Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Helmikuu 2017 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS, ETELÄPÄÄN LISÄTUTKIMUKSET
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS, ETELÄPÄÄN LISÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 23/02/2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Marjaana Salonen Lasse Häkkinen Risto Aavajoki Raportti Kankaan vanhan paperitehtaan eteläpäädyn tiloihin tehdystä lattiarakenteiden alapuolisen maaperän pilaantuneisuustutkimuksesta. Kannen kuva Vanhan paperitehtaan VPT:n eteläpäädyn korjaamotila, jossa on pölkkylattia. Viite 1510011915-008 Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHDETIEDOT 1 2.1 Sijainti ja yleistiedot 1 2.2 Maaperä 2 2.3 Pinta- ja pohjavedet 2 3. AIEMMAT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 3 3.1 Pilaantuneisuusselvitys 2010 3 3.2 Purkutarvelausunto 2016 3 4. KAIRATUTKIMUS 4 4.1 Tulokset 5 4.1.1 Aistinvaraiset arviot 5 4.1.2 Kenttämittaukset 5 4.1.3 Laboratorion analyysit 5 5. VIITEARVOT 6 6. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI 7 6.1 Ohjearvovertailu 7 6.2 Pohjavesiolosuhteet 7 6.3 Altistuminen 8 6.4 Arvio pilaantuneisuudesta 8 6.5 Epävarmuudet 8 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET 9 LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Näytepistekartta Liite 3 Näytetaulukko Liite 4 Laboratorion analyysitodistukset
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 1 1. JOHDANTO Kankaan vanhaa teollisuusaluetta ollaan muuttamassa pääosin asuinkäyttöön ja alueelle on laadittu uusi asemakaava (Vanha paperitehdas 2, 14:057, lainvoima 6.5.2016). Teollinen toiminta alueella on päättynyt, mutta mm. vanhan paperitehtaan rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja asemakaavan mukaan suojeltava rakennus. Vanhan paperitehtaan eteläpäädyssä, sen itä- ja länsisivuilla on säilytettäviä julkisivuja. Paperitehtaan tiloihin on suunniteltu toteutettavaksi mm. palveluita alueen asukkaille ja yritysten toimitiloja. Rakennuksen eteläpäähän on suunniteltu mm. hoivapalveluita, asumista sekä asumista tukevia palveluita, kuten kauppa, päiväkoti ja hoivakoti. Vanhan paperitehtaan eteläpäässä on havaittu vuoden 2010 tutkimuksissa (Kankaan paperitehdas, maaperän pilaantuneisuusselvitys, 19.2.2010, Ramboll Finland Oy) sekalaista täyttömaata, jossa on raportin mukaan myös maaperän kunnostamista edellyttäviä raskasmetallipitoisuuksia. Pilaantuneen maan poistaminen vaatisi raportin mukaan rakennuksen eteläpään lattiarakenteen purkamista. Syksyllä 2016 vanhan paperitehtaan eteläpään pilaantuneiden maiden poistamisen aiheuttamaa purkutarvetta arvioitiin asiantuntijalausunnolla. Lausunnon mukaan pilaantuneen maaperän poistaminen vuonna 2010 tutkitulta alueelta edellyttää lattiarakenteiden ja väliseinärakenteiden purkamista. (Kangas VPT Eteläpää, Pilaantuneiden maiden poistamisen aiheuttama purkutarve, 14.10.2016, Ramboll Finland Oy). Nyt paperitehtaan rakennuksen muutosvaiheessa pilaantuneisuutta haluttiin rajata lisätutkimuksilla ja arvioida kohteen kunnostustarve tarkennetulla arvioinnilla. Lisätutkimukset tehtiin kairatutkimuksena marraskuussa 2016 ja kohdistettiin rakennuksen eteläpäähän, vanhojen korjaamojen ja niihin liittyvien tilojen alueelle. Tässä raportissa on esitetty työn toteutus, tulokset, kohteen pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi sekä jatkotoimenpide-ehdotus. Työn tilaajana toimi Jyväskylän kaupunki yhteyshenkilönään Risto Aavajoki. Työn suoritti Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilönään projektipäällikkö Lasse Häkkinen, p. 040 506 0127. 2. KOHDETIEDOT 2.1 Sijainti ja yleistiedot Kankaan vanhan paperitehtaan alue sijaitsee Jyväskylässä, Tourulan kaupunginosassa, osoitteessa Kympinkatu 3. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa sijaintikartassa. Rakennuksen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria ja tutkitun alueen noin 1700 m 2. Rakennuksen omistaa nykyään Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan VPT. Kiinteistön tunnus on 179-14-11-21 ja se on asemakaavassa kaavamerkinnöillä C-1 (keskustatoimintojen korttelialue) ja sr-4/sr-5, jonka kaavamääräys kuuluu: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka julkisivujen tärkeimmät ominaispiirteet/ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos- ja korjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista arvoa. Sr-5 merkintä, jonka mukaan julkisivujen tärkeimmät ominaispiirteet tulee säilyttää, kattaa osan rakennuksen eteläpäädyn korjaamotiloista ja on kohdistettu etenkin rakennuksen vanhojen julkisivujen säilyttämiseen. Kaavamääräys C-1 sallii kohteeseen suunnitellun toiminnan (päiväkoti, hoivakoti). Ote kaavasta on esitetty kuvassa 1. Kankaan paperitehdas on perustettu vuonna 1872 ja se on tiettävästi toiminut koko toimintahistoriansa ajan paperituotteiden valmistajana. Vanhan paperitehtaan rakennusta on laajennettu useassa eri vaiheessa aina 1980-luvulle asti. Rakennuksen eteläpään keskiosa (kaavassa suojeltu
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 2 osa) on rakennettu vuonna 1949 ja aivan eteläisin pääty vuonna 1969 (suojelumerkinnän ulkopuolella). Kuva 1. Ote Jyväskylän kaupungin asemakaavasta, jossa Kankaan vanhan paperitehtaan eteläpäätyyn kohdistuu osittain merkintä sr-5. Suojellut alueet on merkitty kuvaan piste-katkoviivoilla. 2.2 Maaperä Tehtyjen kairauksien perusteella eteläpään täyttökerrokset ovat noin 0,5 2,5 metriä paksuja ja täyttökerroksessa havaittiin merkkejä mm. hiilitäytöistä. Pääasiassa täyttöjen maa-aines on hiekkaa ja sekalaisia maa-aineksia (si, Hk, Sr, Mr, Hm). Paikoin täytössä oli havaittavissa myös orgaanista ainesta. Rakenne- ja täyttökerrosten jälkeen alkaa silttinen ja osittain savinen perusmaa, jonka jälkeen kairaukset päättyivät todennäköisesti kallioon noin 1-2,6 metrin syvyydessä. Syvimmälle (yli 2 metrin syvyyteen) kairaukset on ulotettu pisteissä KP1, KP2 ja KP8 (ks. kuva 3). Maanpinta rakennuksen ulkopuolella on noin tasolla +84,9 +86,9 m mpy ja nousee rakennuksen eteläpuolella noin tasolle +91,6 m mpy. 2.3 Pinta- ja pohjavedet Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 100 metrin päässä tehdasalueesta luoteeseen (Taulumäki, tunnus 0917904, luokka 1). Lähin pintavesiallas on Jyväsjärvi, joka sijaitsee noin 700 metrin päässä kohteesta etelään. Tehdasaluetta rajaa lännestä Palokkajärvestä Jyväsjärveen laskeva Tourujoki. Kohteen pohjaveden pinnan korkeus on ollut vanhan paperitehtaan eteläpäädyssä olevassa putkessa noin tasolla +82,53 +83,07 m mpy. Pohjaveden pinnan voidaan arvioida vaihtelevan pääasiassa noin 2-4 metrin syvyydessä maanpinnasta rakennuksen lattiapinnan alapuolella. Kairapisteessä KP1 (ks. kuva 3) havaittiin maaaineksen olevan märkää noin 0,9 metrin syvyydestä (lattian alapinnasta) alaspäin, joten on myös mahdollista, että pohjavesi nousee välillä tätä korkeammalle. Pohjavesi virtaa alueella länteen, kohti Tourujokea.
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 3 3. AIEMMAT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 3.1 Pilaantuneisuusselvitys 2010 Vuoden 2010 tutkimukset tehtiin kairatutkimuksena. Vanhan paperitehtaan sisätiloihin tehdyt tutkimukset liittyivät koko tehdasalueen ja tehdasrakennuksen rakenteiden pilaantuneisuusselvitykseen. (Raportti: Kankaan paperitehdas, maaperän pilaantuneisuusselvitys, Ramboll Finland Oy, 19.2.2010.) Sisätilojen kairapisteet (pisteet A ja B) sijoitettiin rakennuksen eteläpään korjaamotiloihin ja ulotettiin noin 1 1,8 metrin syvyyteen. Korjaamotilan puupintaisen lattian alapuolisessa maatäytössä havaittiin merkkejä täyttömaa-aineksesta, joka sisälsi hiiltä ja tummunutta maa-ainesta. Kuvassa 2 on esitetty tutkimuspisteet A ja B. Kuva 2. Vuoden 2010 pilaantuneisuusselvityksen tutkimuspisteet A ja B ja arvioitu pilaantuneen maan sijainti. Otetussa maanäytteessä A/0-1,0 todettiin kohonneita metallipitoisuuksia. Antimonin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot ja arseenin pitoisuus ylitti kynnysarvon. Lyijyn pitoisuus (3 800 mg/kg) ylitti myös vaarallisen jätteen raja-arvon. Yksittäisistä PAHyhdisteistä bentso-a-pyreeni ylitti kynnysarvon, mutta PAH-yhdisteiden (16 yhdistettä) summapitoisuus jäi alle kynnysarvon. Näytteen raskaista jakeista muodostuva mineraaliöljypitoisuus (400 mg/kg) jäi alle alemman ohjearvopitoisuuden. Näytepisteessä B/1-1,8 m todettiin kohonneita metallien ja mineraaliöljyjen pitoisuuksia. Metalleista ylemmän ohjearvon ylitti kuparin pitoisuus ja alemman ohjearvon antimonin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Arseenipitoisuus ylitti kynnysarvon. Mineraaliöljyjen pitoisuus jäi alle alemman ohjearvon. Maaperän puhdistustarpeen arvioinnin todettiin vaativan lisätutkimuksia.
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 4 3.2 Purkutarvelausunto 2016 Vanhan paperitehtaan eteläpäässä havaittujen pilaantuneiden maa-ainesten aiheuttamaa purkutarvetta tarkasteltiin 14.10.2016 päivätyllä asiantuntijalausunnolla. (Lausunto: Kangas VPT Eteläpää, Pilaantuneiden maiden poistamisen aiheuttama purkutarve, 14.10.2016, Ramboll Finland Oy). Lausunnon lähtötietoina käytettiin vuoden 2010 pilaantuneisuusselvitystä sekä rakentamisen aikaisia eteläpään korjaamoalueen yleissuunnitelmaa ja taso- ja leikkauspiirustuksia sekä korjaamoalueen eteläpuolisen laajennusalueen perustussuunnitelmia. Lausunnossa todetaan, että vanhojen suunnitelmien mukaan korjaamoalueen perustukset on ulotettu kauttaaltaan noin 1,8 metrin syvyyteen maan pinnasta ja on todennäköisesti rakennettu perusmaan päälle. Sen viereisen laajennusalueen lattiapinta on noin kaksi metriä alempana ja siksi laajennusalueen perustukset ulottuvat syvemmälle. Laajennusalueen pilarianturat on suunnitelmien mukaan ulotettu kallioon saakka. Lausunnon mukaan pilaantuneiden maa-ainesten poistaminen ei edellytä perustusrakenteiden alapuolisen perusmaan poistamista, koska pilaantuneet maa-ainekset sijoittuvat lattianalustäyttöihin. Perustusten alapuolinen perusmaa oletetaan puhtaaksi. Pilaantuneen maa-aineksen poistaminen edellyttää kuitenkin lattiarakenteiden ja väliseinärakenteiden purkamista. 4. KAIRATUTKIMUS Vuoden 2010 tutkimuksen tuloksia haluttiin tarkentaa ja pilaantuneen maan sijaintia rajata lisätutkimuksilla. Lisätutkimus suoritettiin kairatutkimuksena yhdeksästä pisteestä (KP1-KP9), jotka sijoitettiin vanhan paperitehtaan eteläpäätyyn, korjaamojen ja niihin liittyvien tilojen alueelle. Kaikki näytteet otettiin kierrekairalla lattiarakenteen läpi poratuista rei istä. Näytteet otettiin maalajikerroksittain ja näytteenotto ulotettiin perusmaahan tai kiveen/kallioon saakka. Kairapisteiden syvyydet vaihtelivat noin 1 2,6 metrin välillä. Näytteitä otettiin 1-4 kappaletta/kairapiste. Näytepisteet on esitetty kartalla liitteessä 2 ja pohjapiirroksessa kuvassa 3. Kuva 3. Lisätutkimuksen näytepisteet on merkitty kuvaan punaisella ja vuoden 2010 näytepisteet vihreällä. Kairapisteistä otettujen näytteiden lisäksi otettiin kaksi kokoomanäytettä (Maa-kokooma ja Jäte) korjaamotilojen pohjoispuolella sijaitsevasta, maapohjaisesta kellaritilasta. Näytteet kerättiin pohjamaan päällä olleesta, jätteitä sisältäneestä täyttökerroksesta sekä pohjamaasta lapiolla useasta pisteestä, jotta näyte kuvaisi koko tutkittavaa maakerrosta.
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 5 4.1 Tulokset Kaikista otetuista näytteistä tutkittiin XRF -kenttäanalysaattorilla raskasmetallien pitoisuuksia sekä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia PID -kenttämittarilla. Lisäksi näytteiden hajua ja ulkonäköä arvioitiin aistinvaraisesti. Kenttämittausten tuloksia varmistettiin laboratoriossa. 4.1.1 Aistinvaraiset arviot Aistinvaraisesti missään näytteessä ei havaittu öljyn tai liuottimen hajua. Näytteessä KP5 1-1,4 m havaittiin määrittelemätön, tunkkainen haju. Vain näyte KP3/0,6-1 m oli selvästi musta, sisälsi tiilenpaloja ja oli poikkeava muista näytteistä. Muut kairapisteiden näytteet sisälsivät hiekkaista tai soraista täyttömaata ja silttistä perusmaata. Kellarin pohjamaan päällä oli kerros sekalaista ja jätteitä (kuonaa, kiviä, betonia, metallia) sisältävää täyttömaata. Pohjamaa jätteisen täyttömaan alla oli kovaa ja soraista. Kairapisteessä KP1 havaittiin maaperän olevan märkää syvyydestä 0,9 alaspäin. On mahdollista, että pohjavesi nousee ajoittain hyvin lähelle maanpintaa. Muissa näytepisteissä ei havaittu kosteutta näytteissä. Kaikki näytteistä tehdyt huomiot on koottu liitteen 3 taulukkoon. 4.1.2 Kenttämittaukset Kenttämittauksin pisteissä KP2 ja KP3 havaittiin voimakkaita raskasmetallien pitoisuuksia syvyydellä 0,2-1 m. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin näytteessä KP3/0,6-1 m: kuparia 4 300 mg/kg, lyijyä 1 800 mg/kg ja sinkkiä 1 200 mg/kg. Muissa näytepisteissä raskasmetallien pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä sekä täyttömaan että perusmaan näytteissä. Myös kellaritilan jätteisestä täyttökerroksesta otetussa näytteessä havaittiin kenttämittauksin huomattavan korkeita kuparin (15 000 mg/kg), nikkelin (270 mg/kg) ja sinkin (1 600 mg/kg) pitoisuuksia. Näytteessä havaitut pitoisuudet ovat mahdollisesti peräisin täyttökerroksessa todetusta kuonasta. PID-kenttämittauksin missään näytteissä ei havaittu haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Kaikki kenttämittausten tulokset on esitetty näytetaulukossa liitteessä 3. Kenttämittausten ja aistinvaraisten arvioiden perusteella osan näytteistä haitta-ainetasot varmistettiin laboratorioanalyysein. Pisteiden KP2 ja KP3 näytteistä (0,2-1 m) koostettiin kokoomanäyte, josta tutkittiin raskasmetallien liukoisuudet. 4.1.3 Laboratorion analyysit Myös laboratorioanalyysien perusteella näytepisteissä KP2 ja KP3 syvyydessä 0,2-1 m havaittiin kohonneita raskasmetallien pitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin pisteen KP3 mustassa täyttökerroksessa syvyydessä 0,6-1 m, jossa kuparin pitoisuus oli 3 300 mg/kg, sinkin pitoisuus 1 000 mg/kg, antimonin pitoisuus 100 mg/kg ja lyijyn pitoisuus 12 000 mg/kg. Lyijyn pitoisuus poikkeaa kenttämittauksista, mutta muutoin laboratorion tulokset olivat samansuuntaisia näytteestä tehtyjen kenttämittausten kanssa. Muissa kairapisteissä havaitut, laboratoriossa varmistetut raskasmetallien pitoisuudet olivat myös kenttämittausten suuruisia ja näytepisteiden KP2 ja KP3 pitoisuuksia huomattavasti pienempiä. Laboratorion analyyseissä pisteistä KP2, KP3, KP4 ja KP5 sekä kellarin pohjamaan näytteestä tutkittiin myös öljyhiilivetyjen pitoisuuksia ja näytteistä KP3/0,6-1 m ja KP5 1-1,4 m PAH - yhdisteiden pitoisuuksia. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet jäivät kaikissa tutkituissa näytteissä alle laboratorion määritysrajojen tai korkeimmillaan tasolle 160 260 mg/kg (summapitoisuus jakeet C10-C40). PAH -yhdisteitä havaittiin molemmissa tutkituissa näytteissä. Näytteessä KP3/0,6-1 m 16 PAH -yhdisteen summapitoisuus oli 26 ja näytteessä KP5/1-1,4 m 0,28 mg/kg.
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 6 Pisteiden KP2 ja KP3 yhdistetystä näytteestä analysoitiin metallien liukoisuuksia, jotka olivat alhaisia (< 0,25 mg/kg). Antimonia lukuun ottamatta tutkittujen metallien liukoisuudet alittavat pysyvän jätteen (maankaatopaikat) liukoisuuksien raja-arvot (Vna 331/2013) ja antimonin liukoisuus alittaa tavanomaisen jätteen raja-arvon. Kaikki laboratorioanalyysien tulokset on koottu näytetaulukkoon liitteeseen 3. Laboratorion analyysitodistukset on esitetty liitteessä 4. 5. VIITEARVOT Viitearvoina tulosten tulkinnassa käytettiin Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) eri haitta-aineille määritettyjä kynnysja ohjearvoja (taulukko 1). Kynnysarvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on aina arvioitava. Alempi ohjearvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperä katsotaan yleensä pilaantuneeksi, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei tarkennetulla kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo on haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperä katsotaan yleensä pilaantuneeksi alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena ellei tarkennetulla kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Suuntaa-antavat vaarallisen jätteen kokonaispitoisuuksien raja-arvot on annettu Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007. Niiden määritys perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen vaarallisten aineiden luettelosta (STM 509/2005). Taulukossa 1 on esitetty sekä VNa 214/2007 mukaiset kynnys- ja ohjearvot että suuntaa-antavat varallisen jätteen raja-arvot. Taulukko 1. Kaira- ja kokoomanäytteissä havaittujen haitta-aineiden Kynnys- ja ohjearvot (asetuksen VNa 214/2007 liite) sekä vaarallisen jätteen suuntaa-antavat raja-arvot (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, liite 14). Aine VNa 214/2007 YM 2/2007 Kynnysarvo mg/kg Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg Antimoni 2 10 50 2 500 Arseeni 5 50 100 1 000 Elohopea 0,5 2 5 1 000 Kadmium 1 10 20 100 Kobolttti 20 100 250 1 000 Vaarallisen jätteen raja-arvo mg/kg Kromi 100 200 300 1 000 (Cr 6+ ) Kupari 100 150 00 2 500 Lyijy 60 200 750 2 500 Nikkeli 50 100 150 1 000 Sinkki 200 250 400 2 500 Vanadiini 100 150 250 10 000 Antraseeni 1 5 15 1 000 Bentso(a)antraseeni 1 5 15 1 000 Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15 100
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 7 Bentso(k)fluoranteeni 1 5 15 1 000 Fenantreeni 1 5 15 1 000 Fluoranteeni 1 5 15 1 000 Naftaleeni 1 5 15 2 500 PAH-summa 15 30 100 1 000 Öljyjakeet (C10-C40) 300 10 000 Keskitisleet (C10-C20) 300 1 000 Raskaat jakeet (C21-C40) 600 2 000 6. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVI- OINTI 6.1 Ohjearvovertailu Kairapisteissä KP2 ja KP3 (KP2/0,2-1m ja KP3/0,2-0,6 m) havaitut kuparin, lyijyn ja antimonin pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Näytteessä KP3/0,6-1 m (musta kerros) lyijyn ja kuparin pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot, sinkin ja antimonin pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot ja bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, fenantreenin, fluoranteenin pitoisuudet sekä PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylittävät kynnysarvot. Kuparin pitoisuus ylittää lisäksi kynnysarvon kenttämittausten perusteella pisteissä KP7 (0-1,2 m) ja KP9 (0-1,4 m). Kellarin ryömintätilassa jätekerroksessa oli kuonaa, jossa kuparin pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylemmät ohjearvot ja lyijyn pitoisuus kynnysarvon. Myös kellarin pohjamaassa todettiin nikkelin osalta ylemmän ohjearvon ylitys, kromin osalta alemman ohjearvon ylitys ja koboltin ja lyijyn osalta kynnysarvon ylitys. Vanhojen näytepisteiden A ja B pitoisuudet ovat hyvin samankaltaisia kuin pisteissä KP2 ja KP3. Pisteessä A havaittiin todennäköisesti sama hiiltä sisältävä musta täyttökerros kuin pisteessä KP3. Ohjearvovertailun perusteella paperitehtaan eteläpäädyn lattian alapuolinen maaperä luokitellaan raskasmetalleilla pilaantuneeksi. Pilaantuneet maamassat sijaitsevat kokonaisuudessaan lattiarakenteiden alla noin 0,2 1,8 metrin syvyydessä ja pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 300 m 3 -ktr. 6.2 Pohjavesiolosuhteet Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä kohteen tai sen lähialueiden pohjavettä käytetä talousvetenä. Alueen pohjaveden pinta vaihtelee pääasiassa noin 2-4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pilaantuneet maa-ainekset sijaitsevat vanhan paperitehtaan lattiarakenteiden alapuolella, syvimmillään noin 1,8 metrin syvyydessä, keskipohjavedenpinnan yläpuolella. Pohjaveden pinnan vaihtelu alueella on todennäköisesti ainakin paikoin suurta ja kairapisteessä KP1 tutkitun alueen eteläosassa havaittiin maaperän olevan märkää noin syvyydestä 0,9 alaspäin. Pisteessä KP1 ei kuitenkaan havaittu pilaantuneita maakerroksia. Pilaantuneissa maakerroksissa ei ole havaittu viitteitä pohjavedestä. On kuitenkin mahdollista, että pohjaveden pinta nousee ajoittain pilaantuneeseen maakerrokseen saakka. Kohteessa havaitut raskasmetallit ovat liukoisuustestin perusteella hyvin niukkaliukoisia ja todennäköisesti sitoutuneet maa-ainekseen. Savinen maakerros haitta-aineita sisältävän täyttömaan alapuolella estää myös osaltaan haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Siten on epätodennäköistä, että haitta-aineet kulkeutuisivat pohjavesien mukana laajemmalle tai purkautuisivat pohjavesien mukana pintavesistöihin merkittävissä pitoisuuksissa.
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 8 Nykytilanteessa myöskään sade- tai hulevedet eivät pääse pilaantuneeseen maakerrokseen. Ainoastaan, mikäli rakennus tai sen osia pilaantuneeksi todettujen kerrosten päältä puretaan, sadevedet pääsevät kosketuksiin pilaantuneen maakerroksen kanssa. Pohjavesiolosuhteiden perusteella maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta vaaraa pohjaveden tai alueen pintavesien pilaantumiselle. 6.3 Altistuminen Koska havaitut haitta-aineet sijaitsevat lattiarakenteiden alapuolella tai kellarin ryömintätilassa jossa ei oleskella, suora altistuminen niille nykytilanteessa on epätodennäköistä. Mikäli eteläpään lattiarakenteita tulevaisuudessa puretaan, ihmisten altistuminen haitta-aineille purku- ja rakennustöiden aikana on mahdollista maan pölyämisen ja tahattoman maan nielemisen seurauksena. Haitta-aineet ovat niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia, joten niiden kulkeutuminen pohjaveteen, laajemmalle maaperässä tai sisäilmaan on epätodennäköistä. Lattiarakenteiden alla ei myöskään kulje käyttövesiputkistoja tai muita talon rakenteita, joihin haitta-aineet voisivat päätyä ja joita pitkin altistuminen voisi tapahtua. Ainoita mahdollisia altistujia nykytilanteessa ovat maaperäeliöt, joita on todennäköisesti hyvin vähän entisen tehdasrakennuksen alapuolisessa maaperässä tai henkilöt jotka käyvät kellarin ryömintätilassa lyhytkestoisesti ja satunnaisesti. Altistumisen arvioinnin perusteella maaperän haitta-ainepitoisuuksille ei ole nykytilanteessa altistujia. Tulevaisuudessa haitta-aineiden luonne ei muutu, mutta niille altistuminen on mahdollista lattiarakenteiden purkamisen ja korjausrakentamisen aikana. 6.4 Arvio pilaantuneisuudesta Nykytilanteessa kohteessa havaituille haitta-aineille ei ole altistujia eikä niiden kulkeutuminen pohjaveteen tai laajemmalle maaperässä ole todennäköistä. Sisäilmaan kulkeutumista ei tapahdu haitta-aineiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Nykytilanteessa maaperässä havaitut haitta-aineet eivät rajoita rakennuksessa oleskelua, työskentelyä tai asumista. Sen vuoksi, vaikka haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät osin ylemmät ohjearvot ja osin jopa vaarallisen jätteen raja-arvot ja maaperä luokitellaan pilaantuneeksi, kohteessa ei ole akuuttia kunnostustarvetta. Kuitenkin, kun/jos vanhan paperitehtaan eteläpäässä alueella, jossa haitta-ainepitoisuuksia on havaittu, tehdään lattiarakenteiden purku- tai korjaustöitä, suositellaan haittaainepitoisuuksia sisältävä maa poistettavan. 6.5 Epävarmuudet Käytettävät tutkimustiedot ovat riittävän tarkkoja pilaantuneisuuden arviointiin. Arviointi on tehty sanallisesti, koska laskentaa vaativaa sisäilmariskiä tai riskiä haitta-aineiden joutumiselle pohjaveteen ei todettu. Pilaantuneisuuden arvioinnin epävarmuuksia pidetään tässä tapauksessa pieninä. Tutkimustulokset ja johtopäätökset perustuvat yksittäisistä rei istä otettuihin näytteisiin sekä rakentamisen aikaisiin suunnitelmiin. Perustamistavat ja syvyydet sekä pilaantuneiden maiden sijainnit varmistuvat vasta alueella tehtävien kaivujen yhteydessä.
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 9 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Nykytilanteessa kohteessa ei ole pilaantuneisuuden arvioinnin mukaan välitöntä kunnostustarvetta. Maaperä luokitellaan pilaantuneeksi ohjearvovertailun perusteella, mutta altistujia maaperän haitta-aineille ei nykytilanteessa todettu. Koska kohteen suunniteltu tuleva käyttö on herkkää (päiväkoti, hoivakoti) ja tutkitulla alueella havaittiin VNa 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ja paikoin vaarallisen jätteen rajaarvojen ylityksiä, haitta-aineita sisältävä maaperä suositellaan kunnostettavan massanvaihdolla kohteen mahdollisen purkamisen tai korjausrakentamisen yhteydessä. On mahdollista, ettei kaikkea pilaantunutta maa-ainesta saada poistettua vaarantamatta rakenteiden perustuksia. Kohteeseen mahdollisesti jääville haitta-aineiden pitoisuuksille tulee laatia tarkennettu riskinarviointi. Tämä lausunto koskee vain lattiarakenteiden alapuolisia maa-aineksia. Mikäli alueelle jätetään nykyisiä lattia-, seinä- tai muita rakenteita, niiden osalta haitta-ainetarkastelu tulee tehdä erikseen. RAMBOLL FINLAND OY Jyväskylässä 23.2.2017 Marjaana Salonen Suunnittelija Lasse Häkkinen Projektipäällikkö
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 1-1 LIITE 1 SIJAINTIKARTTA 1:25 000
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 11-tammi-2017 Vanha paperitehdas Kangas Tutkimusalue Lähde: Maanmittauslaitos 1,3 1: 25 000 0 0,63 1,3 km ETRS-TM35FIN
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 2-1 LIITE 2 NÄYTEPISTEKARTTA 1:400
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 3-1 LIITE 3 NÄYTETAULUKKO Koontitaulukko, 1 sivu
1510011915-008 Jyväskylän kaupunki Kankaan vanha paperitehdas Eteläpään tutkimukset Liite 1 Yhteenveto maanäytteiden tuloksista Sivu 1/1 Pistetunnus Syvyys Kerrospaksuus Maalaji Kosteus 14 Bentso( Bentso( Bentso( Bentso Bentso( Dibents (1,2,3- As Cr Cu Pb Ni Zn VOC TOC Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Aistihav. 15 Vertailuarvot Antra- Asenaf- Asenaf- a) a) b) (g,h,i) k) o (a,h) Fenan- Fluoran- Fluo- c,d) Kry- Nafta- Py- PAH 5 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 arvio luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 aine 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 seeni teeni tyleeni antrase pyreeni fluorant perylee fluorant antrase treeni teeni reeni pyreeni seeni leeni reeni sum. Keskit. Raskaat sum. eni eeni ni eeni eni kynnysarvo 5 100 100 60 50 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 - - 1 000 100 - - 1 000-1 000 1 000 - - - 2 500-1 000 10 000 10 000 10 000 0 3 0 3 L/T Lisätietoja / havainnot (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (ppm) % % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) KP1 0,0-0,4 0,4 HkSr 0 0 T Tunkkainen haju, kiviä 15 40 0 0,4-0,9 0,6 Sa 1 0 L Perusmaa, ei poikkeavaa 20 55 0 0,9-1,5 0,6 Sa 2 0 L Perusmaa, ei poikkeavaa 20 60 0 1,5-2,0 0,5 Sa 3 0 L Perusmaa, ei poikkeavaa 50 0 KP2 0,2-1,0 0,8 Hk 0 0 T Sekalainen, hieno täyttömaa 250 530 185 0 97 % 10 3 <0,10 <0,20 3 10 200 420 5 100 20 <20 20 30 1,0-1,9 0,9 Hk 0 0 T/L Täyttömaa --> 1,6 m asti 105 100 70 0 1,9-2,3 0,4 Si 0 0 L Perusmaa, ei poikkeavaa 70 60 45 0 KP3 0,2-0,6 0,4 SrHk 0 0 T Täyttömaa, ei poikkeavaa 300 240 210 0 94 % 4 3 <0,10 <0,20 4 30 160 260 5 100 20 <20 30 40 0,6-1,0 0,4 Hm 0 0 T Musta humuskerros, pieniä tiilen paloja 80 4330 1820 1170 0 27,0 % 68 % 100 14 0,3 1,5 7 10 3300 12000 20 1000 20 0,22 0,062 0,052 1,2 1,1 1,1 0,77 0,39 0,18 3,2 2,6 0,048 0,54 1,2 0,38 13 26 50 210 260 1,0-1,2 0,2 Si 0 0 L Perusmaa, ei poikkeavaa, EPS Ki 40 40 60 0 81 % 1 3 <0,10 <0,20 7 20 30 30 9 60 30 KP4 0,0-1,0 1,0 Sr 0 0 T Kiviä, tiiltä, täyttömaa, EPS Ki 20 30 0 99 % <0,50 2 <0,10 <0,20 3 6 <10 3 3 20 10 <20 <20 <20 KP5 0,0-1,0 1,0 Sr 0 0 T Kiviä, täyttömaa 30 40 0 1,0-1,4 0,4 Sr 0 0 T Kiviä, täyttömaa, tunkkainen ja "mädäntyvä" haju, EPS Ki KP6 0,0-1,0 1,0 SiSr 0 0 T Kiviä, täyttömaa, ei poikkeavaa 25 40 0 1,0-1,3 0,3 SrHk 0 0 T Kiviä, täyttömaa, EPS Ki 20 50 0 KP7 0,0-1,0 1,0 Mr 0 0 T Kiviä, täyttömaa, ei poikkeavaa 110 90 110 0 1,0-1,2 0,2 Sr 0 0 T Täyttömaa, EPS Ki 65 80 60 0 KP8 0,0-0,7 0,7 Sr 0 0 T Täyttömaa, kiviä, ei poikkevaa 30 0 0,7-1,5 0,8 Sr 0 0 T Täyttömaa, kiviä, ei poikkevaa 40 0 1,5-2,3 0,8 Sr 0 0 T Täyttömaa, kiviä, ei poikkevaa 30 0 2,3-2,6 0,3 SiSr 1 0 T Täyttömaa, kiviä, tunkkainen haju, EPS Ki/Ka 20 30 0 KP9 0,0-1,0 1,0 SiSr 0 0 T Täyttömaa, ei poikkeavaa 110 70 0 1,0-1,4 0,4 SiSr 1 0 T Täyttömaa, ei poikkeavaa 80 40 0 Maa, kokooma 0,0-0,0 sekal. Sr 1 0 T Jäte 0,0-0,0 sekal. Sr 0 0 T Kellarin ryömintätilan kokooma, täyttömaa, maakellarin haju Kellarin ryömintatila, jätekerros: KUONAA, betonia, kiviä, lastulevyä?, metallia (ruostuneita) Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt 30 50 0 94 % <0,50 3 <0,10 <0,20 4 8 20 10 4 40 20 0,004 <0,003 <0,003 0,02 0,02 0,029 0,017 0,005 0,004 0,042 0,059 <0,003 0,014 0,023 <0,003 0,047 0,28 <20 <20 <20 110 80 80 90 0 90 % 1 3 0,2 <0,20 40 260 90 110 190 100 10 <20 150 160 15000 120 270 1570 0 A (2010) 0,0-1,0 1,0 Hk 0 0 T Mustaa, hiiltä 80 20 0,6 8 10 570 3800 20 520 20 0,14 0,02 0,02 1,1 0,88 2,1 0,59 0,42 0,14 0,98 2,3 0,02 0,7 1,2 13 60 390 440 B (2010) 0,2-1,0 0,8 Hk/Si 0 0 T Täyttö 1 3 <0,2 8 20 100 20 10 60 40 1,0-1,8 0,8 Si 0 0 L Ei poikkeavaa 10 30 0,3 10 30 800 200 40 330 40 <10 140 150 Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X Tulos ylittää kynnysarvon XX Tulos ylittää alemman ohjearvon XXX Tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXX Tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: 1.-12. = kts. VNa 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä L = Luonnonmaa 2 = kohtalainen T = Täyttömaa 3 = voimakas
Kankaan vanha paperitehdas, eteläpään lisätutkimukset 4-1 LIITE 4 LABORATORION ANALYYSITODISTUKSET 5 sivua
Ramboll Analytics Pvm: 15.12.2016 1/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510011915-008/1 Ramboll Finland Oy / Jyväskylä Kai Sormunen Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ Tutkimuksen nimi: Jyväskylän kaupunki, Kankaan voimalaitoksen purku Näytteenottopvm: 17.11.2016 Näyte saapui: 1.12.2016 Näytteenottaja: Eero Nieminen/Harri Görman Analysointi aloitettu: 1.12.2016 Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Kuiva-aine Orgaaninen hiili, vedetön TOC Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi KP2 0,2-1 16MM 05589 KP3 0,2-0,6 16MM 05591 KP3 0,6-1 16MM 05592 KP3 1-- 1,2 16MM 05593 KP4 0-1 16MM 05594 Yksikkö Menetelmä 81 m-% RA4016¹ L 97 94 68 99 m-% RA9000² T 27 m-% SFS-EN 13137, ISO 10694¹ V ok ok ok ok ok RA3007 L Metallit (PIMA) ok ok ok ok ok RA3000 L Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) PAH, Summa EPA16 Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni 13 4,1 100 0,86 <0,50 mg/kg ka RA3000¹ L 2,5 3,1 14 3,3 1,9 mg/kg ka RA3000¹ L <0,10 <0,10 0,34 <0,10 <0,10 mg/kg ka RA3000¹ L <0,20 <0,20 1,4 <0,20 <0,20 mg/kg ka RA3000¹ L 3,3 3,5 7,3 6,5 3,2 mg/kg ka RA3000¹ L 11 30 14 18 6,0 mg/kg ka RA3000¹ L 200 160 3300 34 <10 mg/kg ka RA3000¹ L 420 260 12000 33 3,1 mg/kg ka RA3000¹ L 5,2 5,4 15 8,6 3,1 mg/kg ka RA3000¹ L 97 100 1000 57 22 mg/kg ka RA3000¹ L 16 16 16 29 11 mg/kg ka RA3000¹ L 26 38 260 <20 mg/kg ka RA9002A² T <20 <20 49 <20 mg/kg ka RA9002A² T 24 25 210 <20 mg/kg ka RA9002A² T 26 mg/kg ka RA9002B² T 0,22 mg/kg ka RA9002B² T 0,062 mg/kg ka RA9002B² T 0,052 mg/kg ka RA9002B² T 1,2 mg/kg ka RA9002B² T 1,1 mg/kg ka RA9002B² T 1,1 mg/kg ka RA9002B² T 0,77 mg/kg ka RA9002B² T 0,39 mg/kg ka RA9002B² T 0,18 mg/kg ka RA9002B² T 3,2 mg/kg ka RA9002B² T Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 15.12.2016 2/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510011915-008/1 Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 16MM 05589 16MM 05591 16MM 05592 16MM 05593 16MM 05594 Yksikkö Menetelmä 2,6 mg/kg ka RA9002B² T 0,048 mg/kg ka RA9002B² T 0,54 mg/kg ka RA9002B² T 1,2 mg/kg ka RA9002B² T 0,38 mg/kg ka RA9002B² T 13 mg/kg ka RA9002B² T Maanäytteet Näytteenottopisteet KP5 1-- 1,4 Näytenumero 16MM 05595 MÄÄRITYKSET Kellari, maa 16MM 05596 Yksikkö Menetelmä Kuiva-aine m-% RA4016¹ L Kuiva-aine 94 90 m-% RA9000² T Orgaaninen hiili, vedetön TOC m-% SFS-EN 13137, ISO 10694¹ V Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok RA3007 L kuningasvesi Metallit (PIMA) ok ok RA3000 L Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) PAH, Summa EPA16 Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni <0,50 1,4 mg/kg ka RA3000¹ L 2,5 3,1 mg/kg ka RA3000¹ L <0,10 0,15 mg/kg ka RA3000¹ L <0,20 <0,20 mg/kg ka RA3000¹ L 3,6 35 mg/kg ka RA3000¹ L 8,0 260 mg/kg ka RA3000¹ L 20 91 mg/kg ka RA3000¹ L 14 110 mg/kg ka RA3000¹ L 3,9 190 mg/kg ka RA3000¹ L 38 100 mg/kg ka RA3000¹ L 17 12 mg/kg ka RA3000¹ L <20 160 mg/kg ka RA9002A² T <20 <20 mg/kg ka RA9002A² T <20 150 mg/kg ka RA9002A² T 0,28 mg/kg ka RA9002B² T 0,004 mg/kg ka RA9002B² T <0,003 mg/kg ka RA9002B² T <0,003 mg/kg ka RA9002B² T 0,020 mg/kg ka RA9002B² T 0,020 mg/kg ka RA9002B² T 0,029 mg/kg ka RA9002B² T 0,017 mg/kg ka RA9002B² T 0,005 mg/kg ka RA9002B² T 0,004 mg/kg ka RA9002B² T 0,042 mg/kg ka RA9002B² T 0,059 mg/kg ka RA9002B² T <0,003 mg/kg ka RA9002B² T 0,014 mg/kg ka RA9002B² T 0,023 mg/kg ka RA9002B² T <0,003 mg/kg ka RA9002B² T 0,047 mg/kg ka RA9002B² T Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 15.12.2016 3/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510011915-008/1 ¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. ² EAK -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, +358 50 434 4099 Laboratoriot L T V Analysoitu Lahdessa Analysoitu Tallinnassa, EAK akkreditoitu Analysoitu Vantaalla Jakelu harri.gorman@ramboll.fi; marjaana.salonen@ramboll.fi; lasse.hakkinen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset RA9002A Öljyhiilivetyjakeet C10-C40 RA9002B PAH Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni-heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FID-tekniikkaa (mod. ISO 16703). Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 20 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 30 %. PAH-yhdisteet määritettiin uuton ja puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/MS-tekniikkaa (mod. ISO 18287 ja mod. CEN/TS 16181). Määritysraja on 0,003 mg/kg ka / yhdiste ja mittausepävarmuus 8-48 % yhdisteestä riippuen. Summa parametrit on laskettu lower bound-arvona (huomioidaan vain määritysrajalla olevat tai sen ylittävät tulokset. Ympäristöhallinnon ohje 6/2014). Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 19.12.2016 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510011915-008/2 Ramboll Finland Oy / Jyväskylä Kai Sormunen Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ Tutkimuksen nimi: Jyväskylän kaupunki, Kankaan voimalaitoksen purku Näytteenottopvm: 17.11.2016 Näytteenottopiste: KP2+KP3 0,2-1 Näyte saapui: 1.12.2016 Näytteenottaja: Eero Nieminen/Harri Görman Analysointi aloitettu: 1.12.2016 Tutkimustulokset Määritys 16SS03164 Yksikkö Menetelmä Kuiva-aine 94 m-% RA4016 L Esikäsittely, ravistelu L/S 10 ok RA2066 L ph-alku 9,1 RA2000 L ph-loppu 7,7 RA2000 L Sähkönjohtavuus 10 ms/m RA2013 L Orgaaninen hiili, vedetön TOC 0,78 m-% SFS-EN 13137, ISO V 10694 Metallit 1 ok RA3000 L Antimoni (Sb) 0,18 Arseeni (As) <0,020 Barium (Ba) 0,11 Elohopea (Hg) <0,003 Kadmium (Cd) <0,020 Kromi (Cr) <0,020 Kupari (Cu) 0,22 Lyijy (Pb) 0,15 Molybdeeni (Mo) 0,033 Nikkeli (Ni) <0,020 Seleeni (Se) <0,020 Sinkki (Zn) 0,066 Vanadiini (V) <0,020 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 19.12.2016 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510011915-008/2 Ramboll Analytics Anna-Mari Lyytinen FM, kemisti, +358 40 555 4686 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa V Analysoitu Vantaalla Jakelu ANML; harri.gorman@ramboll.fi; marjaana.salonen@ramboll.fi; lasse.hakkinen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo