Hyvinvointipalvelut Valtuustokoulutus 31.8.2017 Kirsti Ylitalo-Katajisto, hyvinvointijohtaja
Menojen kasvu on taittunut 9,00% 8,00% 8,10% Palvelumalli 2020 7,00% 6,00% 5,00% 5,30% 6,00% 5,90% 7,40% kumulatiivisen kasvun taittuminen > 200 M 4,00% 3,00% 2,00% 2,10% 2,95% 1,7 % 1% 1,8 % 1,00% 0,00% -1,00% TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2017 TA 2018 0,63% -0,4 % Asukaskohtaisten kustannusten vuosikasvu (%).
Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet vuosille 2018-2019 Hyvinvointikeskusten toimivuus - erilaiset innovatiiviset ratkaisut hyvinvointikeskusten palvelujen monitoimijaiseen tuottamiseen - integraatio Tietojohtamisen kansallinen kärki - - välineitä myös tulevaan maakunnan ja peruskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen kokonaisuuteen Osana OuluHealth ekosysteemiä ja kansallisten linjausten mukaisesti digitaalisuuden, sähköisten palveluiden ja teknologian voimakas kehittäminen ja hyödyntäminen Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu kansalliseksi kärkimaakunnaksi
Keskeiset tavoitteet 2018 Kotona asumisen tukeminen Varautuminen ikäihmisten palvelutarpeen kasvuun Hyvinvointikeskusten toimivuus Asiakaspalvelu -kyky Tuloskunto Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen Sähköisten palveluiden ja teknologian voimakas kehittäminen Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen arjen toimintaympäristöissä
Hyvinvointipalvelujen menot järjestämistavoittain TA 2018 625,385 M Hyvinvointipalvelujen menot järjestämistavoittain TA 2018 625,385 M Avustukset 4 % Erikoissairaanhoito 38 % Yksityiset palveluntuottajat 14 % ja palveluseteli 4 %, yht. 18 % Kunnat, kuntayhtymät ym. 2 % Oma palvelutuotanto 38 %
Toimintamenot ilman erikoissairaanhoitoa TA 2018 391,0 M Hyvinvointipalvelujen toimintamenot TA 2018 (ilman erikoissairaanhoitoa) 391,0 M Henkilöstömenot 39 %; 153,8 M Asiakaspalvelujen ostot ja palveluseteli 30 %; 117,7 M Muut toimintamenot 0,4 %; 1,4 M Muut vuokramenot 1 %; 3,0 M Tilavuokramenot 6 %; 24,1 M Avustukset 7 %; 27,9 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 %; 12,6 M Muut palvelujen ostot 13 %; 50,5 M
Hyvinvointipalvelujen tulot TA 2018 53,0 M Maksutulot 56 % Hyvinvointipalvelujen tulot TA 2018 53,0 M Tuet ja avustukset 3 % Vuokratulot 5 % Myyntitulot 36 % Maksutulot: sisältää asiakkailta perittävät asiakasmaksut Myyntitulot: mm. myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä ym.; sotainvalidien ja - veteraanien korvaukset Valtiokonttorilta; lääkäreiden koulutuskorvaukset; pakolaisten korvaukset Tuet ja avustukset: mm. hankkeiden valtionavustukset; Kelan työterveystulot Vuokratuotot: mm. asuntojen vuokrat
Monituottajuus tuo vaihtoehtoja asiakkaalle Kuntalaisilla on useita eri tapoja ja kanavia asioida hyvinvointipalveluissa Asiakaslähtöisyys Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti yli organisaatiorajojen Johtaminen lähemmäs asiakasta Talous hallintaan
Hyvinvointikeskusmalli etenee 2017-2019 Päätökset palveluverkosta tehty ja niitä viedään täytäntöön Sähköisiä palveluja ja hyvinvointikeskusten perustason palveluita lisätään Alueellista, poikkitoimijaista yhteistyötä syvennetään Käytetään yhteistä alueellista tietopohjaa väestön hyvinvoinnin tilasta ja kohdennetaan toimenpiteitä yhteisiin tavoitteisiin Valmistaudutaan sote-muutokseen asiakaspalvelukykyä vahventamalla Asiakasosallisuutta palveluiden kehittämisessä lisätään Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvointikeskukset ja -pisteet Hyvinvointikeskuksia on kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Tuiran hyvinvointikeskuksen peruskorjaus ja Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen perhekeskuksen peruskorjauksen investoinnit etenevät. Hiukkavaaran väestönkasvuun vastataan Myllyojan alueella uudenlaisilla palvelukonsepteilla, mm. neuvolatoiminnalla monitoimitalon yhteydessä. Rajakylän ja Kaijonharjun hyvinvointipisteet käynnistyvät vuoden 2018 aikana, palveluja erityisesti lapsiperheille ja ikäihmisille. Haukipudas Sijoituspaikat tarkentuvat Tuira Kontinkangas Höyhtyän Välke Oulunsalo Kaakkuri Myllyoja Yli-Ii Kiiminki Ylikiiminki Hyvinvointikeskus Osa hyvinvointikeskusta Hyvinvointipiste
Esimerkkinä Kiimingin hyvinvointikeskusalueen asiakkaan (asukkaan, väestön) palvelut
Sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteet 2018 Hyvinvointikeskusten sosiaalityö vahventuu ja integroituu muiden hyvinvointikeskuspalvelujen kanssa Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle, tiivis yhteistyö Kelan kanssa takaa, että kunnallisia sosiaalipalveluita tarvitsevat saavat palvelunsa joustavasti Erityisryhmien asumispalveluiden rakennemuutos jatkuu: kotiin suuntautuvat palvelut lisääntyvät, tehostettu palveluasuminen vähenee Lapsiperheiden palvelut: oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset palvelut hyvinvointikeskuksista (kotipalvelu ja perhetyö), tavoitteena lastensuojeluasiakkuuksien sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän vähentyminen lastensuojeluperheille suunnataan intensiivistä perhetyötä erityistason palveluissa kehitetään etenkin nuoriin kohdistuvia palveluita, tavoitteena lastensuojelun laitospalveluiden vähentyminen Alaikäisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Täysi-ikäisten siirtyminen itsenäiseen asumiseen ohjaajapalveluiden ja sosiaalityön tukemana.
Osuus (%) väestöstä 0,33 0,34 0,33 0,33 0,34 0,36 0,36 0,37 0,36 0,37 0,40 0,41 0,41 0,41 0,40 0,42 0,43 0,44 0,44 0,45 0,49 0,49 0,50 0,51 0,51 0,54 0,54 0,54 0,55 0,60 0,65 0,65 0,66 0,68 0,69 Kehitysvammaisten henkilöiden suhteellinen osuus väestöstä vuosina 2012 2016 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 2012 2013 2014 2015 2016 Kehitysvammahuollon Kuusikko-vertailu 2016 13
Kehitysvammahuollon nettokustannukset asiakasta kohti vuosina 2012 2016 vuoden 2016 rahan arvossa 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 38 878 40 482 44 243 42 601 42 253 38 953 38 435 40 595 41 201 45 287 35 877 34 842 36 410 33 478 34 395 31 559 34 488 34 485 36 242 35 824 27 118 27 876 32 815 26 684 26 280 24 725 23 631 23 697 22 921 22 388 33 913 34 162 36 483 34 746 35 108 2012 2013 2014 2015 2016 Kehitysvammahuollon Kuusikko-vertailu 2016 14
Vuosikustannukset VpL:n palveluista ja tukitoimista asiakasta kohti vuosina 2012 2016 vuoden 2016 rahan arvossa 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO 5 280 5 803 6 107 6 285 6 522 5 928 6 279 6 209 6 388 6 145 4 132 4 430 534 4 564 4 510 177 3 176 3 614 4 003 4 186 3 196 3 470 3 914 4 265 4 492 4 978 5 581 5 976 6 240 6 368 4 512 4 924 5 243 5 463 5 581 2012 2013 2014 2015 2016
Kodin ulkopuolelle vuoden aikana sijoitettuna olleiden 0-17-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä vuosina 2012-2016 Lastensuojelun Kuusikko-vertailu 2016 16
Terveyspalveluiden tavoitteet 2018 Hyvinvointikeskusten ja -pisteiden vaikuttavuus Palvelut asiakasryhmittäin sujuva yhteydensaanti, monikanavainen ohjaus ja neuvonta akuutti- ja ajanvarausvastaanoton kehittäminen paljon palveluita tarvitsevien yhteistyö (sosiaalipalvelut, ikäihmiset, siku, työllisyys, 3. sektori) Erityisosaaminen tukee perustasoa (mm. geriatria, kuntoutus, mielenterveys ja päihde) Lapsiperheiden palvelut arkiympäristössä (perhekeskus/ hyvinvointineuvola ja hyvinvointikoulu) Sähköisten palveluiden ja etäteknologian voimakas kehittäminen Sähköisten ajanvarausten laajentaminen ja uusien ratkaisujen käyttöönotto (mm. omatoiminen oirearviointi) Erityis- ja perustason yhteensovittaminen osana sote-uudistusta Päällekkäisten ja rinnakkaisten palveluiden arviointi jatkuu (lasten- ja nuorisopsykiatria, mielenterveys- ja päihdepalvelut) Päivystysasetuksen tuomat muutokset = todellinen yhteispäivystys Sairaaloiden profilointi ja yhteistyö (OKS ja OYS)
Sairastavuusindeksi/ Kela 2016 120 100 80 60 40 20 0 koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa indeksi 2016 100 75,8 88,8 107,9 96,6 98,0 88,5 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuus väestöstä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus 16 64-vuotiaista erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä
Oulu on 6. halvin tarvevakioiduissa kustannuksissa suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa (v. 2015: 8. halvin) Palvelutarpeiden laskennassa on huomioitu väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus sekä sosioekonominen asema. Tarvevakiointi alentaa ikävakioituja kustannuksia, jos palvelujen tarve on ollut keskimääräistä suurempi.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset 18-vuotta täyttänyttä asukasta kohden v. 2016, M Oulun kustannukset ( / yli 18 v.) kuusikkokaupunkien keskiarvoa vastaavalla tasolla
Erikoissairaanhoidon menojen kasvu TP 2013, TP 2014, TP 2015, TP 2016, ennuste 2017 ja TA 2018 250 000 000 Kasvu ollut keskim. 4,2 %, 8,7 M vuodessa (v. 2016 4,8 %, 10,4 M ) Erikoissairaanhoidon menot 2013-2018 Kasvu vuodesta 2016 3,1 % Kasvu 0,8 % 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 2013 TA ja TP *) 2014 TA ja TP *) 2015 TA ja TP *) 2016 TA ja TP 2017 TA ja ennuste TAES 2018 Alkuperäinen TA 189 350 000 196 070 000 209 598 000 217 806 000 226 446 000 234 385 000 Tilinpäätös 199 412 920 207 613 321 215 089 015 225 447 882 232 446 000 Ennen Palvelumallissa asetettuja tavoitteita kasvu keskim. 5,5 %/v. *) Esh-menoja oikaistu tässä siten, että omasta toiminnasta PPSHP:lle siirtyneiden toimintojen menot on lisätty esh-menoiksi myös vertailuvuosille vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Tilinpäätösennuste 232,4 M, ylitystä 6 M
Ikäihmisten palveluiden tavoitteet 2018 Ikäihmisten määrä kasvaa (yli 75v 5,4 %) ja palvelutarve lisääntyy Palvelutarpeen kasvuun vastataan edukkaammalla kustannuksella ( /65v laskee) Kotona asuu 92 % 75 vuotta täyttäneistä Keinot: Palveluohjaus Ennaltaehkäisy, mm. omaishoitajien terveystarkastukset Kotihoidon kasvuun varautuminen 24/7-yhteydensaantimahdollisuus tietyille ryhmille Turvahälytykset omaksi toiminnaksi (palvelee myös e.m.) Kotikuntoutus Laitoshoitoa vähennetään asteittain ja varaudutaan tehostetun palveluasumisen kasvuun
Väestön kasvu ikäryhmittäin 31.12. 2015 2016 Muutos Muutos % 2017 arvio Muutos Muutos % 2018 arvio Muutos Muutos % 0-6 18 432 17 889-527 -2,9 17 800-89 -0,5 17 500-300 -1,7 7-64 151 490 152 900 1 442 1,0 153 872 972 0,6 155 162 1 290 0,8 65-74 16 875 17 280 405 2,4 18 377 1 097 6,3 19 148 771 4,2 75-11 728 12 457 755 6,4 12 700 243 2,0 13 150 450 3,5 koko väestö 198 525 200 526 2 075 1,0 202 749 2 223 1,1 204 960 2 211 1,1 alle 18 v. 44 876 45 102 226 0,5 45 000-102 -0,2 45 410 410 0,9 65-28 603 29 763 1 160 4,1 31 077 1 314 4,4 32 298 1 221 3,9 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2018 arviot Tilastokeskus ja kaupungin väestösuunnite
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä Kuusikossa joulukuussa 2016 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) OULUSSA KATTAVIMMAT PALVELUT, ERITYISESTI AVOPALVELUT 24
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti Kuusikossa vuonna 2016 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) OULUSSA KUSTANNUKSILTAAN KORKEIMMAT PALVELUT 25
Henkilöstötavoitteet 1. Henkilöstön määrä ja rakenne optimaalinen suhteessa muutoksiin 2. Työpanoksen tuottavuus nousee 3. Henkilöstöä ja esimiehiä tuetaan muutoksessa 4. Henkilöstön osaamista vahvistetaan 5. Uudelleensijoitustoimintaa kehitetään 6. Sijaisrekrytointia parannetaan
Viitekehyksenä CAF Laatujärjestelmä Toteutuslogiikkana PDCA Vastataan lakien vaatimuksiin: - Laadunhallinta - Omavalvonta - Asiakas- ja potilasturvallisuus - Riskienhallinta Dokumentaatio IMS Mittaritieto DW
Digitaaliseen muutokseen valmistautuminen 1. Uudistettavat toimintamallit ja pilotit 2. Tehostettavat, digitalisoitavat sisäiset prosessit 3. Asiakkaille tarjottavat sähköiset palvelut - Oulun kaupunki kansallisen kehityksen kärjessä
OuluHealth ainutlaatuinen ekosysteemi OuluHealth on kansainvälisesti tunnettu kokeilukulttuuristaan ja kyvystään tuottaa innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin hyvinvoinnin haasteisiin
OuluHealth Kampus Public sector >200 companies Academia
Sähköisten palveluiden kehittämisen taustaa... Ikääntyvä väestö Palvelut saatavilla 24/7 90% käyttää sosiaalija terveyspalveluja satunnaisesti Kiinnostus hyvinvoinnin ylläpitoon on kasvanut Omahoitoon sitoutuminen parantaa hoidon tuloksia
Oulun Omahoitopalvelu Ajanvaraukset Turvallinen viestintä Laboratoriotulosten katselu Terveyskortti ja kotimittausten seuranta Luotettava terveystieto Esitietolomakkeet neuvolaan Terveystarkastus Valmennusohjelmat www.ouka.fi/omahoito Oulunomahoito video
Oulun Omahoitopalvelu Ajanvaraukset Turvallinen viestintä Laboratoriotulosten katselu Terveyskortti ja kotimittausten seuranta Luotettava terveystieto Esitietolomakkeet neuvolaan Terveystarkastus Valmennusohjelmat www.ouka.fi/omahoito Oulunomahoito video
Noin 93,000 rekisteröitynyttä käyttäjää 2/3 Naisia Aktiiviset käyttäjät yli 15,500 kuukausittaista kävijää Tehtyjen ajanvarausten määrä kasvanut 70% vuodesta 2016 65-v Ajanvarausta laajennetaan kokoajan Suosituimmat palvelut: ajanvaraukset laboratoriotulosten katselu viestintä Arvioitu säästö 1 milj.
Tulevaisuuden sähköinen asiointi 1 2 3 4 Tilanteen tarkistus Kipua- tai muita oireita Aiemmat potilastiedot Tulos Perustelut ja lisätietoa Toimintasuositus A B yksilölliset hoitoohjeet ajanvaraus fysioterapeutille C virtuaaliset ryhmävalmennukset diagnoosit lääkitys laboratotiotulokset
Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018
Kiitos!