LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TUTKIMUSRAPORTTI 2015

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 2 29.4.2016 TIIVISTELMÄ Tässä työssä paneudutaan en kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin. Aineisto tutkimukseen kerättiin julkaisemalla avoin Internet-kysely, joka oli suunnattu en seudun asukkaille. Työssä tarkastellaan pyöräilyolosuhteita ja kävelyolosuhteita koko kaupungin alueella. en kaupunkistrategiassa näköalojen kaupunki, on määritelty tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kulkutapaosuuden kasvattaminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä en kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja verrata tulosta vuonna 2013 suoritettuun vastaavaan kyselyyn. on pyrkinyt parantamaan pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä monilla toimenpiteillä ja tarkoituksena on selvittää, kuinka tehdyt toimenpiteet näkyvät mielipiteiden kehittymisessä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Työn aineisto on kerätty aikaisemmin mainitun kyselyn avulla. Kyselystä saadun aineiston avulla kartoitetaan en nykyinen tilanne pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvissä olosuhteissa. Aineistoa verrataan vanhaan aineistoon, minkä pohjalta tehdään analyysi mielipiteiden kehittymisestä ja yhteenveto aihealueesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että pyöräilyyn liittyvät asiat koetaan jonkin verran erilaisiksi eri en osissa asuvien ihmisten välillä. Paljon samanlaisia ongelmia nousee esille kuin aikaisemminkin on jo havaittu. Verrattuna vuoden 2013 kyselytietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät arviot ovat jonkin verran muuttuneet. Pyöräilyolosuhteisiin saadut arviot ovat hieman edellisin kyselyitä kriittisempiä. Tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin on hieman laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Suurin kritiikki kohdistui työmaiden aikaisille väliaikaisille liikennejärjestelyille. Tyytyväisyyden lievästä laskusta huolimatta enemmistö vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden kasvaneen vuosien 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimpinä pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat uuden pyöräilyväylästön rakentamisen, nykyisen parantamisen sekä pyöräilyyn kannustavan ilmapiirin ella. Kävelyn tyytyväisyyskyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Kävelyn kyselyssä oli havaittavissa selviä mielipide-eroja eri ikäryhmien välillä. Nuoremmat vastaajaryhmät suhtautuivat kävelyväylästön ominaisuuksiin ja olosuhteisiin keskusta-alueella huomattavasti positiivisemmin kuin iäkkäämmät vastaajat. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään ella valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosanat putoava koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman parantuneen 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön olosuhteiden parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Merkittäviksi koettiin myös kävelyn ilmapiirin parantuminen sekä lisääntyneet istuma- ja oleskelupaikat väylästön läheisyydessä. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät suojatieturvallisuuden parantamista, talvikunnossapidon ja puhtaanapidon tehostamista sekä väylästön laadullista parantamista.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 3 29.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 1.1 Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet... 4 2. Kyselytutkimus... 5 1.1 Pyöräily... 5 1.1.1 Kesä- ja talvipyöräily... 5 1.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset... 7 1.1.3 Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin... 8 1.1.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2014 2015 aikana... 11 1.1.5 Pyöräilyn houkuttelevuus... 11 1.1.6 Pyöräilyn edistäminen... 13 1.1.7 Seudullinen pyöräilyn opastus... 13 1.2 Kävely... 14 1.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus... 14 1.2.2 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin... 15 1.2.3 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa... 18 1.2.4 Liikuntarajoitteiset... 19 1.2.5 Kävelyn houkuttelevuus... 20 1.2.6 Kävelyn edistäminen... 21 1.3 Liikenneinvestointien prioriteetit... 22 3. Yhteenveto ja päätelmät... 23 LIITTEET: 1. Tyytyväisyyskyselyn aluejakokartta

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 4 29.4.2016 1. JOHDANTO 1.1 Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Vuosina 2009 2011 en kaupunki osallistui en teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen suorittamaan PYKÄLÄ-projektiin, jonka yhteydessä tehtiin käyttäjäkysely en pyöräily- ja kävelyolosuhteiden tasosta. Vuosina 2012 ja 2013 suoritettiin uusia kyselyitä, joiden tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempaa tarkemmin en asukkaiden mielipiteet pyöräily- ja kävelyolosuhteista ja verrata tuloksia aiempien vuosien kyselytuloksiin. Vuoden 2013 kyselystä saatu vastausmateriaali toimii vertailupohjana tälle tutkimukselle, mutta vertailun tukena käytetään joissain kohdin myös vuoden 2012 tutkimustietoja. Työn tavoitteena on saada tietoa en seudun asukkaiden pyöräily- ja kävelyväylien käyttökokemuksista. Mielipiteet en pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista kartoitetaan alueellisesti. Saatua tietoa voidaan muuttuneesta kysymysasettelusta huolimatta suurelta osin verrata vuonna 2013 syksyllä tehdyn kyselyn aineistoon. Tarkoituksena on tutkia, miten mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa arvioitaessa kaupunkistrategian tavoitetta parantaa käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräilyn ja kävelyn väyliin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös en liikennesuunnittelussa ja keskustaalueen kehittämisessä. Tutkimuksessa paneudutaan pyöräilyn ja jalankulun olosuhteisiin koko kaupungin alueella. ella on tiedostettu muun muassa PYKÄLÄ-projektin ja monien muiden selvityksien avulla useita pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä ongelmia, joihin on pyritty löytämään ratkaisuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita onkin kehitetty vauhdilla lähivuosien aikana. Tämän työn tärkeimpänä tutkimusongelmana on selvittää, miten asukkaiden mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Samalla tarkastellaan, onko kaupunki onnistunut lisäämään pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta aikaisemman tutkimuksen jälkeisillä toimenpiteillään. Lisäksi selvitetään keinoja jalankulun ja pyöräilyn liikkujamäärien kasvattamiseksi. Tietoa saadaan lisäksi muun muassa ihmisten liikkumistottumuksista ja asenteista. Kyselyn avulla voidaan löytää myös ongelmakohtia ja kehitettäviä osa-alueita en pyöräily- ja kävely-ympäristöstä. Tutkimusraportti sisältää kolme lukua. Johdanto-kappaleessa esitellään tutkimuksen taustat ja tavoitteet. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia eri osa-alueilla ja kartoitetaan pyöräilyn sekä kävelyn koettu nykytila ella. Tämän jälkeen tilannetta verrataan vuoden 2013 tutkimustulosten kanssa. Kolmannessa luvussa kootaan tärkeimpiä tuloksia yhteen ja tehdään johtopäätöksiä. Samalla arvioidaan myös työn onnistumista ja tulosten luotettavuutta.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 5 29.4.2016 2. KYSELYTUTKIMUS Tyytyväisyyskysely suoritettiin kaikille avoimena Internet-kyselynä, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä avovastauskentistä. Kysely oli suunnattu en seudun asukkaille, ja tavoitteena oli saada tietoa en pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista. Kysely suoritettiin aikavälillä 21.9. 5.10.2015, ja vastaajia saatiin yhteensä 1275. Vastaajista 831 vastasi kävelyä koskeviin kysymyksiin ja 1071 pyöräilyä koskeviin kysymyksiin. Kaupungin esteettömyystyöryhmän pyynnöstä näkörajoitteisille annettiin varsinaisen kyselyn päätyttyä mahdollisuus vastata kyselyyn sähköpostitse. Vastaajista 93 % asuu ella ja lähes kaikki muut vieruskunnissa. ella asuvista varsin suuri osa, noin 31 %, asuu keskustassa. Myös keskustan vieressä sijaitseva Kalevan ja Järvensivun alueet ovat suhteellisen vahvasti edustettuna 13 %:n osuudella tamperelaisista. Ikäryhmittäin suurimmiksi vastaajaryhmiksi nousivat 25 34- ja 35 49-vuotiaat. Sukupuolijakautumassa naisilla oli miehiä hieman suurempi edustus 56 %:n osuudella vastaajista. Itsensä jollain tasolla liikuntarajoitteiseksi ilmoittaneita oli noin 5,5 % vastaajista. 1.1 Pyöräily Pyöräilyn kohdalla tutkittiin pyöräilyolosuhteita ja pyöräväylien laatua ella. Näitä tietoja voidaan vertailla vuoden 2012 ja 2013 kyselyn tuloksiin. Samalla tutkittiin myös pyöräilyn houkuttelevuuden kasvamista asukkaiden oman näkemyksen mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös asukkaiden asennoitumista pyöräilyn lisäämiseen. Kyselystä saatiin tietoa myös tehdyistä pyörämatkoista talvi- ja kesäaikana, niiden pituuksista ja tarkoituksista. 1.1.1 Kesä- ja talvipyöräily Perustietojen ohella selvitettiin ihmisten pyöräily- ja kävelytottumuksia kesä- ja talvikautena. Kyselyyn vastanneista 91 % kertoo pyöräilevänsä ainakin kerran viikossa kesäkautena, ja noin 57 % pyöräilee vähintään viitenä päivänä viikossa. Vain noin 9 % vastaajista ei pyöräile juuri lainkaan. Kyselyyn vastanneiden pyöräilyaktiivisuutta kesäkaudella on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Tuloksista on havaittavissa lähes päivittäin pyöräilevien määrän selvä kasvu edellisiin tutkimukseen verrattuna.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 6 29.4.2016 Pyöräilyaktiivisuus kesäkaudella 2015 2013 2012 2011 Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Pyöräilyaktiivisuus kesäkauden aikana Pyöräilyaktiivisuus talvella 2015 2013 2012 2011 Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. Pyöräilyaktiivisuus talvikauden aikana Kyselyyn vastanneista noin 40 % kertoo pyöräilevänsä lähes päivittäin myös talvikaudella. Tulos on huomattavasti korkeampi kuin kaupungin automaattisten liikennelaskimien antamat tulokset, joiden mukaan talvipyöräilijöiden määrä on noin 15 % kesäkuun pyöräilymääriin verrattuna. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna aktiivisten talvipyöräilijöiden osuus on selvästi kasvanut. Huomionarvoista on myös se että tuoreimmassa tutkimuksessa kokonaan talvipyöräilemättömien osuus on puoliintunut edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Talvipyöräilyn suosion kasvu näkyy myös talvipyöräilyn liikennemäärien kasvuna viime vuosien aikana. Tuloksia esitellään tarkemmin kuvassa 2.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 7 29.4.2016 1.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset Kyselyn perusteella pyörällä tehtävien matkojen keskimääräiset pituudet vaihtelevat merkittävästi eri asuinalueiden välillä. Keskimääräiset matkapituudet vaihtelevat keskustan alueen reilusta kolmesta kilometristä Atalan-Olkahisen ja Lielahden-Lentävänniemen alueiden miltei kahdeksaan kilometriin. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna keskimääräisen pyöräilymatkan pituus ei ole juurikaan muuttunut vaan matkan pituus on pysynyt tasaisesti noin 5 kilometrin pituisena. Pyöräilymatkojen pituuksia on esitelty tarkemmin alueittain kuvassa 3. keskiarvo kysely 2011 keskiarvo kysely 2012 keskiarvo kysely 2013 keskiarvo kysely 2015 Atala-Olkahinen Epilä-Kalkku Hatanpää-Härmälä Hervanta-Hallila Kaleva-Järvensivu Keskustan alue Kissanmaa-Petsamo Kämmenniemi-Terälahti-Nurmi-Sorila Lielahti-Lentävänniemi Linnainmaa-Leinola Lukonmäki-Kaukajärvi Messukylä-Takahuhti Pispala-Tahmela Peltolammi-Multisilta Tesoma-Lamminpää Viinikka-Koivistonkylä Vuores Kuva 3. Pyöräilymatkojen pituusjakauma eri alueilla Keskimääräisen pyöräilymatkan pituus (km) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yli 60 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä pyörää ensisijaisesti työ- tai koulutukseen liittyviin matkoihin. Runsaasti matkoja tehdään myös vapaa-ajan harrastuksiin sekä kuntoilutarkoituksissa. Pyörämatkojen tarkoituksia eri vuosien kyselyissä on esitelty kuvassa 4. Verrattuna aikaisempiin kyselyihin työmatkaliikenteen osuus pääasiallisena pyöräilymatkan kohteena on kasvanut merkittävästi. Tulos on hyvin odotettu, sillä kyselyyn vastanneista yli 80 % ilmoitti pyöräilevänsä lähes päivittäin.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 8 29.4.2016 Tavanomaisen pyöräilymatkan tarkoitus 2015 2013 2012 2011 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta Kuva 4. Pyörämatkojen ensisijainen tarkoitus eri kyselyissä 1.1.3 Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin Pyöräilyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 86 % pyöräilyn kysymyksiin vastanneista. Pyöräilyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, pyöräilyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta, pyöräily-ystävällisyyttä ja pyöräpysäköintimahdollisuuksia. Arvosteluasteikkona käytettiin määreitä erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyydyttävä, tyytymätön ja erittäin tyytymätön. Näille annetaan numeroarvot yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoittaa erittäin huonoa ja viisi erittäin hyvää. Vastauksista voidaan laskea painotettu keskiarvo, jota voidaan vertailla aiempien kyselyiden tuloksiin ja saada käsitys mielipiteiden kehittymisestä. Tulosten keski-arvoja arvioidaan seuraavasti: arvot 1 2,4 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,5 3,5 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,6 5 hyvää tasoa. Kyselyvastauksien käsittelyn yhteydessä Kämmenniemen-Terälahden sekä Nurmi-Sorilan alueet jouduttiin vähäisen vastaajamäärän johdosta yhdistämään. Yhdistämisestä huolimatta alueen vastaajamäärä on niin vähäinen että tuloksista ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 9 29.4.2016 Taulukko1. Tyytyväisyys pyöräilyväylästöön ja olosuhteisiin alueittain ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Pyöräilyväylien määrä 2,9 3,2 3,1 3,0 3,2 2,8 Pyöräilyn sujuvuus 2,6 2,9 2,7 2,8 2,7 2,4 Pyöräilyväylien laatutaso 2,4 2,5 2,4 2,5 2,4 2,4 Pyöräilyväylien kunto 2,8 2,7 2,6 2,8 2,9 2,9 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,1 3,5 3,1 3,1 3,3 3,1 Liikenneturvallisuuden tunne 2,7 3,1 2,8 2,7 2,9 2,7 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,3 2,4 2,2 2,3 2,3 2,3 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Pyöräilyväylien määrä 2,6 2,8 1,3 3,6 3,4 2,8 Pyöräilyn sujuvuus 2,3 2,5 2,0 3,2 3,0 2,6 Pyöräilyväylien laatutaso 2,2 2,1 1,4 3,1 2,6 2,1 Pyöräilyväylien kunto 3,0 2,7 1,9 3,2 2,6 2,6 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,0 3,0 1,7 3,6 3,4 3,0 Liikenneturvallisuuden tunne 2,4 2,8 1,5 3,2 3,0 2,7 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,2 2,1 2,4 2,6 2,6 2,4 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Lielahti- Lentävänniemi Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Pyöräilyväylien määrä 3,1 2,6 3,1 3,3 3,1 3,6 Pyöräilyn sujuvuus 2,6 2,5 2,9 3,0 2,7 2,9 Pyöräilyväylien laatutaso 2,4 2,0 2,5 3,0 2,4 2,7 Pyöräilyväylien kunto 2,6 2,7 2,6 3,1 2,7 3,0 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,2 3,1 3,2 3,3 3,1 3,8 Liikenneturvallisuuden tunne 2,6 2,6 3,3 3,3 2,8 3,3 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla Vuores 2,6 2,2 3,0 2,7 2,2 2,0 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 10 29.4.2016 Koko en alueella kyselyssä parhaimmat arvosanat saa selvästi pyöräily-ympäristön miellyttävyys, joka en pohjoisosia lukuun ottamatta sai vähintään tyydyttävän arvosanan. Alueista Vuoreksessa pyöräily-ympäristö arvostettiin jopa hyvän puolelle. Kyselyssä huonoimmat arvosanat sai Tilapäisten pyöräilyjärjestelyiden taso, joka sai kokonaisarvosanaksi 2,3, joka on vain hieman huonon rajan yläpuolella. Viidellä tutkimusalueella 17:sta koettiin väliaikaisten liikennejärjestelyiden olevan huonolla tasolla. Toisena osa-alueena kritiikkiä kyselyssä annettiin pyöräilyväylien laadulle, jonka kokonaisarvosanaksi tuli 2,4. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko2. Tyytyväisyys pyöräpysäköintimahdollisuuksiin alueittain Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu 2,5 2,9 2,3 2,5 2,2 2,4 2,7 3,0 2,7 2,7 2,8 2,8 Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi 2,5 2,5 2,9 3,2 2,6 2,3 2,6 2,8 2,3 3,0 2,9 2,7 Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Lielahti- Lentävänniemi Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores 2,8 2,2 2,5 2,8 2,3 2,3 3,1 2,4 2,6 2,9 2,5 2,7 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Taulukossa 2 on esitetty käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräpysäköintimahdollisuuksiin joukkoliikenteen pysäkeillä ja julkisilla alueilla. Vastaajat ovat kokeneet en alueella pyöräpysäköintimahdollisuudet julkisilla alueilla olevan pääosin tyydyttävällä tasolla. Poikkeuksena Pispalan-Tahmelan alue sekä en pohjoisosat, joissa tilanne koetaan huonoksi. Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin osalta vastaajat ovat huomattavasti tyytymättömämpiä ja kuusi aluetta seitsemästätoista sai kyselyssä huonon arvosanan.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 11 29.4.2016 1.1.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2014 2015 aikana Vuosien 2013 ja 2015 välillä muuttunut kysymysten asettelu vaikeuttaa kyselyissä kerättyjen vastausten keskinäistä vertailua. Tästä huolimatta tarkasteluun on saatu kerättyä kyselyiden keskiarvotuloksia vuosilta 2012 2015. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tyytyväisyys pyöräily-ympäristöön on pysynyt aiempia vuosia vastaavalla tyydyttävällä tasolla. Pyöräilyn sujuvuuden, väylien kunnon ja pyöräpysäköinnin osalta vastaajien tyytyväisyys on hieman heikentynyt, mutta niilläkin osa-alueilla tilanteen koetaan olevan edelleen tyydyttävällä tasolla. Tarkemmin tulokset on esitelty taulukossa 3. Taulukko3. Tyytyväisyys pyöräilyn osa-alueisiin ella vuosina 2012 2015 ka 2012 ka 2013 ka 2015 Pyöräilyn sujuvuus 2,7 2,8 2,6 Pyöräilyväylien kunto 3,0 3,1 2,8 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,0 3,1 3,1 Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla 3,0 3,0 2,7 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 1.1.5 Pyöräilyn houkuttelevuus Pyöräilyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 5. Vuoden 2015 tutkimuksessa 55 prosenttia vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Edelliseen vuonna 2013 suoritettuun tutkimukseen verrattuna pyöräilyn houkuttelevuuden kasvu hidastui yli 20 prosenttiyksiköllä. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2015 kyselyssä mahdollistettiin aiemmista vuosista poiketen mahdollisuus kertoa pyöräilyn houkuttelevuuden heikentyneen.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 12 29.4.2016 2015 2013 Lisääntynyt paljon Lisääntynyt Pysynyt samana Heikentynyt EOS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Pyöräilyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa Kyselyssä vastanneiden mukaan pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osalla vastaajien mukaan on myös pyöräilyn ilmapiirin kannustavuus sekä pyöräilyn saama mediahuomio viimeisten vuosien aikana. Pyöräilyn houkuttelevuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 6. Kampanjat, Tapahtumat ja Markkinointi 10% Nykyisen pyöräilyinfran parantaminen 34% Parantuneet pyöräpysäkööintimahdollisuudet 12% Pyöräilyn näkyvyys mediassa 24% Pyöräilyyn kannustava ilmapiiri 32% Turvallisuuden tunteen lisääntyminen 1% Uudet väylät ja muu uusi pyöräilyinfra 48% Muu syy 8% Kuva 6. Pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syyt

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 13 29.4.2016 1.1.6 Pyöräilyn edistäminen Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös pyöräilyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat risteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen sekä pyöräteiden laadun parantaminen, jonka valitsivat yli 70 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousivat myös talvikunnossapidon parantaminen sekä uusien pyöräteiden rakentaminen. Kyselyyn vastanneista noin 13 prosenttia ilmoitti jo pyöräilevänsä niin paljon kuin mahdollista. Pyöräilyn edistämisen avovastauksissa esille nousivat vahvimmin väylien laadun ja talvikunnossapidon tason parantamistarpeet sekä väylien erottelun lisääminen. Kunnolliset sosiaalitilat määränpäässä Pyöräilytapahtumat Pyöräilyn terveyshyötyjen tietottaminen Liikkumiskasvatuksen lisääminen kouluissa Joukkoliikenteen kehittäminen (liityntäpysäköinti) Autoilun hidastuminen (ruuhkat) Autoilun kustannusten nousu Autoliikenteen nopeusrajoituksen alentaminen Talvikunnossapidon tehostaminen Pyöräpysäköintimahdollisuuksien parantaminen Viitoituksen ja opasteiden parantaminen Risteysten sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen Pyöräteiden laadun parantaminen Uusien pyöräteiden- ja kaistojen rakentaminen Pyöräilemme jo niin paljon kuin mahdollista ei mikään 18,9 % 6,0 % 6,4 % 8,3 % 14,5 % 7,2 % 5,9 % 18,8 % 25,8 % 22,3 % 12,9 % 2,1 % 45,0 % 55,8 % 73,6 % 70,6 % Kuva 7. Pyöräilyä lisäävät osa-alueet 1.1.7 Seudullinen pyöräilyn opastus Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös vuonna 2015 käyttöön otetun seudullisen pyöräilyn viitoitusjärjestelmän toimivuutta. Kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä 79 prosenttia koki uusien opasteiden helpottaneen pyöräreitillä pysymistä. Reitillä pysymisen lisäksi uudet opastetaulut saivat kyselyvastauksissa runsaasti kiitosta ja niitä toivottiin otettavan laajemmin käyttöön nykyisten viittaopasteiden sijasta. Avovastauksissa esille nousi myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Yleisimpänä yksittäisenä asiana esille nousi opastejärjestelmässä käytettyjen punaisten väylänumeroiden tarkoitus, joka oli jäänyt epäselväksi suurelle osalle vastaajista. Reittinumeroiden lisäksi palautteissa vahvimmin esille nousivat toiveet pyöräilyn ajoratamerkintöjen lisäämisestä sekä opastettujen väylien sujuvuuden parantamisesta. Kyselyssä kerättyjä ideoita hyödynnetään opastusjärjestelmän jatkokehityksessä ja uusien reittien opastusta suunniteltaessa. Palautteessa esiin tulleiden vikojen osalta liikennemerkkiasentajat ovat tehneet väylästöllä korjauksia kuluneen talven aikana.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 14 29.4.2016 1.2 Kävely Kyselyn avulla tutkittiin kävelyolosuhteita ja kävelyväylien laatua keskustassa sekä asukkaiden omilla asuinalueilla samalla tavalla kuin pyöräilyn kohdalla. Saatuja tuloksia vertaillaan vuosien 2012 ja 2013 kyselyiden tuloksiin. Kyselyssä kartoitettiin myös lähipalveluiden saavutettavuutta sekä vastaajien mielipiteitä kävelyn edistämisestä. 1.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus Kyselyyn vastanneista noin 84 % kävelee keskustassa lähes päivittäin tai kerran viikossa. Vain noin 1 prosentti ei kulje keskustan alueella juuri lainkaan. Kuvassa 8 on keskustassa liikkumisen yleisyys esitetty tarkemmin. Vuosien 2012 ja 2013 kyselyihin verrattuna vuoden 2015 vastaajat liikkuvat huomattavasti aktiivisemmin kävellen keskustan alueella. Kävelyaktiivisuus keskustassa 2015 2013 2012 Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Kuvaaja siitä, kuinka usein keskustassa liikutaan kävellen Kävelymatkoista työmatkojen osuus on noussut selvästi aiempaan tutkimukseen verrattuna, mutta edelleenkin asiointimatkat ovat pitäneet paikkansa tärkeimpänä kävelymatkan tarkoituksena. Molemmissa kyselyissä vähäinen koulu- ja opiskelumatkojenosuus selittyy nuorten vastaajien pienellä osuudella kyselyyn vastanneista. Matkojen tarkempi jakautuminen on esitetty kuvassa 9.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 15 29.4.2016 Tavanomaisen kävelymatkan tarkoitus 2015 2013 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta Kuva 9. Kävelymatkojen tarkoitus ella 1.2.2 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin Kävelyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 76 % kävelyn kysymyksiin vastanneista. Kävelyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, kävelyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, esteettömyyttä sekä liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta päivällä sekä pimeällä. Arvosteluasteikkona käytettiin määreitä erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyydyttävä, tyytymätön ja Erittäin tyytymätön. Näille annetaan numeroarvot yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoittaa erittäin huonoa ja viisi erittäin hyvää. Vastauksista voidaan laskea painotettu keskiarvo, jota voidaan vertailla aiempien kyselyiden tuloksiin ja saada käsitys mielipiteiden kehittymisestä. Tulosten keski-arvoja arvioidaan seuraavasti: arvot 1 2,2 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,3 3,7 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,8 5 hyvää tasoa. Kyselyvastauksen käsittelyn yhteydessä Kämmenniemen-Terälahden sekä Nurmi-Sorilan alueet jouduttiin vähäisen vastaajamäärän johdosta yhdistämään. Yhdistämisestä huolimatta alueen vastaajamäärä on niin vähäinen että tuloksista ei voi vetää vahvoja johtopäätöksiä. Taulukko4. Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin alueittain ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Kävelyväylien määrä 3,7 3,6 3,8 3,9 4,0 3,7 kävelyn sujuvuus 3,6 3,5 3,7 3,8 3,7 3,6 kävelyväylien laatutaso 3,1 3,0 3,1 3,4 3,2 3,2 kävelyväylien kunto 3,4 3,6 3,5 3,5 3,5 3,6 Esteettömyys 3,5 3,6 3,7 3,7 3,5 3,5 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,6 3,6 3,6 3,8 3,7 3,6 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,9 2,9 2,7 3,1 2,7 3,0

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 16 29.4.2016 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Lielahti- Lentävänniemi Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Kävelyväylien määrä 3,7 3,7 1,9 4,0 3,9 3,6 kävelyn sujuvuus 3,5 3,4 2,4 3,6 3,6 3,6 kävelyväylien laatutaso 3,0 2,8 1,6 3,0 3,2 3,0 kävelyväylien kunto 3,5 2,9 2,0 3,6 3,3 3,2 Esteettömyys 3,4 3,1 2,2 3,7 3,4 3,5 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,6 3,9 3,0 3,7 3,7 3,6 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 3,0 2,4-2,6 3,0 3,1 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Kävelyväylien määrä 3,6 3,7 3,8 3,5 3,8 3,5 kävelyn sujuvuus 3,6 3,4 3,6 3,6 3,6 3,2 kävelyväylien laatutaso 3,0 3,3 3,2 3,1 3,2 2,8 kävelyväylien kunto 3,2 3,7 3,2 3,2 3,5 3,2 Esteettömyys 3,3 3,6 3,6 3,4 3,5 3,5 Kävely-ympäristön miellyttävyys Vuores 3,7 3,9 3,7 3,6 3,6 3,4 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 3,0 3,1 3,1 3,4 2,9 2,1 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Koko kaupungin alueella kyselyssä vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät löytyvät Hatanpää-Härmälä ja Pispala-Tahmela alueelta, kun taas tyytymättömimmät löytyvät Pohjois- elta. Kyselyssä huonoimmat arvosanat sai Tilapäisten kävelyjärjestelyiden taso, joka sai kokonaisarvosanaksi 2,9 asteikolla 1-5. Vuoreksen asukkaat antoivat muihin kaupunginosiin verrattuna asuinalueensa väliaikaisille liikennejärjestelyille huomattavan huonon arvosanan. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 4. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta alueittain on esitetty taulukossa 5. Taulukosta käy ilmi että vastaajat pitävät asuinalueidensa turvallisuutta valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosana putoaa koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Tesoman-Lamminpään alueen muita huonompia tuloksia erityisesti pimeän aikaan selittää alueella vuonna 2015 tapahtuneet selvittämättömät puukotustapaukset.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 17 29.4.2016 Taulukko5. Sosiaalisen turvallisuuden tunne alueittain ella Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu 3,9 3,9 4,2 3,8 4,0 4,0 3,3 3,3 3,2 3,2 3,3 3,4 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Lielahti- Lentävänniemi Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä 3,9 3,7 3,6 4,1 4,1 3,9 3,4 3,1 3,2 3,1 3,3 3,4 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä 3,8 4,1 3,8 3,7 3,9 4,0 3,4 3,1 3,0 2,8 3,5 3,2 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 18 29.4.2016 1.2.3 Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa Keskustan kävelyväylien tyytyväisyyttä tutkittiin keskustassa asuvien ja keskustan ulkopuolella asuvien näkökulmasta sekä eri ikäryhmien välillä. Vuosien 2013 ja 2015 kyselyiden muuttuneen kysymysasettelun vuoksi kaikkia kävelyn osa-alueita ei ole mahdollista verrata keskenään. Kävelyn olosuhteet saivat kyselytutkimuksessa keskimäärin tyydyttävän arvosanan. Verrattaessa taulukossa 6 esitettyjä tuloksia vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn käy ilmi että tyytyväisyys keskustan jalankulun mahdollisuuksiin on hieman laskenut. Ainakin osin kävelyn sujuvuus-arvon laskun voidaan selittää johtuvan kesällä käynnissä olleista lukuisista työmaista, jotka haittasivat liikkumista mm. Tuomiokirkonkadulla, Kyttälänkadulla, Hämeenkadulla sekä Hatanpään valtatiellä. Taulukko6. Tyytyväisyys keskustan kävelyominaisuuksiin eri vuosien tutkimuksissa 2013 2015 Kävelyväylien kunto 3,7 3,5 Esteettömyys 3,4 3,4 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,3 3,2 Kävelyn sujuvuus 3,8 3,5 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Taulukossa 7 on esitetty eri ikäryhmiin kuuluvien ja liikuntarajoitteisten tyytyväisyyttä keskustan kävelyväylästön ominaisuuksiin. Tuloksia tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa että iäkkäämmät vastaajat ovat huomattavasti nuorempia tyytymättömämpiä keskustan kävelyväyliin. Ikäryhmästä huolimatta käyttäjät antavat keskustan alueen kävelyolosuhteille keskimäärin tyydyttävän arvosanan. Taulukko7. Keskustan alueen olosuhteisiin liittyviä näkemyseroja eri ikäryhmien väliltä Alle 35v 35-49v. 50-65v yli 65v liikuntarajoitteiset Kävelyväylien kunto 3,6 3,6 3,3 3,1 3,1 Esteettömyys 3,5 3,4 3,3 3,0 2,7 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,5 3,5 3,4 3,2 3,0 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,3 3,3 3,0 3,1 2,6 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 19 29.4.2016 1.2.4 Liikuntarajoitteiset Kyselyssä selvitettiin myös liikkumista haittaavan esteen omaavien henkilöiden mielipiteitä asuinalueidensa ja kaupungin keskustan liikkumismahdollisuuksiin. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 52 liikuntarajoitteiselta henkilöltä. Tuloksista käy ilmi että kesäaikana vastaajat ovat tyytyväisiä omiin liikkumismahdollisuuksiinsa, mutta talviaikana mahdollisuudet koetaan selvästi heikommiksi. Keskustassa asuvat liikuntarajoitteiset kokevat talviaikana liikkumismahdollisuutensa lievästi muita laisia huonommiksi. Tarkemmin tuloksia on esitetty taulukossa 8. Kyselyyn saatujen avovastausten sisältö tulee hyvin taulukon sisältöä, sillä erityisesti talvikunnossapidon ongelmat nousivat esiin lukuisissa vastauksissa. Talvikunnossapidon aiheuttamien liikkumisongelmien lisäksi avovastauksissa nousivat useita kertoja esiin korkeista reunakivistä aiheutuneet ongelmat sekä suurilla tilannenopeuksilla jalkakäytävillä ja yhdistetyillä väylillä liikkuvat pyöräilijät. Taulukko8. Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuudet keskiarvo keskusta Liikkumismahdollisuudet asuinalueella kesällä 3,6 3,6 Liikkumismahdollisuudet asuinalueella talvella 2,6 2,4 Liikkumismahdollisuudet keskustassa kesällä 3,3 3,2 Liikkumismahdollisuudet keskustassa talvella 2,6 2,5 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 20 29.4.2016 1.2.5 Kävelyn houkuttelevuus Kävelyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 10. Vuoden 2015 tutkimuksessa 32 prosenttia vastanneista koki kävelyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Edelliseen vuonna 2013 suoritettuun tutkimukseen verrattuna kävelyn houkuttelevuuden kasvu hidastui selvästi. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2015 kyselyssä mahdollistettiin aiemmista vuosista poiketen mahdollisuus kertoa kävelyn houkuttelevuuden heikentyneen. 2015 2013 Lisääntynyt paljon Lisääntynyt Pysynyt samana Heikentynyt EOS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Kävelyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa Kyselyssä vastanneiden mukaan kävelyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen kävelyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osalla vastaajien mukaan on myös yleisilmapiirin muuttuminen kävelyn kannustavaksi. Kävelyn houkuttelevuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 11. Uudet väylät ja muu uusi infrastruktuuri Nykyisen kävelyinfran parantaminen 49,2 % 51,9 % Lisääntyneet istuin- ja oleskelumahdollisuudet 23,8 % Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Kampanjat, Tapahtumat ja Markkinointi Kävelyn näkyvyys mediassa 5,9 % 10,3 % 11,4 % Kävelyn kannustava yleisilmapiiri 28,6 % Muu syy 6,5 % Kuva 11. Kävelyn houkuttelevuuden kasvun syyt

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 21 29.4.2016 1.2.6 Kävelyn edistäminen Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös kävelyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi suojateiden sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen, jonka valitsi noin 44 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousivat myös talvikunnossapidon parantaminen, väylien laadun ja kävely-ympäristön kehittäminen, jotka esiintyivät noin 40 prosentissa vastauksista. Kyselyyn vastanneista noin 17 prosenttia ilmoitti jo kävelevänsä niin paljon kuin mahdollista. Kyselyssä annettiin vastaajille mahdollisuus kommentoida asiaa myös avovastauksin. Vastauksissa tärkeimmiksi edistämiskohteiksi esille nousivat kävelyn ja pyöräilyn erottelu, talvikunnossapito sekä valaistuksen parantaminen. Kävelypainotteisten alueiden ja katujen rak. Lähipalveluiden lisääntyminen Kävelyväylien laadun parantaminen Kävelyreittien varustelun parantaminen Kävelyreittien viitoituksen ja opasteiden parantaminen Kävely-ympäristön kehittäminen (vihreys, siisteys) Suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden Autoliikenteen nopeusrajoituksen alentaminen Kävelyväylien talvikunnossapidon tehostaminen Liikkumiskasvatuksen lisääminen kouluissa Kävelyn terveyshyödyistä tiedottaminen Kävelyreiteistä tiedottaminen Kävelytapahtumat Kunnolliset sosiaalitilat määränpäässä Kävelemme jo niin paljon kuin mahdollista ei mikään 32,2 % 31,8 % 40,7 % 31,2 % 8,2 % 39,4 % 44,2 % 25,5 % 41,5 % 9,2 % 5,5 % 6,9 % 6,0 % 4,7 % 16,8 % 2,5 % Kuva 12. Kävelyä lisäävät osa-alueet

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 22 29.4.2016 1.3 Liikenneinvestointien prioriteetit Kaikille kyselyyn vastanneille annettiin lopuksi mahdollisuus kertoa mielipiteensä kaupungin liikenneinvestointirahojen jakamisesta eri kulkumuotojen kesken. Kysymykseen vastasi yhteensä 811 henkilöä, joista noin 60 % vastasi varsinaiseen kysymykseen muiden kommentoitua aihetta vain avovastauksilla. Tuloksista käy ilmi että vastaajat ohjaisivat sekä pyöräilylle että joukkoliikenteelle miltei kolmanneksen käytettävissä olevista investointirahoista, jäljelle jäävä reilu kolmannes investointirahoista jakautuisi kävelypainotteisesti niin että autoliikenteen osuudeksi jäisi lopulta 16 prosenttia. Tarkemmin investointirahojen jakautumisen mielipiteitä on esitetty kuvassa 13. Autoliikenne 16,0 % Joukkoliikenne 31,8 % Pyöräily 31,9 % Kävely 20,4 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % Kuva 13. Liikenneinvestointien priorisointi

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 23 29.4.2016 3. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tutkimuksessa on onnistuttu hyvin kartoittamaan pyöräilyn ja kävelyn tila ella. Tietoa on saatu myös pyöräilijöiden tekemistä matkoista, niiden pituuksista ja tarkoituksista. Saatuja tietoja on verrattu vuoden 2012 kyselyn tuloksiin ja pyritty näkemään kehityssuuntia. Tämän tukena on ollut houkuttelevuuden kasvun tarkastelu ja avoimesta palautteesta saatu tieto. Pyöräilyn olosuhteita ja pyöräväylien laatua kuvaavia tekijöitä on tarkasteltu en yleistilanteen lisäksi yhteensä 17 alueella. Tämän avulla on voitu todeta eroja eri alueiden välillä ja huomata, että keskustan alueella pyöräilymahdollisuudet kokonaisuutena koetaan edelleen en huonoimmiksi. Vastaavaan tulokseen päädyttiin vuonna 2013 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan parhaimmiksi pyöräilyolosuhteet koettiin Lielahden ja Lentävänniemen kyselyalueella. Tutkimuksessa havaittiin että tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin on keskimäärin hieman laskenut edellisiin vuosiin verrattuna. Poikkeuksen tekee pyöräily-ympäristön miellyttävyys, jonka koettiin pysyneen ennallaan. Pyöräilyn osa-alueista parhaat arvosanat vastaajilta saivat väylästön määrä sekä pyöräily-ympäristön miellyttävyys. Suurinta kritiikkiä osa-aluista annettiin työmaiden aikaisille väliaikaisille liikennejärjestelyille, joka sai lähes koko kaupungin alueella huonon arvosanan. Tyytyväisyyden lievästä laskusta huolimatta yli 55 prosenttia vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden kasvaneen vuosien 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimpinä pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat uuden pyöräilyväylästö rakentamisen, nykyisen parantamisen sekä pyöräilyyn kannustavan ilmapiirin ella. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös pyöräilyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat risteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen sekä pyöräteiden laadun parantaminen. Vahvasti esille nousivat myös talvikunnossapidon parantaminen sekä uusien pyöräteiden rakentaminen. Tutkimustulosten mukaan ihmiset suhtautuvat positiivisesti polkupyöräilyn lisäämiseen kaupungissa ja saatujen avovastausten pohjalta käy selvästi ilmi että monet kuntalaiset ovat halukkaita osallistumaan pyöräilyn kehittämiseen ella. Kyselyn pyöräilyosioon vastaajiksi on valikoitunut suuri määrä pyöräilymyönteisiä ihmisiä, mikä on havaittavissa muun muassa ihmisten pyöräilytottumuksista ja kehityshalun tasosta. Kävelyn olosuhteita ja kävelyväylien laatua kuvaavia tekijöitä on tarkasteltu en yleistilanteen lisäksi yhteensä 17 alueella. Kyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät löytyvät Hatanpää-Härmälä ja Pispala-Tahmela alueelta, kun taas tyytymättömimmät löytyvät Pohjois-elta. Huomattavaa on että kyselyyn vastanneista iäkkäämmät vastaajat suhtautuivat huomattavasti nuorempia vastaajia kriittisemmin kävelyväylästön viihtyisyyteen ja kuntoon liittyviin kysymyksiin. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään ella valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosanat putoava koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Selvästi turvattomimmaksi alueeksi kävelijät kokivat Tesoman ja Lamminpään alueen. Kyselyssä kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman kasvaneen 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden rakentamisen. Merkittäviksi koettiin myös kävelyn ilmapiirin parantuminen sekä lisääntyneet istuma- ja oleskelupaikat väylästön läheisyydessä. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät suojatieturvallisuuden parantamista, talvikunnossapidon ja puhtaanapidon tehostamista sekä väylästön laadullista parantamista.

Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2015 24 29.4.2016 Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia selvitettiin kyselyssä keskustassa sekä koko en alueella. Vastauksissa havaittiin että koko kaupungin alueella liikkumismahdollisuudet heikkenevät selvästi talvikauden aikana. Suurimmiksi vaihtelut kesä- ja talvikausien väillä koettiin keskusta ulkopuolisilla alueilla joissa liikuntarajoitteiset kokivat talviaikaisten liikuntamahdollisuuksiensa putoavan huonolle tasolle. Määrällisesti kyselyyn saatiin riittävästi vastauksia, joten kävelyn ja pyöräilyn nykyolosuhteiden mielipiteet onnistuttiin kartoittamaan hyvin. Tämän takia tutkimuksen luotettavuus on pääosin hyvä. Varsinkin koko kaupungin nykytilaa kuvaavissa asioissa voidaan todeta luotettavuuden olevan hyvä suuren vastaajamäärän takia. Kaupunginosittain vertailun osalta tutkimus on kuitenkin vain suuntaa antavalla tasolla, sillä vertailtavat vastaajaryhmät ovat paikoin liian pieniä tarkkojen johtopäätösten tekemiseen. Tulosten analyysissä on pyritty hakemaan johdonmukaisuuksia myös eri ikäryhmien ja käyttäjätyyppien välillä, jotta tulosten arviointi helpottuisi. Valitettavasti alle 18-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden vastaajien osuus jäi kyselyssä liian alhaiseksi, jotta kysely edustaisi hyvin kaikkia eri ikäryhmiä. Iäkkäiden vastaajien vähäisyys oli odotettavissa, sillä tutkimus suoritettiin näkövammaisia lukuun ottamatta pelkästään Internet-kyselynä. Tasaisemman ikäjakauman saavuttamiseksi kyselyä pitäisi pystyä markkinoimaan tulevina vuosina erityisesti nuorisolle. Mahdollisia lisävirhelähteitä voi syntyä manuaalisen tulostarkastelun takia. Myös kysymysasettelun ja arvioitikriteerien aiemmista vuosista poikkeava määrittely ja kuvaus ovat saattaneet vaikuttaa jonkin verran tuloste vertailtavuuteen vanhojen tutkimustulosten kanssa. Myös media on saattanut vaikuttaa mielipiteisiin ja niiden eroihin. Esimerkiksi suojatieliikenneturvallisuuteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvien asioiden esilläolo ennen kyselyä on saattanut herättää ihmiset miettimään juuri näitä asioita, mikä taas saattaa näkyä juuri tämän tyyppisten kyselyiden vastauksissa.

en kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101