ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-1 Muutos 6 28.10.2005 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOSÄÄNNÖT Ilmailulaitos on antanut ja julkaissut lentosääntöjen muutokset ilmailulain (281/1995) 2 :n nojalla. Ilmailumääräyksellä OPS M1-1, 1.11.2001, julkaistujen lentosääntöjen voimaantulon jälkeen tapahtuneet kansainvälisten lentosääntöjen muutokset sisältyvät nyt julkaistaviin lentosääntöihin. Muutokset (osoitettu määräyksessä pystyviivoin) tulevat voimaan 1.12.2005, jolloin tämä määräys kumoaa ilmailumääräyksen OPS M1-1, 1.11.2001. Sisällysluettelo 1 Luku MÄÄRITELMÄT...2 2 Luku LENTOSÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN...9 2.1 Lentosääntöjen alueellinen soveltaminen...9 2.2 Lentosääntöjen noudattaminen...9 2.3 Vastuu lentosääntöjen noudattamisesta...9 2.4 Ilma-aluksen päällikön valtuudet...9 2.5 Suorituskyvyn heikentyminen psykoaktiivisten aineiden käytön tai muun syyn johdosta...9 3 Luku YLEISET SÄÄNNÖT...10 3.1 Ihmisten ja omaisuuden suojeleminen...10 3.2 Yhteentörmäysten välttäminen...11 3.3 Lentosuunnitelmat...14 3.4 Merkit...15 3.5 Aika...15 3.6 Lennonjohtopalvelu...16 3.7 Laiton puuttuminen ilma-aluksen kulkuun...18 3.8 Puuttuminen siviili-ilma-aluksen lentoon tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten...18 3.9 Ilmatilaluokat...19 3.10 VMC-minimit...20 3.11 Lennot äänen nopeudella ja ääntä nopeammin...21 4 Luku NÄKÖLENTOSÄÄNNÖT...22 4.1 Näkösääolosuhteet...22 4.2 VFR-lennot lähialueella ja lähiliikennevyöhykkeellä...22 4.3 VFR-lennot yöllä...22 4.4 VFR-lennot lentopinnan 200 yläpuolella...22 4.5 Minimilentokorkeudet...22 4.6 Matkalentokorkeudet...22 4.7 Lennonjohtopalvelu VFR-lennoille...22 4.8 Yhteydenpito...22 4.9 VFR-lennon muuttaminen IFR-lennoksi...23 5 Luku MITTARILENTOSÄÄNNÖT...23 5.1 Kaikkia IFR-lentoja koskevat säännöt...23 5.2 Valvotussa ilmatilassa suoritettavia IFR-lentoja koskevat säännöt...23 5.3 Valvotun ilmatilan ulkopuolella suoritettavia IFR-lentoja koskevat säännöt...23 6 Luku MERKIT...24 6.1 Hätä-, pakkotila- ja pikamerkit...24 6.2 Ilma-aluksen lentoon puututtaessa käytettävät näkömerkit...24 6.3 Näkömerkit ilma-aluksen varoittamiseksi siitä, että se lentää ilman lupaa rajoitus-, kielto- tai vaara-alueella tai on saapumassa tällaiselle alueelle...24 6.4 Merkit lähiliikenteelle...25 6.5 Opastusmerkit...27 ILL 3300 10/01

2/44 OPS M1-1, 28.10.2005 7 Luku PUUTTUMINEN SIVIILI-ILMA-ALUKSEN LENTOON TUNNISTAMISTA JA MAHDOLLISIA JATKOTOIMENPITEITÄ VARTEN... 34 7.1 Valtioita velvoittavat periaatteet... 34 7.2 Tunnistettavan ilma-aluksen toiminta... 34 7.3 Radioyhteys... 34 7.4 Ilma-aluksen lentoon puututtaessa käytettävät näkömerkit... 35 8 Luku MATKALENTOKORKEUDET... 37 9 Luku MIEHITTÄMÄTTÖMÄT VAPAAT ILMAPALLOT... 39 9.1 Miehittämättömien vapaiden ilmapallojen luokitus... 39 9.2 Yleiset toimintasäännöt... 40 9.3 Käyttörajoitukset ja varustevaatimukset... 40 9.4 Lennon päättäminen... 41 9.5 Lennosta ilmoittaminen...41 9.6 Sijaintitietojen tallentaminen ja ilmoittaminen... 41 10 Luku SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 42 Liite ATS-ilmatilaluokat ja VMC-minimit...43 1 LUKU MÄÄRITELMÄT Huom. Näissä lentosäännöissä käytetään sanaa "palvelu" merkitsemään toimintaa tai annettuja palveluja ja sanaa "elin" merkitsemään palveluja antavaa toimintayksikköä Aava meri (High seas) Kaikki ne meren osat, jotka eivät kuulu minkään valtion aluemereen tai sisäisiin aluevesiin. ADS-järjestely (ADS agreement) ADS-ilmoitussuunnitelma, jolla määrätään ADS-ilmoitusehdot (ATS-elimen vaatimat tiedot ja ADS-ilmoitusten toistuvuus, joista on sovittava ennen ADS:n käyttöä). Huom. Maa-aseman ja ilma-aluksen välinen järjestely toteutetaan ADS-toimintaehtojen avulla. ADS-toimintaehdot (ADS contract) Keino, jolla maajärjestelmän ja ilmaaluksen välinen ADS-järjestely toteutetaan. ADS-toimintaehdoissa määrätään, missä tilanteissa ADS-ilmoituksia on annettava ja mitä tietoa niiden on sisällettävä. Huom. ADS-toimintaehdot on yleisnimitys, joka tarkoittaa tapahtumaperusteisia, pyyntöperusteisia tai aikaperusteisia ADS-toimintaehtoja tai hätätoimintaa. ADS-ilmoitusten tietoja voidaan siirtää maajärjestelmien välillä. Aluelennonjohto (Area control centre) Elin, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua johdetuille lennoille sen toimivaltaan kuuluvilla lennonjohtoalueilla. Aluelennonjohtopalvelu (Area control service) Lennonjohtopalvelu johdetuille lennoille lennonjohtoalueilla. Arvioitu kokonaislentoaika (Total estimated elapsed time) IFR-lennoilla arvioitu tarvittava aika lentoonlähdöstä ilma-aluksen saapumiseen sen suunnistuslaitteiden avulla määritellyn kohdan yläpuolelle, josta mittarilähestymismenetelmä on tarkoitettu aloitettavaksi, tai, mikäli määrälentopaikan yhteydessä ei ole suunnistuslaitetta, saapumiseen määrälentopaikan yläpuolelle. VFR-lennoilla arvioitu tarvittava aika lentoonlähdöstä saapumiseen määrälentopaikan yläpuolelle. Arvioitu liikkeellelähtöaika (Estimated off-block time) Arvioitu aika, jolloin ilma-alus aloittaa lähtöön liittyvän liikkumisen. Arvioitu saapumisaika (Estimated time of arrival) IFR-lennoilla aika, jolloin ilma-aluksen arvioidaan saapuvan siihen suunnistuslaitteiden avulla määriteltyyn nimettyyn kohtaan, josta mittarilähestymismenetelmä on tarkoitettu aloitettavaksi, tai, jos lentopaikalla ei ole suunnistuslaitteita, aika, jolloin ilma-alus saapuu lentopaikan yläpuolelle. VFR-lennoilla aika, jolloin ilma-aluksen arvioidaan saapuvan lentopaikan yläpuolelle. Asemataso (Apron) Määrätty maalentopaikan osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten matkustajien, postin tai rahdin lastausta tai purkamista sekä ilma-alusten tankkausta, paikoitusta tai huoltoa varten. Asianomainen ATS-viranomainen (Appropriate ATS-authority) Ilmailuviranomainen, jonka on asettanut kyseisessä ilmatilassa annettavasta ilmaliikennepalvelusta vas-taava valtio. Huom. Tässä tarkoitettu ATS-viranomainen on Suomessa Ilmailulaitos. Asianomainen viranomainen (Appropriate authority)

OPS M1-1, 28.10.2005 3/44 a) aavan meren yläpuolella tapahtuvat lennot: ilma-aluksen rekisteröintivaltion toimivaltainen viranomainen; b) muut kuin aavan meren yläpuolella tapahtuvat lennot: sen valtion toimivaltainen viranomainen, jolla on laillinen itsemääräämisoikeus ylilennettävällä alueella. ATS-reitti (ATS route) Määritelty reitti, jonka tarkoituksena on liikennevirran ohjaaminen tarvittavien ilmaliikennepalvelujen antamiseksi. Huom.1 Käsitettä ATS-reitti käytetään tarkoittamaan lentoväylää, neuvontareittiä, valvottua tai valvomatonta reittiä, tulo- tai lähtöreittiä jne. Huom.2 ATS-reitti on määritelty tiedoin, jotka sisältävät ATS-reittitunnuksen, lentosuunnan kohti merkitseviä pisteitä (reittipisteitä) tai niiltä poispäin, merkitsevien pisteiden välisen etäisyyden sekä ilmoittautumisvaatimukset ja Ilmailulaitoksen määrittämän alimman turvallisen lentokorkeuden merenpinnasta. Automatiikkaan perustuva valvonta, ADS (Automatic dependent surveillance) Valvontamenetelmä, jossa ilma-alus ilmoittaa tiedonsiirtoyhteyden kautta automaattisesti ilma-aluksen omista suunnistus- ja paikannuslaitteista saadut tiedot mukaan luettuna tunnuksensa, paikkansa ja sen ylitysajan sekä muita tarvittavia tietoja. Erityis-VFR-lento (Special VFR flight) VFR-lento, jonka lennonjohto on selvittänyt suoritettavaksi lähialueella näkösääolosuhteita huonommissa sääolosuhteissa. Esitetty lentosuunnitelma (Filed flight plan) Lentosuunnitelma ilman myöhempiä muutoksia sellaisena kuin ohjaaja tai määrätty edustaja on sen esittänyt ATS-elimelle. Helikopteri (Helicopter) Ilmaa raskaampi ilma-alus, joka saa pääasiallisen nostovoimansa lennon aikana yhteen tai useampaan pystysuoralla tai lähes pystysuoralla akselilla olevaan moottorikäyttöiseen roottoriin vaikuttavista ilman reaktioista. Hälytyspalvelu (Alerting service) Palvelu, jonka tarkoituksena on ilmoittaa asianomaisille organisaatioille etsintä- ja pelastustarpeessa olevista ilma-aluksista ja auttaa näitä organisaatioita tarpeen mukaan. IFR (Instrument Flight Rules) Mittarilentosäännöistä käytetty lyhenne. IFR-lento (IFR flight) Mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettu lento. Ilma-alus (Aircraft) Laite, joka saa nostovoimansa ilman reaktioista lukuunottamatta ilman reaktiota maan tai veden pintaa vastaan. Ilma-aluksen päällikkö (Pilot-in-command) Lentotoiminnan harjoittajan, yksityislentotoiminnassa ilma-aluksen omistajan määräämä ohjaaja, jolla on ylin käskyvalta ilmaaluksessa ja vastuu lennon turvallisuudesta. Ilmailukäsikirja, AIP (Aeronautical Information Publication) Valtion tai sen valtuuttaman julkaisema käsikirja, joka sisältää ilmaliikenteelle tärkeitä pysyväisluonteisia tietoja. Ilmaliikenne (Air traffic) Kaikki lentävät tai lentopaikan liikennealueella liikkuvat ilma-alukset. Huom. Ilma-aluksen katsotaan liikkuvan, kun se rullaa tai sitä hinataan tai se on tilapäisesti pysähtynyt rullauksen tai hinauksen aikana. Ilmaliikennepalvelu, ATS (Air traffic service) Lentotiedotus-, hälytys-, ilmaliikenteen neuvonta- tai lennonjohtopalvelua (alue-, lähestymis- tai lähilennonjohtopalvelu) tarkoittava yleisnimitys. Ilmaliikennepalveluelin, ATS-elin (Air traffic services unit) Lennonjohtoelintä, lentotiedotuskeskusta tai ilmaliikennepalvelutoimistoa tarkoittava yleisnimitys. Huom. ATS-elimiin luetaan myös lentopaikan lentotiedotuselin (AFIS-elin). Ilmaliikennepalveluilmatilat, ATS-ilmatilat (Air traffic services airspaces) Rajoiltaan määrätyt aakkosin osoitetut ilmatilat, joissa voidaan suorittaa määrätyn tyyppisiä lentoja ja joissa annettavat ilmaliikennepalvelut ja noudatettavat toimintasäännöt on määrätty. Huom. ATS-ilmatilat on luokiteltu luokkiin A, B, C, D, E, F, G+ ja G. Ilmaliikennepalvelutoimisto, ATS-toimisto (Air traffic services reporting office) Elin, joka on perustettu vastaanottamaan ilmaliikennepalvelua koskevia ilmoituksia sekä ennen lentoonlähtöä esitettyjä lentosuunnitelmia. Huom. ATS-toimisto voidaan perustaa erilliseksi elimeksi tai jonkin jo olemassa olevan ilmaliiken-netai ilmailutiedotuspalveluelimen yhteyteen.

4/44 OPS M1-1, 28.10.2005 Ilmaliikenteen neuvontapalvelu (Air traffic advisory service) Palvelu, jota annetaan neuvontailmatilassa varmistamaan porrastus IFR-lentosuunnitelman mukaan lentävien ilma-alusten välillä siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Ilmarullaus (Air-taxiing) Helikopterin tai muun pystysuoraan lentoon lähtevän ja laskevan ilma-aluksen liikkuminen lentopaikan pinnan yläpuolella, tavallisesti korkeudella, jolla on havaittavissa maavaikutus, ja tavallisesti pienemmällä maanopeudella kuin 37 km/t (20 solmua). Huom. Todellinen korkeus voi vaihdella ja joidenkin helikopterien voi olla tarpeen käyttää ilmarullaukseen suurempaa korkeutta kuin 8 m (25 jalkaa) maanpinnasta maavaikutuksen aiheuttaman pyörteisyyden vähentämiseksi tai riittävän vapaan tilan saamiseksi riippuvaa kuormaa varten. Ilmoittautumispaikka (Reporting point) Määrätty maantieteellinen paikka, johon nähden ilma-aluksen sijainti voidaan ilmoittaa. IMC (Instrument meteorogical conditions) Mittarisääolosuhteista käytetty lyhenne. Johdettu lento (Controlled flight) Lennonjohtoselvityksen alainen lento. Kenttäalue (Movement area) Lentopaikan osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen ja johon sisältyy liikennealue ja asemataso(t). Kieltoalue (Prohibited area) Valtakunnan maa-alueen tai aluevesien yläpuolella oleva rajoiltaan määrätty ilmatilan osa, jossa ilma-alusten lentäminen on kielletty. Kiitotie (Runway) Maalentopaikalle määritetty suorakaiteen muotoinen alue, joka on kunnostettu ilmaalusten laskua ja lentoonlähtöä varten. Kiitotieodotuspaikka (Runway-holding position) Kiitotien esterajoituspinnan tai ILS-/ MLS-järjestelmän kriittisen alueen/herkkyysalueen suojaamiseen tarkoitettu nimetty paikka, jossa rullaavien ilma-alusten tai ajoneuvojen on pysähdyttävä ja odotettava, ellei lähilennonjohto toisin hyväksy. Huom. Radiopuhelinliikenteessä käytetään kiitotieodotuspaikan osoittamiseen sanontaa odotuspaikka Korkeus (Height) Pinnan, pisteen tai pisteeksi katsottavan kohteen pystysuora etäisyys määritetystä vertailutasosta. Korkeus merenpinnasta (Altitude) Pinnan, pisteen tai pisteeksi katsottavan kohteen pystysuora etäisyys keskimääräisestä merenpinnasta (MSL). Laskettu lähestymisaika (Expected approach time) Aika, jolloin lennonjohto arvioi saapuvan ilma-aluksen jättävän viivytyksen jälkeen odotusrastin suorittaakseen lähestymisen loppuun laskua varten. Huom. Todellinen odotusrastin jättöaika riippuu lähestymisselvityksestä. Laskualue (Landing area) Kenttäalueen osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöä ja laskua varten. Laskukierros (Aerodrome traffic circuit) Määrätty kuvio, jonka muotoista lentorataa ilma-aluksen on noudatettava lentopaikan läheisyydessä. Lennonjohtajan ja ohjaajan tiedonsiirtoyhteydet, CPDLC (Controller-pilot data link communications) Lennonjohtajan ja ohjaajan välisen yhteydenpidon menetelmä, jossa viestintään käytetään tiedonsiirtoa. Lennonjohtoalue (Control area) Valvottu ilmatila maan tai veden pinnan yläpuolella olevasta määräkorkeudesta ylöspäin. Lennonjohtoelin (Air traffic control unit) Alue-, lähestymis- tai lähilennonjohtoa tarkoittava yleisnimitys. Lennonjohtopalvelu (Air traffic control service) Palvelu, jonka tarkoituksena on a) estää yhteentörmäykset: 1. ilma-alusten välillä sekä 2. liikennealueella olevien ilma-alusten ja esteiden välillä ja b) ilmaliikenteen jouduttaminen ja järjestyksen ylläpitäminen sen kulussa. Lennonjohtoselvitys (Air traffic control clearence) Ilma-alukselle annettu lupa liikkua lennonjohtoelimen määrittelemin ehdoin. Huom.1 Käytännöllisyyden vuoksi lyhennetään sana "lennonjohtoselvitys" sopivissa yhteyksissä usein sanaksi "selvitys". Huom.2 Lyhennettyä sanaa "selvitys" voi edeltää sana "rullaus", "lentoonlähtö", "reitti", "lähestymis" tai "lasku" osoittamaan tiettyä lennon vaihetta, johon selvitys liittyy.

OPS M1-1, 28.10.2005 5/44 Lentokone (Aeroplane) Moottorin voimalla kulkeva ilmaa raskaampi ilma-alus, joka saa pääasiallisen nostovoimansa kunkin lentotilan aikana kiinteinä pysyviin ilma-aluksen pintoihin vaikuttavista aerodynaamisista reaktioista. Lentokorkeus (Level) Yleisnimitys, joka tarkoittaa lennolla olevan ilma-aluksen asemaa pystysuunnassa ilmaistuna joko korkeutena määritellystä vertailutasosta, korkeutena merenpinnasta tai lentopintana. Lentonäkyvyys (Flight visibility) Näkyvyys ilma-aluksen ohjaamosta eteenpäin lennon aikana. Lentopaikan lentotiedotuselin, AFIS-elin (AFIS unit) Elin, joka on perustettu antamaan valvomattomalla lentopaikalla lentopaikan lentotiedotus- ja hälytys-palvelua. Lentopaikan lentotiedotuspalvelu, AFIS (Aerodrome flight information service) Palvelu, jonka tarkoituksena on antaa valvomattomalla lentopaikalla toimiville ilmaaluksille lentoturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. Lentopaikka (Aerodrome) Määrätty maa- tai vesialue (rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen), joka on kokonaan tai osittain järjestetty ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Lentopalveluksen pysyväiskäskyt, LPK Ilmavoimien komentajan vahvistama säännös- ja määräyskokoelma sotilasilmailua varten. Lentopinta (Flight level) Ilmakehän vakiopainepinta, joka on määritetty ilmanpainearvon 1013,2 hehtopascalia (hpa) suhteen ja eroteltu muista tällaisista pinnoista tietyin paine-eroin. Huom.1 Standardi-ilmakehän mukaan kalibroitu painekorkeusmittari näyttää: a) korkeuden merenpinnasta, kun se on asetettu QNH-arvon mukaan; b) korkeuden vertailutasosta, kun se on asetettu QFE-arvon mukaan; c) lentopintoja, kun se on asetettu paineen 1013,2 hpa mukaan. Huom.2 Edellä olevassa huomautuksessa mainitut "korkeus merenpinnasta" ja "korkeus" tarkoittavat korkeusmittarin näyttämiä, eivät geometrisia korkeuksia. Lentosuunnitelma (Flight plan) Ilma-aluksen aiotusta lennosta tai lennon osasta ATS-elimille annettu eritelty ilmoitus. Lentosuunta (Track) Ilma-aluksen lentoradan maanpinnalla oleva projektio, jonka suunta tavallisesti ilmaistaan asteina pohjoisesta lukien (maantieteellisenä, magneettisena tai grid-suuntana). Lentotiedotusalue (Flight information region) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lentotiedotus- ja hälytyspalvelua. Lentotiedotuskeskus (Flight information centre) Elin, joka on perustettu antamaan lentotiedotus- ja hälytyspalvelua. Lentotiedotuspalvelu, FIS (Flight information service) Palvelu, jonka tarkoituksena on antaa lentojen turvallista ja tehokasta suorittamista varten hyödyllisiä neuvoja ja tietoja. Lentotiedotusvyöhyke (Flight information zone) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lentopaikan lentotiedotuspalvelua (AFIS). Huom. Lentotiedotusvyöhyke on valvomatonta ilmatilaa. Lentotiedotusvyöhykkeen ATS-ilmatilaluokka on Suomessa G+. Lentoväylä (Airway) Käytävän muotoiseksi perustettu lennonjohtoalue tai sen osa. Liikennealue (Manoeuvring area) Ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen tarkoitettu lentopaikan osa lukuunottamatta asema-tasoja. Liikenneilmoitus (Traffic information) ATS-elimen antama ilmoitus, jonka tarkoitus on kiinnittää ohjaajan huomio muuhun tiedossa olevaan tai havaittuun, ilma-aluksen tai sen aikoman reitin läheisyydessä mahdollisesti olevaan ilmaliikenteeseen ja auttaa ohjaajaa välttämään yhteentörmäys. Liikenteen väistöneuvot (Traffic avoidance advice) ATS-elimen antamat neuvot, jotka auttavat ohjaajaa välttämään yhteentörmäyksen ja määrittelevät menettelyn. Lähestymisalue (Terminal control area) Yhden tai useamman suurehkon lentopaikan läheisyyteen tavallisesti ATS-reittien yhtymäkohtaan perustettu lennonjohtoalue. Lähestymislennonjohto (Approach control unit) Elin, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua yhdelle tai useammalle lento-

6/44 OPS M1-1, 28.10.2005 paikalle saapuville tai yhdeltä tai useammalta lentopaikalta lähteville johdetuille lennoille. Lähestymislennonjohtopalvelu (Approach control service) Lennonjohtopalvelu saapuvia tai lähteviä johdettuja lentoja varten. Lähialue (Control zone) Valvottu ilmatila, joka ulottuu maan tai veden pinnasta määrättyyn ylärajaan saakka. Lähilennonjohto (Aerodrome control tower) Elin, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua lähiliikenteelle. Lähilennonjohtopalvelu (Aerodrome control service) Lennonjohtopalvelu lähiliikennettä varten. Lähiliikenne (Aerodrome traffic) Kaikki liikenne lentopaikan liikennealueella sekä kaikki lentopaikan läheisyydessä lentävät ilma-alukset. Huom. Ilma-aluksen katsotaan olevan lentopaikan läheisyydessä, kun se lentää laskukierroksessa, on saapumassa siihen tai poistumassa siitä. Lähiliikennevyöhyke (Aerodrome traffic zone) Rajoiltaan määrätty ilmatila, joka on perustettu lentopaikan ympärille lähiliikenteen suojaamiseksi. Matkalentokorkeus (Cruising level) Lentokorkeus, jolla merkittävä osa lennosta suoritetaan. Matkanousu (Cruise climb) Lentokoneen noudattama matkalentotekniikka, jota noudatettaessa lentokorkeus lisääntyy sitä mukaa kuin lentokoneen massa pienenee. Merkinantopaikka (Signal area) Lentopaikan osa, jolle maamerkit asetetaan. Merkitsevä piste (Significant point) Määrätty maantieteellinen paikka, jota käytetään ATS-reittiä tai ilma-aluksen lentorataa määriteltäessä sekä muihin suunnistus- ja ATS-tarkoituksiin. Miehittämätön vapaa ilmapallo (Unmanned free balloon) Moottoroimaton, miehittämätön, ilmaa kevyempi ja vapaasti lentävä ilma-alus. Mittarilähestymismenetelmä (Instrument approach procedure) Ennalta määrätty mittareiden avulla suoritettava lentoliikkeiden sarja, jota noudatettaessa säilyvät määritetyt estevarat ja joka alkaa alkulähestymisrastilta tai määritellyn lähestymisreitin alusta ja jatkuu kohtaan, josta lasku voidaan suorittaa, ja tämän jälkeen, ellei laskua suoriteta, sellaiseen asemaan, jossa sovelletaan odotus- tai reittiestevarakriteeriä. Mittarilähestymismenetelmät luokitellaan seuraavasti: EI-TARKKUUSLÄHESTYMINEN, NPA (Non-precision approach procedure). Mittarilähestymimenetelmä, joka perustuu sivusuuntaopastukseen ilman pystysuuntaopastusta. PYSTYOPASTETTU LÄHESTYMINEN, APV (Approach procedure with vertical guidance). Mittarilähestymismenetelmä, joka perustuu sekä sivu- että pystysuuntaopastukseen, mutta ei täytä tarkkuuslähestymisen vaatimuksia. TARKKUUSLÄHESTYMINEN, PA (Precision approach procedure). Mittarilähestymismenetelmä, joka perustuu tarkkaan sivu- ja pystysuuntaopastukseen. Minimit määräytyvät toiminnan kategorian mukaan. Huom. Sivu- ja pystysuuntaopastuksella tarkoitetaan opastusta, joka saadaan a) maassa olevalta suunnistuslaitteelta tai b) laskimen tuottamana suunnistustietona. Mittarisääolosuhteet (Instrument meteorological conditions) Sääolosuhteet, joiden vallitessa näkyvyyttä, etäisyyttä pilvestä tai pilvikorkeutta ilmaiseva arvo on pienempi kuin näkösääolosuhteita varten määrätty vähimmäisarvo (VMC-minimi). Huom. Näkösääolosuhteille määrätyt vähimmäisarvot on esitetty kohdassa 3.10. Neuvontailmatila (Advisory airspace) Rajoiltaan määrätty ilmatila tai määritelty reitti, jolla on saatavissa ilmaliikenteen neuvontapalvelua. Neuvontareitti (Advisory route) Määritelty reitti, jolla on saatavissa ilmaliikenteen neuvontapalvelua. Näkyvyys (Visibility) Suurempi seuraavista vaihtoehtoisista etäisyyksistä: a) suurin etäisyys, jolta riittävän kokoinen lähellä maata oleva musta kohde voidaan nähdä ja tunnistaa, kun havainto tehdään valoisaa taustaa vasten b) suurin etäisyys, jolta voimakkuudeltaan noin 1000 kandelan valot voidaan nähdä ja tunnistaa valaisematonta taustaa vasten. Huom. 1 Nämä kaksi etäisyyttä poikkeavat toisistaan, kun ilmassa olevat näkyvyyteen vaikuttavat tekijät eivät muutu (ilman vaimenemiskerroin pysyy samana), ja jälkimmäinen (b) vaihtelee taustan valoi-

OPS M1-1, 28.10.2005 7/44 suuden mukaan. Edellinen (a) on sama kuin käsitteen "meteorologinen näkyvyys (MOR) tarkoittama etäisyys. Huom. 2 Tämä määritelmä soveltuu näkyvyydestä tehtyihin paikallisiin tavanomaisiin ja erikoishavaintoihin, vallitsevasta ja miniminäkyvyydestä ME- TAR- ja SPECI -sanomissa ilmoitettuihin havaintoihin sekä havaintoihin, jotka on tehty näkyvyydestä maassa. Näkyvyys maassa (Ground visibility) Valtuutetun havainnoitsijan tai automaattisen järjestelmän ilmoittama näkyvyys lentopaikalla. Näkösääolosuhteet (Visual meteorological conditions) Sääolosuhteet, joiden vallitessa näkyvyyttä, etäisyyttä pilvestä ja pilvikorkeutta ilmaisevat arvot ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin määrätyt vähimmäisarvot (VMC-minimit). Huom. Näkösääolosuhteille määrätyt vähimmäisarvot on esitetty kohdassa 3.10. Ohjaamomiehistön jäsen (Flight crew member) Miehistön jäsen, jolla on lupakirja ja joka suorittaa lennon edellyttämiä ilma-aluksen käyttämiseen olennaisesti kuuluvia tehtäviä lentotyöjakson aikana. Ohjaussuunta (Heading) Suunta, johon ilma-aluksen pituusakseli osoittaa ilmaistuna tavallisesti asteina pohjoisesta lukien (maantieteellisenä, magneettisena, kompassi- tai grid-suuntana). Painekorkeus (Pressure altitude) Ilmanpaine ilmaistuna merenpinnasta mitattuna korkeutena, joka vastaa tätä painetta standardi-ilmakehässä. Standardi-ilmakehä on määritelty siviili-ilmailun kansainvälisen yleissopimuksen liitteessä 8 (Annex 8). Pilven alaraja (Cloud base) Alimman pilven alarajan pystysuora etäisyys maasta tai vedestä. Pilvikorkeus (Ceiling) 6000 metrin (20 000 jalan) korkeuden alapuolella olevan alimman, enemmän kuin puoli taivasta peittävän pilvikerroksen alarajan pystysuora etäisyys maasta tai vedestä. Psykoaktiiviset aineet (Psychoactive substances) Alkoholi, opioidit, kannabinoidit, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet, kokaiini, muut piristeet, aistiharhoja aiheuttavat aineet ja haihtuvat liuottimet. Kahvi ja tupakka eivät kuulu näihin aineisiin. Psykoaktiivisten aineiden ongelmakäyttö (Problematic use of substances) Ilmailuhenkilöstön yhden tai useamman psykoaktiivisen aineen käyttö tavalla, joka: a) aiheuttaa suoranaista vaaraa käyttäjälleen tai vaarantaa toisten hengen, terveyden tai hyvinvoinnin, ja / tai b) aiheuttaa tai lisää ammatillisia, sosiaalisia, henkisiä tai terveydellisiä ongelmia tai häiriöitä. Pysäytysvalorivi (Stop bar) Rullaustien poikki kulkeva punainen valorivi. Radiopuhelinliikenne (Radiotelephony) Radioyhteydenpitotapa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu puheviestintään. Rajoitusalue (Restricted area) Valtakunnan maa-alueen tai aluevesien yläpuolella oleva rajoiltaan määrätty ilmatilan osa, jossa ilma-alusten lentämistä on rajoitettu erityisin määräyksin. Rullaus (Taxiing) Ilma-aluksen liikkuminen lentopaikan pinnalla omaa voimalaitettaan käyttäen lukuunottamatta lentoonlähtöä ja laskua. Rullaustie (Taxiway) Maalentopaikalle ilma-alusten rullausta varten määritelty kulkutie, jonka tarkoituksena on luoda yhteys lentopaikan eri osien välille. Käsitteeseen sisältyvät myös: a) Ilma-alusten seisontapaikan rullauskaista (Aircraft stand taxilane) Asematason osa, joka on määritelty rullaustieksi ja tarkoitettu ainoastaan kulkemiseen ilma-alusten seisontapaikoille; b) Asematason rullaustie (Apron taxiway) Rullaustiejärjestelmän osa, joka sijaitsee asematasolla ja on tarkoitettu rullaamiseen asematason poikki; c) Pikapoistumistie (Rapid exit taxiway) Rullaustie, joka liittyy kiitotiehen terävässä kulmassa ja on suunniteltu sallimaan laskevien ilma-alusten kääntymisen pois kiitotieltä suuremmilla nopeuksilla kuin muuta rullaustietä käyttäen on mahdollista ja siten minimoimaan kiitotien käyttöajan. Selvitysraja (Clearance limit) Paikka, johon saakka ilma-alukselle on annettu lennonjohtoselvitys. Siirtokorkeus (Transition altitude) Merenpinnasta laskettu korkeus, jolla tai jonka alapuolella ilma-aluksen asema pysty-

8/44 OPS M1-1, 28.10.2005 suunnassa määritetään keskimääräisestä merenpinnasta laskettujen korkeuksien avulla. Sotilasilmailu (Military aviation) Sotilasilma-aluksilla tai muilla ilmaaluksilla harjoitettava ilmaliikenne, joka palvelee yksinomaan puolustusvoimien tarkoituksia. Sotilaslennonjohtoalue, MIL CTA (Military control area) Sotilasilmailun vuoksi perustettu pysyvä tai tilapäinen valvottu ilmatila. Taitolento (Acrobatic flight) Ilma-aluksella tarkoituksellisesti suoritetut lentoliikkeet, jotka käsittävät lentoasennon äkillisen muutoksen, lentämisen epätavallisessa asennossa tai nopeuden epätavallisen muutoksen. Tiedonsiirtoyhteydet (Data link communications) Yhteydenpitotapa, jossa viestintään käytetään tiedonsiirtoa. Toistuvaislentosuunnitelma (Repetitive flight plan) Usein toistuvien säännöllisesti suoritettavien ja perustiedoiltaan samanlaisten yksittäisten lentojen sarjaa varten esitetty lentosuunnitelma, jonka lentotoiminnan harjoittaja toimittaa ATS-elinten säilytettäväksi ja toistuvasti käytettäväksi. Turvallisuuteen välittömästi vaikuttava henkilöstö (Safety-sensitive personnel) Henkilöt, jotka velvollisuuksiaan ja tehtäviään väärin hoitaessaan voivat vaarantaa lentoturvallisuuden. Tällaisilla henkilöillä ei tarkoiteta pelkästään ilma-aluksen miehistöä ja huoltohenkilöstöä tai lennonjohtajia. Vaara-alue (Danger area) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa voi määräaikoina tapahtua lennolla oleville ilmaaluksille vaarallista toimintaa. Vaihtokohta (Change-over point) Kohta, jossa VHF-monisuuntamajakoiden (VOR) avulla määritetyllä ATS-reitin osalla lentävän ilma-aluksen odotetaan vaihtavan ensisijaiseksi suuntalähteekseen takana olevan laitteen tilalle seuraavana edessä olevan laitteen. Huom. Vaihtokohta on tarkoitettu lähetteen parhaan mahdollisen voimakkuuden ja laadun tasapainon säilyttämiseksi laitteiden välillä kaikilla käytettävillä lentokorkeuksilla sekä yhteisen suuntalähteen varmistamiseksi kaikille ilma-aluksille, jotka lentävät reittiosuuden samalla osalla. Valvottu ilmatila (Controlled airspace) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lennonjohtopalvelua ilmatilaluokituksen mukaisesti. Huom. Valvottu ilmatila on yleisnimitys, joka tarkoittaa ATS-ilmatilaluokkia A, B, C, D ja E. Valvottu lentopaikka (Controlled aerodrome) Lentopaikka, jolla annetaan lennonjohtopalvelua lähiliikenteelle. Huom. Käsite "valvottu lentopaikka" tarkoittaa, että lennonjohtopalvelua annetaan lähiliikenteelle, mutta ei välttämättä merkitse sitä, että lentopaikalla on lähialue. Varalentopaikka (Alternate aerodrome) Lentopaikka, jonne ilma-alus voi lentää, kun lennon jatkaminen tai lasku aiotulle laskupaikalle ei enää ole mahdollinen tai suositeltava. Varalentopaikkoihin kuuluvat seuraavat: Lähtövaralentopaikka (Take-off alternate) Varalentopaikka, jolle ilma-alus voi laskea, jos lasku tulee välttämättömäksi pian lentoonlähdön jälkeen eikä lasku lähtölentopaikalle ole mahdollinen. Reittivaralentopaikka (En-route alternate) Lentopaikka, jolle ilma-alus voi laskea jouduttuaan reitillä poikkeus- tai hätätilanteeseen. ETOPS-reittivaralentopaikka (ETOPS en-route alternate) Sopiva ja tarkoituksenmukainen varalentopaikka, jolle lentokone voi ETOPS-toiminnassa laskea, kun moottori on pysähtynyt reitillä tai on jouduttu lennon tällä osuudella muunlaiseen poikkeus- tai hätätilanteeseen. Määrävaralentopaikka (Destination alternate) Varalentopaikka, jolle ilma-alus voi jatkaa lentoaan, jos lasku aiotulle lentopaikalle ei ole mahdollinen tai suositeltava. Huom. Lähtölentopaikka voi myös olla kyseisen lennon reitti- tai määrävaralentopaikka. VFR (Visual flight rules) Näkölentosäännöistä käytetty lyhenne. VFR-lento (VFR flight) Näkölentosääntöjen mukaisesti suoritettu lento. VMC (Visual meteorological conditions) Näkösääolosuhteista käytetty lyhenne. Voimassa oleva lentosuunnitelma (Current flight plan) Lentosuunnitelma lennonjohtoselvitysten mahdollisesti aiheuttamine muutoksineen. Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä, ACAS (Airborne collision avoidance system)

OPS M1-1, 28.10.2005 9/44 Toisiotutkavastaimen (SSR-transponderin) vastausmerkinantoja hyväksi käyttävä maassa olevista laitteista riippumaton ilmaaluksen järjestelmä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa ohjaajalle mahdollisuudesta törmätä yhteen toisiotutkavastaimella varustettujen ilmaalusten kanssa tai antaa toimintaohjeita törmäyksen välttämiseksi. Yö (Night) Auringon laskun ja nousun välinen aika silloin, kun valaisematonta kohdetta (savupiippua, mastoa tms.) ei selvästi voida erottaa 8 km etäisyydeltä. Epävarmoissa tapauksissa katsotaan yön vallitsevan. 2 LUKU LENTOSÄÄNTÖJEN SOVEL- TAMINEN 2.1 Lentosääntöjen alueellinen soveltaminen 2.1.1 Ilmailussa Suomen alueella on noudatettava näitä lentosääntöjä. Huom. Sotilasilmailun osalta ks. lisäksi sotilasilmailuasetus. 2.1.2 Ilmailussa suomalaisella ilma-aluksella vieraan valtion alueella on noudatettava kansainvälisiä lentosääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa sanotun valtion säännösten ja määräysten kanssa. 2.1.3 Ilmailussa suomalaisella ilma-aluksella alueella, joka ei kuulu millekään valtiolle, on noudatettava kansainvälisiä lentosääntöjä. 2.2 Lentosääntöjen noudattaminen Ilma-aluksen käytössä on sekä lennolla että maassa lentopaikan kenttäalueella noudatettava yleisiä sääntöjä sekä lennon aikana niiden lisäksi joko: a) näkölentosääntöjä tai b) mittarilentosääntöjä. Huom.1 Tiedot sekä näkölentosääntöjen että mittarilentosääntöjen mukaan toimiville ilma-aluksille ATS-ilmatilojen kahdeksassa eri luokassa annettavista palveluista sisältyvät luvun 3 kohtaan 3.9. Huom.2 Ohjaaja voi valintansa mukaan lentää mittarilentosääntöjen mukaisesti myös näkösää-olosuhteissa tai asianomainen ATS-viranomainen voi vaatia hänen menettelevän siten. 2.3 Vastuu lentosääntöjen noudattamisesta 2.3.1 Ilma-aluksen päällikön vastuu Ilma-aluksen päällikkö on vastuussa siitä, että ilmaalusta käytettäessä noudatetaan lentosääntöjä riippumatta siitä, ohjaako hän ilma-alusta itse. Päällikkö voi poiketa näistä säännöistä silloin, kun se turvallisuuden vuoksi on ehdottoman välttämätöntä. 2.3.2 Lennon valmistelu Ilma-aluksen päällikön on ennen lennon aloittamista perehdyttävä kaikkiin saatavissa oleviin aiottua lentoa koskeviin tietoihin. Valmistellessaan lentoa pois lentopaikan läheisyydestä tai IFR-lentoa, hänen on huolellisesti tutkittava saatavissa olevat uusimmat säätiedotteet ja -ennusteet sekä otettava huomioon polttoaineen tarve ja vaihtoehtoinen toiminta siltä varalta, ettei lentoa voida suorittaa suunnitelman mukaisesti. 2.4 Ilma-aluksen päällikön valtuudet Ilma-aluksen päälliköllä on tehtävässään ylin käskyvalta ilma-aluksen käyttöä koskevissa asioissa. 2.5 Suorituskyvyn heikentyminen psykoaktiivisten aineiden käytön tai muun syyn johdosta 2.5.1 Tehtävää ilma-aluksessa ei saa suorittaa se, jonka veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut tai joka on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä (ilmailulaki 281/95, 38, 1 mom.). 2.5.2 Henkilö, jonka toiminta välittömästi vaikuttaa lentoturvallisuuteen (turvallisuuteen välittömästi vaikuttava henkilöstö), ei saa hoitaa tehtäviään minkään suorituskykyä heikentävän psykoaktiivisen aineen vaikutuksen alaisena. Tällaisella henkilöllä ei saa esiintyä minkäänlaista psykoaktiivisten aineiden ongelmakäyttöä. Alkoholin ja muun huumaavan aineen käytöstä on säädetty lisäksi ilmailulaissa (ks. kohta 2.5.1). 2.5.3 Henkilö, jolla on lentoturvallisuuteen vaikuttava tehtävä ilma-aluksessa, älköön hoitako tehtäväänsä, jos hän sairauden tai väsymyksen johdosta taikka muusta sellaisesta syystä ei voi sitä hoitaa vaarantamatta lentoturvallisuutta.

10/44 OPS M1-1, 28.10.2005 3 LUKU YLEISET SÄÄNNÖT 3.1 Ihmisten ja omaisuuden suojeleminen 3.1.1 Ilma-aluksen huolimaton tai vastuuton käyttäminen Ilma-alusta ei saa käyttää huolimattomasti tai vastuuttomasti niin, että toisten henki, terveys tai omaisuus vaarantuu. 3.1.2 Minimilentokorkeudet Siviili-ilma-alus ei saa muulloin kuin lentoonlähdön tai laskun vaatiessa tai Ilmailulaitoksen luvan salliessa lentää asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon ylä-puolella, ellei se käytä sellaista lentokorkeutta, että se voi hätätilanteessa suorittaa laskun aiheuttamatta kohtuutonta vaaraa maassa tai vedessä oleville ihmisille tai omaisuudelle. Sotilasilmailussa noudatetaan ilmavoimien komentajan vahvistamia minimilentokorkeuksia. Huom. Kohdassa 4.5 on esitetty minimilentokorkeudet VFR-lentoja ja kohdassa 5.1.2 IFR-lentoja varten. 3.1.3 Matkalentokorkeudet Matkalentokorkeudet, joilla lento tai osa siitä suoritetaan, on määritettävä: a) lentopintoina, kun lento suoritetaan alimmalla käyttökelpoisella lentopinnalla (LUF) tai sen ylä-puolella tai, soveltuvissa tapauksissa, kun lento suoritetaan siirtokorkeuden yläpuolella; b) korkeuksina merenpinnasta, kun lento suoritetaan alimman käyttökelpoisen lentopinnan (LUF) alapuolella tai, soveltuvissa tapauksissa, kun lento suoritetaan siirtokorkeudella tai sen alapuolella; c) sotilasilmailussa myös korkeuksina määritetystä vertailutasosta, kun lento suoritetaan alimman käyttökelpoisen lentopinnan (LUF) alapuolella tai, soveltuvissa tapauksissa, kun lento suoritetaan siirtokorkeudella tai sen alapuolella. Huom. Lentopintajärjestelmä on esitetty luvussa 8. 3.1.4 Esineiden tai aineiden pudottaminen tai levittäminen Lennolla olevasta ilma-aluksesta ei saa ilman Ilmailulaitoksen lupaa pudottaa tai levittää mitään, mikä voi aiheuttaa vahinkoa, sairautta tai terveydellistä haittaa. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Pudotuksessa tai levityksessä on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen ohjeet ja saatava pudotus- tai levityslupa lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen. 3.1.5 Hinaus Ilma-alus ei saa hinata toista ilma-alusta eikä muuta esinettä ilman Ilmailulaitoksen lupaa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita Ilmailulaitoksen antamien määräysten mukaisesti tapahtuviin purjelentokoneiden hinauslentoihin. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Hinauksessa on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen ohjeet ja saatava selvitys lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen. 3.1.6 Laskuvarjohypyt Laskuvarjohyppyjä ei saa suorittaa paitsi Ilmailulaitoksen määräämillä ehdoilla tai hätätilanteessa. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Laskuvarjo-hyppytoiminnassa on otettava huomioon asianomaisen ATSelimen ohjeet ja saatava hyppylupa lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen. 3.1.7 Taitolento Taitolentoa ei saa suorittaa asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Taitolennossa on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen ohjeet ja saatava selvitys lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen. 3.1.8 Muodostelmalennot Ilma-alukset eivät saa suorittaa muodostelmalentoa muutoin kuin lentoon osallistuvien ilma-alusten päälliköiden yhdessä ennalta suunnitteleman järjestelyn mukaisesti. Valvotussa ilmatilassa tapahtuvilla muodostelmalennoilla on lisäksi noudatettava seuraavia ehtoja: a) Muodostelma suunnistaa ja ilmoittaa paikkansa kuten yksi ilma-alus. b) Muodostelman johtaja ja mukana lentävien muiden ilma-alusten päälliköt vastaavat muodostelmaan kuuluvien ilma-alusten yhteentörmäysten välttämisestä. Tämä vastuu on olemassa myös siirtymävaiheissa ilma-alusten liikehtiessä päästäkseen tarpeelliselle etäisyydelle muodostelman muista ilma-aluksista sekä muodostelmaa koottaessa ja hajotettaessa. c) Kunkin ilma-aluksen on pysyttävä enintään 1 km (0,5 NM) sivuttais- ja pitkittäisetäisyydellä ja enintään 30 m (100 jalan) pystyetäisyydellä muodostelman johtajasta. 3.1.9 Miehittämättömät vapaat ilmapallot Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa on käytettävä siten, että ihmisille, omaisuudelle tai toisille ilma-

OPS M1-1, 28.10.2005 11/44 aluksille aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa. Käytössä on noudatettava luvun 9 määräyksiä. 3.1.10 Kielto- ja rajoitusalueet Ilma-alus ei saa lentää kielto- tai rajoitusalueella, josta on asianmukaisesti julkaistu yksityiskohtaiset tiedot, muutoin kuin asetuksessa määrätyillä ehdoilla. 3.2 Yhteentörmäysten välttäminen Huom. Yhteentörmäysvaaran havaitsemiseksi on tärkeätä, että ilma-aluksessa ei päästetä tarkkaavaisuutta heikkenemään lennon aikana, lennon laadusta tai ilmatilan luokituksesta riippumatta, eikä lentopaikan kenttäalueella liikuttaessa. 3.2.1 Toiminta toisen ilma-aluksen läheisyydessä Ilma-alus ei saa toimia niin lähellä toista ilma-alusta, että syntyy yhteentörmäysvaara. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. 3.2.2 Väistämissäännöt Ilma-aluksen, jolla on väistämissääntöjen mukaan etuoikeus, on säilytettävä ohjaussuuntansa ja nopeutensa. Mikään näistä säännöistä ei kuitenkaan vapauta ilma-aluksen päällikköä velvollisuudesta toimia siten, että yhteentörmäys varmimmin vältetään. ACAS-laitteen antamiin toimintaohjeisiin perustuvat väistötoimenpiteet voivat myös olla varmin keino välttää yhteentörmäys. Huom.1 ACAS-järjestelmän käytössä noudatettavat menettelytavat on esitetty ICAO:n julkaisun PANS- OPS (Doc 8168) niteen I osan VIII luvussa 3. Huom.2 Vaatimukset ilma-aluksen varustamisesta ACAS -laitteilla on esitetty yleissopimuksen liitteen 6 (Annex 6) osan I luvussa 6. 3.2.2.1 Ilma-aluksen, joka seuraavien sääntöjen mukaan on velvollinen väistämään, on vältettävä ohittamasta toista ylä- tai alapuolelta tai editse, ellei se ohita riittävän etäältä ja ota huomioon ilma-aluksen jättöpyörteiden vaikutusta. 3.2.2.2 Vastakkaiset lentosuunnat. Kahden ilmaaluksen lähestyessä toisiaan vastakkaisista tai lähes vastakkaisista suunnista siten, että yhteentörmäysvaara on olemassa, kummankin on muutettava ohjaussuuntaansa oikealle. 3.2.2.3 Leikkaavat lentosuunnat. Kahden samalla tai lähes samalla lentokorkeudella lentävän ilma-aluksen lähestyessä toisiaan leikkaavista lentosuunnista, on sen ilma-aluksen, jolla on toinen ilma-alus oikealla puolellaan, väistettävä tätä, kuitenkin niin, että a) moottorin voimalla kulkevien ilmaa raskaampien ilma-alusten on väistettävä ilmalaivoja, purje-lentokoneita ja ilmapalloja; b) ilmalaivojen on väistettävä purjelentokoneita ja ilmapalloja; c) purjelentokoneiden on väistettävä ilmapalloja ja d) moottorin voimalla kulkevien ilma-alusten on väistettävä ilma-aluksia, joiden havaitaan hinaavan toisia ilma-aluksia tai esineitä. Huom. Liitimet rinnastetaan purjelentokoneisiin. Tämä koskee myös moottorin voimalla kulkevia liitimiä. 3.2.2.4 Saavuttaminen. Saavuttavaksi ilma-alukseksi katsotaan ilma-alus, joka lähestyy toista takaapäin suunnasta, mikä muodostaa pienemmän kuin 70 asteen kulman toisen ilma-aluksen pituusakselin kautta kulkevan symmetriatason kanssa. Lähestyvä ilma-alus on silloin sellaisessa asemassa toiseen nähden, että lähestyvästä ei yöllä voitaisi nähdä toisen ilma-aluksen vasemman- eikä oikeanpuoleista purjehdusvaloa. Saavutettavalla ilma-aluksella on etuoikeus ja saavuttavan ilma-aluksen on, riippumatta siitä, onko se itse nousussa, liu ussa tai vaakalennossa, väistettävä toista ilma-alusta muuttamalla ohjaussuuntaansa oikealle. Mikään tämän jälkeen tapahtuva näiden kahden ilma-aluksen keskinäisen aseman muutos ei vapauta saavuttavaa ilmaalusta väistämisvelvollisuudesta ennen kuin se on kokonaan ohittanut toisen ja on riittävän etäällä siitä. 3.2.2.5 Lasku 3.2.2.5.1 Lennolla olevan tai maassa tai vedessä liikkuvan ilma-aluksen on väistettävä ilma-alusta, joka suorittaa laskua tai lähestymisen loppuvaiheita laskua varten. 3.2.2.5.2 Kahden tai useamman ilmaa raskaamman ilma-aluksen lähestyessä lentopaikkaa laskua varten on ylempänä olevan ilma-aluksen väistettävä alempana olevaa ilma-alusta. Alempana oleva ilma-alus ei kuitenkaan saa lentää lähestymisen loppuvaiheita suorittavan ilma-aluksen eteen tai sen ohi. Moottorin voimalla kulkevan ilmaa raskaamman ilma-aluksen on kuitenkin väistettävä purjelentokoneita. 3.2.2.5.3 Pakkolasku. Ilma-aluksen on väistettävä toista ilma-alusta, jonka se tietää suorittavan pakkolaskua. 3.2.2.6 Lentoonlähtö. Lentopaikan liikennealueella rullaavan ilma-aluksen on väistettävä lentoon lähtevää tai lentoonlähtöä aloittavaa ilma-alusta. 3.2.2.7 Ilma-alusten liikkuminen maassa. 3.2.2.7.1 Mikäli kaksi lentopaikan kenttäalueella rullaavaa ilma-alusta ovat vaarassa törmätä yhteen, on noudatettava seuraavia sääntöjä: a) kun kaksi ilma-alusta lähestyy toisiaan vastakkaisista tai lähes vastakkaisista suunnista, kummankin on pysähdyttävä tai, milloin mahdollis-

12/44 OPS M1-1, 28.10.2005 ta, muutettava suuntaansa oikealle pysyäkseen riittävän etäällä toisesta; Huom.1 Edellä sanotuissa tapauksissa käytettävät purjehdusvalot on esitetty kuvassa 3-1. b) kun kaksi ilma-alusta lähestyy toisiaan leikkaavista suunnista, on sen, jolla on toinen oikealla puolellaan, väistettävä tätä; 110 110 c) toista ilma-alusta saavuttavan ilma-aluksen on väistettävä saavutettavaa ja pysyttävä riittävän etäällä siitä. Huom. Saavuttavan ilma-aluksen määritelmä on esitetty kohdassa 3.2.2.4. 3.2.2.7.2 Liikennealueella rullaavan ilma-aluksen on pysähdyttävä ja odotettava jokaisella kiitotieodotuspaikalla. Ilma-alus saa kuitenkin rullata pysähtymättä lennonjohtoselvityksen mukaiselle selvitysrajalle saakka. Huom.1 Kiitotieodotuspaikkojen merkinnät ja asiaan liittyvät merkit on esitetty yleissopimuksen liitteen 14 (Annex 14) osassa I. Huom.2 Ilma-alus saa rullata pysähtymättä, kun se on saanut AFIS-elimeltä tiedot rullausta varten eikä muuta liikennettä vaaranneta. 3.2.2.7.3 Liikennealueella rullaavan ilma-aluksen on pysähdyttävä ja odotettava jokaisen pysäytysvalorivin luona, jonka valot on sytytetty, ja se saa jatkaa matkaansa lennonjohtoselvityksen mukaisesti, kun valot on sammutettu. 3.2.3 Ilma-alusten valot Huom.1 Kohdan 3.2.3 vaatimusten mukaisten lentokoneen valojen ominaisuudet on määritelty yleissopimuksen liitteessä 8 (Annex 8). Lentokoneen purjehdusvalojen määrittelyt on esitetty liitteen 6 (Annex 6) osien I ja II liitteissä. Lentokoneiden valojen yksityiskohtaiset tekniset määrittelyt on esitetty ICAO:n julkaisun "Airworthiness Manual" (Doc 9760) niteen II osan A luvussa 4 ja helikopterien valojen vastaavat määrittelyt saman julkaisun osan A luvussa 5. Huom.2 Kohtien 3.2.3.2 c) ja 3.2.3.4 a) yhteydessä katsotaan ilma-aluksen liikkuvan, kun se rullaa tai sitä hinataan tai se on tilapäisesti pysähtynyt rullauksen tai hinauksen aikana. Huom.3 Vedessä olevien ilma-alusten valoista on määrätty kohdassa 3.2.6.2. 3.2.3.1 Ellei kohdasta 3.2.3.5 muuta johdu, kaikkien lennolla olevien ilma-alusten on käytettävä auringon-laskun ja nousun välisenä aikana tai Ilmailulaitoksen mahdollisesti määräämänä minä tahansa muuna aikana a) varoitusvaloja, jotka on tarkoitettu kiinnittämään huomion ilma-alukseen ja b) purjehdusvaloja, jotka on tarkoitettu osoittamaan ilma-aluksen lentorataa havaitsijaan nähden, käyttämättä muita valoja, jos niitä voidaan helposti erehtyä pitämään tällaisina valoina. Punainen 140 Valkoinen Vihreä Kuva 3-1. 1) punainen lentokoneen horisontaalitason ylä- ja alapuolelle suunnattu valo, joka näkyy esteettömästi 110 asteen kulmassa suoraan edestä vasemmalle; 2) vihreä lentokoneen horisontaalitason ylä- ja alapuolelle suunnattu valo, joka näkyy esteettömästi 110 asteen kulmassa suoraan edestä oikealle ja 3) valkoinen lentokoneen horisontaalitason yläja alapuolelle taaksepäin suunnattu valo, joka näkyy esteettömästi 140 asteen kulmassa puoliksi oikealle ja vasemmalle. Lentokoneen horisontaalitasolla tarkoitetaan edellä sitä tasoa, joka kulkee lentokoneen pituusakselin kautta ja on kohtisuorassa lentokoneen symmetriatasoa vastaan Huom.2 Muita tarkoituksia varten asennettuja valoja, kuten laskuvalonheittimiä ja ilma-aluksen valaisemiseen tarkoitettuja valonheittimiä, voidaan käyttää ICAO:n julkaisussa "Airworthiness Manual" (Doc9760) määriteltyjen varoitusvalojen lisäksi parantamaan ilma-aluksen havaittavuutta. 3.2.3.2 Ellei kohdasta 3.2.3.5 muuta johdu, auringonlaskun ja nousun välisenä aikana tai Ilmailulaitoksen määräämänä minä tahansa muuna aikana a) kaikkien lentopaikan kenttäalueella liikkuvien ilma-alusten on käytettävä purjehdusvaloja, jotka on tarkoitettu osoittamaan ilma-aluksen liikerataa havaitsijaan nähden, käyttämättä muita valoja, jos niitä voidaan helposti erehtyä pitämään tällaisina valoina; b) kaikkien lentopaikan kenttäalueella olevien ilma-alusten on käytettävä valoja, jotka osoittavat niiden rakenteiden ulottuvuudet, elleivät ilma-alukset seiso paikallaan ja ole muutoin riittävästi valaistuja; c) kaikkien lentopaikan kenttäalueella liikkuvien ilma-alusten on käytettävä valoja, jotka on tarkoitettu kiinnittämään huomion ilma-alukseen ja

OPS M1-1, 28.10.2005 13/44 d) kaikkien lentopaikan kenttäalueella olevien ilma-alusten, joiden moottorit ovat käynnissä, on käytettävä tämän seikan ilmaisevia valoja. Huom. Ilma-aluksessa sopivasti sijaitsevat kohdassa 3.2.3.1 b) tarkoitetut purjehdusvalot täyttävät myös kohdan 3.2.3.2 b) vaatimukset. Kohdan 3.2.3.1 a) vaatimusten täyttämiseksi asennetut punaiset varoitusvalot voivat täyttää myös kohtien 3.2.3.2 c) ja 3.2.3.2 d) vaatimukset, mikäli ne eivät aiheuta havaitsijoille haitallista häikäisyä. 3.2.3.3 Ellei kohdasta 3.2.3.5 muuta johdu, kaikkien lennolla olevien ilma-alusten, joissa on toimintakuntoiset varoitusvalot kohdan 3.2.3.1 a) vaatimuksen täyttämiseksi, on käytettävä tällaisia valoja myös muulloin kuin kohdassa 3.2.3.1 määrättynä aikana. 3.2.3.4 Ellei kohdasta 3.2.3.5 muuta johdu, kaikkien ilma-alusten, a) jotka liikkuvat lentopaikan kenttäalueella ja ovat varustettuja toimintakuntoisilla varoitusvaloilla kohdan 3.2.3.2 c) vaatimuksen täyttämiseksi tai b) jotka ovat lentopaikan kenttäalueella ja ovat varustettuja toimintakuntoisilla kohdan 3.2.3.2 d) vaatimuksen täyttämiseen tarkoitetuilla valoilla, on käytettävä näitä valoja myös muulloin kuin kohdassa 3.2.3.2 määrättynä aikana. 3.2.3.5 Ohjaaja saa sammuttaa tai himmentää mitkä tahansa vilkkuvat valot, jotka on asennettu kohtien 3.2.3.1, 3.2.3.2, 3.2.3.3 ja 3.2.3.4 vaatimusten täyttämiseksi, jos ne a) haittaavat tai todennäköisesti haittaavat tehtävien tyydyttävää suorittamista tai b) aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat ulkopuoliselle havaitsijalle haitallista häikäisyä. Sotilasilmailussa osastolennoilla, olosuhteiden vaatiessa, saa osa lento-osaston ilma-aluksista sammuttaa tai himmentää myös kiinteät valot. 3.2.4 Jäljitellyt mittarilennot Ilma-alus ei saa lentää jäljitellyissä mittarilento-olosuhteissa, a) ellei ilma-alukseen ole asennettu täydellisiä kaksoisohjaimia ja b) ellei toisella ohjaajan istuimella ole varmistusohjaajana toimivaa vaatimukset täyttävää ohjaajaa. Varmistusohjaajalla on oltava riittävä mahdollisuus nähdä eteenpäin ja ilma-aluksen kummallekin puolelle tai ilma-aluksessa on oltava varmistusohjaajaan yhteyttä pitävä tehtävään kykenevä tähystäjä siten sijoittuneena, että hänen näkökenttänsä täydentää riittävästi varmistusohjaajan näkökenttää. 3.2.5 Toiminta lentopaikalla ja sen läheisyydessä Liikkuessaan lentopaikalla tai sen läheisyydessä ilma-aluksen on, riippumatta siitä, onko se lähiliikennevyöhykkeellä, a) tarkkailtava muuta lähiliikennettä yhteentörmäysten välttämiseksi; b) mukauduttava muiden ilma-alusten toimintaan tai pysyttävä erossa siitä; c) suoritettava kaikki kaarrot vasemmalle lähestyessään laskua varten ja lentoonlähdön jälkeen, ellei ole toisin määrätty sekä d) suoritettava lasku ja lentoonlähtö vastatuuleen, ellei turvallisuussyistä tai kiitotiejärjestelyn tai muun liikenteen takia muuta suuntaa ole pidettävä parempana. Huom.1 Katso kohta 3.6.5.1. Huom.2 Lähiliikennevyöhykkeellä saattaa olla voimassa lisämääräyksiä. Huom.3 Ellei ole toisin määrätty, AFIS-lentopaikalla voidaan kaartaa oikealle lentoonlähdön jälkeen ja lähestyttäessä laskua varten, jos muuta ilmaliikennettä ei vaaranneta ja aikeesta kaartaa oikealle ilmoitetaan AFIS-elimelle. 3.2.6 Toiminta vedessä Huom. Kohdan 3.2.6.1 määräysten lisäksi voivat tiettyihin tapauksiin soveltua vesialueilla tapahtuvien yhteentörmäysten estämiseksi julkaistut säännöt. 3.2.6.1 Kun kaksi ilma-alusta tai ilma-alus ja alus lähestyy toisiaan ja on olemassa yhteentörmäysvaara, ilma-aluksen on liikkuessaan otettava tarkasti huomioon olosuhteet sekä toisen ilma-aluksen tai aluksen rajoitukset. 3.2.6.1.1 Leikkaavat kulkusuunnat. Ilma-aluksen, jolla on toinen ilma-alus tai alus oikealla puolellaan, on väistettävä ja pysyttävä riittävän etäällä toisesta. 3.2.6.1.2 Vastakkaiset kulkusuunnat. Ilma-aluksen, joka lähestyy toista ilma-alusta tai alusta vastakkaisesta tai lähes vastakkaisesta suunnasta, on muutettava ohjaussuuntaansa oikealle ja pysyttävä riittävän etäällä toisesta. 3.2.6.1.3 Saavuttaminen. Toista ilma-alusta tai alusta saavuttavan ilma-aluksen on väistettävä ja muutettava ohjaussuuntaansa sekä pysyttävä riittävän etäällä toisesta. 3.2.6.1.4 Lasku ja lentoonlähtö. Veteen laskevan tai vedestä lentoon lähtevän ilma-aluksen on mahdollisuuksiensa mukaan pysyttävä riittävän etäällä kaikista aluksista ja vältettävä haittaamasta niiden kulkua. 3.2.6.2 Vedessä olevan ilma-aluksen valot. Auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana tai merenkul-

14/44 OPS M1-1, 28.10.2005 kuviranomaisen määräämänä muuna aikana auringonlaskun ja -nousun välillä on kaikkien vedessä olevien ilma-alusten, mikäli mahdollista, käytettävä valoja, jotka vaaditaan kansainvälisissä merellä tapahtuvien yhteentörmäysten estämiseksi julkaistuissa säännöissä (tarkistettu vuonna 1972). Ellei tällaisten valojen käyttö ole mahdollista, ilma-alusten on käytettävä ominaisuuksiltaan ja sijoitukseltaan mahdollisimman samanlaisia valoja kuin edellä tarkoitetuissa säännöissä vaaditaan. Huom. Vedessä olevissa lentokoneissa käytettävien valojen määrittelyt on esitetty siviili-ilmailun kansainvälisen yleissopimuksen liitteen 6 (Annex 6) osien I ja II liitteissä. 3.3 Lentosuunnitelmat 3.3.1 Lentosuunnitelman esittäminen 3.3.1.1 ATS-elimille aiotusta lennosta tai sen osasta annettavat tiedot on esitettävä lentosuunnitelman muodossa. 3.3.1.2 Lentosuunnitelma on esitettävä ennen a) jokaista lentoa tai lennon osaa, jolle annetaan lennonjohtopalvelua; b) jokaista valvotun ilmatilan ulkopuolella suoritettavaa IFR-lentoa, yöllä suoritettavaa VFRmatkalentoa tai lentotiedotusvyöhykkeellä suoritettavaa lentoa; c) jokaista määrätyillä alueilla tai reiteillä suoritettavaa lentoa tai lennon osaa Ilmailulaitoksen niin vaatiessa lentotiedotuspalvelun, hälytyspalvelun sekä etsintä- ja pelastuspalvelun helpottamiseksi; d) jokaista määrätyillä alueilla tai reiteillä suoritettavaa lentoa tai lennon osaa Ilmailulaitoksen niin vaatiessa asianomaisten sotilastoimielinten tai naapurivaltioiden ATS-elinten kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi ja mahdollisten tunnistustoimenpiteiden välttämiseksi; ja e) jokaista lentoa valtakunnanrajan yli. Huom. Käsitteellä "lentosuunnitelma" tarkoitetaan joko kaikkia lentosuunnitelman kuvauksen (ks. kohta 3.3.2) mukaisia ja koko lentoreitin kattavia tietoja tai pelkästään niitä tietoja, jotka ovat tarpeen selvityksen saamiseksi lennon osaa, kuten lentoväylän poikki lentämistä tai valvotulla lentopaikalla tapahtuvaa lentoonlähtöä tai laskua, varten. 3.3.1.3 Lentosuunnitelma on esitettävä ennen lähtöä tai lennon aikana asianomaiselle ATS-elimelle, ellei ole esitetty toistuvaislentosuunnitelmaa. 3.3.1.4 Ellei Ilmailulaitos ole toisin määrännyt, sellaista lentoa varten, jolle annetaan lennonjohtopalvelua tai ilmaliikenteen neuvontapalvelua, on esitettävä lentosuunnitelma vähintään 60 minuuttia ennen lähtöä tai, jos lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, niin hyvissä ajoin, että asianomainen ATS-elin saa sen vähintään 10 minuuttia ennen ilma-aluksen laskettua saapumista a) kohtaan, jossa se aikoo tulla lennonjohtoalueelle tai neuvontailmatilaan tai b) kohtaan, jossa se aikoo lentää lentoväylän tai neuvontareitin poikki. 3.3.2 Lentosuunnitelman sisältö Lentosuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot: - Ilma-aluksen tunnus - Lentosäännöt ja lennon laatu - Ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi (tyypit) sekä pyörrevanaluokka - Laitteet - Lähtölentopaikka (ks. huom.1) - Arvioitu liikkeellelähtöaika (ks. huom.2) - Matkalentonopeus(nopeudet) - Matkalentokorkeus(korkeudet) - Noudatettava reitti, ei kuitenkaan vakiolähtö- ja tuloreittejä - Määrälentopaikka ja laskettu kokonaislentoaika - Varalentopaikka(paikat) IFR-lennoista - Polttoainemäärän mukainen toiminta-aika - Ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärä - Hätä- ja henkiinjäämisvarusteet - Ilma-aluksen päällikön nimi - Muut tiedot siten kuin Ilmailulaitos määrää. Huom.1 Kun lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, tässä kohdassa tarkoitettuna tietona ilmoitetaan, mistä on tarvittaessa saatavissa lisätietoja lennosta. Huom.2 Kun lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, tässä kohdassa tarkoitettuna tietona ilmoitetaan saapumisaika sen reitin ensimmäiseen kohtaan, jota lentosuunnitelma koskee. Huom.3 Käsitteellä "lentopaikka" tarkoitetaan lentosuunnitelmassa lentopaikkojen ohella myös muita paikkoja, joita tietyn tyyppiset ilma-alukset, esimerkiksi helikopterit tai ilmapallot, voivat käyttää. 3.3.3 Lentosuunnitelman täyttäminen 3.3.3.1 Riippumatta siitä, mitä tarkoitusta varten lentosuunnitelma esitetään, siinä on oltava soveltuvin osin tiedot kohtaan "Varalentopaikka(paikat)" saakka, tämä mukaan luettuna, koko reitistä tai reitin siitä osasta, jota varten lentosuunnitelma esitetään. 3.3.3.2 Lentosuunnitelmassa on lisäksi oltava soveltuvin osin tiedot kaikista muista kohdista silloin, kun Ilmailulaitos on niin määrännyt tai kun lentosuunnitelman esittäjä muutoin pitää sitä tarpeellisena. 3.3.3.3 Lentosuunnitelmaan, joka esitetään Suomen valtakunnan rajan yli tapahtuvaa lentoa varten, on sisällyttävä tiedot koko lennosta aiottuun laskupaikkaan asti.

OPS M1-1, 28.10.2005 15/44 3.3.4 Lentosuunnitelman muutokset Kaikki kohdassa 3.6.2.2 tarkoitetut muutokset IFRlentoa tai lennonjohtoselvitystä edellyttävää VFRlentoa varten esitettyyn lentosuunnitelmaan on ilmoitettava mahdollisimman pian asianomaiselle ATS-elimelle. Muista VFR-lennoista on ilmoitettava lentosuunnitelman merkittävät muutokset mahdollisimman pian asianomaiselle ATS-elimelle. Huom.1 Jos ennen lentoa annetut tiedot polttoainemäärän mukaisesta toiminta-ajasta tai ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärästä eivät pidä lähtöhetkellä paikkaansa, nämä poikkeamat on katsottava lentosuunnitelman merkittäviksi muutoksiksi ja siten ilmoitettava. Huom.2 Toistuvaislentosuunnitelmien muutosten esittämismenettely on esitetty ICAO:n julkaisussa PANS-ATM (Doc 4444). 3.3.5 Lentosuunnitelman päättäminen 3.3.5.1 Ellei Ilmailulaitos ole toisin määrännyt, jokaisesta lennosta, josta on esitetty lentosuunnitelma koko lentoa varten tai jäljellä olevaa määrälentopaikalle päättyvää lennon osaa varten, on tehtävä saapumisilmoitus mahdollisimman pian laskun jälkeen saapumislentopaikan asianomaiselle ATS-elimelle. Huom. Saapumisilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa laskun jälkeen, kun lentopaikalla annetaan ATS-palvelua ja radiopuhelinliikenteestä tai annetuista valomerkeistä ilmenee, että lasku on havaittu. 3.3.5.2 Lentosuunnitelma, joka on esitetty vain muuta kuin jäljellä olevaa määrälentopaikalle päättyvää lennon osaa varten, on päätettävä tekemällä ilmoitus asianomaiselle ATS-elimelle. 3.3.5.3 Kun saapumislentopaikalla ei ole ATS-elintä, saapumisilmoitus on, jos se vaaditaan (ks. kohta 3.3.5.1), tehtävä mahdollisimman pian laskun jälkeen ja nopeimmalla käytettävissä olevalla tavalla lähimmälle soveliaalle ATS-elimelle. ATS-elin, jolle saapumisilmoitus annetaan, on ilmoitettava lentosuunnitelmassa. Jos saapumisilmoituksen ei voida odottaa tulevan asianomaiselle ATS-elimelle 30 minuutin kuluessa lasketusta saapumisajasta, lentosuunnitelmassa on ilmoitettava ajan-kohta, jolloin saapumisilmoitus on viimeistään odotettavissa. 3.3.5.4 Kun saapumislentopaikan viestitysmahdollisuuksien tiedetään olevan riittämättömät eikä saapumisilmoitusta voida toimittaa laskun jälkeen muullakaan tavoin, ilma-aluksen on, mikäli mahdollista, lähetettävä välittömästi ennen laskua saapumisilmoitusta vastaava sanoma asianomaiselle ATS-elimelle joko suoraan tai toisen ATS-elimen välityksellä, jos saapumisilmoitus vaaditaan (ks. kohta 3.3.5.1). 3.3.5.5 Ilma-alusten tekemiin saapumisilmoituksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot: a) ilma-aluksen tunnus; b) lähtölentopaikka; c) määrälentopaikka (vain, mikäli se ei ole sama kuin saapumislentopaikka); d) saapumislentopaikka; e) saapumisaika. Huom. Aina kun saapumisilmoitus vaaditaan, näiden määräysten noudattamatta jättäminen voi häiritä vakavasti ilmaliikennepalvelua sekä aiheuttaa huomattavia kuluja tarpeettoman etsintä- ja pelastustoiminnan vuoksi. 3.4 Merkit 3.4.1 Havaitessaan tai vastaanottaessaan minkä tahansa luvussa 6 esitetyn merkin ilma-aluksen on toimittava siten kuin luvussa 6 sanottu merkin selitys edellyttää. 3.4.2 Luvun 6 merkeillä on niitä käytettäessä luvussa 6 sanottu merkitys. Niitä saa käyttää vain tähän tarkoitukseen eikä muita merkkejä, joita voitaisiin erehtyä pitämään tällaisina merkkeinä, saa käyttää. 3.4.3 Merkinantajan on antaessaan ilma-alukselle opastusmerkkejä käytettävä luvun 6 kohdan 6.5 mukaisia merkkejä ja annettava ne selvästi ja täsmällisellä tavalla. 3.4.4 Opastusmerkkejä saa ilma-alukselle antaa vain henkilö, joka on saanut asiamukaisen koulutuksen ja täyttää vaatimukset ja jonka asianomainen viranomainen on hyväksynyt merkinantajan tehtäviin. Huom. Katso myös 10 luku, siirtymäsäännökset. 3.4.5 Merkinantajan on käytettävä selvästi erottuvaa fluoresoivaa tunnusliiviä, jotta ohjaamomiehistö voi tunnistaa hänet opastusmerkkejä antavaksi henkilöksi. 3.4.6 Kaikkien maassa toimivien henkilöiden, jotka antavat merkkejä päivällä, on käytettävä päivänvalossa fluoresoivia sauvoja, pöytätennismailoja tai käsineitä. Yöllä ja huonon näkyvyyden vallitessa on käytettävä valaistuja sauvoja. 3.5 Aika 3.5.1 Ajan ilmaisemiseen on käytettävä koordinoitua maailmanaikaa (Co-ordinated universal time, UTC) ja se on ilmoitettava keskiyöllä alkavan 24- tuntisen vuorokauden tunteina ja minuutteina sekä tarvittaessa sekunteina. 3.5.2 Aika on tarkistettava ennen johdetun lennon aloittamista ja tarvittaessa lennon aikana. Huom. Tarkistettu aika saadaan tavallisesti ATSelimeltä, ellei lentotoiminnan harjoittaja tai Ilmailulaitos ole järjestänyt asiaa toisin.

16/44 OPS M1-1, 28.10.2005 3.5.3 Jos aikatietoa käytetään tiedonsiirtoyhteyteen perustuvaan viestintään, UTC-aika on ilmoitettava yhden sekunnin tarkkuudella. 3.6 Lennonjohtopalvelu 3.6.1 Lennonjohtoselvitykset 3.6.1.1 Lennonjohtoselvitys on saatava ennen johdetun lennon tai lennon johdetun osan aloittamista. Selvitystä on pyydettävä esitettyyn lentosuunnitelmaan perustuen. Huom.1 Lentosuunnitelma voi myös kattaa vain osan lennosta sen mukaan kuin on tarpeen lennon, sen osuuden tai ilma-aluksen muun sellaisen liikkumisen kuvaamiseksi, joka on lennonjohtoselvityksen alainen. Selvitys saattaa myös kattaa vain osan voimassa olevasta lentosuunnitelmasta, kuten ilmoitettuun selvitysrajaan päättyvän osuuden lennosta tai erikseen sanotun liikkumisen, esimerkiksi lentoonlähdön, laskun tai rullauksen. Huom.2 Mikäli lennonjohtoselvitys ei tyydytä ilmaaluksen päällikköä, hän voi pyytää selvityksen muutosta ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan. 3.6.1.2 Mikäli ilma-alus on pyytänyt selvitystä, johon sisältyy etuoikeus, sen on annettava selitys etuoikeuden tarpeellisuudesta, jos asianomainen lennonjohtoelin sitä pyytää. 3.6.1.3 Mahdollinen uudelleen selvittäminen lennon aikana. Mikäli ennen lähtöä on odotettavissa, että lennon aikana voidaan päättää lentämisestä toiselle määrälentopaikalle riippuen polttoainemäärän mukaisesta toiminta-ajasta ja mahdollisuudesta saada uusi selvitys lennon aikana, asianomaisille lennonjohtoelimille on ilmoitettava tästä lisäämällä lentosuunnitelmaan tiedot toisesta reitistä alkaen siitä paikasta, josta lähtien se poikkeaa alkuperäisestä reitistä, ja uudesta määrälentopaikasta. Huom. Tämän määräyksen tarkoituksena on helpottaa uudelleen selvittämistä toiselle tavallisesti lentosuunnitelmassa esitettyä kauempana olevalle määrälentopaikalle. 3.6.1.4 Valvotulla lentopaikalla toimiva ilma-alus ei saa liikkua liikennealueella ilman lähilennonjohdon selvitystä ja sen on noudatettava kaikkia tämän elimen antamia ohjeita. 3.6.2 Lentosuunnitelman noudattaminen 3.6.2.1 Ellei kohdista 3.6.2.2 ja 3.6.2.4 muuta johdu, ilma-aluksen on noudatettava johdettua lentoa tai lennon johdettua osaa varten esitettyä voimassa olevaa lentosuunnitelmaa paitsi, jos siihen on pyydetty muutos ja saatu selvitys asianomaiselta lennonjohtoelimeltä tai syntyy välittömiä toimenpiteitä vaativa vaaratilanne. Vaaratilanteesta, tehdyistä toimenpiteistä ja siitä, että niihin on ryhdytty vaaratilanteen vuoksi, on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle niin pian kuin mahdollista. 3.6.2.1.1 Ellei asianomainen lennonjohtoelin muuta hyväksy tai määrää, johdetuilla lennoilla on siinä määrin kuin mahdollista a) lennettäessä perustetulla ATS-reitillä noudatettava tämän reitin määritettyä keskilinjaa tai b) lennettäessä millä tahansa muulla reitillä noudatettava sen määritykseen käytettävien suunnistuslaitteiden tai pisteiden välistä suoraa reittiä. 3.6.2.1.2 VHF-monisuuntamajakoiden (VOR) avulla määritettyä reittiosuutta lentävän ilma-aluksen on vaihdettava ensisijaiseksi suuntalähteekseen ilmaaluksen takana olevan laitteen tilalle edessä oleva laite vaihtokohdassa tai niin lähellä sitä kuin se käytännössä on mahdollista, mikäli vaihtokohta on määrätty. Kohdan 3.6.2.1.1 vaatimuksia on kuitenkin pidettävä määräävinä. 3.6.2.1.3 Poikkeaminen kohdan 3.6.2.1.1 vaatimuksista on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle. 3.6.2.2 Tahattomat muutokset. Mikäli johdetulla lennolla poiketaan voimassa olevasta lentosuunnitelmasta tahattomasti, on meneteltävä seuraavasti: a) Poikkeaminen reitiltä: Jos ilma-alus on poikennut reitiltä, ohjaussuuntaa on viipymättä muutettava niin, että ilma-alus pääsee takaisin reitille niin pian kuin mahdollista. b) Todellisen ilmanopeuden muutos: Jos keskimääräinen todellinen ilmanopeus poikkeaa tai sen odotetaan poikkeavan matkalentokorkeudella ilmoittautumispaikkojen välillä ±5% tai enemmän lentosuunnitelmassa ilmoitetusta todellisesta ilmanopeudesta, asiasta on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle. c) Lasketun ajan muutos: Jos sen ajan, jolloin ilma-aluksen lasketaan saapuvan seuraavalle käytettävissä olevalle ilmoittautumispaikalle, lentotiedotusalueen rajalle tai määrälentopaikalle (riippuen siitä, mille näistä se saapuu ensimmäiseksi), havaitaan poikkeavan ilmaliikennepalvelulle ilmoitetusta vastaavasta ajasta enemmän kuin 3 minuuttia, tarkistettu aika on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista asianomaiselle ATS-elimelle. 3.6.2.2.1 Kun on olemassa ADS-järjestely, ilmaliikennepalveluelimelle on lisäksi ilmoitettava automaattisesti tiedonsiirtoyhteyden avulla muutoksista, jotka ylittävät tapahtumaperusteisten ADS-toimintaehtojen mukaiset raja-arvot. 3.6.2.3 Tarkoitukselliset muutokset. Pyydettäessä muutosta lentosuunnitelmaan on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) Matkalentokorkeuden muutos: Ilma-aluksen tunnus, pyydetty uusi matkalentokorkeus ja matka-lentonopeus tällä lentokorkeudella sekä

OPS M1-1, 28.10.2005 17/44 tarvittaessa tarkistetut ajat, jolloin ilma-aluksen lasketaan saapuvan seuraaville lentotiedotusalueiden rajoille. b) Reitin muutos: 1) Määräpaikka muuttumaton: Ilma-aluksen tunnus, lentosäännöt, uuden reitin määritys ja asiaankuuluvat lentosuunnitelman tiedot siitä paikasta lähtien, josta reittiä on tarkoitus muuttaa, tarkistetut lasketut ajat sekä muut asiaankuuluvat tiedot. 2) Määräpaikka muuttunut: Ilma-aluksen tunnus, lentosäännöt, muuttuneen reitin kuvaus muuttuneelle määräpaikalle asti ja asiaankuuluvat lentosuunnitelman tiedot siitä paikasta lähtien, josta reittiä pyydetään muutettavaksi, tarkistetut lasketut ajat, varalentopaikka(paikat) sekä muut asiaankuuluvat tiedot. 3.6.2.4 Sään muuttuminen näkösääolosuhteita huonommaksi. Kun ilmenee, että lentoa ei voida jatkaa voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisesti alittamatta VMC-minimejä, lennonjohtoselvitystä edellyttävällä VFR-lennolla on a) pyydettävä selvitykseen sellaista muutosta, että ilma-alus voi selvityksen mukaisesti jatkaa lentoa näkösääolosuhteissa määräpaikkaan tai varalentopaikalle tai poistua ilmatilasta, jossa vaaditaan lennonjohtoselvitys; tai b) ellei kohdassa a) tarkoitettua selvitystä voida saada, jatkettava lentoa näkösääolosuhteissa, ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisestä ilmatilasta poistumiseksi tai lähimmälle sopivalle lentopaikalle laskemiseksi ja ilmoitettava tehdyistä toimenpiteistä lennonjohtoelimelle; tai c) lennettäessä lähialueella pyydettävä selvitystä erityis-vfr-lentoa varten; tai d) pyydettävä selvitystä mittarilentosääntöjen mukaista lentoa varten. 3.6.3 Paikkailmoitukset 3.6.3.1 Johdetulla lennolla on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle niin pian kuin mahdollista kunkin määrätyn pakollisen ilmoittautumispaikan ylitysaika ja lentokorkeus yhdessä muiden vaadittujen tietojen kanssa, ellei Ilmailulaitos tai sen määräämien ehtojen mukaisesti toimiva asianomainen ATS-elin ole myöntänyt poikkeusta tästä vaatimuksesta. Paikkailmoitus on annettava samalla tavoin muidenkin ilmoittautumispaikkojen ylityksen yhteydessä, kun asianomainen ATS-elin sitä pyytää. Ellei ilmoittautumispaikkoja ole määrätty, paikkailmoitukset on annettava Ilmailulaitoksen tai asianomaisen ATS-elimen määräämin väliajoin. 3.6.3.1.1 Kun johdetulla lennolla annetaan paikkatieto asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen, paikkailmoituksiin on käytettävä puheyhteyttä vain pyynnöstä. 3.6.4 Lennonjohtopalvelun päättyminen Kun johdettu lento lakkaa olemasta lennonjohtopalvelun alainen, asiasta on heti ilmoitettava asianomaiselle lennonjohtoelimelle paitsi silloin, kun ilma-alus on laskenut valvotulle lentopaikalle. 3.6.5 Yhteydenpito 3.6.5.1 Johdettua lentoa suorittavan ilma-aluksen on kuunneltava jatkuvasti asianmukaisella yhteydenpito-kanavalla tapahtuvaa ilma-alusten ja maa-aseman välistä puheviestintää ja tarvittaessa aikaansaatava kaksipuolinen yhteys asianomaiseen lennonjohtoelimeen. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa asianomaisen lennonjohtoelimen luvalla, kun kyseessä on a) valvotun lentopaikan lähiliikenteessä oleva ilma-alus; tai b) päivällä lähialueelle laskuaikeissa saapuva tai lentoonlähdön jälkeen lähialueelta suoraan poistuva ilma-alus; tai c) sotilastoimielimen johtama ilmavoimien tai rajavartiolaitoksen suorittama lento. Huom. Ilma-alukselle asetettu vaatimus kuunnella ilma-aluksen ja maa-aseman välistä puhe-viestintää on voimassa silloinkin, kun lennonjohtajan ja ohjaajan tiedonsiirtoyhteydet (CPDLC) ovat olemassa. 3.6.5.2 Yhteyden katkeaminen. Jos yhteyden katkeaminen estää kohdan 3.6.5.1 määräysten noudattamisen, ilma-aluksen on toimittava Ilmailulaitoksen julkaisemien yleissopimuksen liitteen 10 (Annex 10) osassa II yhteyden katkeamisen varalta määrättyjen menetelmien sekä alla sanottujen määräysten soveltuvien kohtien mukaisesti. Ilma-aluksen on yritettävä aikaansaada yhteys asianomaiseen lennonjohtoelimeen kaikilla muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Valvotun lentopaikan lähiliikenteessä olevan ilma-aluksen on lisäksi seurattava näkömerkeillä mahdollisesti annettavia ohjeita. 3.6.5.2.1 Näkösääolosuhteissa lentävän ilma-aluksen on a) jatkettava lentoa näkösääolosuhteissa, laskettava lähimmälle sopivalle lentopaikalle ja ilmoitettava saapumisestaan nopeimmalla mahdollisella tavalla asianomaiselle lennonjohto- tai AFIS-elimelle b) milloin tarkoituksenmukaista, suoritettava IFRlento loppuun kohdan 3.6.5.2.2 mukaisesti. 3.6.5.2.2 Jos ilma-alus lentää mittarisääolosuhteissa tai kun ohjaaja pitää epätarkoituksenmukaisena suo-

18/44 OPS M1-1, 28.10.2005 rittaa IFR-lentoa loppuun kohdan 3.6.5.2.1 a) mukaisesti, ilma-aluksen on a) ilmatilassa, jossa ei käytetä tutkaa lennonjohtopalveluun, säilytettävä viimeksi määrätty nopeutensa ja lentokorkeutensa tai tämän lentokorkeuden sijasta noudatettava minimilentokorkeutta, jos se on ylempi, 20 minuutin ajan sen jälkeen, kun ilma-alus on ylittänyt pakollisen ilmoittautumispaikan kykenemättä ilmoittamaan paikkaansa, ja edellä mainitun ajan kuluttua noudatettava esitetyn lentosuunnitelman mukaista lentokorkeutta ja nopeutta; b) ilmatilassa, jossa käytetään tutkaa lennonjohtopalveluun, säilytettävä viimeksi määrätty nopeutensa ja lentokorkeutensa tai tämän lentokorkeuden sijasta noudatettava minimilentokorkeutta, jos se on ylempi, 7 minuutin ajan sen jälkeen, kun 1) ilma-alus on saavuttanut viimeksi määrätyn lentokorkeuden tai minimilentokorkeuden tai 2) toisiotutkavastaimeen on asetettu koodi 7600 tai 3) ilma-alus on ylittänyt pakollisen ilmoittautumispaikan kykenemättä ilmoittamaan paikkaansa, myöhäisin näistä ajankohdista on määräävä, ja sen jälkeen noudatettava esitetyn lentosuunnitelman mukaista lentokorkeutta ja nopeutta; c) ollessaan tutkaohjauksessa tai, kun lennonjohto on antanut ohjeen lentää aluesuunnistuslaitteita (RNAV) käyttäen voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisen reitin rinnakkaissuuntaa määräämättä rajoitusta, palattava takaisin voimassa olevan lentosuunnitelman mukaiselle reitille viimeistään seuraavassa merkitsevässä pisteessä ottaen huomioon voimassa olevan minimilentokorkeuden; d) jatkettava lentoa voimassa olevan lentosuunnitelman mukaista reittiä noudattaen määrälentopaikkaa varten tarkoitetun soveliaan suunnistuslaitteen yläpuolelle ja, mikäli alla olevan kohdan e) mukainen menettely niin vaatii, odotettava tämän laitteen yläpuolella ennen laskeutumisen aloittamista; e) aloitettava laskeutuminen kohdassa d) tarkoitetulta suunnistuslaitteelta viimeksi saatuna ja kuitattuna laskettuna lähestymisaikana tai siitä mahdollisimman vähän poikkeavana aikana tai, jollei laskettua lähestymisaikaa ole saatu ja kuitattu, voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisena laskettuna saapumisaikana tai siitä mahdollisimman vähän poikkeavana aikana; f) suoritettava loppuun normaali mittarilähestymismenetelmä, jota on määrätty noudatettavan kyseistä suunnistuslaitetta käytettäessä; g) laskettava, mikäli mahdollista, 30 minuutin kuluessa kohdassa e) tarkoitetusta lasketusta saapumisajasta tai viimeksi saadusta ja kuitatusta lasketusta lähestymisajasta, myöhempänä näistä ajankohdista. Huom. 1 Lennonjohtopalvelun antaminen muille kyseisessä ilmatilassa suoritettaville lennoille perustuu siihen oletukseen, että ilma-alus, jonka yhteys on katkennut, noudattaa kohdan 3.6.5.2.2 sääntöjä. Huom. 2 Katso myös kohta 5.1.2. Huom. 3 Toisiotutkavastaimella (SSR-transponderilla) varustetun ilma-aluksen on radioyhteyden katkeamisen todettuaan valittava moodi A ja koodi 7600. Mikäli toisiotutkavastain on varustettu moodilla C, sitä on käytettävä jatkuvasti, ellei lennonjohtoelin toisin määrää. 3.7 Laiton puuttuminen ilma-aluksen kulkuun Ilma-aluksen, jonka kulkuun on puututtu laittomasti, on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle ATS-elimelle tapauksesta ja siihen liittyvistä mistä tahansa merkittävistä seikoista sekä kaikista olosuhteiden pakosta johtuvista poikkeamista voimassa olevaan lentosuunnitelmaan nähden, jotta ATS-elin voisi antaa ilma-alukselle etuoikeuden ja saada muille ilmaaluksille aiheutuvat häiriöt mahdollisimman vähäisiksi. Huom. Toisiotutkavastaimella (SSR-transponderilla) varustettu ilma-alus voi ilmoittaa laittomasta puuttumisesta ilma-aluksen kulkuun valitsemalla moodi A ja koodi 7500. Mikäli toisiotutka-vastain on varustettu moodilla C, sitä on käytettävä jatkuvasti, ellei lennonjohtoelin toisin määrää. 3.8 Puuttuminen siviili-ilma-aluksen lentoon tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten 3.8.1 Siviili-ilma-aluksen lentoon puututtaessa on toimittava Ilmailulaitoksen asiaankuuluvien määräysten ja hallinnollisten ohjeiden mukaan. 3.8.2 Siviili-ilma-aluksen, jonka lentoon on puututtu, päällikön on noudatettava luvun 7 kohtien 7.2 ja 7.3 määräyksiä tulkitsemalla luvun 7 kohdassa 7.4 määriteltyjä näkömerkkejä ja toimimalla niiden mukaisesti. Huom. Ks. myös kohtia 2.1.1 ja 3.4.

OPS M1-1, 28.10.2005 19/44 3.9 Ilmatilaluokat 3.9.1 ATS-ilmatilojen luokittelu Valvottu ilmatila Luokka A IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan keskenään. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Ei sallittu. Luokka B IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR- ja VFR-lentoihin. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR- ja VFR-lentoihin. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. Luokka C IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR- ja VFR-lentoihin. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin. Liikenneilmoitukset annetaan VFR-lennoista. (Liikenteen väistöneuvoja annetaan pyynnöstä, ks. huom.1.) Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. Luokka D IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin. Liikenneilmoitukset annetaan VFR-lennoista. (Liikenteen väistöneuvoja annetaan pyynnöstä, ks. huom.1.) Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Liikenneilmoitukset annetaan IFR- ja VFRlennoista. (Liikenteen väistöneuvoja annetaan pyynnöstä, ks. huom.1.) Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. Luokka E IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin. Liikenneilmoitukset annetaan VFR-lennoista siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Liikenneilmoitukset annetaan IFR- ja VFRlennoista siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Ei radioyhteysvaatimuksia. Valvomaton ilmatila Luokka F IFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Ilmaliikenteen neuvontapalvelua annetaan niille ilma-aluksille, jotka ovat päättäneet sitä käyttää. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Ei radioyhteysvaatimuksia.

20/44 OPS M1-1, 28.10.2005 Luokka G+ IFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentopaikan lentotiedotuspalvelua annetaan. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentopaikan lentotiedotuspalvelua annetaan. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan. Luokka G IFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATSelimeen vaaditaan (ks. huom.2). VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Ei radioyhteysvaatimuksia. Huom.1 Liikenteen väistöneuvoja annetaan Ilmailulaitoksen erikseen määräämillä alueilla. Huom.2 Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys vaaditaan Ilmailulaitoksen erikseen määräämän korkeuden yläpuolella. 3.9.2 ATS-ilmatilojen yhtyminen Kahden tai useamman ATS-ilmatilan peittäessä toisiaan rajoittavampi on määräävä. Kahden ilmatilaluokan välisellä rajalla vähemmän rajoittava on määräävä. Tässä yhteydessä noudatetaan seuraavaa järjestystä: A, B, C, D, E, F, G+ ja G, luokan A ollessa rajoittavin ja luokan G vähiten rajoittava. 3.9.3 Nopeuksien rajoittaminen Ilma-alukset eivät saa ylittää mittarinopeutta 460 km/t (250 solmua) lentopinnan 3050 m (FL 100) alapuolella: a) IFR-lennoilla ilmatilaluokissa D, E, F, G+ ja G; b) VFR-lennoilla ilmatilaluokissa C, D, E, F, G+ ja G. Ilma-alukset eivät saa ylittää VFR-lennolla mittarinopeutta 260 km/t (140 solmua) ilmatilaluokissa F, G+ ja G lentonäkyvyyden ollessa vähemmän kuin 5 km lentokorkeudella, joka on enintään 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maan tai veden pinnasta riippuen siitä, kumpi on ylempänä. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä nopeuksien rajoittamisesta. 3.10 VMC-minimit (ks. kohta 4.1) Lentokorkeus Ilmatilaluokka Lentonäkyvyys Etäisyys pilvestä Lentopinnalla 3050m (FL100) ja sen yläpuolella Lentopinnan 3050 m (FL100) alapuolella, kun lentokorkeus on suurempi kuin ylempi seuraavista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta. Lentokorkeuden ollessa enintään ylempi seuraavista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta. A** B C D E F G+ G A** B C D E F G+ G 8 km Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) 5 km Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) A** B C D E 5 km Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) F G+ G 5 km 1.5 km (IAS maks. 140 solmua)* Selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä. * Helikopterilennot ovat sallittuja lentonäkyvyyden ollessa alle 1500 m päivällä ja vähintään 3000 m yöllä. Tällöin on lennot suoritettava sellaisella nopeudella, että ohjaajalla on tarpeeksi aikaa havaita muu liikenne tai esteet pystyäkseen väistämään ne. ** Vaikka VMC-minimit on määrätty myös ilmatilaluokkaa A varten, VFR-lento ei ole sallittu ilmatilaluokassa A.