ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Muistio, v. 1.0 19.10.2009 Konsernihallinto, Ympäristö

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 2 ILMI - SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008. Muistio 19.10.2009. Ilmailulaitos Finavia, ympäristöyksikkö 1. Vantaa. TIIVISTELMÄ Ilmailulaitos Finavia on laskenut vuosittain ilmaliikenteen energiankulutuksen ja pakokaasupäästöt Suomen lentotiedotusalueella. Päästöjen maantieteellinen alue kattaa Suomen ilmatilan, eikä sisällä tietoja siitä osasta lentoa, joka tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Laskenta kattaa yleisilmailun (pääasiassa mäntämoottorikoneet), kotimaan liikenneilmailun ja kansainvälisen liikenneilmailun. Erikseen on myös esitetty tiedot ylilennoista eli lennoista, jotka eivät laskeudu Suomessa. Vuonna 2008 kotimaan liikenneilmailun lentojen määrä kasvoi noin prosentin, mutta polttoaineen kulutus väheni noin kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui käytetyn suihkukonekaluston koon pienenemisestä. Polttoaineen kulutus oli yhteensä 93000 tonnia ja typen oksidien päästöt 916 tonnia. Kansainvälisen lähtevän ja saapuvan liikenteen yhteismäärä kasvoi noin kuusi prosenttia, ja polttoaineen kulutus noin kolme prosenttia. Polttoaineen kulutus oli lähtevillä ja saapuvilla lennoilla yhteensä 180000 tonnia ja typen oksidien päästöt 2100 tonnia. Yleisilmailun lentotuntien määrä pieneni noin kolme prosenttia, samoin päästöt. Ylilennoista aiheutuvat päästöt eivät kuulu Suomen lentoliikenteen tai kotimaisten lentoyhtiöiden Suomessa aiheuttamiin päästöihin, joten ylilentoja koskevat tiedot on mainittu erikseen muusta liikenteestä. Päästölaskennassa käytetyn liikenneaineiston perusteella ylilentojen määrä kasvoi noin kahdeksan prosenttia ja polttoaineen kulutus noin kymmenen prosenttia. Laskentajärjestelmän kehittäminen edellyttäisi sen täydellistä uudistamista. Finavia ei ole varautunut järjestelmän jatkokehittämiseen tai -ylläpitämiseen. Tämän vuoksi päästötietojen tulisi jatkossa pohjautua Eurocontrol lin tuottamiin tietoihin. Lisäksi tulisi voida hyödyntää tietoja, joita lentoyhtiöt tulevaisuudessa keräävät polttoaineen kulutuksestaan päästökauppajärjestelmää varten. 1 Ilmailulaitos Finavia, PL 50, 01531 Vantaa. Puhelin 09-82771*. Yhteydenotot: http://www.finavia.fi/ymparistopalautteet_kirjaudu/ymparisto_palaute

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS... 4 1.1. Taustaa... 4 1.2. Järjestelmän rakenne... 4 2. LASKENTATULOKSET... 7 2.1. Siviililiikenteen päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008... 7 2.2. Vuoden 2008 päästöjen arviointi edellisvuoteen verrattuna... 7 2.3. Arvio vuodesta 1980 lähtien ja ennuste vuoteen 2025... 8 3. JÄRJESTELMÄN KEHITYSVAIHEET... 10 4. PÄÄSTÖTIETOJEN TOIMITTAMINEN JATKOSSA... 11

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 4 1. JÄRJESTELMÄKUVAUS 1.1. Taustaa ILMI on LIPASTO-laskentajärjestelmän ilmaliikennettä koskeva alamalli, joka laskee siviililentoliikenteen päästöt kaikille lentotyypeille (kotimaan, kansainväliset saapuvat ja lähtevät lennot sekä ylilennot) Suomen lentotiedotusalueella. ILMI -laskentajärjestelmä on tehty Ilmailulaitos Finaviassa. Pääosa laskentajärjestelmästä on tehty vuosina 1994 ja 1995 ja kehitystyö on kuulunut Kauppa- ja teollisuusministeriön MOBILE tutkimusohjelmaan. Työstä on julkaistu raportti 2, jossa laskentamenetelmä on kuvattu tarkemmin. Järjestelmää ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön. Finavia on päivittänyt laskennat vuosittain edellisvuoden liikennetiedoilla ja tulokset syötetään LIPASTO-ärjestelmään. Finavia on tehnyt vuodesta 2005 alkaen Tilastokeskuksen kanssa yhteistyötä, jonka puitteissa siviililentoliikennettä koskevat päästötiedot on tuotettu Tilastokeskukselle käytettäväksi ja hyödynnettäväksi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa Kioton pöytäkirjan ja EU:n raportoinneissa. Finavia ei ole varautunut yhteistyön jatkamiseen tämän raportin jälkeen. Finaviassa yhteyshenkilö on Mikko Viinikainen (E-mail:etunimi.sukunimi@finavia.fi). 1.2. Järjestelmän rakenne ILMI -laskentajärjestelmä koostuu sovelluksesta, jolla lasketaan liikenneilmailun (suihku- ja potkuriturbiinikoneiden) polttoaineenkulutus ja päästöt sekä erillisestä osasta, jolla lasketaan karkeammalla menetelmällä yleisilmailun (mäntämoottorikoneiden) polttoaineenkulutus ja päästöt. Kuva 1 esittää laskentajärjestelmän yleistä rakennetta. Suihku- ja potkuriturbiinikoneiden typenoksidi (NO x )-, hiilivety (HC)-, hiilimonoksidi- (CO) ja metaanipäästöt (CH 4 ) sekä polttoaineenkulutus Suomen lentotiedotusalueella on laskettu liikennetiedoista, moottori- ja suoritusarvotiedoista sekä päästökertoimista. Lasketusta polttoaineenkulutuksesta on edelleen laskettu hiilidioksidi (CO 2 )-, rikkidioksidi- (SO 2 ) ja typpioksiduulipäästöt (N 2 O). Liikenneaineisto Liikenneaineisto on Finavian liikennetietosovelluksesta (LIKE), johon kerätään johdettujen lentojen tiedot lennonvarmistuskeskuksista sekä lentoasemilta. LIKE sisältää kaikki toistuvaislentosuunnitelmat sekä tiedot sinne erikseen syötetyistä lennoista. Liikenneaineistossa on mukana lentoyhtiöiden rahti-, tilaus-, siirto- ja koulutuslennot sekä esimerkiksi teknisistä syistä johtuvat paluut lähtökentälle. Se myös sisältää ulkomaan lennot kahteen kertaan (kansainväliset lähtevät ja saapuvat lennot on käsitelty erikseen). Tämän vuoksi liikennemääriä ei voida suoraan verrata Finavian vuosittain julkaisemiin liikennetilastoihin, joissa liikenteen määrä on yleensä esitetty laskeutumisten lukumääränä. Liikenneaineistoa ei myöskään voida suoraan verrata lentoyhtiöiden julkaisemiin säännöllistä liikennettä koskeviin tilastoihin vaikka lennot olisikin huomioitu vain kertaalleen. Liikenneaineistosta on poistettu mäntämoottorikoneet, ilmaa kevyemmät ilma-alukset, helikopterit sekä sotilasliikenne. 2 Savola M. & Viinikainen M., Lentoliikenteen päästöt Suomessa. Vantaa 1995. Ilmailulaitos, lennonvarmistusosasto. Ilmailulaitoksen julkaisusarja A21/95. MOBILE tutkimusohjelma MOBILE 212Y-1. 47 s.

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 5 LIKE-järjestelmästä on saatu seuraavat tiedot: - lentokonetyyppi - moottoriluokka - lentoyhtiö - lähtö- ja laskeutumispaikat - lentoaika tarkasteltavalla lentoreitillä - lentoaika Suomen lentotiedotusalueilla - lentojen lukumäärä tarkasteltavalla lentoreitillä Liikenneaineisto - lentokonetyyppi - nousu- ja laskukenttä - lentoyhtiö - lentoaika - identtisten lentojen lkm LASKENTASOVELLUS - tietojen yhdistäminen - päästöjen ja pa-kulutuksen laskeminen lennonvaiheittain jokaiselle lennolle - NOx-korkeuskorjaus - lentokohtaisten tulosten yhteenlasku Moottori- ja suoritusarvotiedot Potkuri- ja suihkuturbiinikoneet Päästökertoimet - moottorityyppi - moottorityyppi Mäntämoottorikoneet - koneen painot - päästökertoimet eri - lentotuntitilastot 1- ja 2- moottorisille koneille - tehoasetukset lennon eri vaiheissa tehoasetuksilla eri yhdisteille - NOx, CO, HC päästökertoimet ja polttoaineen - lennonvaiheiden kesto eri koneille kulutus - CO2, SO2 ja Pb polttoaineen laadun ja lasketun polttoaineen kulutuksen mukaan Tulokset - polttoaineen kulutus - NOx, CO, HC päästöt - SO2, CO2, CH4, N2O and Pb polttoaineen kulutuksen perusteella Kuva 1. ILMI-laskentajärjestelmä. Laskennassa kukin lento on jaettu lennonvaiheisiin, joita ovat lähtörullaus, lentoonlähtö, nousulento, matkalento, liuku, lähestyminen ja tulorullaus. Eri lennonvaiheissa käytetään erilaisia tehoasetuksia, ja kullekin lennonvaiheelle on määritetty päästökertoimet erikseen. Kuhunkin lennonvaiheeseen käytetty aika eri pituisilla lentomatkoilla on saatu konetyyppikohtaisista suoritusarvomanuaaleista. Kustakin Suomessa laskeutuneesta lennosta on otettu huomioon vain ne lennonvaiheet, jotka ovat tapahtuneet Suomen lentotiedotusalueella (liite 1): - kotimaan lennot on tarkasteltu lentoina lähtökentältä määräkentälle - kansainväliset lähtevät lennot on laskettu Suomen lähtökentältä vain lentotiedotusalueen rajalle saakka - kansainväliset saapuvat lennot on laskettu vain lentotiedotusalueen rajalta alkaen määräkentälle Suomessa. Suomen lentotiedotusalueella toimii kaksi aluelennonjohtoa (ACC), Tampere ja Rovaniemi.

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 6 Ylilennoista on otettu huomioon se lennon kestoaika, jonka lento on ollut Suomen ilmatilassa. Aineistossa ovat mukana myös Merenkurkun, käsivarren ja pohjoisimman Suomen poikki menevä liikenne, jota johdetaan Ruotsista tai Norjasta. Tämä liikenne on Norjan ja Ruotsin välistä liikennettä tai näiden maiden sisäistä liikennettä. Liikenneilmailun päästöjen laskenta (suihku- ja potkuriturbiinikoneet) Eri konetyyppien päästötiedot pohjautuvat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tietopankin tietoihin. Suihkuturbiinikoneissa käytettävistä moottorityypeistä lähes kaikista on saatavilla päästötiedot. Potkuriturbiinikoneiden osalta moottorityyppien päästötietoja löytyy ainoastaan muutamien osalta. Tästä syystä eräille potkurikonetyypeille on käytetty mahdollisimman vastaavia oletusmoottorityyppejä. Hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästömäärät on laskettu polttonesteen kulutuksesta Suomessa toimitettavan polttonesteen laadun perusteella. Polttonesteen laatutiedot on saatu Fortum Oil and Gas Oy:ltä. Hiukkasten päästömäärät on arvioitu yhden yksittäisen polttoaineen energiasisältöön perustuvan päästökertoimen avulla ja tulokset ovat vain suuntaa antavia. Typpioksiduulin ja metaanin päästöt on laskettu yleistettyjä päästökertoimia käyttäen. Kertoimet on johdettu IPCC:n päästökertoimista (Revised 1996 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories. Reference Manual (Vol 3), Table 1-50.). Metaanin määräksi oletetaan 10 % hiilivetyjen määrästä ja typpioksiduulin yleistettynä päästökertoimena on käytetty 0.003 g/mj polttoainetta. Tulokset antavat vain suuruusluokkatiedon. Lentokorkeudet on arvioitu lennon keston ja koneen maksimilentoonlähtöpainon perusteella. Typenoksidipäästöjen laskennassa on käytetty korkeuskorjauskerrointa, koska ilmanpaine ja kosteus vaikuttavat typenoksidipäästöjen määrään. Yleisilmailun päästöjen laskenta (mäntämoottorikoneet) Yleisilmailun mäntämoottorikoneiden päästöt on laskettu erikseen Ilmailuhallinnon julkaisemien yleisilmailun ansio- ja yksityislentotoiminnan kokonaislentotuntimäärien 3 perusteella, koska kaikki mäntämoottorikoneiden lennot eivät välity LIKE -tietojärjestelmään. Päästölaskentaa ei näiden osalta suoritettu lennoittain, vaan erikseen yksityis- ja ansiolentojen kokonaislentotuntimäärien sekä yleistettyjen polttoaineen kulutus- ja päästökertoimien perusteella. Yleisilmailun tuntimääristä arvioitiin 1-moottoristen lentokoneiden yksityis- ja ansiolentotoiminnan tuntimäärät sekä 2-moottoristen koneiden yksityislentotoiminnan tuntimäärät käyttäen vuoden 2001 tuntimääristä johdettuja prosenttiosuuksia. Oletus on, että kokonaistuntimääristä pois jätetyt 2-moottoristen koneiden ansiolentotoiminnan lentotunnit tehdään pääasiassa johdettuina lentoina (2-moottorisilla) potkuriturbiinikoneilla ja näin ne sisältyisivät LIKE-tietokannasta laadittavaan liikenneaineistoon eli tulisivat liikenneilmailun tarkemman laskentamenetelmän piiriin. Kokonaislentotuntimäärien perusteella lasketut yleisilmailun päästöt ovat tarkkuudeltaan vain suuruusluokkaa antavia. Yleisilmailun (mäntämoottorikoneiden) merkitys lentoliikenteen kokonaisenergiankulutuksessa on vähäinen. Helikoptereita ei ole otettu mukaan laskelmiin. Myöskään ilmaa kevyempien ilma-alusten lentoja ja sotilasilmailua ei ole käsitelty. 3 www.ilmailuhallinto.fi/lentotunnit_2005

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 7 2. LASKENTATULOKSET 2.1. Siviililiikenteen päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Vuoden 2008 siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt on esitetty taulukossa 1. Aikasarja vuosille 1980-2026 on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella vuonna 2008. Ylilennot ovat lentoja, jotka lentävät Suomen ilmatilan kautta laskeutumatta Suomessa. 2008 Liikenne Polttoainemäärä CO2 SO2 NO2 CO HC NMVOC CH4 N2O PM Pb t TJ t t t t t t t t t t Kotimaan liikenneilmailu, suihku- ja potkuriturbiinikoneet 92753 4016 293990 74 916 942 107 97 11 12 40 0,0 Yleisilmailu, mäntämoottorikoneet 1059 46 3282 0 4 1090 14 14 0 0 0 0,6 Kotimaan lentoliikenne yhteensä 93812 4062 297272 74 919 2032 122 111 11 12 40 0,6 Kv. liikenneilmailu, lähtevät lennot 122414 5301 388002 98 1716 716 82 74 8 16 53 0,0 Kv. liikenneilmailu, saapuvat lennot 57734 2500 182992 46 392 625 75 67 7 7 25 0,0 Siviililentoliikenne, yhteensä 273959 11862 868267 218 3027 3373 279 252 26 35 118 0,6 Ylilennot Suomen ilmatilan kautta 92003 3984 291612 74 357 236 21 19 2 12 40 0,0 2.2. Vuoden 2008 päästöjen arviointi edellisvuoteen verrattuna Päästölaskelmissa käytetyn liikenneaineiston mukaan kotimaan liikenneilmailun lentojen määrä kasvoi noin prosentin verran ja lentoaika noin puoli prosenttia. Kansainvälisen lähtevän ja saapuvan liikenteen yhteismäärä kasvoi noin kuusi prosenttia, mutta lentoaika Suomen ilmatilassa kasvoi vain noin kolme prosenttia. Kotimaan liikenteessä neljän päästöiltään merkittävimmän potkuriturbiinikoneen yhteinen osuus lentojen määrästä säilyi suunnilleen edellisvuoden 45 prosentissa. Airbus 319- ja 321-suihkukoneiden lentojen määrä pieneni ja Airbus 320-koneen kasvoi. Embraer 190- koneiden lentojen määrä kaksinkertaistui samalla kun Embraer 170-koneiden lentojen määrä pieneni. Airbus 320-sarjan koneiden vähentynyttä lentojen määrää korvasivat Embraer-koneiden lennot. Kotimaan lennoilla käytetyn suihkukonekaluston keskimääräinen koko pieneni. Kotimaan liikenteessä polttoaineen kulutus väheni noin kolme prosenttia. Typen oksidien päästö pieneni vain prosentin verran. Päästöjen muutokset johtuvat konekaluston muutoksista. Kansainvälisen liikenteen polttoainekulutus Suomen ilmatilassa kasvoi kolme prosenttia. Yleisilmailun lentotuntien määrä pieneni noin kolme prosenttia, samoin päästöt.

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 8 Ylilennoista aiheutuvat päästöt eivät kuulu Suomen lentoliikenteen tai kotimaisten lentoyhtiöiden Suomessa aiheuttamiin päästöihin, joten ylilentoja koskevat tiedot on mainittu erikseen muusta liikenteestä. Päästölaskennassa käytetyn liikenneaineiston perusteella ylilentojen määrä kasvoi noin kahdeksan prosenttia ja polttoaineen kulutus noin kymmenen prosenttia. 2.3. Arvio vuodesta 1980 lähtien ja ennuste vuoteen 2025 Liikenneilmailun historia-arviossa on otettu huomioon vuosina 1980-89 liikennetilastojen laskeutumismäärät ja vuosina 1990-95 operaatio- ja laskeutumismäärät sekä konekaluston energiankulutuksen ja päästöjen muutokset verrattuna ns. perusvuoteen 1998. Arvioissa ei ole otettu huomioon lentoreiteissä tapahtuneita muutoksia. Liikenneilmailun tulevaisuusennuste on laadittu ottaen huomioon konekaluston tekninen kehittyminen ja sen aiheuttama muutos energiankulutukseen ja päästöihin vuoteen 2025 mennessä. Ennustetiedot pohjautuvat vuoden 2008 operaatio- ja päästömääriin sekä energiankulutukseen. Ennusteessa oletetaan kaikille lentotyypeille (kotimaan, kansainväliset saapuvat ja lähtevät lennot sekä ylilennot) samanlainen kehitys sekä operaatio- ja päästömäärissä että energiankulutuksessa. Liikenneilmailun lentojen määrän vuosittaiseksi kasvuksi oletetaan 2 % vuodesta 2007 alkaen. Ilma-alusten ominaisenergiankulutuksen on oletettu pienentyvän 15 % vuodesta 2007 alkaen vuoteen 2025 mennessä.ominaispäästökertoimien on oletettu muuttuvan vuoteen 2025 mennessä seuraavasti: hiilivedyn päästökerroin 0.9-, hiilimonoksidin 2.0- ja typenoksidin 0.9-kertaiseksi vuoteen 2007 verrattuna. Yleisilmailun ennusteessa on käytetty vuoden 2008 lentotuntimääriä. Vuosittaiseksi polttoaineenkulutuksen ja päästöjen kasvuksi on oletettu 1 % vuodesta 2008 alkaen vuoteen 2025.

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 9 Taulukko 2. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella vuosina 1980-2008 sekä arvio vuoteen 2026. Luvuissa ei ole mukana ylilentoja eli lentoja, jotka lentävät Suomen ilmatilan kautta laskeutumatta Suomessa. Vuosi Polttoainemäärä CO2 SO2 NO2 CO HC NMVOC CH4 N2O PM Pb (t) TJ (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) (t) 1980 132 264 5 728 419 155 79 1 260 1 802 149 136 13 17 57 0,7 1981 137 291 5 945 435 091 82 1 309 1 736 154 140 14 18 59 0,7 1982 135 922 5 886 430 757 81 1 297 1 646 151 137 14 18 59 0,6 1983 132 240 5 727 419 074 79 1 259 1 810 149 136 13 17 57 0,7 1984 134 738 5 835 426 991 80 1 282 1 865 152 138 13 17 58 0,8 1985 137 682 5 962 436 318 82 1 309 2 041 157 143 14 18 60 0,9 1986 135 016 5 847 427 848 80 1 281 2 136 155 141 13 17 58 0,9 1987 158 053 6 844 500 868 94 1 501 2 369 180 164 16 20 68 1,0 1988 180 265 7 806 571 251 107 1 710 2 797 206 188 18 23 78 1,2 1989 199 081 8 621 630 882 118 1 885 3 119 227 207 20 26 86 1,3 1990 226 714 9 818 718 446 135 2 145 3 470 256 234 22 29 98 1,5 1991 209 114 9 055 662 672 124 1 967 3 082 234 214 21 27 91 1,3 1992 198 828 8 610 630 085 118 1 873 2 849 221 202 20 26 86 1,2 1993 188 461 8 161 597 226 112 1 784 2 821 213 194 19 24 82 1,2 1994 182 716 7 913 579 037 109 1 716 2 710 208 190 18 24 79 1,1 1995 196 429 8 506 622 497 117 1 848 2 662 219 199 20 25 85 1,1 1996 212 907 9 220 674 725 169 2 372 2 703 287 261 26 28 92 1,1 1997 236 568 10 244 749 723 188 2 638 2 740 316 287 29 31 102 1,0 1998 270 389 11 709 856 920 215 3 017 2 840 358 324 34 35 117 1,0 1999 276 676 11 981 876 859 220 3 095 2 853 404 366 38 36 120 1,0 2000 284 614 12 325 902 012 226 3 252 3 167 458 414 43 37 123 1,1 2001 276 711 11 982 876 967 220 3 121 3 008 414 374 39 36 120 0,9 2002 246 123 10 658 780 035 196 2 717 2 753 310 281 29 32 107 0,7 2003 249 863 10 820 791 893 199 2 801 3 020 314 284 30 32 108 0,7 2004 277 384 12 011 879 134 221 2 981 3 314 356 322 34 36 120 0,6 2005 263 130 11 394 833 953 210 2 855 3 068 311 281 30 34 114 0,5 2006 263 814 11 424 836 106 210 2 833 3 397 281 254 27 34 114 0,7 2007 271 905 11 774 861 749 217 2 928 3 431 277 250 26 35 118 0,6 2008 273 959 11 862 868 267 218 3 027 3 373 279 252 26 36 119 0,6 2009 277 189 12 003 878 509 221 3 073 3 621 283 256 27 36 120 0,6 2010 280 420 12 143 888 749 224 3 120 3 870 287 260 27 36 121 0,6 2011 283 650 12 283 898 996 226 3 166 4 119 292 264 28 37 123 0,6 2012 286 881 12 422 909 221 229 3 213 4 368 296 268 28 37 124 0,6 2013 290 112 12 562 919 468 231 3 259 4 618 300 272 29 38 126 0,7 2014 293 343 12 702 929 708 234 3 306 4 867 305 276 29 38 127 0,7 2015 296 574 12 842 939 955 236 3 352 5 116 309 280 29 38 128 0,7 2016 299 805 12 982 950 187 239 3 398 5 366 313 283 30 39 130 0,7 2017 303 036 13 122 960 427 242 3 445 5 615 318 287 30 39 131 0,7 2018 306 268 13 262 970 667 244 3 491 5 865 322 291 31 40 133 0,7 2019 309 499 13 402 980 906 247 3 538 6 115 326 295 31 40 134 0,7 2020 312 731 13 542 991 146 249 3 584 6 365 330 299 31 41 135 0,7 2021 315 963 13 682 1 001 400 252 3 630 6 615 335 303 32 41 137 0,7 2022 319 194 13 822 1 011 647 254 3 677 6 865 339 307 32 41 138 0,7 2023 322 426 13 962 1 021 880 257 3 723 7 116 343 311 33 42 140 0,7 2024 325 659 14 102 1 032 127 260 3 770 7 366 348 315 33 42 141 0,7 2025 330 023 14 291 1 045 960 263 3 764 7 878 354 320 34 43 143 0,7 2026 336 611 14 576 1 066 829 268 3 839 8 023 360 326 34 44 146 0,7

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 10 Siviililentoliikenteen päästöt ja energiankulutus 1980-2026 Suomen lentotiedotusalueella (ei sisällä ylilentoja) 400 000 8000 350 000 Polttoainemäärä (t) HC (t) 7500 7000 Polttoaineen kulutus, tonnia/a 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 CO (t) NO2 (t) 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Päästö, tonnia/a 1500 50 000 1000 500 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Vuosi 0 Kuva 2. Siviililentoliikenteen energiankulutus (polttoainemäärä) ja päästöt (NO2, CO ja HC) Suomen lentotiedotusalueella vuosina 1980-2026. Luvuissa ei ole mukana ylilentoja eli lentoja, jotka lentävät Suomen ilmatilan kautta laskeutumatta Suomessa. 3. JÄRJESTELMÄN KEHITYSVAIHEET Vuosina 1994-95 laadittua laskentaohjelmaa Finavia kehitti yhdessä Kuopion yliopiston kanssa kahdessa eri vaiheessa vuosien 1999-2001 välisenä aikana. Kehitystöiden ensisijainen tavoite oli tarkentaa eri ilma-alusten matkalentovaiheen polttoaineen kulutusindeksejä. Vuonna 2004 menetelmään lisättiin yleistetyt päästökertoimet suihku- ja potkuriturbiinikoneiden typpioksiduulin (N 2 O) ja metaanin (CH 4 ) päästöille. Tämän jälkeen ohjelmaan ei ole tehty suuria muutoksia, ainoastaan pieniä tarkennuksia tai laajennuksia käytettävien referenssikoneiden luetteloon. Järjestelmän kehittämistä ja kehitysvaiheiden vaikutusta tuloksiin on kuvattu vuoden 2007 päästötietojen raportissa 4 Vuosittain ohjelman tietokantaan lisätään tarvittaessa puuttuvia konetyyppejä ja laajennetaan korvaavina käytettävien referenssikoneiden luetteloa. Yksittäiset konetyyppipäivitykset eivät merkittävästi muuta kokonaistuloksia. 4 Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2007. Muistio, v. 1.1, 15.10.2008, Ilmailulaitos Finavia.

Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 11 4. PÄÄSTÖTIETOJEN TOIMITTAMINEN JATKOSSA Laskentamenetelmä on kehitetty 1990-luvulla ja koostuu Excel-sovellukseen rakennetuista laajoista taulukoista ja laskennan suorittavasta ohjelmakoodista. Tulosten yhteenvedot on koostettu Access-ohjelmiston avulla. Sovellus on teknisesti monimutkainen. Itse laskentatyössä kuitenkin eniten aikaa edellyttävä vaihe on liikennetilastojen systemaattisten tai vaihtelevien virheiden etsiminen ja korjaaminen. Laskentaohjelmiston merkittävä jatkokehittäminen edellyttäisi sen siirtämistä kokonaan uudelle sovelluspohjalle ja tietokantarakenteen uusimista. Ilmailulaitos Finavia ei ole varautunut ylläpitämään tai kehittämään ILMI-järjestelmää vuotta 2008 koskevien tietojen valmistumisen jälkeen. Suomi on jäsen Euroopan lennonvarmistuksen turvallisuusjärjestössä Eurocontrol issa, joka kehittänyt lentoliikenteen päästölaskentajärjestelmän 5 koko Euroopan alueelle. Laskennan tulosten ennakoidaan olevan saatavilla jäsenmaiden käyttöön sopimusperusteisesti viimeistään vuoden 2010 kuluessa. Suomen tulisi lentoliikenteen päästöjen arvioinnissa siirtyä käyttämään Eurocontrol lin tuottamia tietoja. Lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuoden 2012 alusta. Tätä varten lentoyhtiöt tulevat jatkossa raportoimaan polttoaineen kulutuksensa hyvin yksityiskohtaisesti. Suomen päästöjen raportoinnissa tulisi voida hyödyntää myös lentoyhtiöiden päästökauppaa varten keräämiä polttoainetietoja. Liite 1. Suomen lentotiedotusalue ATS-reitteineen. 5 http://www.eurocontrol.int/environment/public/standard_page/pagoda.html