Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Wetteri Hämeenlinna Wetterhoffinkatu 2 13101 Hämeenlinna marras - joulukuu 2013 tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Lausunto -028224 Työterveyslaitos Helsinki 30.01.2014 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh 030 474 2010, email sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/sisailmastokysely

2 (10) Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan tilapalvelut Katja Tähtinen PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi puh.: 03 621 5331 Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja Työsyke Oy Viipurintie 1-3 13101 Hämeenlinna virve.visakivi-laine@tyosyke.fi puh.: 03 621 5517 Sisällysluettelo 1. Taustatiedot 2. Tulokset 3. Johtopäätökset ja suositukset VIITTEET Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti tilaajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, joka hoitaa jakelun siten että se tulee johdon, työsuojelupäällikön ja -valtuutetun sekä mahdollisen sisäilmastotyöryhmän käyttöön. Kyselyn tulokset on syytä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuoltonne kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. 1 Taustatiedot Työterveyslaitoksen uudistettu sisäilmastokysely perustuu Ruotsissa kehitettyyn MM-40 tutkimusmenetelmään (1), jolla voidaan ryhmätasolla selvittää sisäilmasto-ongelmien esiintyvyyttä, vakavuutta ja sen mahdollisia aiheuttajia. Kyseessä on käyttäjäkysely, jossa kohdetilojen käyttäjät arvioivat työpaikkansa sisäilmastoa ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja sen aiheuttajia. Ryhmätason tarkastelun edellytyksenä on, että ryhmäkoko on minimissään 20 ja että vastausprosentti on vähintään 80. Tulosten analysoinnissa käytämme kohteesta riippuen vertailuaineistona joko suomalaisesta toimisto- (2) tai sairaalaympäristöstä (3) kerättyä tausta-aineistoa. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) vaikuttavat sekä käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta että sen ratkaisukeinoihin (4-5), Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia.

3 (10) Kohteen ja ongelman kuvaus (saamiemme esitietojen perusteella): Tutkimuksen kohteena olivat Wetterin Wetterhoffinkatu 2:ssa Hämeenlinnassa käytössä olevat tilat. Kiinteistön tiloissa tehdään toimistotyötä. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1992, käytössä on kuudessa kerroksessa 5737 m 2, rakennuksessa on myös kellarikerros. Tilojen käyttäjillä on esiintynyt sisäilmasto-ongelmiin viittaavia oireita 2. - 6. kerroksessa. Tiloissa on useissa kerroksissa havaittu vesivuotoja ja kosteusvaurioita. Koko rakennuksessa epäillään ilmanvaihto-ongelmia sekä kosteusvaurioita. Tiloihin on vuonna 2012 tehty ilmanvaihdon mittauksia ja säätöjä sekä sisäilmaselvitys, jota ei tätä lausuntoa tehdessä ollut käytössä. Tiloissa on esitietolomakkeen mukaan tehty aiemminkin sisäilmastokysely, sitä ei tätä lausuntoa laatiessa ollut käytettävissä. Tämä kysely toteutettiin mahdollisen sisäilmasto-ongelman kartoittamiseksi. Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus: Tämä kyselytutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä 21.11.2013 10.12.2013. Kysely lähetettiin 142:lle kohteessa vakituisesti työskentelevälle, joista 125 vastasi kyselyyn. Hyvän vastausprosentin (86 %) vuoksi voi vastauksia pitää edustavina ja tulosten vertailua ryhmätasolla luotettavana. Tilaajan pyynnöstä rakennuksen sisäympäristöä tarkastellaan myös kerroksittain (kerrokset 1-6). Kerrostarkastelussa ensimmäisen ja toisen kerroksen vastaajat on yhdistetty omaksi ryhmäksi ja siten ryhmiä on viisi. Alaryhmien ryhmäkokoja voidaan pitää riittävinä ryhmätason tarkasteluun ja vertailuun. Alaryhmien ja avovastausten tulokset on esitetty siten, ettei vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. Tulosten analysoinnissa käytämme vertailuaineistona toimistoympäristöstä (2) kerättyä tausta-aineistoa. Toimistokohteessa vertailuaineisto edustaa keskimääräistä toimistokohdetta ja aineistossa on mukana myös ongelmakohteita. Tulosten tulkintaan vaikuttavien taustamuuttujien (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista, työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus, toimiala) suhteen tämän kyselyn kohderyhmä poikkesi vertailuaineistostamme. Vastanneista naisia oli selvästi vertailuaineistoa vähemmän 1. ja 2. kerroksen yhdistetyssä ryhmässä ja 4. ja 5. kerroksessa vertailuaineistoa enemmän. Tämä voi vaikuttaa tuloksiin, koska tutkimusten mukaan miehet raportoivat harvemmin sisäilmastoon liittyvistä oireista ja haitasta. Astmaatikkoja oli 5. kerroksessa vertailuaineistoa enemmän. Sisäilmastokyselyssä kartoitetaan psykososiaalisen työympäristön aiheuttamaa kuormitusta, joka tässä kyselyssä jonkin verran korostui 1. - 4. kerrosten ryhmissä. Tutkimusten mukaan voimakas psyykkinen kuormitus ja työstressi voivat lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja sisäilmaa koskevia valituksia työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmaratkaisua (4).

4 (10) TAUSTATIETOJA (vertailuaineisto sinisellä) Kaikki Vastanneiden lkm 125 Vastaus% 86 Naisten osuus (%) 71 76 Päivittäin tupakoivia (%) 21 10 Keskimääräinen ikä 48 Keskimääräinen työpaikassaoloaika 3 TAUSTATIETOJA (vertailuaineisto sinisellä) 1 ja 2 krs. 3 krs. 4 krs. Vastanneiden lkm 27 29 22 Vastaus% 82 85 76 Naisten osuus (%) 71 56 71 90 Päivittäin tupakoivia (%) 21 15 10 14 Keskimääräinen ikä 49 50 43 Keskimääräinen työpaikassaoloaika 3 4 2 TAUSTATIETOJA (vertailuaineisto sinisellä) 5 krs. 6 krs. Vastanneiden lkm 27 20 Vastaus% 90 100 Naisten osuus (%) 71 93 70 Päivittäin tupakoivia (%) 21 7 5 Keskimääräinen ikä 48 47 Keskimääräinen työpaikassaoloaika 3 4 2 Tulokset Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ) ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten kolmen kuukauden aikana ) kuvaavat sitä, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä tarkasteltavien tilojen käyttäjät ovat työtiloihinsa. Vastausten profiili voi antaa viitteitä myös mahdollisen sisäilmasto-ongelman syytekijöistä. Kyselyn tuloksia vertailuaineistoon verratessamme sekä niiden merkitystä arvioidessamme otamme huomioon myös edellä kohdassa 1 esittämämme taustamuuttujia koskevat havainnot.

5 (10)

6 (10)

7 (10) 3 Asiantuntijalääkärin lausunto, johtopäätökset ja suositukset Koko kiinteistöä tarkasteltaessa käyttäjien kokemat työympäristöhaitat olivat vertailuaineiston tasoa alhaisemmat, mutta työhön liittyvät oireet vertailuaineiston tasoa korkeammat. Rakennetusta ympäristöstä johtuva sisäilmaongelma on mahdollinen ja koko kiinteistön oireprofiili viittaa erityisesti mineraalikuituongelmaan. Kerroskohtaisessa tarkastelussa mineraalikuituongelma näyttää korostuvan erityisesti kerroksissa viisi ja kuusi. 1. ja 2. kerroksen yhdistetyssä ryhmässä nousivat esille epämiellyttävät hajut sekä päänsärky ja keskittymisvaikeudet. Päänsärky ja keskittymisvaikeudet voivat liittyä koettuun työstressiin. Erityistä rakennetusta ympäristöstä johtuvaa sisäilmaongelmaa kyselyn perusteella ei näyttäisi olevan.

8 (10) 3. kerroksen osalta käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet olivat vertailuaineiston tasoa tai sitä korkeammat ja kyselyn tulos viittaa rakennetusta ympäristöstä johtuvaan sisäilmaongelmaan. Asiaa on syytä selvittää rakennusteknisin keinoin tarkemmin. Kerroksessa työskentelevät raportoivat tavanomaista enemmän myös työhön liittyvästä stressistä, mikä on myös syytä ottaa huomioon ongelmaa arvioitaessa ja ratkaistessa. 4. kerroksessa käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet olivat vertailuaineiston tasoa tai sitä alhaisemmat. Kyselyn tulos ei viittaa tavanomaisesta poikkeavaan rakennetusta ympäristöstä johtuvaan sisäilmaongelmaan. 5. kerroksessa koettiin paljon työympäristöhaittoja; vetoa, ongelmia huonelämpötilan suhteen, kuivaa ilmaa, epämiellyttäviä hajuja sekä pölyä ja likaa. Työhön liittyviä oireita oli paljon, tiloissa koettiin pään raskautta, päänsärkyä sekä keskittymisvaikeuksia, mikä voi liittyä ilmanvaihto-ongelmiin. Edelleen koettiin vertailuaineistoa enemmän silmien ja nenän limakalvojen ärtymistä, kurkun kuivuutta ja käheyttä, yöunta häiritsevää yskää, kasvojen punoitusta sekä hengenahdistusta. Osa näistä oireista liittyy todennäköisesti vertailuaineistoa enemmän astmaa sairastavien lukumäärään. Oireprofiili (silmä- ja iho-oireiden korostuminen) tässä kerroksessa viittaa erityisesti mahdolliseen mineraalikuitulähteeseen ja edellyttää tarkempia tutkimuksia. 6. kerroksessa käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja työhön liittyvät oireet olivat pääosin vertailuaineiston tasoa tai sitä alhaisemmat, mutta tavanomaisesta poikkevana pidettävä silmien oireilu viittaa mahdolliseen mineraalikuitulähteeseen ja edellyttää tarkempia tutkimuksia. Edellä olevan lisäksi sisäilmaongelmaa ratkaistaessa on syytä ottaa huomioon myös seuraavat kyselystä esille noudevat havainnot epämiellyttävät hajut 1. ja 2. kerroksessa sekä 5. kerroksessa. Hajulähteet, ilmanvaihdon toiminta ja sen riittävyys on syytä selvittää tarkemmin. Avovastauksissa raportoitiin paljon ilmanvaihdon ja ilmastoinnin toimimattomuudesta. Hajulähde saattavat olla ruoankäryt, joita raportoitiin avovastauksissa. silmien ja/tai nenän ja nielun ärsytysoireiden korostuminen oireprofiilissa 3., 5. ja 6. kerroksessa saattaa viitata mineraalikuitulähteeseen iv-järjestelmässä tai muualla rakenteissa. Mineraalikuidut eivät aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, mutta voivat haitata merkittävästi tiloissa työskentelyä. vastaukset viittaavat myös työtilojen huonoon lämpöolojen hallintaan (vetoisuus ja matala lämpötila) 5. ja 6. kerroksessa, mikä osaltaan voi myös selittää työntekijöiden kokemia oireita. Tilojen huono lämpöergonomia ei aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, mutta se voi haitata merkittävästi tiloissa työskentelyä. sekä riittämättömään siivoukseen (havaittava pöly tai lika) 5. kerroksessa. Tämä voi osaltaa heikentää sisäilman laatua ja vähentää työviihtyvyyttä.

9 (10) Kyselyn tulosten perusteella suosittelemme, että ongelman selvittämiseksi tehdään edellä mainitut lisäselvitykset, ellei niitä jo ole tehty. Tässä kyselyssä eivät tule esille yksittäisten huoneiden tai käyttäjien mahdolliset ongelmat. Astmaa sairastavien suhteellisen suuresta osuudesta johtuen tässä kyselyssä saattavat korostua yksittäisten vastaajien kokemat ongelmat 5. kerroksessa. Vaikka ne vaikeuttavat kyselyn tulosten ja niiden merkityksen arviointia ryhmätasolla, on ne luonnollisesti huomioitava mahdollisia ongelmia ratkaistaessa. Työterveyshuolto voinee selvittää, onko astmaan sairastuttu työtiloissa työskentelyn aikana vai jo ennen sitä. Astma lisää tunnetusti erityisesti limakalvojen ja ihon oireherkkyyttä ja astmaa sairastavien suuri määrä on syytä huomioida sisäilman laatutasoa määriteltäessä ja sisäilmasto-ongelmaan ratkaisua haettaessa. Kyselyyn vastanneet poikkesivat 1. 4. kerroksissa käyttämästämme verrokkiaineistosta työssä kokemansa stressin ja psykososiaalisen kuormituksen suhteen. Työn tietointensiivisyys tai psykososiaalinen kuormitus työssä voivat lisätä oire- ja häiriöherkkyyttä. Sisäilmastokartoitukseen voi olla perusteltua lisätä myös työilmapiirikysely tai työyhteisökonsultaatio. Myös sen tulokset on syytä ottaa huomioon sisäilmasto-ongelmaan ratkaisua haettaessa. Tietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista löytyy osoitteesta: http://www.ttl.fi/fi/asiantuntijapalvelut/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sivut/ default.aspx Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin kautta www -sivuiltamme: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/hyvat_toimintatavat/toimi ntamalli/sivut/default.aspx Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmasto-ongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Soile Jungewelter erikoislääkäri Työlääketieteen palvelut Merk. Jari Latvala Jari Latvala apulaisylilääkäri Työlääketieteen palvelut VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4:32-39.

10 (10) (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: 1235-1240 ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38 (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 34: 58-63. (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: 1363-1366. (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, 2006.