Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Samankaltaiset tiedostot
Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen tevanake-kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Japanin välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Australian välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Portugalin välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Espanjan välinen kauppa

Suomen ja Intian välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Suomen ja Japanin välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa

Suomen ja Tanskan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen venevienti ja -tuonti

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Suomen ja Italian välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2004

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Suomen ja Brasilian välinen kauppa

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2005

Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Transkriptio:

SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Mrd mk Tuonti Vienti 1995 1996 1997 1998 1999 2000 25 Osuus % 20 15 10 5 Tuonti Vienti 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Helsinki 13.3.2001 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

TIETOLIIKENNEVÄLINEET VAUHDITTIVAT HUIPPUTEKNOLOGIAN ULKOMAANKAUPPAA Huipputeknologian tuotteiden vienti kohosi viime vuonna 43 % edellisvuotista suuremmaksi ja oli arvoltaan runsaat 68 mrd mk. Tavararyhmän vienti on viime vuosina kasvanut selvästi voimakkaammin kuin Suomen koko vienti. Viime vuonna korkean teknologian osuus koko viennistä kohosi jo yli 23 %:iin eli miltei kaksinkertaiseksi 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Huipputeknologian tuonnin arvo oli viime vuonna 41 mrd mk eli 29 % edellisvuotista suurempi. Tuonnista huipputeknologian osuus on kasvanut prosenttiyksikön verran vuosittain ja oli viime vuonna 19 %. Tietoliikennevälineet olivat keskeisiä tavaroita huipputeknologian ulkomaankaupassa. Niiden vienti kohosi 36 mrd mk:sta 57 mrd mk:aan (+ 60 %). Puhelinlaitteiden viennin arvo oli 53 mrd mk, josta matkapuhelinten osuus oli 29 mrd mk. Matkapuhelimia vietiin Suomesta viime vuonna yli 25 milj. kpl, ja suurimpia vientimaita olivat Saksa (3,4 milj.kpl), Iso-Britannia (2,5), Turkki (1,7) ja Ruotsi (1,6). Tieteellisten instrumenttien viennin arvo kohosi 5 mrd mk:aan (+ 17 %). Tieto- ja toimistokoneiden vienti puolestaan jäi puoleen edellisvuotisesta ja oli arvoltaan 2,5 mrd mk. Tietoliikennevälineiden tuonti kasvoi 63 % ja oli arvoltaan 21 mrd mk, josta elektroniikan komponenttien osuus oli 11 mrd mk ja puhelinlaitteiden 7,6 mrd mk. Tieto- ja toimistokoneiden tuonti väheni kymmeneksen ja oli arvoltaan 8,1 mrd mk. Sähkökoneiden tuonnin arvo oli 3,9 mrd mk (+ 34 %) ja tieteellisten instrumenttien 3,2 mrd mk (+ 13 %). Tärkeimmät huipputeknologian vientimaista olivat viime vuonna Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Ruotsi, joiden yhteenlaskettu osuus tavararyhmän koko viennistä oli runsas kolmannes. Vienti Isoon-Britanniaan kasvoi 83 %, Saksaan 59 % ja Ranskaan 51 %. Tuonnista Yhdysvaltain, Saksan, Japanin, Ison-Britannian ja Viron osuus oli yhteensä 58 %. Tuonti Virosta kasvoi 628 milj.mk:sta 2,3 mrd mk:aan. Kaakkois-Aasian maiden osuus huipputeknologian tuonnista oli 17 % (Kiina, Etelä-Korea, Malesia, Taiwan, Hongkong, Singapore, Filippiinit ja Thaimaa). Huipputeknologian tuotteiden määritelmänä on tässä katsauksessa käytetty OECD:n vuonna 1995 julkaisemaa määritelmää (kts. liite 1). Tavaroiden luokittelu perustuu SITC-luokitukseen (Standard International Trade Classification, Rev. 3). Huipputeknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta. TULLIHALLITUS Tilastot

HUIPPUTEKNOLOGIAN TUONTI JA VIENTI TUOTERYHMITTÄIN V. 2000 Tuoteryhmien osuudet Suomen koko tuonnista ja viennistä sekä muutos edellisestä vuodesta Tuoteryhmä TUONTI Milj.mk Osuus % Muutos % VIENTI Milj.mk Osuus % Muutos % Avaruus ja ilmailu 2 107 1,0 28 564 0,2 352 Tieto- ja toimistokoneet 8 110 3,7-9 2 468 0,8-48 Tietoliikennevälineet 20 949 9,6 63 57 319 19,5 60 Lääkkeet 761 0,3-7 182 0,1 18 Tieteelliset instrumentit 3 188 1,5 13 5 003 1,7 17 Sähkökoneet 3 937 1,8 34 1 314 0,4 10 Kemialliset aineet 887 0,4 13 351 0,1 27 Ei-sähköiset koneet 971 0,4 3 896 0,3 22 Aseet 302 0,1 91 239 0,1-34 YHTEENSÄ 41 212 18,9 29 68 336 23,3 43 KOKO TUONTI / VIENTI 218 153 24 293 643 26 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUONTI JA VIENTI MAITTAIN V. 2000 5 tärkeintä maata TUONTI Milj.mk Osuus % Muutos % Yhdysvallat 7 646 18,6 39 Saksa 5 600 13,6 24 Japani 4 986 12,1 4 Iso-Britannia 3 466 8,4 18 Viro 2 342 5,7 273 Muut maat 17 173 41,7 28 Kaikki maat yhteensä 41 212 100 29 VIENTI Milj.mk Osuus % Muutos % Iso-Britannia 7 411 10,9 83 Saksa 6 401 9,4 59 Ranska 4 040 5,9 51 Italia 3 400 5,0 32 Ruotsi 3 198 4,7 9 Muut maat 43 886 64,2 41 Kaikki maat yhteensä 68 336 100 43 TULLIHALLITUS Tilastot

TULLIHALLITUS LIITE 1 Tilastot Huipputeknologian tuotteiden ryhmät ja SITC-luokat (SITC Rev. 3) OECD:n määritelmä 1995 1. Avaruus ja ilmailu 7921+7922+7923+7924+7925+79291+79293+(714-71489-71499)+87411 2. Tieto- ja toimistokoneet 75113+75131+75132+75134+(752-7529)+75997 3. Tietoliikennevälineet 76381+76383+(764-76493-76499)+7722+77261+77318+77625+77627+7763 +7764+7768+89879 4. Lääkkeet 5413+5415+5416+5421+5422 5. Tieteelliset instrumentit 774+8711+8713+8714+8719+87211+(874-87411-8742)+88111+88121+88411+88419 +89961+89963+89966+89967 6. Sähkökoneet 77862+77863+77864+77865+7787+77884 7. Kemialliset aineet 52222+52223+52229+52269+525+531+57433+591 8. Ei-sähköiset koneet 71489+71499+71871+71877+71878+72847+7311+73131+73135+73142+73144+73151 +73153+73161+73163+73165+73312+73314+73316+7359+73733+73735 9. Aseet 891

SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 13.3.2001 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara (09) 614 3844 kari.tahtivaara@tulli.fi Matti Heiniemi (09) 614 3845 matti.heiniemi@tulli.fi Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax (09) 614 3860 Telefax (09) 614 3860 Fax + 358 9 614 3860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service (09) 614 3820 (09) 614 3820 + 358 9 614 3820

SVT Ulkomaankauppa 2001:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa milj.mk 7000 Kauppatase 1991-2000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Helsinki 10.4.2001 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

SUOMEN JA YHDYSVALTAIN VÄLINEN KAUPPA Suomen vienti Yhdysvaltoihin (miltei 22 mrd mk) oli viime vuonna lähes viidenneksen edellisvuotista suurempi, kun taas tuonnin arvo (vajaat 15,5 mrd mk) kohosi kymmeneksen vuodesta 1999. Ylijäämää kertyi enemmän kuin kertaakaan aiemmin eli n. 6,4 mrd mk. Suotuisasta kehityksestä huolimatta kauppamme Yhdysvaltain kanssa kasvoi viime vuonna selvästi kokonaiskauppaamme hitaammin, joten Yhdysvaltain osuus ulkomaankaupastamme supistui hieman; osuus koko viennistämme oli 7,4 % ja osuus koko tuonnistamme 7,1 %. Näillä lukemilla Yhdysvallat oli viime vuonna neljänneksi tärkein kauppakumppanimme sekä viennissä että tuonnissa. Vaikka vientimme onkin kasvanut nopeasti, suomalaisten vientituotteiden asema Yhdysvaltain tuontimarkkinoilla ei ole juurikaan muuttunut: Suomen osuus Yhdysvaltain kokonaistuonnista on pysytellyt 90-luvulla vajaassa 0,3 %:ssa. SUOMEN JA YHDYSVALTAIN VÄLINEN KAUPPA 1991-2000 (milj.mk) 25000 20000 15000 10000 Tuonti Vienti 5000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Taulukko 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa 1991-2000 V uosi T uonti V ienti Kauppatase milj.mk muutos % osuus % milj.mk muutos % osuus % milj.mk 1991 6032-14 6,9 5648-4 6,1-384 1992 5792-4 6,1 6365 + 13 5,9 + 573 1993 7503 + 30 7,3 10505 + 65 7,8 + 3002 1994 9137 + 22 7,6 11037 + 5 7,2 + 1900 1995 9268 + 1 7,2 11683 + 6 6,6 + 2415 1996 10380 + 12 7,3 14761 + 26 7,9 + 4381 1997 11807 + 14 7,3 14783 + 0 6,9 + 2976 1998 14148 + 20 8,2 16845 + 14 7,3 + 2697 1999 13933-2 7,9 18428 + 9 7,9 + 4495 2000 15458 + 11 7,1 21854 + 19 7,4 + 6396 Katsausta lainattaessa on lähteenä mainittava Tullihallitus.

2 Vienti Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat jo pitkään olleet tärkein tavararyhmä viennissämme Yhdysvaltoihin. Ryhmän osuus koko viennistä on vaihdellut 50 %:n molemmin puolin. Parin viime vuoden aikana ryhmän merkitys on hieman supistunut muun viennin nopeamman kasvun vuoksi. Viime vuonna koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin 11,2 mrd markan arvosta, mikä kattoi 51 % koko viennistä. Kuljetusvälinevienti on viime vuosina liikkunut viiden miljardin markan tuntumassa. Suurimman osan tästä muodostaa vuotuinen kolmen-neljän miljardin markan arvoinen alusvienti; esim. viime vuonna risteily-alusten viennin arvo oli vajaat 3,9 mrd mk. Erilaisia moottoriajoneuvoja sekä niiden osia vietiin 937 milj. markan arvosta eli 5 % edellisvuotista enemmän. Lisäksi Yhdysvaltoihin myytiin viime vuonna kolme lentokonetta, yhteisarvoltaan 248 milj. mk. Sähkökoneiden ja laitteiden viennistä (vajaat 2,9 mrd mk) huomattavan osan kattoivat puhelin- ja radiolaitteet (vajaat 1,3 mrd mk; kasvua miltei kaksi kolmannesta). Muusta sähkökoneviennistä mainittakoon miltei vuoden 99 tasolla pysynyt sähkölääkintälaitteiden vienti (588 milj. mk), viidenneksellä vähentynyt induktoreiden vienti (388 milj. mk) sekä sähkökytkentälaitteiden vienti (128 milj. mk). Paperikonetoimitukset (589 milj. mk) kaksi- ja puolikertaistuivat vuodesta 99. Nosto- ja lastauskoneiden vienti nousi 421 milj. markkaan eli viidenneksen suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Maansiirto-, kaivuu- yms. koneiden viennin arvo kohosi 274 milj. markasta 410 milj. markkaan. Moottoreiden vienti (389 milj. mk) lisääntyi neljänneksen. Viennin kehitys oli kuitenkin epätasaista: sekä polttomoottoreiden että erilaisten hydraulisten järjestelmien vienti kasvoi voimakkaasti, kun sen sijaan sähkömoottoreiden vienti jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Metsäteollisuustuotteiden osuus viennistämme Yhdysvaltoihin on perinteisesti ollut jonkin verran alhaisempi kuin ryhmän osuus kokonaisviennistämme. Viime vuosina ryhmän tuotteet ovat kattaneet viidenneksen koko viennistämme Yhdysvaltoihin. Vienti koostuu lähes kokonaan paperin ja pahvin viennistä (viime vuonna vajaat 4,1 mrd mk, josta paino- ja kirjoituspaperin osuus oli hieman alle kolme miljardia). Muista metsäteollisuustuotteista levytuotteiden viennin arvo oli 142 milj. mk ja sahatavaran 102 milj. mk. Öljytuotteiden, lähinnä bensiinin, vienti on viime vuosina ollut ripeässä kasvussa. Vuonna 1998 öljytuotteita vietiin Yhdysvaltoihin 330 milj. markan arvosta, vuotta myöhemmin 705 milj. markan arvosta, ja viime vuonna vienti kohosi jo 1,7 mrd markkaan. Tällä määrällä Yhdysvallat on Suomen toiseksi suurin öljytuotteiden ostaja. Kemian teollisuuden vienti kasvoi runsaalla neljänneksellä; viennin arvo oli hieman yli 1,2 mrd mk. Ryhmän vientiä kasvattivat monet kemialliset tuotteet. Elektroniikkateollisuudessa käytettävän seostetun piin vienti kasvoi 143 milj. markasta 215 milj. markkaan. Lähes yhtä voimakkaasti lisääntyi muovien vienti (178 milj. mk eli 42 % edellisvuotista enemmän). Orgaanisen kemian yhdisteitä vietiin 262 milj. markan arvosta (kasvua 29 %). Jonkin verran lisääntyi myös epäorgaanisen kemian vienti (284 milj. mk).

Muita merkittäviä vientitavaroita olivat viime vuonna mm. erilaiset kojeet ja mittarit (804 milj. mk eli 29 % enemmän kuin vuotta aiemmin) sekä värimetallit (720 milj. mk, josta koboltin osuus oli 280 milj. mk, nikkelin 246 milj. mk ja kuparin 171 milj. mk). Kaikkien tärkeimpien värimetallien vienti on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. 3 Kemialliset aineet ja tuotteet 5,6 % VIENTI YHDYSVALTOIHIN V. 2000 Paperi ja pahvi 18,7 % Värimetallit 3,3 % Öljytuotteet 7,8 % Sähkökoneet ja - laitteet 13,1 % Muut tavarat 9,6 % Kojeet, mittarit yms. 3,7 % Muut koneet ja laitteet 14,5 % Kuljetusvälineet 23,7 % T aulukko 2. V ienti Y hdy s v altoihin; tärkeim m ät tav arary hm ät 1999 Muutos % 2000 Muutos % SITC -tavararyhmä milj.mk osuus % 1999/ milj.mk osuus % 2000/ 1998 1999 334 Ö ljytuotteet 705 3,8 + 113 1704 7,8 + 142 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 954 5,2 + 12 1221 5,6 + 28 64 Paperi ja pahvi 3363 18,2-5 4086 18,7 + 22 6 8 V ä rim e ta llit 5 1 1 2, 8 + 2 9 7 2 0 3, 3 + 4 1 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 2739 14,9-1 2874 13,1 + 5 78,79 Kuljetusvälineet 5138 27,9 + 17 5179 23,7 + 1 71-74 Muut koneet ja laitteet 2390 13,0 + 6 3159 14,5 + 32 87 Kojeet, mittarit yms. 621 3,4 + 26 804 3,7 + 29 Muut tavarat 2007 10,8 + 10 2107 9,6 + 5 Y hteensä 18428 100,0 + 9 21854 100,0 + 19

4 Tuonti Suomen tuonti Yhdysvalloista on painottunut kone-, laite- ja kuljetusvälinetuontiin. Ryhmän osuus koko tuonnista on yli kaksi kolmannesta. Viime vuonna ryhmän tuonnin arvo oli miltei 10,4 mrd mk, mikä oli 6 % enemmän kuin vuonna 99. Sähkökoneet ja laitteet kattavat suurimman osan kone- ja laiteryhmän tuonnista. Elektroniikan komponentteja tuotiin 2,3 mrd markan arvosta eli 15 % edellisvuotista enemmän. Puhelin- ja radiolaitteiden tuonti lähes kaksinkertaistui; tuonnin arvo oli hieman alle kaksi miljardia markkaa. Atk-laitteiden ja niiden osien tuonnin arvo oli n. 1,3 mrd mk eli kymmeneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkökytkentälaitteiden tuonti (352 milj. mk) puolitoistakertaistui vuodesta 99. Kuljetusvälinetuonnin lasku jatkui ja jopa kiihtyi vuoden takaisesta. Lentokoneiden tuonnin arvo oli viime vuonna 1,6 mrd mk eli 44 % vähemmän kuin vuonna 99. Myös henkilöautojen tuonti (96 milj. mk) sekä ajoneuvojen osien ja tarvikkeiden tuonti (85 milj. mk) oli laskusuunnassa. Sen sijaan tavarankuljetusautojen, lähinnä pakettiautojen, tuonti oli selvässä kasvussa (94 milj. mk eli kolme neljännestä edellisvuotista enemmän). Muusta kone- ja laitetuonnista on syytä mainita hienoisessa laskussa ollut erilaisten moottoreiden tuonti (435 milj. mk, josta lentokoneiden moottorit kattoivat suurimman osan), nosto- ja lastauskoneet (110 milj. mk), nestepumput (87 milj. mk), kompressorit yms. (83 milj. mk) sekä maatalouskoneet ja laitteet (77 milj. mk). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Viime vuonna ryhmän tuonnin arvo oli lähes 1,2 mrd mk eli kymmeneksen edellisvuotista enemmän. Alkoholien, fenolien ym. orgaanisen kemian perusteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo oli 275 milj. mk. Muoveja tuotiin 12 % edellisvuotista enemmän eli 253 milj. markan arvosta. Lääkevalmisteiden tuonti (232 milj. mk) kasvoi neljänneksen vuoden 99 tuonnista. Erilaisten tieteellisten kojeiden ja mittareiden tuonnin osuus koko tuonnistamme Yhdysvalloista on viime vuosina selvästi kasvanut. Viime vuonna ryhmän tuonnin arvo oli 931 milj. mk. Tuonti yli puolitoistakertaistui vuodesta 99. Muusta tuonnista mainittakoon paperiteollisuuden käyttöön tuotu kaoliini (432 milj. mk), hiili- ja öljytuotteet (277 milj. mk) ja malmit (267 milj. mk, josta sinkkimalmin osuus 195 milj. mk ja kuparimalmin osuus 45 milj. mk).

5 TUONTI YHDYSVALLOISTA V. 2000 Muut koneet ja laitteet 10,2 % Kojeet ja mittarit 6,0 % Muut tavarat 12,9 % Kaoliini 2,8 % Malmit 1,7 % Kuljetusvälineet 13,1 % Polttoaineet 1,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 7,6 % Sähkökoneet ja -laitteet 43,9 % T a u lu k k o 3. T u o n ti Y h d y s v a llo is ta ; tä rk eim m ä t tav arary hm ä t 1999 Muutos % 2000 Muutos % S IT C -tavararyhmä milj.mk osuus % 1999/ milj.mk osuus % 2000/ 1998 1999 2 7 8 2 K a o liin i 3 9 7 2, 8-3 4 3 2 2, 8 + 9 28 Malmit 122 0,9-28 267 1,7 + 118 3 Polttoaineet 216 1,6-26 277 1,8 + 28 5 K e m ia llis e t a in e e t ja tu o tte e t 1 0 6 1 7, 6 + 5 1181 7,6 + 11 75-77 Sä hkö koneet ja -laitteet 5052 36,2 + 15 6779 43,9 + 34 77,78 Kuljetusvä lineet 3236 23,3-12 2024 13,1-37 71-74 Muut koneet ja laitteet 1506 10,8-21 1585 10,2 + 5 87 Kojeet ja mittarit 604 4,3 + 16 931 6,0 + 54 Muut tavarat 1739 12,5 + 22 1982 12,9 + 13 Y hteensä 13933 100,0-2 15458 100,0 + 11

VIENTI YHDYSVALTOIHIN 1998, 1999 JA 2000 1998 1999 2000 SITC-TAVARARYHMÄ REV3 1 000 mk Osuus% 1 000 mk Osuus% Muutos% 1 000 mk Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 256 941 1,5 262 641 1,4 2 303 966 1,4 16 00 elävät eläimet 165 0,0 31 0,0-81 20 0,0-35 01 liha ja lihatuotteet 5 019 0,0 13 818 0,1 175 19 762 0,1 43 02 maitotaloustuotteet ja munat 113 907 0,7 142 810 0,8 25 182 804 0,8 28 03 kala- ja kalavalmisteet 2 095 0,0 1 801 0,0-14 1 802 0,0 0 04 vilja ja viljatuotteet 117 173 0,7 89 151 0,5-24 81 005 0,4-9 05 hedelmät ja kasvikset 518 0,0 450 0,0-13 164 0,0-64 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 10 588 0,1 8 833 0,0-17 11 368 0,1 29 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 3 655 0,0 1 013 0,0-72 404 0,0-60 08 rehuaineet 769 0,0 0 0,0-100 14 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 3 051 0,0 4 733 0,0 55 6 622 0,0 40 1 juomat ja tupakka 91 404 0,5 104 170 0,6 14 68 062 0,3-35 11 juomat 91 328 0,5 104 170 0,6 14 68 062 0,3-35 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 76 0,0 0 0,0-100 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 170 126 1,0 208 039 1,1 22 216 987 1,0 4 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 44 350 0,3 33 205 0,2-25 37 021 0,2 11 24 puutavara ja korkki 54 327 0,3 81 924 0,4 51 101 777 0,5 24 25 paperimassa 38 536 0,2 38 709 0,2 0 50 346 0,2 30 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 9 147 0,1 13 705 0,1 50 6 229 0,0-55 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 1 688 0,0 5 058 0,0 200 3 557 0,0-30 28 malmit ja metalliromu 22 024 0,1 35 231 0,2 60 17 821 0,1-49 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 53 0,0 207 0,0 291 236 0,0 14 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 330 414 2,0 705 337 3,8 113 1 703 892 7,8 142 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 15 0,0 224 0,0 1 393 121 0,0-46 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 330 398 2,0 705 113 3,8 113 1 703 771 7,8 142 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 23 908 0,1 54 385 0,3 127 802 0,0-99 42 kasvioljyt ja -rasvat 7 0,0 0 0,0-100 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 23 901 0,1 54 385 0,3 128 802 0,0-99 5 kemialliset aineet ja tuotteet 852 315 5,1 954 228 5,2 12 1 220 666 5,6 28 51 orgaaniset kemialliset aineet 255 345 1,5 202 546 1,1-21 261 873 1,2 29 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 227 137 1,3 266 024 1,4 17 283 550 1,3 7 53 väri- ja parkitusaineet 18 813 0,1 41 194 0,2 119 35 054 0,2-15 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 79 442 0,5 93 178 0,5 17 108 812 0,5 17 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 2 125 0,0 1 869 0,0-12 350 0,0-81 56 lannoitteet, valmistetut 1 372 0,0 2 613 0,0 90 2 742 0,0 5 57 muovit, valmistamattomat 49 452 0,3 74 942 0,4 52 124 553 0,6 66 58 muovit, valmistetut 54 100 0,3 50 128 0,3-7 53 117 0,2 6 59 erinäiset kemialliset tuotteet 164 528 1,0 221 733 1,2 35 350 615 1,6 58 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 4 974 046 29,5 4 938 550 26,8-1 5 960 832 27,3 21 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 23 735 0,1 22 753 0,1-4 18 788 0,1-17 62 kumituotteet 67 206 0,4 62 566 0,3-7 97 671 0,4 56 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 131 817 0,8 130 845 0,7-1 166 193 0,8 27 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 3 542 311 21,0 3 362 886 18,2-5 4 085 970 18,7 22 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 53 997 0,3 59 221 0,3 10 57 278 0,3-3 66 kivennäisainetuotteet 185 132 1,1 206 023 1,1 11 224 737 1,0 9 67 rauta ja teräs 415 818 2,5 403 835 2,2-3 383 183 1,8-5 68 muut metallit 397 870 2,4 511 428 2,8 29 719 703 3,3 41 69 tuotteet epäjalosta metallista 156 159 0,9 178 991 1,0 15 207 310 0,9 16 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 9 405 323 55,8 10 267 406 55,7 9 11 212 431 51,3 9 71 voimakoneet ja moottorit 502 628 3,0 310 772 1,7-38 389 273 1,8 25 72 eri toimialojen erikoiskoneet 986 878 5,9 1 141 590 6,2 16 1 682 435 7,7 47 73 metalliteollisuuskoneet 160 386 1,0 150 799 0,8-6 134 631 0,6-11 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 608 175 3,6 787 086 4,3 29 952 847 4,4 21 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 655 189 3,9 374 341 2,0-43 89 703 0,4-76 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 709 438 4,2 787 887 4,3 11 1 266 587 5,8 61 77 muut sähkokoneet ja laitteet 1 396 674 8,3 1 577 064 8,6 13 1 517 832 6,9-4 78 moottoriajoneuvot 821 708 4,9 896 032 4,9 9 936 718 4,3 5 79 muut kuljetusvälineet 3 564 247 21,2 4 241 835 23,0 19 4 242 403 19,4 0 8 erinäiset valmiit tavarat 740 786 4,4 933 088 5,1 26 1 166 711 5,3 25 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 9 156 0,1 16 070 0,1 76 35 555 0,2 121 82 huonekalut 50 364 0,3 64 555 0,4 28 84 159 0,4 30 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 446 0,0 348 0,0-22 1 050 0,0 202 84 vaatteet 19 446 0,1 14 932 0,1-23 15 846 0,1 6 85 jalkineet 559 0,0 742 0,0 33 908 0,0 22 87 kojeet,mittarit yms. 492 574 2,9 621 192 3,4 26 804 181 3,7 29 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 3 534 0,0 5 364 0,0 52 6 301 0,0 17 89 muut valmiit tavarat 164 707 1,0 209 884 1,1 27 218 712 1,0 4 9 muut tavarat 53 0,0 62 0,0 17 58 0,0-6 YHTEENSÄ 16 845 314 100,0 18 427 905 100,0 9 21 854 409 100,0 19

TUONTI YHDYSVALLOISTA 1998, 1999 JA 2000 1998 1999 2000 SITC-TAVARARYHMÄ REV3 1 000 mk Osuus% 1 000 mk Osuus% Muutos% 1 000 mk Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 201 297 1,4 198 318 1,4-1 175 753 1,1-11 00 elävät eläimet 1 028 0,0 2 829 0,0 175 878 0,0-69 01 liha ja lihatuotteet 1 169 0,0 1 875 0,0 60 850 0,0-55 02 maitotaloustuotteet ja munat 1 875 0,0 1 789 0,0-5 1 770 0,0-1 03 kala- ja kalavalmisteet 8 109 0,1 6 676 0,0-18 5 571 0,0-17 04 vilja ja viljatuotteet 13 665 0,1 9 432 0,1-31 17 799 0,1 89 05 hedelmät ja kasvikset 121 396 0,9 115 353 0,8-5 99 172 0,6-14 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 498 0,0 1 181 0,0 137 1 501 0,0 27 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 5 431 0,0 5 390 0,0-1 4 099 0,0-24 08 rehuaineet 37 542 0,3 35 728 0,3-5 23 802 0,2-33 09 erinäiset elintarvikkeet 10 586 0,1 18 064 0,1 71 20 310 0,1 12 1 juomat ja tupakka 129 163 0,9 148 989 1,1 15 122 052 0,8-18 11 juomat 28 256 0,2 29 599 0,2 5 31 438 0,2 6 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 100 906 0,7 119 390 0,9 18 90 614 0,6-24 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 760 939 5,4 780 826 5,6 3 932 190 6,0 19 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 4 439 0,0 2 094 0,0-53 317 0,0-85 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 94 557 0,7 184 952 1,3 96 133 284 0,9-28 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 788 0,0 1 805 0,0 1 8 271 0,1 358 24 puutavara ja korkki 36 252 0,3 31 830 0,2-12 34 026 0,2 7 25 paperimassa 9 710 0,1 9 778 0,1 1 6 208 0,0-37 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 4 529 0,0 1 267 0,0-72 1 265 0,0 0 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 422 370 3,0 408 586 2,9-3 455 731 2,9 12 28 malmit ja metalliromu 169 247 1,2 122 466 0,9-28 267 349 1,7 118 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 18 046 0,1 18 047 0,1 0 25 738 0,2 43 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 291 389 2,1 216 440 1,6-26 277 050 1,8 28 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 128 989 0,9 88 718 0,6-31 131 332 0,8 48 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 162 366 1,1 127 711 0,9-21 145 713 0,9 14 34 kaasut 34 0,0 11 0,0-68 5 0,0-55 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 821 0,0 607 0,0-26 395 0,0-35 41 eläinoljyt ja -rasvat 196 0,0 44 0,0-78 97 0,0 120 42 kasvioljyt ja -rasvat 364 0,0 246 0,0-32 127 0,0-48 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 261 0,0 316 0,0 21 171 0,0-46 5 kemialliset aineet ja tuotteet 1 005 957 7,1 1 060 978 7,6 5 1 181 263 7,6 11 51 orgaaniset kemialliset aineet 232 663 1,6 268 657 1,9 15 274 983 1,8 2 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 84 079 0,6 59 382 0,4-29 44 502 0,3-25 53 väri- ja parkitusaineet 53 291 0,4 46 054 0,3-14 52 591 0,3 14 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 148 240 1,0 187 353 1,3 26 232 046 1,5 24 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 51 254 0,4 57 329 0,4 12 68 618 0,4 20 56 lannoitteet, valmistetut 136 0,0 174 0,0 28 296 0,0 70 57 muovit, valmistamattomat 146 241 1,0 123 707 0,9-15 148 695 1,0 20 58 muovit, valmistetut 91 578 0,6 100 571 0,7 10 104 121 0,7 4 59 erinäiset kemialliset tuotteet 198 476 1,4 217 751 1,6 10 255 411 1,7 17 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 567 471 4,0 434 978 3,1-23 521 145 3,4 20 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 233 0,0 1 072 0,0-13 1 898 0,0 77 62 kumituotteet 62 585 0,4 47 672 0,3-24 66 031 0,4 39 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 15 557 0,1 9 413 0,1-39 7 072 0,0-25 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 33 963 0,2 30 273 0,2-11 34 942 0,2 15 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 68 757 0,5 77 327 0,6 12 93 246 0,6 21 66 kivennäisainetuotteet 72 712 0,5 62 725 0,5-14 74 761 0,5 19 67 rauta ja teräs 19 544 0,1 18 618 0,1-5 26 760 0,2 44 68 muut metallit 141 155 1,0 23 890 0,2-83 24 932 0,2 4 69 tuotteet epäjalosta metallista 151 964 1,1 163 989 1,2 8 191 503 1,2 17 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 9 989 017 70,6 9 793 347 70,3-2 10 387 998 67,2 6 71 voimakoneet ja moottorit 807 722 5,7 474 579 3,4-41 434 655 2,8-8 72 eri toimialojen erikoiskoneet 453 717 3,2 414 104 3,0-9 439 038 2,8 6 73 metalliteollisuuskoneet 93 884 0,7 74 839 0,5-20 83 657 0,5 12 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 546 941 3,9 542 296 3,9-1 627 573 4,1 16 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 957 578 6,8 1 254 892 9,0 31 1 406 798 9,1 12 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 736 680 5,2 1 047 483 7,5 42 2 021 961 13,1 93 77 muut sähkokoneet ja laitteet 2 714 377 19,2 2 749 452 19,7 1 3 350 381 21,7 22 78 moottoriajoneuvot 304 755 2,2 370 197 2,7 21 395 365 2,6 7 79 muut kuljetusvälineet 3 373 363 23,8 2 865 506 20,6-15 1 628 570 10,5-43 8 erinäiset valmiit tavarat 1 201 961 8,5 1 298 628 9,3 8 1 858 674 12,0 43 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 18 157 0,1 22 819 0,2 26 35 949 0,2 58 82 huonekalut 29 307 0,2 36 829 0,3 26 55 200 0,4 50 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 4 051 0,0 5 189 0,0 28 10 038 0,1 93 84 vaatteet 22 699 0,2 19 328 0,1-15 20 083 0,1 4 85 jalkineet 4 069 0,0 3 442 0,0-15 2 409 0,0-30 87 kojeet,mittarit yms. 523 070 3,7 604 325 4,3 16 930 829 6,0 54 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 70 982 0,5 70 582 0,5-1 101 472 0,7 44 89 muut valmiit tavarat 529 626 3,7 536 113 3,8 1 702 694 4,5 31 9 muut tavarat 61 0,0 273 0,0 348 1 434 0,0 425 YHTEENSÄ 14 148 075 100,0 13 933 383 100,0-2 15 457 954 100,0 11

SVT Ulkomaankauppa 2001:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa 10.4.2001 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi (09) 614 3845 matti.heiniemi@tulli.fi Kari Tähtivaara (09) 614 3844 kari.tahtivaara@tulli.fi Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax (09) 614 3860 Telefax (09) 614 3860 Fax + 358 9 614 3860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service (09) 614 3820 (09) 614 3820 + 358 9 614 3820

SVT Ulkomaankauppa 2001:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 1992-2001(1-5) 25 Mrd mk 20 15 10 5 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 (1-5) Tuonti Vienti Helsinki 28.8.2001 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 KAUPPA VENÄJÄN KANSSA VOIMAKKAASSA KASVUSSA Suomen ja Venäjän välinen kauppa kääntyi viime vuonna voimakkaaseen kasvuun kahden heikon vuoden jälkeen. Kauppa on kasvanut selvästi nopeammin kuin Suomen koko tuonti tai vienti. Tuontia Venäjältä on vauhdittanut erityisesti poltto- ja voiteluaineiden sekä puutavaran tuonti. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa tuonti Venäjältä kasvoi 16 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kun Suomen koko tuonnin kasvu jäi 4 prosenttiin. Venäjä kohosi runsaan 10 prosentin osuudellaan jo toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi Saksan jälkeen (14 %). Vienti Venäjälle on kasvanut selvästi vuoden 1998 syyskuun romahduksen jälkeen, mutta vuosien 1997 ja 98 tasolle ollaan vasta pääsemässä. Merkittävin kasvu on tapahtunut koneiden ja laitteiden, paperin ja pahvin sekä kemiallisten tuotteiden viennissä. Kaikkiaan vienti Venäjälle kasvoi 28 prosenttia tammi-toukokuussa eli selvästi Suomen koko vientiä nopeammin (+ 5 %). Venäjän osuus koko viennistä kohosi viiden prosentin tuntumaan. Suomen tuonnin arvo Venäjältä oli tammi-toukokuussa 9,3 mrd mk ja viennin sinne 5,7 mrd mk. Kaupan alijäämä Suomelle oli siten 3,6 mrd mk eli selvästi suurempi kuin minkään muun maan kanssa käytävässä kaupassa.. Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v. 2001 tammi-toukokuussa (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Mrd mk 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 TUONTI VIENTI Saksa Ruotsi Iso-Britannia Yhdysvallat Ranska Alankomaat Italia Viro Tanska Japani Kiina Norja Kuvio 3. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä v. 1992-2001(1-5) 15 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 4. Vienti Venäjälle kuukausittain 1998-2001(1-5) 2 Mrd mk 10 1 5 0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 (1-5) 0 1998/1 23 4 56 7 89 10 11 12 1999/1 23 4 56 7 89 10 11 12 2000/1 23 4 56 7 89 10 11 12 2001/1 23 4 5 TULLIHALLITUS Tilastot

3 Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 1992-2001(1-5) Vuosi Tuonti Milj.mk Muutos % Osuus % Vienti Milj.mk Muutos % Osuus % Kauppatase Milj.mk 1992 6 700 x 7,1 3 020 x 2,8-3 680 1993 7 836 + 17 7,6 6 059 + 101 4,5-1 777 1994 10 697 + 37 8,9 8 029 + 33 5,2-2 668 1995 9 314-13 7,3 8 450 + 5 4,8-864 1996 10 280 + 11 7,3 11 373 + 35 6,1 + 1 094 1997 12 532 + 22 7,8 15 529 + 37 7,3 + 2 997 1998 11 360-9 6,6 13 804-11 6,0 + 2 444 1999 12 751 + 12 7,2 9 550-31 4,1-3 201 2000 20 578 + 61 9,4 12 825 + 34 4,4-7 753 2001(1-5) 9 265 + 16 10,4 5 683 + 28 4,8-3 582 VIENTI Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Venäjälle kasvoi kuluvan vuoden tammitoukokuussa kolmanneksen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tavararyhmän viennin arvo kohosi 2,2 mrd mk:aan eli lähes 40 %:iin koko Venäjän-viennistä. Teollisuuden koneita ja laitteita vietiin 666 milj.mk:n arvosta (+ 18 %). Puhelinlaitteiden viennin arvo kohosi tammitoukokuussa 596 milj.mk:aan eli miltei kaksinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Matkapuhelinten osuus puhelinlaitteiden viennistä oli 364 milj.mk. Venäjälle vietiin runsaat 400 000 matkapuhelinta, kun niitä kaikkiaan vietiin Suomesta 12 milj.kpl. Kotitalouskoneiden ja -laitteiden vienti kasvoi kolmanneksen ja oli arvoltaan 187 milj.mk. Elektroniikan komponenttien vienti puolestaan supistui 132 milj.mk:sta 27 milj.mk:aan. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo oli tammi-toukokuussa 768 milj.mk eli 28 % viime vuoden vastaavaa aikaa suurempi. Tavararyhmän osuus viennistä Venäjälle kohosi runsaaseen 13 %:iin. Väriaineiden viennin arvo oli 273 milj.mk (+ 34 %) ja muovien 168 milj.mk (+ 40 %). Paperin ja pahvin viennin arvo kohosi 586 milj.mk:aan (+ 42 %). Puutuotteiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja oli arvoltaan 78 milj.mk. Paperimassan viennin arvo oli 26 milj.mk (+ 10 %). Kaikkiaan metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä Venäjälle oli runsaat 12 %. Raudan ja teräksen viennin arvo oli 143 milj.mk (+ 26 %) ja metallituotteiden 153 milj.mk (+4%). Kaikkiaan metalleja ja metallituotteita vietiin Venäjälle 341 milj.mk:n arvosta (+ 17 %). Elintarvikkeiden vienti pysytteli lähes viime vuotisella tasolla 340 milj.mk:ssa (+ 2 %). Voin vienti väheni 14 % ja oli arvoltaan 56 milj.mk. Margariinin vienti supistui 34 milj.mk:sta 10 milj.mk:aan. Juuston vienti puolestaan kasvoi kymmeneksen ja oli arvoltaan 65 milj.mk. Maltaiden ym. viljatuotteiden viennin arvo oli 79 milj.mk eli 44 % viime vuoden tammitoukokuuta suurempi. Vaatteiden vienti Venäjälle kasvoi 50 % ja oli arvoltaan 93 milj.mk. Jalkineiden vienti kohosi 15 milj.mk:aan (+ 39 %). Tekstiilituotteiden vienti puolestaan supistui 7 % ja oli arvoltaan 72 milj.mk. Painotuotteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja oli arvoltaan 242 milj.mk. Venäjä oli 28 %:n osuudellaan selvästi tärkein painotuotteiden vientimaista. Lasin, lasitavaroiden ja keraamisten tuotteiden vienti kasvoi voimakkaasti ja kohosi 138 milj.mk:aan (+ 74 %). Kojeiden ja TULLIHALLITUS Tilastot

mittareiden viennin arvo oli 85 milj.mk (+ 6 %), öljytuotteiden 84 milj.mk (+ 34 %) ja huonekalujen 65 milj.mk (+ 11 %). 4 Kuvio 5. Vienti Venäjälle v. 2001 (tammi-toukokuu) Muut tavarat 25,0 % (+ 30 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 39,2 % (+ 31 %) Elintarvikkeet 6,0 % (+ 2 %) Metallit ja metallituotteet 6,0 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 10,3 % (+ 42 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 13,5 % (+ 28 %) Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2000 Milj.mk Osuus % Muutos % 2001(1-5) Milj.mk Osuus % Muutos % 01-09 Elintarvikkeet 884 6,9 + 15 340 6,0 + 2 33 Öljytuotteet 196 1,5 + 15 84 1,5 + 34 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 1 686 13,1 + 42 768 13,5 + 28 63 Puutuotteet 185 1,4 + 20 78 1,4 + 35 64 Paperi ja pahvi 1 144 8,9 + 32 586 10,3 + 42 65,84,85 Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 451 3,5 + 42 179 3,2 + 20 66 Keramiikka, lasi yms. 276 2,1 + 14 138 2,4 + 74 67-69 Metallit ja metallituotteet 851 6,6 + 29 341 6,0 + 17 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 5 020 39,1 + 40 2 229 39,2 + 31 82 Huonekalut 164 1,3 + 13 65 1,1 + 11 87 Kojeet, mittarit yms. 215 1,7 + 61 85 1,5 + 6 892 Painotuotteet 560 4,4 + 35 242 4,3 + 20 Muut tavarat 1 193 9,4 + 32 548 9,6 + 39 Yhteensä 12 825 100 + 34 5 683 100 + 28 TUONTI Venäjä oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa selvästi tärkein energian tuontimaistamme. Energia oli keskeisellä sijalla myös koko tuonnissamme Venäjältä, ja poltto- ja voiteluaineiden sekä sähkön osuus tuonnista kohosi lähes kahteen kolmasosaan. Raakaöljyn tuonti Venäjältä väheni tammi-toukokuussa hieman viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kaikkiaan sieltä tuotiin raakaöljyä runsaat 2 milj. tonnia eli yli puolet Suomeen tuodusta öljystä. Raakaöljyn kokonaistuonti Suomeen väheni määrältään 7 % ja oli 3,9 milj. tonnia, kun se arvoltaan pysytteli viime vuotisella tasolla 4,9 mrd mk:ssa. Venäjän osuus tuonnin arvosta oli 2,5 mrd mk (- 4 %), Tanskan 1,0 mrd mk (- 1 %), Ison-Britannian 767 milj.mk (+121%), Kazakstanin 307 milj.mk (+ 204 %) ja Norjan 271 milj.mk (- 64 %). TULLIHALLITUS Tilastot

Maakaasun tuonnin arvo kohosi lähes 1,5 mrd mk:aan eli 14 % viimevuotista suuremmaksi. Sähkön tuonti Venäjältä lähes kaksinkertaistui viime vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna ja oli arvoltaan 352 milj.mk. Venäjä oli selvästi tärkein sähkön tuontimaistamme 92 %:n osuudellaan. Venäjä oli tärkein myös kivihiilen tuontimaista, kun sen osuus koko tuonnista kohosi lähes 48 %:iin. Kivihiilen tuonnin arvo Venäjältä oli 280 milj.mk (+ 49 %) ja Puolasta 184 milj.mk (- 8 %). Puutavaran tuonti Venäjältä kohosi lähes 1,2 mrd mk:aan eli 28 % viime vuoden tammitoukokuuta suuremmaksi. Havupuun tuonnin arvo oli 548 milj.mk ja lehtipuun 515 milj.mk. Puutavaran osuus Venäjän-tuonnista oli lähes 13 %. Nikkelin tuonnin arvo kohosi 214 milj.mk:aan (+ 154 %) ja alumiinin 94 milj.mk:aan (+ 6 %). Raudan ja teräksen tuonti puolestaan supistui 293 milj.mk:aan (- 14 %). Malmeja ja metalliromua Venäjältä tuotiin 342 milj.mk:n arvosta (- 26 %). Metallien ja malmien osuus koko tuonnista Venäjältä oli runsas kymmenes. Kemiallisia aineita ja tuotteita Venäjältä tuotiin tammi-toukokuussa 746 milj.mk:n arvosta (+27%). Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti supistui 220 milj.mk:sta 134 milj.mk:aan. 5 Kuvio 6. Tuonti Venäjältä v. 2001 (tammi-toukokuu) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,1 % (+ 27 %) Metallit ja malmit 10,2 % (- 5 %) Muut tavarat 4,4 % (- 5 %) Puutavara 12,6 % (+ 28 %) Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 64,7 (+ 18 %) Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2000 Milj.mk Osuus % Muutos % 2001(1-5) Milj.mk Osuus % Muutos % 24 Puutavara 2 158 10,5 + 4 1 168 12,6 + 28 28 Malmit ja metalliromu 1 128 5,5 + 28 342 3,7-26 32 Kivihiili, koksi yms. 549 2,7 + 85 299 3,2 + 50 33 Öljy ja öljytuotteet 9 546 46,4 + 99 3 866 41,7 + 13 34 Maakaasu 2 726 13,2 + 79 1 475 15,9 + 14 35 Sähkövirta 439 2,1-26 352 3,8 + 86 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 1 672 8,1 + 76 746 8,1 + 27 67,68 Metallit 1 241 6,0 + 53 608 6,6 + 14 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 500 2,4 + 59 134 1,4-39 Muut tavarat 619 3,0 + 23 276 3,0 + 31 Yhteensä 20 578 100 + 61 9 265 100 + 16 TULLIHALLITUS Tilastot

VIENTI VENÄJÄLLE 1999 JA 2000 SEKÄ TAMMI-TOUKOKUUSSA 2000 JA 2001 1999 2000 2000 tammi-toukokuu 2001 tammi-toukokuu SITC-TAVARARYHMÄ REV3 1 000 mk Osuus% 1 000 mk Osuus% Muutos% 1 000 mk Osuus% 1 000 mk Osuus% Muutos% 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 768 233 8,0 884 506 6,9 15 332 552 7,5 339 979 6,0 2 00 Elävät eläimet 214 0,0 285 0,0 33 12 0,0 461 0,0 > 999 01 Liha ja lihatuotteet 60 896 0,6 45 581 0,4-25 21 221 0,5 16 041 0,3-24 02 Maitotaloustuotteet ja munat 254 529 2,7 364 012 2,8 43 133 149 3,0 133 220 2,3 0 03 Kala- ja kalavalmisteet 21 455 0,2 17 495 0,1-18 8 488 0,2 8 441 0,1-1 04 Vilja ja viljatuotteet 131 129 1,4 168 445 1,3 28 56 422 1,3 81 172 1,4 44 05 Hedelmät ja kasvikset 28 621 0,3 24 435 0,2-15 11 162 0,3 11 506 0,2 3 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 18 553 0,2 24 188 0,2 30 8 158 0,2 15 073 0,3 85 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 62 684 0,7 66 370 0,5 6 29 935 0,7 15 359 0,3-49 08 Rehuaineet 46 728 0,5 48 690 0,4 4 15 223 0,3 25 368 0,4 67 09 Erinäiset elintarvikkeet 143 423 1,5 125 006 1,0-13 48 783 1,1 33 337 0,6-32 1 Juomat ja tupakka 78 345 0,8 60 612 0,5-23 27 505 0,6 24 314 0,4-12 11 Juomat 51 400 0,5 41 767 0,3-19 18 386 0,4 21 237 0,4 16 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet 26 945 0,3 18 846 0,1-30 9 119 0,2 3 077 0,1-66 2 Raaka-aineet, pl. polttoaineet 169 633 1,8 286 283 2,2 69 77 069 1,7 157 147 2,8 104 21 Vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 18 987 0,2 54 561 0,4 187 7 593 0,2 26 743 0,5 252 22 Öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 14 0,0 12 0,0-14 5 0,0 6 0,0 20 23 Luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kum 2 811 0,0 16 897 0,1 501 6 180 0,1 7 880 0,1 28 24 Puutavara ja korkki 15 935 0,2 16 617 0,1 4 5 527 0,1 7 873 0,1 42 25 Paperimassa 50 053 0,5 59 621 0,5 19 23 787 0,5 26 199 0,5 10 26 Tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 2 395 0,0 2 441 0,0 2 969 0,0 1 948 0,0 101 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 46 022 0,5 56 386 0,4 23 26 543 0,6 17 052 0,3-36 28 Malmit ja metalliromu 24 881 0,3 70 803 0,6 185 2 495 0,1 63 983 1,1 > 999 29 Muut eläin- ja kasviraaka-aineet 8 534 0,1 8 945 0,1 5 3 970 0,1 5 465 0,1 38 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 171 876 1,8 200 298 1,6 17 63 261 1,4 84 736 1,5 34 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 405 0,0 312 0,0-23 225 0,0 253 0,0 12 33 Kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 170 991 1,8 196 262 1,5 15 62 768 1,4 84 092 1,5 34 34 Kaasut 1 0,0 3 124 0,0 > 999 0 0,0 28 0,0 x 35 Sähkovirta 480 0,0 601 0,0 25 268 0,0 363 0,0 35 4 Eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 64 966 0,7 34 178 0,3-47 9 370 0,2 14 839 0,3 58 41 Eläinoljyt ja -rasvat 14 034 0,1 17 612 0,1 25 4 772 0,1 6 232 0,1 31 42 Kasvioljyt ja -rasvat 41 070 0,4 15 774 0,1-62 3 908 0,1 8 555 0,2 119 43 Valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 9 862 0,1 791 0,0-92 691 0,0 52 0,0-92 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 1 189 389 12,5 1 685 565 13,1 42 597 895 13,5 768 102 13,5 28 51 Orgaaniset kemialliset aineet 82 650 0,9 85 386 0,7 3 33 190 0,8 39 398 0,7 19 52 Epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 32 067 0,3 64 985 0,5 103 27 884 0,6 35 927 0,6 29 53 Väri- ja parkitusaineet 446 637 4,7 597 563 4,7 34 203 429 4,6 272 778 4,8 34 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 30 358 0,3 73 220 0,6 141 24 384 0,6 37 468 0,7 54 55 Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 123 512 1,3 168 812 1,3 37 72 695 1,6 71 515 1,3-2 56 Lannoitteet, valmistetut 4 811 0,1 5 603 0,0 16 1 908 0,0 2 234 0,0 17 57 Muovit, valmistamattomat 155 053 1,6 231 174 1,8 49 74 324 1,7 102 732 1,8 38 58 Muovit, valmistetut 97 631 1,0 138 335 1,1 42 45 534 1,0 64 848 1,1 42 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 216 670 2,3 320 486 2,5 48 114 548 2,6 141 202 2,5 23 6 Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 2 208 066 23,1 2 854 701 22,3 29 976 077 22,1 1 299 850 22,9 33 61 Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 18 106 0,2 30 638 0,2 69 8 369 0,2 10 656 0,2 27 62 Kumituotteet 126 520 1,3 186 822 1,5 48 50 986 1,2 74 280 1,3 46 63 Puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 153 399 1,6 184 808 1,4 20 57 623 1,3 77 589 1,4 35 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 868 004 9,1 1 143 726 8,9 32 412 235 9,3 586 250 10,3 42 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 140 362 1,5 182 397 1,4 30 77 192 1,7 71 976 1,3-7 66 Kivennäisainetuotteet 241 411 2,5 275 595 2,1 14 79 051 1,8 137 731 2,4 74 67 Rauta ja teräs 245 513 2,6 363 422 2,8 48 113 580 2,6 143 459 2,5 26 68 Muut metallit 66 954 0,7 92 873 0,7 39 29 523 0,7 44 061 0,8 49 69 Tuotteet epäjalosta metallista 347 798 3,6 394 420 3,1 13 147 518 3,3 153 848 2,7 4 7 Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 3 584 340 37,5 5 019 531 39,1 40 1 697 692 38,4 2 228 880 39,2 31 71 Voimakoneet ja moottorit 149 529 1,6 145 705 1,1-3 49 201 1,1 100 965 1,8 105 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 545 103 5,7 822 459 6,4 51 344 869 7,8 315 354 5,5-9 73 Metalliteollisuuskoneet 19 822 0,2 55 767 0,4 181 24 145 0,5 27 677 0,5 15 74 Yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 498 445 5,2 645 122 5,0 29 194 045 4,4 323 276 5,7 67 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 230 264 2,4 297 125 2,3 29 88 214 2,0 157 821 2,8 79 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 615 932 6,4 1 397 742 10,9 127 350 426 7,9 618 743 10,9 77 77 Muut sähkokoneet ja laitteet 965 031 10,1 1 115 881 8,7 16 440 121 9,9 431 284 7,6-2 78 Moottoriajoneuvot 528 377 5,5 511 472 4,0-3 189 839 4,3 233 033 4,1 23 79 Muut kuljetusvälineet 31 837 0,3 28 259 0,2-11 16 834 0,4 20 726 0,4 23 8 Erinäiset valmiit tavarat 1 314 709 13,8 1 799 550 14,0 37 643 763 14,5 764 980 13,5 19 81 Tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee 155 135 1,6 220 158 1,7 42 91 026 2,1 115 425 2,0 27 82 Huonekalut 145 228 1,5 163 521 1,3 13 59 033 1,3 65 299 1,1 11 83 Matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 6 032 0,1 8 425 0,1 40 2 512 0,1 3 855 0,1 53 84 Vaatteet 134 572 1,4 185 676 1,4 38 61 612 1,4 92 517 1,6 50 85 Jalkineet 43 193 0,5 83 076 0,6 92 10 805 0,2 14 998 0,3 39 87 Kojeet,mittarit yms. 133 640 1,4 214 621 1,7 61 80 371 1,8 84 964 1,5 6 88 Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 22 117 0,2 33 964 0,3 54 12 041 0,3 12 933 0,2 7 89 Muut valmiit tavarat 674 792 7,1 890 107 6,9 32 326 363 7,4 374 989 6,6 15 9 Muut tavarat 193 0,0 19 0,0-90 0 0,0 9 0,0 x 93 Erittelemäton 151 0,0 0 0,0-100 0 0,0 1 0,0 x 97 Kulta, ei monetaarinen 42 0,0 19 0,0-55 0 0,0 9 0,0 x YHTEENSÄ 9 549 750 100,0 12 825 244 100,0 34 4 425 185 100,0 5 682 836 100,0 28

TUONTI VENÄJÄLTÄ 1999 JA 2000 SEKÄ TAMMI-TOUKOKUUSSA 2000 JA 2001 1999 2000 2000 tammi-toukokuu 2001 tammi-toukokuu SITC-TAVARARYHMÄ REV3 1 000 mk Osuus% 1 000 mk Osuus% Muutos% 1 000 mk Osuus% 1 000 mk Osuus% Muutos% 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 14 621 0,1 24 004 0,1 64 6 075 0,1 7 998 0,1 32 00 Elävät eläimet 230 0,0 281 0,0 22 120 0,0 80 0,0-33 01 Liha ja lihatuotteet 0 0,0 5 0,0 x 5 0,0 0 0,0-100 03 Kala- ja kalavalmisteet 2 880 0,0 2 985 0,0 4 1 616 0,0 1 440 0,0-11 04 Vilja ja viljatuotteet 3 0,0 992 0,0 > 999 234 0,0 522 0,0 123 05 Hedelmät ja kasvikset 11 507 0,1 19 677 0,1 71 4 097 0,1 5 947 0,1 45 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 0 0,0 4 0,0 x 4 0,0 10 0,0 150 08 Rehuaineet 0 0,0 60 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 1 Juomat ja tupakka 3 286 0,0 3 918 0,0 19 2 014 0,0 323 0,0-84 11 Juomat 370 0,0 858 0,0 132 269 0,0 54 0,0-80 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet 2 915 0,0 3 059 0,0 5 1 745 0,0 270 0,0-85 2 Raaka-aineet, pl. polttoaineet 3 027 104 23,7 3 358 225 16,3 11 1 397 807 17,4 1 546 573 16,7 11 21 Vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 13 101 0,1 10 097 0,0-23 5 038 0,1 7 157 0,1 42 23 Luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 14 786 0,1 16 704 0,1 13 5 060 0,1 7 383 0,1 46 24 Puutavara ja korkki 2 074 863 16,3 2 157 853 10,5 4 910 097 11,4 1 168 171 12,6 28 25 Paperimassa 10 425 0,1 14 023 0,1 35 3 963 0,0 13 056 0,1 229 26 Tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 56 0,0 x 18 0,0 0 0,0-100 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 29 158 0,2 29 333 0,1 1 9 101 0,1 8 528 0,1-6 28 Malmit ja metalliromu 883 966 6,9 1 127 984 5,5 28 463 524 5,8 341 656 3,7-26 29 Muut eläin- ja kasviraaka-aineet 805 0,0 2 175 0,0 170 1 006 0,0 622 0,0-38 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 7 210 024 56,5 13 259 298 64,4 84 5 096 080 63,6 5 991 764 64,7 18 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 296 545 2,3 548 911 2,7 85 199 985 2,5 299 257 3,2 50 33 Kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 4 797 742 37,6 9 545 686 46,4 99 3 416 031 42,6 3 866 305 41,7 13 34 Kaasut 1 520 020 11,9 2 725 750 13,2 79 1 291 332 16,1 1 474 688 15,9 14 35 Sähkovirta 595 717 4,7 438 951 2,1-26 188 732 2,4 351 514 3,8 86 4 Eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 62 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 43 Valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 62 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 949 993 7,5 1 672 106 8,1 76 585 949 7,3 745 988 8,1 27 51 Orgaaniset kemialliset aineet 460 330 3,6 1 053 406 5,1 129 335 029 4,2 473 903 5,1 41 52 Epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 145 381 1,1 270 067 1,3 86 84 001 1,0 119 665 1,3 42 53 Väri- ja parkitusaineet 318 0,0 679 0,0 114 302 0,0 309 0,0 2 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 413 0,0 1 180 0,0 186 0 0,0 1 150 0,0 x 55 Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 1 703 0,0 4 809 0,0 182 2 380 0,0 1 0,0-100 56 Lannoitteet, valmistetut 156 885 1,2 160 736 0,8 2 67 236 0,8 77 751 0,8 16 57 Muovit, valmistamattomat 94 401 0,7 100 527 0,5 6 62 352 0,8 43 325 0,5-31 58 Muovit, valmistetut 737 0,0 259 0,0-65 208 0,0 73 0,0-65 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 89 825 0,7 80 443 0,4-10 34 441 0,4 29 811 0,3-13 6 Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 1 054 038 8,3 1 559 449 7,6 48 648 947 8,1 762 078 8,2 17 61 Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 2 033 0,0 2 403 0,0 18 991 0,0 1 325 0,0 34 62 Kumituotteet 1 781 0,0 2 632 0,0 48 1 465 0,0 642 0,0-56 63 Puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 42 239 0,3 64 535 0,3 53 20 834 0,3 46 008 0,5 121 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 115 961 0,9 149 781 0,7 29 60 874 0,8 73 248 0,8 20 65 Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2 222 0,0 1 769 0,0-20 935 0,0 880 0,0-6 66 Kivennäisainetuotteet 46 030 0,4 59 964 0,3 30 19 375 0,2 15 572 0,2-20 67 Rauta ja teräs 390 865 3,1 656 585 3,2 68 343 096 4,3 293 468 3,2-14 68 Muut metallit 421 989 3,3 584 720 2,8 39 189 124 2,4 314 387 3,4 66 69 Tuotteet epäjalosta metallista 30 918 0,2 37 059 0,2 20 12 253 0,2 16 548 0,2 35 7 Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 315 322 2,5 499 803 2,4 59 219 826 2,7 133 526 1,4-39 71 Voimakoneet ja moottorit 140 542 1,1 172 351 0,8 23 95 798 1,2 4 959 0,1-95 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 39 813 0,3 60 331 0,3 52 32 102 0,4 21 408 0,2-33 73 Metalliteollisuuskoneet 3 688 0,0 3 794 0,0 3 1 371 0,0 499 0,0-64 74 Yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 29 228 0,2 30 340 0,1 4 13 863 0,2 16 321 0,2 18 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 89 0,0 264 0,0 197 225 0,0 32 0,0-86 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 3 793 0,0 39 003 0,2 928 1 028 0,0 31 713 0,3 > 999 77 Muut sähkokoneet ja laitteet 64 753 0,5 125 297 0,6 93 50 480 0,6 43 970 0,5-13 78 Moottoriajoneuvot 29 262 0,2 62 665 0,3 114 23 883 0,3 11 263 0,1-53 79 Muut kuljetusvälineet 4 155 0,0 5 757 0,0 39 1 075 0,0 3 361 0,0 213 8 Erinäiset valmiit tavarat 176 358 1,4 201 006 1,0 14 61 482 0,8 76 875 0,8 25 81 Tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 712 0,0 606 0,0-15 105 0,0 46 0,0-56 82 Huonekalut 7 025 0,1 9 017 0,0 28 3 291 0,0 3 644 0,0 11 83 Matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 4 314 0,0 3 805 0,0-12 1 718 0,0 1 555 0,0-9 84 Vaatteet 110 221 0,9 132 783 0,6 20 46 712 0,6 58 139 0,6 24 85 Jalkineet 5 364 0,0 4 876 0,0-9 2 482 0,0 3 243 0,0 31 87 Kojeet,mittarit yms. 1 896 0,0 6 360 0,0 235 3 429 0,0 3 027 0,0-12 88 Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 586 0,0 215 0,0-63 26 0,0 376 0,0 > 999 89 Muut valmiit tavarat 46 240 0,4 43 345 0,2-6 3 718 0,0 6 844 0,1 84 YHTEENSÄ 12 750 808 100,0 20 577 809 100,0 61 8 018 180 100,0 9 265 126 100,0 16

SVT Ulkomaankauppa 2001:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 28.8.2001 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi (09) 614 3845 matti.heiniemi@tulli.fi Kari Tähtivaara (09) 614 3844 kari.tahtivaara@tulli.fi Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax (09) 614 3860 Telefax (09) 614 3860 Fax + 358 9 614 3860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service (09) 614 3820 (09) 614 3820 + 358 9 614 3820

SVT Ulkomaankauppa 2001:M12 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa v.2000 m ilj.m k Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa 1992-2000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Tuonti Vienti Kauppatase Helsinki 31.8.2001 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

SUOMEN JA KEHITYSMAIDEN VÄLINEN KAUPPA 2000 Kehitysmaakauppamme kehittyi viime vuonna hyvin suotuisasti. Tuonti kehitysmaista kasvoi entistä nopeammin ja myös vienti kääntyi parin vuoden taantumavaiheen jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Viennin arvo (42,7 mrd mk) yli puolitoistakertaistui edellisvuotisesta. Tuonnin kasvu oli lähes yhtä nopeaa: tuonnin arvo oli 23,7 mrd mk eli 40 % enemmän kuin vuonna 1999. Kehitysmaakauppamme ylijäämä kohosi ennätysmäiseen 19 mrd markkaan. Vuotta aiemmin kauppataseen ylijäämä jäi vajaaseen 11 mrd markkaan. Kehitysmaiden osuus Suomen kokonaisviennistä nousi vuonna 2000 jo 14,5 %:iin eli samalle tasolle, jolla se oli 90-luvun puolivälin jälkeen ennen taantumavaihetta. Osuus kokonaistuonnistamme ylti 10,8 %:iin eli selvästi korkeammaksi kuin 1990-luvulla keskimäärin. Tässä katsauksessa on käytetty kehitysmaaluokitusta, joka noudattaa pääpiirteissään YK:n käyttämää luokitusta. Olennainen ero YK-luokitukseen verrattuna on, että Euroopan alueella olevia valtioita ei ole tässä yhteydessä pidetty kehitysmaina. Siksi Malta, Turkki ja Jugoslavia sekä kaikki entisen Jugoslavian alueelle syntyneet valtiot jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kehitysmaihin on laskettu kuuluviksi seuraavat maat: -Afrikka: kaikki muut maat paitsi Etelä-Afrikan tasavalta; -Amerikka: kaikki muut maat paitsi Kanada ja USA; -Aasia: kaikki muut maat paitsi Israel ja Japani; -Oseania: kaikki muut maat paitsi Australia ja Uusi Seelanti. Kehitysmaiksi on siis tässä katsauksessa laskettu myös mm. seuraavat maat: Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Mongolia, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Turkmenia, Uzbekistan, Vietnam. Erityisesti on huomattava, että tässä katsauksessa ei ole tarkasteltu yksinomaan ns. GSP-maita eli maita, jotka ovat oikeutettuja kehitysmaille myönnettävään tullietuuskohteluun. Perinteistä GSP-katsausta ei enää Suomen EU-jäsenyyden aikana laadita. Katsausta lainattaessa on lähteenä mainittava Tullihallitus.