonala Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoituksen siirto ammatillisen koulutuksen rahoitukseen -6,5-6,5 Valtionavustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (29.80.31) -5,8-3,4-3,4-5,8 Tämä ja seuraava esitys vähentäisivät valtion rahoitusta yhteensä 5 milj. (4,3 %). Kunnat voivat korottaa maksuja kompensoidakseen vähennyksen. Tarkoitus ei ole siirtää kompensaatiota veikkausvoittovarojen käytön määrärahaan.

Valtionosuudet museoille (29.80.32) -2,7-1,6-1,6-2,7 Ks. edellinen kohta Eräiden lääkärintodistusten edellyttäminen; lääkärintodistuksen antaminen. Poisto. (:n alkuperäinen esitys) -0,5-0,5 Lääkärintodistukset lyhytkestoisen työkyvyttömyyden osoittamiseksi (:n jatkoesitys, vrt. sivuava alkuperäinen ehdotus) -5-5 Arviot säästetyistä lääkäriresursseista välillä 10-20 milj. Mutta osa korvautuu sairaanhoitajien lisääntyneellä työpanoksella. Tässä oletettu nettosäästöksi 5 milj. euroa (:n arvio). Valmistelu käynnistetään v. 2014, edellyttää kolmikantaneuvotteluja. Yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistaminen (siirto aluehallintovirastoille) (:n esitys) -0,55 0,55 0 Siirto, ei poisto. Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen. Siirto valtiolle tai tuomioistuimelle (:n esitys) -0,8 0,8 0 Siirto, ei poisto. Valmistellaan sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä Lapsen elatusavun vahvistaminen. Siirto valtiolle tai tuomioistuimelle. (:n esitys) -1,6 1,6 0 Siirto, ei poisto. Valmistellaan sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä

Aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen. Kunnan mukanaolovelvoitteen purkaminen. (:n esitys) Solariumlaitteiden valvontavelvollisuuden poisto -3-3 Vuoteen 2017 mennessä. Työllisyyspolitiikasta tulee vastakkaiset paineet siirtää pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa enemmän kunnille. -1-1 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien vaikuttavuuden arvionti ja tehtävien ja toimintatapojen uudistaminen. (YM:n esitys) -3,5-3,5 Menojen vähennysarvio kolmesta neljään miljoonaan euroa. Toteutetaan ympäristönsuojelulain ja asetuksen sekä eräiden muiden säädösten uudistamishankkeen toisen vaiheen yhteydessä. YM Tulojen kasvuarvio 1,1-5,6 milj. euroa (3,3 m on keskiarvo) Ympäristö- ja maa-aineslain mukaisen valvonnan maksullisuus. 3,3-3,3 Valvonnan maksullisuutta selvitetään osana ympäristönsuojelulain uudistusta. YM Elintarvikevalvonta (elintarvikelaki 23/2006). Kevennetään ja sähköistetään kuntien raportointi- ja suunnitteluvelvoitteita. (MMM:n esitys) -1-1 Katso myös seuraava ehdotus. MMM

Elintarvikevalvonta (elintarvikelaki 23/2006). Valvontamaksutulojen lisäys. (MMM:n esitys) 10-10 Maksutulojen nostopotentiaali VM:n arvio. MMM Maaseutuelinkeinohallinto (210/2010). CAP2020-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä selvitetään kunnille aiheutuvien tehtävien muutosta niin, että syntyy säästöjä. (MMM:n esitys) -1,5-1,5 Nettovaikutus. MMM Kuntien suunnitteluvelvoitteet vesihuoltolaissa (119/2001). Vesihuoltolain uudistamisen yhteydessä kunnan lakisääteisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimis- ja ylläpitovelvoitteen poisto. (MMM:n esitys) -2-2 Nettovaikutus. MMM Työllistämisen aluevelvoitteen poisto. -2,6-0,8-0,8-2,6 TEM Yhteensä -42 6-4 -52 Vaikutus kuntatalouteen, netto -48

1 / 2 VM / VO 21.11.2013 KOMMENTTI RAKENNEPOLIITTISEN OHJELMAAN Pk-yritysten listautumiskynnyksen alentaminen (kohta 2.1c) TEM:n ehdotus Noteeraamattomien yhtiöiden jakamiin osinkoihin nykyisin sovellettava ns. yrittäjähuojennus laajennettaisiin myös pörssin ns. First North listalla olevista yhtiöistä saatuihin osinkoihin. Ehdotuksen arviointia Kyse osinkoverokannustimesta Ehdotuksessa on kyse First North listalla noteeratun yhtiön osakkaiden osinkoverokannustimesta. Ehdotetun muutoksen ainoa perustelu liittyy yrittäjän osinkoverotukseen (listautumiskynnyksen madaltaminen). Ehdotuksessa ei ole perusteltu siihen sisältyvää sijoittajan osinkoverotuksen huojennusta. Yrittäjähuojennuksella tarkoitetaan yhtiön nettovarallisuudelle lasketun vuotuisen tuoton perusteella määräytyvää osingon pääomatulo-osuutta, joka rajoittuu nykyisin 60 000 euron verovapaaseen osuuteen ja vireillä olevan HE:n myötä 150 000 euron kevyesti verotettuun osuuteen. Yrittäjähuojennus perustuu yrittäjän ja yhtiön muodostamaan tulo- ja varallisuuskokonaisuuteen. Sijoittajat eivät ole osa tätä kokonaisuutta. Julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta on nykyisin 70 prosenttia ja vireillä olevan HE:n myötä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Ehdotuksen myötä First North yhtiön sijoittaja saisi yrittäjähuojennuksen, joka verojärjestelmän rakenteessa ei ole osa sijoittajan verotusta. Sijoittajan verotuksessa ehdotettu muutos johtaisi siihen, että osingon verotus vaihtelisi sen perusteella onko yhtiö noteerattu First North listalla vai päälistalla. Lisäksi sijoittajan saaman osingon verotus riippuisi jakajayhtiön nettovarallisuuden määrästä. Sijoittaja ei tällöin etukäteen tiedä, miten sijoituksen tuottoa verotetaan. Ehdotus poikkeaa tältä osin merkittävästi nykyisestä osinkoverojärjestelmästä. Yrittäjähuojennuksella pyritään turvaamaan yritystoiminnan rahoituksen edellytyksiä yrittäjän oman pääomapanostuksen kautta, koska noteeraamattomilla yhtiöillä ei ole mahdollisuutta hankkia rahoitusta yleisöltä. First North -yhtiöllä on sen sijaan käytettävissään mahdollisuus yleisörahoitukseen. Yrittäjähuojennuksen laajentaminen First North yhtiön osakkaisiin tarkoittaisi sellaisen valtion tukeman rahoitusvaihtoehdon tarjoamista, joka ei ole muiden yhtiöiden käytettävissä. Ehdotetun muutoksen myötä First North listan ja päälistan välille muodostuisi listautumiskynnys. Ehdotus ei siten poista listautumiskynnystä vaan ainoastaan siirtää sen eri kohtaan ja muodostaa siinä uuden esteen kasvulle. Seurauksena olisi ehkä uusia vaatimuksia listayhtiöiden osinkoverotuksen keventämisestä. Muutoksen taloudellinen vaikutus Nasdaq OMX Nordic Ltd:n Helsingin markkinapaikan päälistalla voidaan arvioida olevan tällä hetkellä lukuisia pieniä yhtiöitä, joille siirtyminen First North listalle voisi ehdotetun osinkoverokannustimen myötä olla houkutteleva ja reaalinen vaihtoehto. Kun First North listalla noteeraamiselle ei ole asetettu tarkkoja rajo-

ja, on tälle markkinalle muutoksen myötä hakeutuvien yhtiöiden määrää mahdoton arvioida etukäteen ja fiskaalinen vaikutus saattaa muodostua arvaamattomaksi. 2 / 2 Ehdotetun muutoksen myötä yhtiö voisi kahden vaihtoehtoisen markkinapaikan (päälista vs. First North) välillä tekemällään valinnalla valita myös osinkonsa verokohtelun. Yhtiön johdon olisi harkittava eri noteeraus- ja listavaihtoehtoja, koska yhtiölainsäädäntö (OYL 1:5 ja 1:8 ) edellyttää yhtiön johdon ajavan osakkeenomistajien etua. Ehdotetun muutoksen myötä First North yhtiön osakkaat nauttisivat sekä julkisten yhtiöiden varainsiirtoverovapaudesta että osinkoverohuojennuksesta. Kansainvälinen ulottuvuus ja EU-velvoitteet Ulkomailta saadun tai Suomesta ulkomaille maksetun osingon verokohtelun on oltava yhtä edullinen kuin vastaavassa kotimaisessa tilanteessa. Ehdotettu osinkoverokannustin olisi ulotettava myös kansainvälisiin tilanteisiin. Kansainvälinen ulottuvuus aiheuttaa määrittely- ja rajausongelmia sääntelyssä. Ehdotettu muutos asettaa First North -yhtiön osinkoverokannustimen ja varainsiirtoverovapauden myötä edullisempaan asemaan verrattuna sekä päälistalla noteerattuihin yhtiöihin että listaamattomiin yhtiöihin. Tällaisessa tilanteessa saattaa olla kyse kielletystä valtiontuesta. Vero-osaston esitys Ehdotettu muutos on irrallinen osinkoverojärjestelmää koskeva ehdotus ja poikkeaa verojärjestelmän tavoitteista. Ehdotetun muutoksen vaikutuksista ei ole käytettävissä tutkimuksia. Veropoliittisia perusteita sille, että verotuksella suosittaisiin riskipitoisempia yhtiöitä, joiden sijoittajainformaatiovelvoite on muita noteerattuja yhtiöitä suppeampi, ei ole esitetty. Edellä esitetyin perustein ehdotettua muutosta ei voida puoltaa. Vero-osasto esittää edellä kuvatuin perustein varauman kohdassa 2.1c olevaan ehdotukseen.

29.11.2013 1(1) Rakennepoliittinen ohjelma, toimenpide 1.7 Oppisopimuskoulutus VM:n arvio, missä määrin esitys hyödyntää toimenpiteen potentiaalia: Kehysriihessä päätetyt oppisopimusmäärärahojen lisäykset tuottavat arviolta n. 3000 oppisopimusopiskelijaa lisää vuoteen 2017 mennessä. Tutkimustulosten mukaan oppisopimukseen osallistuneiden keskipitkän aikavälin työllistymisen todennäköisyys on noin 20% parempi kuin eiosallistuneilla, joten työllisyyden lisäykseksi saadaan n. 600 henkilöä asteittain vuoteen 2020 mennessä. TEM:n alustava arvio työvoiman tarjontavaikutuksesta v. 2017 tasolla 1000 henkilöä. On huomioitava, että arviot opiskelijamäärien lisäyksistä ovat hyvin alustavia. Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen koostuu useasta eri toimenpiteestä, jotka vaikuttavat välillisesti opiskelijamäärän lisääntymiseen. Rakenneohjelman oppisopimuskoulutusta koskevassa kirjauksessa todetaan, että jo linjattujen nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämistä koskevien uudistushankkeiden lisäksi etsitään työ- ja virkasopimuspohjaisia ratkaisuja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena nostaa yritysten kiinnostusta tarjota nuorelle oppisopimuspaikka. Suunnitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä sisällä uusia elementtejä, vaan :n ja TEM:n jo linjattujen toimenpiteiden riittävyys arvioidaan 30.11.2013 mennessä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mikäli lisätoimia harkitaan, niiden valmistelussa tulisi huomioida mm. seuraavat kysymykset: Esim. - Voisiko oppisopimuspaikkojen välitystä tehostaa esim. hyödyntämällä työnvälitystoimistojen toimintatapoja ja infrastruktuuria? - Voisiko oppisopimukseen hakeutumisen liittää yhteishaun piiriin?

29.11.2013 1(1) 1.17 Palkkatuki Toimenpide-ehdotus perustuu palkkatuen hakemiseen liittyvän byrokratian vähentämiseen. Yrityskyselyjen mukaan yritykset kokevat jo nyt palkkatuen hakemisen melko helpoksi. Koska toimenpiteellä ei näin ollen todennäköisesti ole vaikutusta palkkatuen käyttöön, ei myöskään työllisyys- tai tuottavuusvaikutuksia ole. Tutkimustulosten perusteella palkkatuella voi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia, erityisesti yksityisellä sektorilla. Tärkeä piirre yksityisen sektorin tukityöllistämisessä on aiemmin ollut se, että osallistuja on otettu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, jolloin työllistyminen toimenpiteen jälkeen on luonnollisesti todennäköisempää. Nykyään työsuhde voi myös yksityisessä tukityössä olla määräaikainen, mikä saattaa vähentää toimenpiteen tehokkuutta. Arvio mahdollisuudesta muuttaa palkkatuen rakenne yksinkertaisemmaksi valmistuu 30.4.2014 mennessä. Jos palkkatukijärjestelmää esitetään muutettavaksi, jatkovalmistelussa tulisi huomioida mm. seuraavat kysymykset: - Onko perusteltua, että palkkatuki voidaan myöntää heti työttömyyden ensimmäisestä päivästä alkaen? Nykymallissa tukea kohdistuu myös sellaisille työttömille, jotka työllistyisivät ilman tukea. - Voisiko palkkatuki olla ajassa vähenevä?. Henkilön tuottavuus on tyypillisesti alhaisempi työsuhteen alussa ja kohdistamalla tukea enemmän työsuhteen alkuun, lisätään mahdollisesti työnantajien kiinnostusta palkata työtön palkkatuen turvin. - Pitäisikö yksityisen sektorin palkkatuen koskea vain toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita? Julkiselle sektorille suunnatulla tuella ei ole todettu olevan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Tuen käyttö julkisella sektorilla voi kuitenkin olla perusteltavissa muilla syillä, esim. syrjäytymisen ehkäiseminen.

29.11.2013 1(2) PALVELURAKENTEET 3.9 Valtiovarainministeriön arvio valtionhallinnon palvelurakenneuudistuksien vaikutuksesta kestävyysvajeeseen 1. Käytettävissä olevan aineiston perusteella hankkeiden välittömät vaikutukset valtion rahoitusasemaan eivät ole arvioitavissa. Vaikutukset riippuvat hankkeille asetettavista tehostamistavoitteista sekä hankkeiden toteutuksesta, laajuudesta ja aikatauluista. 2. Hankkeilla voi olla vaikutusta tuottavuuteen ja valtion henkilöstötarpeeseen. 3. Käytettävissä olevan aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida hankkeiden kokonaisvaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen. 4. Kehityshankkeisiin liittyy merkittäviä tehostamispotentiaaleja. Ehdotus talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotoksi Valtionhallinnon palvelurakenteiden uudistuksien suunnittelua tulee nopeuttaa ja kussakin hankkeessa tulee asettaa selkeät, aikataulutetut tehostamistavoitteet, jotka johtavat työpanoksen tarpeen ja toimintamenojen supistumiseen. Arvioinnin taustaa Valtionhallinnon rakenteiden uudistamisella, digitalisoinnilla ja samanaikaisella toimintamallien ja -tapojen muuttamisella sekä hyvällä tuottavuuskehityksellä voidaan supistaa kestävyysvajetta. Hankkeiden tavoiteasettelu ja toimeenpano ovat ratkaisevassa asemassa hyötyjä ja menosäästöjä tavoiteltaessa. Tilastokeskuksen tuottavuustilaston mukaan valtionhallinnon kokonaistuottavuus on 2000-luvulla pysynyt ennallaan ja työn tuottavuus parantunut vuosittain keskimäärin puoli prosenttia. Tuottavuuskehitykseen tulisi näin ollen kiinnittää erityistä huomiota rakennepoliittisen ohjelman hankkeissa. Tehostamisen näkökulmasta ongelma on valtion kustannusrakenteiden joustamattomuus ja hallinnon siiloutuminen. Digitalisoitumisen vaikutuksia julkisen hallinnon organisaatiorakenteeseen, toimintaan, talouteen ja lainsäädäntöön ei ole arvioitu. Digitalisoitumiskehityksestä saatavien hyötyjen toteutuminen vaatii tietoaineistojen yhteentoimivuuden parantamista sekä toimintamallien ja yhteisten palvelujen kehittämistä. Täydentäviä ja/tai vaihtoehtoisia tapoja kestävyysvajeen pienentämiseen Arviointiryhmässä on noussut esille joitakin arvioitavana olleisiin toimenpide-ehdotuksiin sisältymättömiä vaihtoehtoisia/täydentäviä tapoja pyrkiä valtionhallinnossa kestävyysvajeen pienentämiseen:

2(2) 1. Asetetaan tavoitteeksi esim. 0,5-1 prosentin vuotuinen kokonaistuottavuuden parannus. Kehittämistoimilla saaduista tuottavuushyödyistä ja säästöistä voitaisiin realisoida esim. 2/3 toiminnoista riippuen esim. 1-2 vuoden viiveellä tuottavuustavoitteen asettamisesta. Esim. 2 %:n säästöt toimintamenoissa voisivat olla ministeriöissä ja keskushallinnon virastoissa 125 milj. euroa/vuosi. Työn tuottavuutta muutokset eivät lisäisi, jos henkilöstön määrän vähentyessä tehdyn työpanoksen määrä pienenee, mutta kokonaistuottavuus saadaan säästöjen avulla kasvuun. Vaihtoehtona voisi olla valtiohallinnossa tehtävän työajan pidentäminen ja yhtenäistäminen joka lisäisi työn tuottavuutta. Tällä vastattaisiin työvoiman vähenemisen ja toisaalta työmäärän sopeuttamisen epätasapainoon. 2. Supistetaan ministeriöiden ja keskushallintotyyppisten organisaatioiden kehittämis-, suunnittelu- ja seurantatehtäviin käytettävää henkilöstömäärää eläkepoistuman myötä. Ministeriön kokoaikaisen henkilöstön henkilöstömeno/henkilö (pl. UM:n edustustot) on vuoden 2013 tasossa 68 534 euroa ja keskushallinnon virastoissa 57 845 euroa. 3. Käydään läpi nykyisten keskushallinnon virastojen tehtävät ja kootaan tehtäviä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ottaen samalla huomioon uudelleen organisoitavan monialaisen aluehallinnon tarjoamat mahdollisuudet. 4. Velvoitetaan uusia tehtäviä säädettäessä arvioimaan tehtävän välttämättömyyttä. Tehtävien välttämättömyyttä voitaisiin arvioida säännöllisesti esimerkiksi nollabudjetoinnin (zero-base budgeting) ja auringonlaskumenettelyn (sunset provision) avulla. Menettely tukisi julkisen talouden kestävyyttä sopeuttamalla julkiset menot koko kansantalouden kantokykyä vastaavaksi. 5. Jos muihin toimenpiteisiin ei ryhdytä, voidaan joutua toteuttamaan esim. 5-10 prosentin valtion toimintamenosäästöt. Tämä pienentäisi kestävyysvajetta vuoden 2013 tasossa maksimissaan noin 630 milj. euroa (toimintamenot ovat vuonna v.2013 pl. 23-35 yht. 6,3 miljardia euroa). Vastuu tarvittavista kehittämis- ja sopeuttamistoimien suunnittelusta ja toteutuksesta olisi kunkin hallinnonalan ministeriöllä.

1.10 Vuorotteluvapaajärjestelmä Työhistoriaedellytystä sekä yläikärajaa koskevan toimenpide-ehdotuksen työllisyysvaikutuksia on arvioitu hyödyntämällä Kelan tietoja vuorotteluvapaalle siirtyneiden ikäjakaumista. Työkokemuksen määrää arvioidaan iän avulla, sillä vuorotteluvapaata käyttäneiden työhistoriasta ei ole saatavilla tilastotietoa. Työllisyyden lisäyksen arvio on siten suuntaa-antava. Muutos vähentää erityisesti alle 40-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden vuorotteluvapaan käyttöä. Yläikärajaa koskevalla toimenpide-ehdotuksella estetään eläkkeelle siirtyminen suoraan vuorotteluvapaalta. Lisäksi työllisyysvaikutuksen arvioinnissa on tukeuduttu olemassa olevaan tutkimustietoon vuorotteluvapaan vaikutuksesta työurien pidentämiseen. Tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että vuorotteluvapaa tukisi työssä jatkamista. Edelleen laskelmissa on oletettu, että vuorotteluvapaasijaiset työllistyisivät myös ilman vuorotteluvapaasijaisuutta muihin töihin. Olettaen, että vuorotteluvapaan ikäryhmittäisessä käytössä ei tapahdu muutosta, työhistoriaedellytyksen pidentämisen sekä yläikärajan asettamisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä n. 1400 hengellä. Ehdotetut muutokset vuorotteluvapaan kestoon ovat nykytilanteeseen verrattuna niin vähäisiä, että niillä ei arvioida olevan työllisyysvaikutuksia. Esitetyt toimenpide-ehdotukset kiristävät selvästi vuorotteluvapaajärjestelmän ehtoja nykyisestä. Mikäli vuorotteluvapaan käyttöä halutaan suunnata vielä enemmän pitkän työuran tehneille, järjestelmän ehtojen kiristämistä tulisi jatkaa tulevaisuudessa.